KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KANNISTONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS ASEMAKAAVAN NUMERO 735 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KYLÄ LENTOLA/423 KORTTELI 863 OSA JA SIIHEN LIITTYVÄÄ VIRKISTYSALUETTA KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Lentolan alue, Lahdentien itäpuoli Kaava-alueen sijainti VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAN LAATIJA KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KESKUS

2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutos on tullut vireille yrittäjän aloitteesta. Tavoitteena on tontin ja rakennusalan laajentaminen puistoon ja rakennusoikeuden lisääminen. Valmisteluvaiheessa osallisille lähetetään kirjeitse osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja selostus. Yrittäjän toivomuksesta korttelia laajennettiin lisää puiston suuntaan. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä huhtikuussa Siitä saadut lausunnot eivät edellyttäneet tarkistuksia kaavan sisältöön. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksella korttelia laajennetaan 15 metriä pohjoiseen. Laajennusalue varataan korttelin lisärakentamista varten. Rakennusalaa laajennetaan virkistysalueen suuntaan. Rakennusoikeutta lisätään tontilla kolme runsaat 500 kerrosalaneliömetriä ja tontilla neljä noin 150 kerrosalaneliömetriä. Korttelin käyttötarkoitus ja kerroslukumerkintä säilyvät ennallaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Koska korttelialueen laajennus sijoittuu kunnan omistamalle puistoalueelle, toteuttaminen edellyttää kunnan ja yrittäjän välistä kiinteistökauppaa. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Toteuttaminen ei edellytä kunnan rakentamistoimia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Muutettava kortteli Ilmakuva lähialueesta Kaavamuutosalue sijaitsee Lentolan teollisuusalueen pohjoisosassa, Vatialantien eteläpuolella. Alue on korkeammalla kuin muu teollisuusalue, joka on rakennettu pääosin soranottoalueen pohjalle. Puustoiset kalliot hallitsevat aluetta. Suuret sähkölinjat kulkevat teollisuusalueen halki etelästä pohjoiseen.

3 Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on kallioinen virkistysalue, metsätyypiltään tuoretta kangasta, jonka poikki kulkee voimalinja. Korttelin piha-alue on teollisuusaluetta. Suunnittelualue on pohjavesialuetta. Alueella ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Rakennettu ympäristö Alueelle on rakennettu teollisuutta ja verstastoimintaa palvelevia rakennuksia ja laitoksia 1980-luvun lopulta alkaen. Alueen ilme on teollisuusalueelle ominainen. Viereisen virkistysalueen kautta kulkee useita 400 kv ja 110 kv voimalinjoja, jotka johtavat Aseman muuntoasemalle. Korttelin eteläpuolella kulkeva Mäkirinteentie on alueen pääkokoojakatu. Maanomistus Tontit ovat yksityisten omistamia, virkistys- ja katualueet kunnan. Kuva. Maanomistustilanne 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Alue on yleispiirteisissä suunnitelmissa osoitettu teollisuuskäyttöön. Lahdentien perusparantamissuunnitelma on laadittu 1990-luvun alussa, mutta sen toteutuminen siirtynee 2020-luvulle. Tavoitteena on tien nelikaistaistaminen ja eritasoliittymän ramppijärjestelyjen muutos.

4 Laajennettava kortteli Ote kaavayhdistelmäkartasta Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli 863 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelin tehokkuusluku on 0.4 ja suurin sallittu kerrosluku I. Kaavassa on lisäksi määrätty rakennusten julkisivuista ja tontin istutuksista. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutoksen tarve johtuu lisärakentamisen tarpeesta. Tontilla sijaitsee raudoitusyritys, jonka toiminnan laajentaminen edellyttää toisen tuotantolinjan rakentamista edellisen viereen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan suunnittelu on käynnistetty yrittäjän aloitteesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat Kunnan hallintokunnat (rakennusvalvonta, elinkeinotoimi, yhdyskuntatekniikka) Kangasalan Vesi -liikelaitos, Fingrid Oyj Vireille tulo Vireille tulosta on ilmoitettu valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Siitä saatiin seuraavat kannanotot: Rakennusvalvonta Kaavan laadinnassa tulisi tontin itäpuolelle rajata rakennusalan raja neljän metrin etäisyydelle kiinteistön rajasta. Autopaikkojen määräytyminen olisi hyvä osoittaa kaavamääräyksellä eri toimintojen kesken. Yhdyskuntatekniikka Ei huomautettavaa.

5 Kangasalan Vesi liikelaitos Ei huomautettavaa. Fingrid Fingridillä on pitkän aiakvälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat reunavyöhykkeiden ulkoreunaan siten, että rakennusrajoitus koskee koko johtoaluetta. Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. Näin varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys. Lisäksi Figrid muistuttaa mm. seuraavista asioista: Voimajohtoalueelle ei voi sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Voimajohtoalueelle ei voi pysäköidä ajoneuvoja ilman Fingridin kanssa tehtyä sopimusta. Voimajotoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen. Jukka Siukonen/Raudoitus Rintala Sijoitettavat laitteet vaatisivat 15 lisää runkosyvyyttä. Sen mahdollistamiseksi olisi lisämaa-alueen syvyytenä sama 15 metriä. Kommenttien vaikutus suunnitelmaan: Lentolan alueella ei ole haluttu merkitä kaavakarttaan rakennusrajoja naapuritonttien läheisyyteen, jotta ohjeellinen tontinraja ei vaikeuttaisi toteuttamista yli näiden rajojen. Tontti on normaali teollisuustontti, jonka paikoitusta ei ole tarpeen ohjata rakennusjärjestyksen määräyksiä seikkaperäisemmin. Yrityksen toive tontin lisälaajentamisesta otetaan huomioon, vaikka sillä aiemmin todettiinkin olevan kriittisiä maisemallisia vaikutuksia. Asemakaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Siitä saatiin seuraava lausunto: Fingrid Kaavaehdotus ei ole merkittävästi muuttunut edellisestä vaiheesta. Edellisessä lausunnossa mainitut asiat voimajohdon rajoituksista maankäytön suunnittelulle on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Viranomaisyhteistyö Alueella ei ole sellaisia maakunnallisia tai valtakunnallisia intressejä, joiden takia viranomaisneuvottelu olisi tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on laajentaa korttelialuetta ja lisätä rakennusoikeutta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehtoina on selvitetty tontin laajentamista 12 tai 15 metrillä pohjoiseen. Rinne nousee tontin takaosasta jyrkästi, ja sen pengertäminen aiheuttaa maisemallisia muutoksia. Maastotarkastelun tuloksena päädyttiin pienempään laajentamiseen. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Asemakaavan suunnittelun aloituspäätös, kaav. ltk Mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon ja jättää mielipiteitä Asemakaavaehdotuksen käsittely kaavoituslautakunnassa Asemakaavaehdotus nähtävillä ja mahdollisuus jättää muistutuksia

6 Asemakaavan hyväksyminen, Kangasalan valtuusto ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaavan mukaista korttelia laajennetaan noin 1900 neliömetriä, mikä mahdollistaa lisäkapasiteetin rakentamisen toiminnoille. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Korttelialueella säilytetään sen nykyinen käyttötarkoitus ja rakentamista ohjaavat määräykset. Kaavamääräykset turvaavat pohjaveden. Yrittäjä vastaa ympäristön laadusta. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin käyttötarkoitus säilyy ennallaan. Korttelialue laajenee tontilla kolme noin 1500 neliömetriä ja tontilla neljä 400 neliömetriä. Rakennusoikeus lisääntyy tontilla kolme 600 kerrosneliömetriä ja tontilla neljä 160 kerrosneliömetriä. Rakennusalaa laajennetaan pohjoispuolelle virkistysalueen suuntaan. Muut alueet Virkistysalue pienenee korttelin laajennuksen verran. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Täydennysrakentaminen lisää alueen hulevesiä, joiden hallinta on nykyiselläänkin ongelmallista. Ongelmia voidaan lieventää lisäämällä tonttikohtaisia imeytysaltaita. Istutusvelvollisuudella pyritään pehmentämään alueen ilmettä ja turvaamaan pintavesien imeytymismahdollisuuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Virkistysalueen kaventamisella ei ole tuntuvia vaikutuksia virkistyskäyttöön. Korttelissa on voimalinjoja varten tarkoitettu suojaviheralue. Virkistysalueen pienenemisellä on merkitystä maiseman kannalta. Tontin takainen mäki nousee ympäristöstään voimakkaasti esiin. Mäen kaivu ja pengertäminen jää pääosin teollisuusrakennusten taakse, eikä sillä ole maisemallista merkitystä. Pohjavedelle ei muutoksesta aiheudu vaaraa. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Jalankulun ja pyöräilyn pääväylä Mäkirinteentien varrella on rakentamatta. Rakentaminen helpottaisi asiointia Lentolan liike- ja yritysalueella. Aloitteen mukainen ratkaisu tukee yrityksen menestymistä. Laajentaminen ei lisää merkittävästi liikennettä. Muut vaikutukset Rakentamista ei tuoda nykyistä lähemmäksi voimalinjoja, eikä valtakunnalliselle energiansiirrolle siten aiheudu uhkaa. Hankkeella on myönteisiä kunnallis- ja yksityistaloudellisia vaikutuksia.

7 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Korttelin osaa suunniteltaessa ja rakennettaessa pitää ottaa huomioon, että katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on käsiteltävä tontilla. Mikäli sadevedet johdetaan ympäröivään maastoon tontin ulkopuolelle, siihen on hankittava maanomistajan suostumus. Ennen rakennusluvan myöntämistä tontin rakentajan on esitettävä asemapiirroksin ja poikkileikkauksin tontin hulevesien käsittely. Jos tontilla lisätään imemätöntä pintaa, esim. rakennuksia, katoksia tai paikoitusalueita, pitää niistä kertyvää hulevettä varten osoittaa 2 m 3 pidätystilaa 100 m 2 läpäisemätöntä aluetta kohti. Tontin takaosan pengerrys tulee tehdä tontin alueella. Voimajohdon asettamat rajoitukset tulee ottaa huomioon rakennusta suunniteltaessa. Havainnekuva uudisrakennuksesta 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutuksen yhteydessä seurataan ympäristökuvan kehittymistä. KANGASALA Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen