TILINPÄÄTÖS- JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Yhtymähallitus 23.3.2016 Yhtymävaltuusto
Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 1.2 Kuntayhtymän hallinto... 7 1.3 Talouden kehitys... 9 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys... 10 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset... 10 1.4.2 Toiminnan uudelleen organisointi... 11 1.4.3 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu... 11 1.4.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen... 12 1.4.5 Kehittäminen 2015... 12 1.4.6 Koulutus 2015... 16 1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 17 1.6 Kuntayhtymän henkilöstö... 19 1.7 Riskit... 20 1.8 Ympäristötekijät... 21 1.9 Sisäinen valvonta... 22 1.9.1 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuonna 2015... 22 1.10 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 24 1.10.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 24 1.10.2 Toiminnan rahoitus... 27 1.10.3 Kuntayhtymän tase... 29 1.11 Kokonaistulot ja -menot... 30 1.12 Kuntayhtymän konsernin toiminta ja talous... 30 1.12.1 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 32 1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 35 1.13.1 Tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva sääntely... 35 1.13.2 Tilikauden tuloksen käsittely... 35 1.13.3 Ylijäämän käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 35 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 35 2.1 Seurantaa koskeva sääntely... 35 2.2 Lapin sairaanhoitopiiri... 36 2.2.1 Erikoissairaanhoito... 38 2.2.2 Hoitotyö... 41 2.3 Tavoitteiden toteutuminen... 44 2.3.1 Keskushallinto... 49 2.3.2 Medisiinisen hoidon tulosalue... 52 2.3.3 Operatiivisen hoidon tulosalue... 56 2.3.4 Päivystyksen ja ensihoidon tulosalue... 67 2
2.3.5 Psykiatrisen hoidon tulosalue... 73 2.3.6 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue... 78 2.3.7 Tukipalvelut... 82 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 90 2.5 Investointien toteutuminen... 91 2.6 Rahoitusosan toteutuminen... 93 2.7 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 94 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 96 3.1 Tuloslaskelma... 96 3.2 Rahoituslaskelma... 97 3.3 Tase... 98 3.4 Konsernilaskelmat... 100 3.4.1 Konsernituloslaskelma... 100 3.4.2 Konsernirahoituslaskelma... 101 3.4.3 Konsernitase... 102 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 104 Lapin sairaanhoitopiirin julkaisut ja tutkimustoiminta 2015... 124 3
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuosi 2015 oli Lapin sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi. Rovaniemen yleinen sairaala avattiin 1895, joten vuosi oli sairaalan toiminnan 120-vuotisjuhlavuosi. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelu kariutui perustuslakiongelmiin. Eduskuntavaalien jälkeen valmistelu käynnistyi uudelta pohjalta. Lapin keskussairaalan laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailu päättyi ja tulokset julkistettiin. Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri vaihtui. Vuoden aikana valmistauduttiin keskittämään perusterveydenhuollon yöpäivystys LKS:n yhteispäivystykseen Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta sairaanhoitopiirin koko alueella. Jäsenkunnille palautettiin 6,7 miljoonaa euroa omakustannushintaa korkeammaksi muodostuneen jäsenkuntalaskutuksen oikaisuna. Poimintoja vuoden 2015 toiminnasta Pohjoiskalotin alueen sairaalaorganisaatioiden yhteistyö jatkui työkokouksilla Luulajassa huhtikuussa ja Huippuvuorilla syyskuussa. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten sairaalaorganisaatioiden edustajat ovat kokoontuneet säännöllisesti vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäinen työkokous järjestettiin lokakuussa 2008 Rovaniemellä Lapin sairaanhoitopiirin aloitteesta. Yhteistyössä ovat olleet mukana Helse Nord Norjasta, Norrbottenin maakäräjät Ruotsista sekä Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit Suomesta. Yhteistyöverkostoa on myöhemmin laajennettu kattamaan Ruotsissa Västerbottenin maakäräjät ja Suomessa Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Yhteistyön tuloksena on mm. allekirjoitettu sopimus rajat ylittävästä ensihoidosta, joka on tullut voimaan vuoden 2012 alusta. Tätä sopimusta päivitettiin syksyllä. Syyskuussa pidetyssä kokouksessa allekirjoitettiin rajayhteistyötä koskeva puitesopimus, jonka keskeinen tavoite on parantaa väestön terveyttä sekä terveydenhuollon ja sairaanhoidon laatua Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmissa osissa rajayhteistyön keinoin. Yhteistyön käytännön organisointia varten rekrytoitiin yhteinen sihteeri ( sihteeristö ), jonka työnantaja on Norrbottenin maakäräjät. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen valmistauduttiin Lapin alueella Lapin liiton hallinnoimalla Sote-savotta hankkeella. Sairaanhoitopiirin monivuotista Inhimillisesti tehokas sairaala -kehittämisohjelmaa jatkettiin. Inhimillisesti tehokas johtaminen -tutkimus- ja kehityshankkeessa on yhteistyökumppanina Lapin yliopisto ja mukana myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Tähän kokonaisuuteen liittyen päivitettiin myös sairaanhoitopiirin organisaatiota ja johtamisjärjestelmää Sairaala sote-kuntoon -teemalla. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta 2014. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2015. Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy, joka sai syksyllä myös arkkitehtuurin valtionpalkinnon. Laajennukseen on suunniteltu tiloja mm. sairaala-apteekille, psykiatrian klinikalle, dialyysiosastolle, lasten ja nuorten klinikalle, päivystykselle ja ensihoidolle sekä tukipalveluille. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n. 39.000 brm2, jonka alustava kustannusarvio on noin 90 100 miljoonaa euroa. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa, että keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma ja että laajennushankkeen kustannusraamiksi vahvistetaan tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten perustettu projektin johtajan toimi täytettiin elokuussa. Projektinjohtajan keskeinen tehtävä on päivittää hankesuunnitelma. Pitkäaikainen johtajaylilääkäri Eva Salomaa jätti johtajaylilääkärin tehtävät syyskuun alussa. Uutena johtajaylilääkärinä aloitti Jukka Mattila. Hallintoylihoitaja Soili Vesterinen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Vt. hallintoylihoitajana toimi Tarja Kainulainen-Liiti. 4
Potilaan tunnistamisen, ilmoittautumisen ja kulunseurannan kokonaisjärjestelmän ja -laitteiston käyttöönotto alkoi vuonna 2014. Ns. pömpelit otettiin tuotantokäyttöön alkuvuodesta 2015. Avohoitopalvelujen liittämistä potilashotellitoimintaan (ns. hoidollinen potilashotelli) pilotoitiin loppuvuosi. Patologian yksikön tilojen peruskorjaus käynnistyi kesällä. Keväällä perustettiin sairaanhoitopiiriin asiakasraati, jonka tarkoituksena on lisätä potilaiden ja omaisten näkemysten huomioimista tehokkaammin hoidon järjestämisen eri vaiheissa. Silmäsairauksien yksikön lääkäripula vaikeutui alkuvuodesta äkillisesti siinä määrin, että päädyttiin tilapäiseen lääkärityön ulkoistukseen. Lapin päihdeklinikalle myönnettiin syksyllä vuoden 2015 päihdesairaanhoitajan tunnustus. Lapin keskussairaala sai kesällä 20 taideteosta käsittävän taidelahjoituksen taitelija Siiri Niemelältä. LKS:n päivystyspoliklinikalla luovuttiin rinnakkain toimivista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksistä ja näiden välisestä lähetekäytännöstä ja siirryttiin syksyllä ns. todelliseen yhteispäivystykseen. Vuoden aikana valmistauduttiin keskittämään perusterveydenhuollon yöpäivystys LKS:n yhteispäivystykseen Inaria ja Utsjokea lukuun ottamatta sairaanhoitopiirin koko alueella. Tämä toteutettiin vuodenvaihteessa 2015-16. Yhtymävaltuusto hyväksyi syksyllä 2012 ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen 1.1.2014 lähtien siten, että sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan omana toimintana. Utsjoen kunnan alueella ensihoito jatkui vielä kunnan ja paikallisen palveluntuottajan välisen määräaikaisen sopimuksen pohjalta. Aluehallintoviraston määräyksen johdosta sairaanhoitopiiri täydensi Utsjoen ensihoitopalvelua kesällä järjestämällä Utsjoelle ambulanssin, joka miehitettiin yhdellä hoitotasoisella ensihoitajalla. Tämä ambulanssi toimi hoitotasoisena tukiyksikkönä kiireellisillä tehtävillä. Vuoden 2016 alusta sairaanhoitopiiri järjestää ensihoitopalvelun kokonaisuudessaan omana toimintana myös Utsjoella. Valtion yleisen sairaalan perustamisesta Rovaniemelle vuonna 1895 tuli kuluneeksi 120 vuotta. Sairaalan 120-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi järjestettiin henkilökuntajuhla marraskuussa. Valtakunnalliset Terveys ja talous päivät järjestettiin Levillä elokuussa. Taloudesta Lapin sairaanhoitopiirin vuoden 2015 tulos on 5,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka jäsenkunnille palautettiin 6,7 miljoonaa euroa omakustannushintaa korkeammaksi muodostuneen jäsenkuntalaskutuksen oikaisuna, jotta ylijäämää ei kertyisi. Mikäli yhtymävaltuusto hyväksyy yhtymähallituksen esityksen tilinpäätöksen tuloksesta tehtävästä 4,7 miljoonan euron investointivarauksesta ILKK:n kiinteistön ostoon, tilikauden ylijäämä tilinpäätössiirtojen jälkeen on 0,7 miljoonaa euroa ja taseessa on ylijäämää 2,5 miljoona euroa. Talousarviolainojen määrä aleni 7,2 miljoonaan euroon. Vuosikate 13,7 miljoonaa euroa oli poistoista 158 %. Investointimenot olivat 8,5 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin toimintakulut olivat 176,4 miljoonaa euroa ja kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,2 %. Toimintatuotot olivat 190,5 miljoonaa euroa ja niiden kasvu 4,7 %. Alustavien ennakkotietojen mukaan maan sairaanhoitopiirin toimintakulut kasvoivat vv. 2014 2015 keskimäärin 2,7 % ja toimintatuotot keskimäärin 4,1 %. Luvut eivät ole palvelurakenteista johtuen täysin vertailukelpoisia. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien maksamat erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 1.230 euroa /asukas (ei sisällä ensihoitoa). Niiden kasvu oli 16 /as eli 1,2 %. Kasvua voidaan pitää kuntien talouden kehitykseen verrattuna kohtuullisena. Avohoitokäyntien määrä oli 167.707 ja kasvoi edellisvuodesta 8,3 % (oma toiminta ilman ostopalveluja). Hoitopäivien määrä oli 84.934, joka poikkeuksellisesti kasvoi edellisvuodesta 2,5 %. Hoitojaksojen määrä oli 18.158 ja kasvoi edellisvuodesta 0,3 %. Tulevaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen valtakunnallisessa selvitystyössä on pitkään jouduttu odottamaan selkeitä ratkaisuja. Maaliskuun 2014 lopulla julkistettiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen linjaus, jonka mukaan tarkoitus oli järjestää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Linjaukseen pohjautuva hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 5
annettiin eduskunnalle joulukuussa 2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin helmimaaliskuussa 2015 lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, joten se ei johtanut lain säätämiseen. Toukokuussa 2015 hyväksytyn hallitusohjelman mukaan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä marraskuussa 2015. Itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään 15 alueen puitteissa. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaaloiden määrä on 12. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Poliittinen keskustelu sote-uudistuksen ympärillä jatkuu. Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen yhdistäminen on selkeä riski sote-uudistuksen etenemiselle. Näiden kahden uudistuksen yhdistäminen on sinänsä perusteltua. Haasteena kuitenkin on, että sote-uudistuksessa ei osana isompaa kokonaisuutta pystytä etenemään riittävän ripeästi. Edellisellä hallituskaudella yritys yhdistää sote-uudistus ja kuntarakenneuudistus päätyi epäonnistumiseen. Samankaltaisiin virheisiin ei ole enää varaa. Kiitokset Kiitän sairaanhoitopiirin henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuonna 2015. Maaliskuussa 2016 Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja 6
1.2 Kuntayhtymän hallinto Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatio Yhtymävaltuusto Jäsenkunta Kunnan valitsemat jäsenet (suluissa varajäsen) Kunnan yhteenlaskettu äänimäärä Enontekiö Aarne Kultima (Helinä Hautamäki) 2 Inari Toini Sanila (Teuvo Katajamaa) 7 Veikko Väänänen (Ulla Kemppainen) Kemijärvi Jaana Hannola (Tiina Niemimuukko) 9 Kristiina Lautamo (Kirsti Ojala) Kaarina Soppela (Lea Soppela) Kittilä Markku Mäkitalo (Merja Korva) 7 Raili Fagerholm (Aki Maunula) Kolari Eija Koivumaa (Piritta Unga) 4 Sakari Lipponen (Jyrki Rundgren) Muonio Kosti Hietala (Tapio Pieskä) 3 Sakari Silén (Timo Liikavainio) Pelkosenniemi Aino Kulpakko (Pirkko Auer) 1 Pello Tuula Leinonen (Ossi Orajärvi) 4 Anna-Liisa Pasma (Tarmo Koskenniemi) Posio Eila Seppänen (Leila Luksua) 4 Martti Varanka (Heikki Maaninka) Ranua Tarja Impiö (Anna-Maija Österberg) Matti Pauna (Sulo Ranua) 9.6.2015 asti Matti Pauna (Urpo Sarajärvi) alkaen 10.6.2015 5 Rovaniemi Seija Karvo (Sanna Karhu) Merja Mäntyniemi (Liisa Ansala) Yrjö Niemi (Aarne Jänkälä) Reino Rissanen (Mikko Rapo) Kirsi Suoheimo (Merja Vilmilä) Esko-Juhani Tennilä (Aatos Nätynki) 9.6.2015 asti Esko-Juhani Tennilä (Eini Maria Tennilä) alkaen 7 (61) rajoitettu äänimäärä 43,40
10.6.2015 Matti Torvinen (Erkki Talvensaari) Salla Eija Kellokumpu (Veikko Lehikoinen) 4 Jorma Kellokumpu (Kari Niemelä) Savukoski Mervi Pääkkö (Reijo Kilpelä) 9.6.2015 asti 2 Mervi Pääkkö (Raimo Haapakoski) alkaen 10.6.2015 Raimo Haapakoski (Raimo Haapakoski) alkaen 4.11.2015 Sodankylä Tuula Annala (Markku Lehtinen) 9 Milja Mettiäinen (Merja Aikio) 9.6.2015 asti Mikko Pyhäjärvi (Merja Aikio) alkaen 10.6.2015 Pekka Tuomivaara (Jyrki Siirtola) Utsjoki Antti Katekeetta (Aulis Nordberg) 2 Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Merja Mäntyniemi, I varapuheenjohtajana Esko-Juhani Tennilä sekä II varapuheenjohtajana Kosti Hietala. Sihteereinä on toiminut kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2015 aikana kaksi kokousta, joista pöytäkirjaan merkittiin 24 pykälää. Yhtymähallitus Varsinainen Heikki Nivala, pj Kaarlo Alaoja, vpj Sirpa Hakala Jaana Hannola Jarkko Kotilaine Helena Norvapalo Jyrki Siirtola Varajäsen Jorma Kellokumpu Lasse Ketonen Seija Karvo Eija Paakki Jaakko Portti Merja Kuntsi Jouni I. Jomppanen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Heikki Nivala ja varapuheenjohtajana Kaarlo Alaoja. Hallituksen sihteerinä toimi kehittämispäällikkö Mikko Häikiö. Hallitus piti vuoden aikana 13 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 226 pykälää. Tarkastuslautakunta Jäsenet Eila Seppänen Pertti Aska Aarne Kultima Tuula Leinonen Sarita Helttunen Varajäsen Markku Mäkitalo Milja Nikka Mikko Rundgren Vesa Puuronen Kirsi Ohrankämmen Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Eila Seppänen ja varapuheenjohtajana Tuula Leinonen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta piti vuoden aikana 9 kokousta, joista pöytäkirjoihin merkittiin 75 pykälää. Tilintarkastaja vaalikaudella 2013 2016 Yhtymävaltuusto valitsi 9.4.2013 Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n tilintarkastajaksi vuosille 2013 2016. BDO Audiator Oy osti 31.7.2013 tehdyllä kaupalla Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy:n koko osakekannan. Pohjolan Tilintarkastustoimisto Oy sulautui BDO Audiator Oy:öön 1.1.2014. Vastuunalainen tilintarkastaja oli JHTT, HTM Antero Hyvärinen helmikuuhun 2014 saakka ja sen jälkeen JHTT, KHT Vivi Marttila maaliskuuhun 2015 saakka. Maaliskuusta 2015 alkaen vastuunalainen tilintarkastaja on KHT, JHTT Jarmo Lohi. 8
Avustavana tilintarkastajana toimi JHTT Petteri Pasula kesäkuuhun 2015 saakka ja elokuusta 2015 alkaen HTM, JHTT Hilkka Ojala. 1.3 Talouden kehitys Vuoden 2015 työmarkkinoiden tilanne jatkui heikkona ja julkinen talous pysyi alijäämäisenä pitkittyneen matalasuhdanteen sekä talouden rakenteellisten ongelmien vuoksi. Julkisen talouden kasvunäkymä ei parane oleellisesti vuosien 2015 2017 aikana. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Joulukuussa 2015 oli inflaatio -0,2 %. Heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta ostovoima vahvistui vuoden 2015 aikana erityisesti koko vuoden kestäneen poikkeuksellisen alhaisen inflaation vuoksi. Nimellisansiot nousivat 1,2 % vuonna 2015. Suomen kustannuskilpailukyky on hitaasti paranemassa maltillisista palkkaratkaisuista johtuen. Kuntataloudessa tulot eivät riitä kattamaan menoja (käyttötalous + investoinnit). Yleisen talouskasvun jääminen vaimeaksi heikentää kuntien tulokehitystä. Kuntien verotulojen kasvu vuosina 2015 2019 on jäämässä alle 2,5 prosentin. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarvetta yli prosentin vuosittain aina 2030- luvulle saakka. Kuten kuviosta Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee on havainnollisesti nähtävissä huoltosuhteen heikkenemisen näkymät lähivuosikymmenille ja tätä myötä kuntien talouteen koko ajan kiristävä vaikutus. Kuntien toiminnassa tämä tarkoittaa lisääntyvää palveluntarvetta niin perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa kuin erikoissairaanhoidossakin. Palvelutarpeiden lisääntyminen ja toisaalta tulokehityksen heikkous aiheuttaa kuntiin vahvoja paineita uusien toimintamallien luomiselle kustannussäästöjen saamiseksi. Vaikka valtakunnalliset sote-ratkaisut eivät ole vielä valmiita, on kuntien oma-aloitteiset sotesuunnitelmat jo joiltakin osin lähteneet käyntiin tulevaisuuden tuomien taloudellisten ongelmien ennalta ehkäisemiseksi ja jo olemassa olevien ratkaisemiseksi. Kuvio: Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee 9
Lähteet: Valtiovarainministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto 1.4 Olennaiset tapahtumat ja toiminnan kehitys 1.4.1 Normiohjaukseen perustuvat muutokset Päivystyskyvyn vahvistaminen Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä astui pääsääntöisesti voimaan 1.1.2015, synnytyksiä ja lastensairauksia koskevat pykälät 1.6.2015. Lapin keskussairaala täyttää päivystystä koskevat yleiset edellytykset. Sairaalassa on vuodesta 2013 ollut jaettu tuki- ja sisäelinkirurginen takapäivystys, gynekologinen sairaalapäivystys ja leikkaussalin kolmivuorotyö. Syyskuussa 2014 avattiin vaatimukset täyttävä aivoverenkiertohäiriöyksikkö. 1.9.2015 liitettiin yhteispäivystyksen yleislääkärivastaanotto osaksi sairaanhoitopiirin organisaatiota siirtämällä Rovaniemen kaupungin ja Attendon välinen sopimus yhteispäivystyksen lääkäripalveluista sairaanhoitopiirille. Samassa yhteydessä toteutettiin toiminnallisia muutoksia niin, että pääsääntöisesti sama lääkäri hoitaa potilaan alusta loppuun päivystyksen osalta. Syksyn aikana valmisteltiin vuodenvaihteessa tapahtuvaa perusterveydenhuollon päivystyksen laajempaa keskittymistä yhteispäivystykseen. Vuonna 2016 terveyskeskusten ympärivuorokautinen päivystys jatkuu yhteispäivystyksen lisäksi ainoastaan Inarissa. Psykiatristen päivystyspotilaiden somaattisen terveydentilan riittävän selvittelyn vuoksi tavallisilla kiireellisillä lähetteillä tulevat potilaat otetaan vastaan ensisijaisesti yhteispäivystyksessä. Käytännön ongelmia on kuitenkin aiheutunut psykiatrien joutuessa kulkemaan Muurolan ja yhteispäiyvstyksen väliä ja toimintamallia on tarkoitus jatkossa kehittää. Ensihoidon palvelujärjestelmän uudistaminen Ensihoidon toiminta on vakiinnutettu sairaanhoitopiirin toimintana. Utsjoen ensihoitoa täydennettiin 1.7. alkaen vaatimusten mukaisesti kunnan sopimuskumppanin kanssa rinnakkain toimivan sairaanhoitopiirin järjestämän hoitotasoisen ostopalvelun turvin. Ensihoidon tehtävien määrä sairaanhoitopiirin alueella kasvoi edellisvuodesta kuten koko maassa ilman säädösmuutoksia. Asiaa selvitetään kansallisella tasolla. Ensihoidon toimintaa testattiin syyskuussa laajassa kansainvälisessä Barents Rescue harjoituksessa. Todettiin ensihoidon pystyvän koulutuksensa mukaisesti itseohjautuvaan järjestelmälliseen työskentelyyn suuronnettomuustilanteissa. Harjoituksesta noustettiin jatkotyöhön eräitä kehittämistarpeita kansallisen suuronnettomuusvalmiuden kehittämiseen. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja soteuudistuksen valmistelu Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri ovat hyväksyneet terveydenhuollon järjestämissuunnitelman vuosille 2013 2016. Sitä ei vuodelle 2016 erikseen päivitetty. Sote-uudistuksen valmisteluja on toteutettu yhdessä kuntien terveyskeskusten ja sosiaalitoimien kanssa asiakaskeskeisissä prosessityöryhmissä. Valmistelua on vuoden 2015 aikana häirinnyt sote-uudistuksen lainsäädännön kariutuminen keväällä ja uuden valtioneuvoston erilainen linjaus jatkosta. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus Sairaanhoitopiirien yhteistyönä syntyi Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimus vuosille 2013 2016 ja se hyväksyttiin syksyllä 2013 kaikkien viiden pohjoisen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuustoissa. Sopimuksen päivitysluonnoksessa ei saatu konkretisoitua sairaanhoitopiireittäin sovittujen toimintojen yhteistä osaajaresurssin turvaamista. Erityisesti kysymyksessä oli 10
lastenlääkäripäivystyksen turvaaminen synnytyssairaaloissa, mutta myös muilla erikoisaloilla yhteistä vastuuta tarvitaan. Järjestämissopimuksen päivitys jätettiin pöydälle Lapin sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokouksessa 21.10. Asiakastietolain mukainen Kanta-arkistoon liittyminen Sairaanhoitopiiri liittyi Kanta-arkistoon 1.11. Liittymistä varten tarvittiin potilastietojärjestelmiin ja niiden käyttöön muutoksia, joiden toteuttaminen haasteista huolimatta onnistui monia muita sairaanhoitopiirejä sujuvammin. 1.4.2 Toiminnan uudelleen organisointi Lapin sairaanhoitopiirissä aloitettiin 2015 vuoden alusta sairaala sote-kuntoon -työskentely, jonka tavoitteena on mm. yhtenäistää organisaation toimintamalleja, asettaa entistä vahvemmin potilas toiminnan keskiöön, selkiyttää johtamisjärjestelmää, vähentää yksikköjen ja esimiesten määrää sekä osallistaa henkilöstö muutoksen valmisteluun ja muutokseen. Käytännössä työskentelyssä keskityttiin sairaanhoitopiirin yksikkömäärän hallittuun vähentämiseen, hoidollisten toimintayksiköiden rakenteiden samankaltaistamiseen ja esimiesroolien yhtenäistämiseen. Vuoden aikana valmisteltiin tulos- ja vastuuyksiköiden hallinnollisia ja toiminnallisia yhdistämisiä, hoitotyön esimiesten työnkuvien yhtenäistämistä ja uudistamista sekä sairaanhoitopiirin johtamisjärjestelmän uudistamista. Valmistellut yksiköiden hallinnolliset yhdistämiset toteutetaan suunnitellusti vuoden 2016 alusta. Lisäksi vuoden 2015 aikana aloitettiin ylilääkäriys sote-kuntoon työskentely. 1.4.3 Tulevaisuuden toimitilaratkaisujen suunnittelu Lapin keskussairaalan laajennusta on suunniteltu jo useita vuosia. Yhtymävaltuusto teki marraskuussa 2012 periaatepäätöksen tulevien vuosien rakentamisen kokonaissuunnitelmasta. Valmisteltu tilatarveselvitys hyväksyttiin keskussairaalan laajennuksen suunnittelun pohjaksi. Yhtymähallitus päätti syksyllä 2013 mm. hyväksyä laajennushankkeen aikataulusuunnitelman, hyväksyä hankesuunnitelman arkkitehtuurikilpailun pohjaksi sekä nimetä jäsenet arkkitehtuurikilpailun palkintolautakuntaan. Arkkitehtuurikilpailu käynnistyi alkuvuodesta 2014. Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin kaikkiaan 35 ehdotusta, joista viisi valittiin toiseen vaiheeseen. Kilpailun tulokset julkistettiin huhtikuussa 2015. Kilpailun voitti helsinkiläinen Verstas Arkkitehdit Oy. Laajennukseen on suunniteltu tiloja mm. sairaalaapteekille, psykiatrian klinikalle, dialyysiosastolle, lasten ja nuorten klinikalle, päivystykselle ja ensihoidolle sekä tukipalveluille. Arkkitehtuurikilpailun kilpailutehtävän tilaohjelma oli n. 39.000 brm 2, jonka alustava kustannusarvio on noin 90 100 M. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio vaikuttaa tilatarpeisiin ja otetaan huomioon jatkosuunnittelussa. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa, että Lapin keskussairaalan laajennuksen suunnittelua jatketaan arkkitehtuurikilpailun tulosten pohjalta valmistelemalla sairaalan toiminnan kannalta priorisoitu hankesuunnitelma. Valtuusto päätti vahvistaa pohjaksi suunnittelutyölle Lapin keskussairaalan laajennuksen kustannusraamiksi tässä vaiheessa enintään 40 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan em. kustannusraamin lisäksi voidaan suunnitella sellaisia vuokrattavia tiloja, joiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset tulevat muun kuin sairaanhoitopiirin maksettaviksi. Valtuusto päätti edelleen asettaa tavoitteeksi, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Päätöksen mukaan sairaala-apteekin uusien tilojen suunnittelu tulee käynnistää heti kun se suunnittelun kokonaisuuden kannalta on mahdollista, mutta muun laajennuksen kuin sairaala-apteekin osalta valtuusto päättää erikseen arkkitehtisuunnittelun käynnistämisestä ja suunniteltavan laajennuksen keskeisestä sisällöstä. Lapin keskussairaalan uusien tilojen ja tilaratkaisujen mahdollistaman toiminnan muutoksen suunnittelua varten sairaanhoitopiiriin perustettu määräaikaisen toiminnan muutoksen suunnittelusta vastaavan projektin johtajan toimi täytettiin elokuussa. Projektinjohtajan keskeinen tehtävä on päivittää hankesuunnitelma, jon- 11
ka tulee perustua sote-palvelujen alueelliseen konseptisuunnitelmaan, toiminnan tarpeisiin ja erityisesti asiakkaiden palvelutarpeisiin. Tässä työssä tulee priorisoida rakentamistarpeita ja ottaa huomioon jäsenkuntien taloudellinen kantokyky. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana tulee olla, että toimintaa ja prosesseja kehittämällä kyetään alentamaan lisärakentamisesta aiheutuvaa kustannusten kasvua. Yhtymävaltuusto päätti marraskuussa 2014, että sairaanhoitopiiri sitoutuu aluksi vuokraamaan ja viimeistään vuonna 2016 ostamaan Invalidiliitolta Porokatu 32:ssa sijaitsevan kuntoutuskiinteistön (ILKK). Kauppa vähentää Lapin keskussairaalan laajennuksen lisärakentamisen tarvetta. Laajennushankkeen arkkitehtuurikilpailun toisessa vaiheessa edellytettiin, että kilpailijoiden tulee sijoittaa kilpailun huonetilaohjelmassa esiintyviä tiloja ja tilakokonaisuuksia ILKK:n tiloihin uudisrakentamisen sijasta. ILKK:sta vuokrattiin vapautuvia tiloja mm. psykiatrian poliklinikalle. Muurolan sairaala-alueella on jatkettu käytöstä poistettujen huonokuntoisten rakennusten purkamisia. Sairaala-alueen ja sen kiinteistöjen tulevasta käytöstä on käyty keskusteluja Rovaniemen kaupungin kanssa. Selkeitä suunnitelmia ei kuitenkaan vielä ole. Yhtymävaltuusto päätti kesäkuussa oikeuttaa hallituksen valmistelemaan Muurolan sairaalakiinteistön ja alueen myyntiä. 1.4.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelma hyväksyttiin yhtymävaltuuston toimesta vuonna 2011 ja se on laadittu vuosille 2011 2016. Tuottavuusohjelman tavoitteeksi on määritelty mm. palvelutuotannon tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kasvattaminen, olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentaminen ja parempi hyödyntäminen sekä päällekkäisyyksien karsiminen. Tuottavuusohjelman kehittämiskohteiksi valittiin 1) päivystyksen kehittäminen, 2) prosessien kehittäminen, 3) johtajuuden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen, 4) toiminnan uudelleen organisointi, 5) henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, 6) tietojärjestelmien kehittäminen ja 7) toimitilat ja logistiikka. Tuottavuusohjelman toimeenpanosta on laadittu vaiheistussuunnitelman, jonka mukaan tuottavuusohjelmaa on toteutettu. Vuoden 2015 tuottavuusohjelman puitteissa toteutettiin seuraavia toimenpiteitä: hoidollisen potilashotellin suunnittelu- ja valmistelutyö hoitotyön mitoitukseen liittyvien mittareiden valmistelu ja kehittäminen prosessien ja prosessien mittareiden kehittäminen johtamisen tueksi, valmisteltiin johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittämistyötä siten, että varsinainen kehittämistyö aloitettiin vuoden 2015 alussa varmistetaan nopea kirjautuminen ja riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet ja remontoimis- ja rakentamissuunnitelman laadinta Edellä mainituista toimenpiteiden osalta hoidollisen potilashotellitoiminnan pilotointi alkoi vuoden 2015 aikana, hoitotyön mitoitustyötä jatkettiin ja loppuraportti saadaan alkuvuodesta 2016, prosessien kehittämistä jatkettiin ja prosessimittareita pilotoitiin osana KURSuT hanketta ja johtamisjärjestelmää kehitettiin (kts. kehittäminen 2015). Rakentamissuunnitelman laadinnan osalta tähän toimenpiteeseen liittyvä arkkitehtikilpailu saatiin suunnitelmien mukaisesti päätökseen keväällä 2015 ja valtuusto teki 10.6.2015 pitämässään kokouksessa periaatepäätöksen suunnitelman toimeenpanosta. 1.4.5 Kehittäminen 2015 Organisaation kehittämistoimintaa jatkettiin suunnitelmallisesti vuoden 2015 aikana. Lapin sairaanhoitopiirin kehittämistoiminta jaettiin entisen tavan mukaan karkeasti neljään tavoitteeseen: rajapinta- ja järjestämissuunnitelman mukaiset toimeenpanohankkeet, sairaanhoitopiirin käyttöönottohankkeet, toiminnan kehittäminen sekä erikoissairaanhoidon valtakunnalliset ja OYS-erva-alueen hankkeet. Kehittäminen organisoitiin näiden tavoitteiden mukaisesti talousarviossa kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, joiden toiminnasta ovat 12
vastanneet perusterveydenhuollon yksikkö ja sairaanhoitopiirin kehittämisyksikkö. Huomattava muutos entisestä on kuitenkin se, että sairaanhoitopiiri on alkanut systemaattisesti käyttämään jatkuvan kehittämisen menetelmiä. Menetelmiä on juurrutettu mm. osana lean-ideologiaa. Vuoden 2015 tärkeimpiä ja suurimpia kehittämiskohteita ja kehittämishankkeita olivat Hukkahaavitoimintamallin juurruttaminen, Inhimillisesti tehokas johtaminen -kehittämishanke, uusien sähköisten palvelujen kehittäminen, sairaanhoitopiriin kokonaisraportoinnin kehittäminen sekä tuottavuusohjelman toteuttaminen. Hukkahaavi-toimintaa jatkettiin systemaattisesti kuluneen vuoden aikana. Kokemukset Hukkahaavista ovat olleet positiivisia ja tulokset hyviä. Kuluneen vuoden aikana kunnat ovat osallistuneet Hukkahaavitoimintaan ja toiminta on ollut yleisten arvioiden mukaan onnistunutta. Hukkahaavi -koulutuksissa yhteisesti kehitellyt menetelmät ovat olleet toimivia ja lisänneet yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä. Kaizen-toimintaa (jatkuva parantaminen) on laajennettu ja vuoden aikana on aloitettu toimenpiteitä tietojärjestelmien käyttöön liittyvän hukan poistamiseksi yhteistyössä sairaanhoitopiirin tietohallinnon kanssa. Vuoden aikana tehtiin myös ensimmäisiä arvioita hukan poistamisesta ja varovaistenkin laskentatapojen mukaan hukkaa on pystytty poistamaan lähes 300 000 euron edestä. Suurin hyöty työskentelyssä on ollut kuitenkin se, että työn sujuvuus on järkevöitynyt ja parantunut huomattavasti. Vuonna 2013 aloitettiin Inhimillisesti tehokas sairaala -ohjelman toinen vaihe, joka tähtää Lapin sairaanhoitopiirin johtamiskäytänteiden ja -järjestelmän kehittämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on ollut lisätä johtamisosaamista Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille. Keskeisiksi osaamisalueiksi ovat määräytyneet ns. positiiviseen johtajuuteen, muutoksen hallintaan sekä tehokkuuden ja/tai tuottavuuden lisäämiseen liittyvät tekijät (nk. hukkajahti). Kuluneen vuoden aikana hankkeen toimesta järjestettiin koulutustilaisuuksia Lapin sairaanhoitopiirin esimiehille. Koulutuspäivien tavoitteena oli sekä lisätä esimiesten johtamisosaamista että sitouttaa ja osallistaa esimiehet tulevaisuuden johtamisjärjestelmän ja johtajuusajattelun rakentaminen. Inhimillisesti tehokas johtaminen -hankkeen rinnalle luotiin vuonna 2015 tarvittavia muutoksia toimeenpaneva Sairaala sote-kuntoon -kehittämistyö. Osana Sairaala sote-kuntoon -kehittämistyötä vuoden 2015 aikana määriteltiin mm. uudet tehtävät osastonhoitajille, toteutettiin yksiköiden hallinnollisia yhdistymisiä ja vähennettiin suunnitelmallisesti esimiesten määrää esimerkiksi muuttamalla tarpeettomia lähiesimiesten vakansseja sairaanhoitajan vakansseiksi. Keskeinen vuoden 2015 kehittämiskokonaisuus oli edelleen erilaisten sähköisten palvelujen kehittäminen. Tämän kehittämiskokonaisuuden puitteissa toteutettiin mm. potilaan itseilmoittautumisjärjestelmän ja itseilmoittautumisautomaattien käyttöönotto. Vuoden aikana lähes kaikki poliklinikat ovat itseilmoittautumisjärjestelmän piirissä ja käyttäjien kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin myös uniapnea-tutkimusten etädiagnisointi -hanke yhteistyössä Ranuan, Sodankylän ja Kittilän kuntien kanssa. Hankkeessa otetaan käyttöön uutta teknologiaa, mikä mahdollistaa unipatjatutkimusten tekemisen sairaalan ulkopuolella osana sairaanhoitopiirin omaa toimintaa. Vuonna 2015 jatkettiin myös Lapin sairaanhoitopiirin kokonaisraportoinnin kehittämishanketta, jonka yhtymähallitus vahvisti 26.2.2014 pitämässään kokouksessa. Kuluneen toimintavuoden aikana hankkeessa jatkettiin teknisen toimintaympäristön rakentamista ja kehittämistä yhteistyössä LapIT Oy:n kanssa. Vuoden aikana avattiin Kaira portaali, joka korvasi entisen Exreport -johdontietojärjestelmän. Vuoden aikana aloitettiin myös työ alueen kuntien perusterveydenhuollon tietojen siirtämiseksi osaksi Kaira portaalia. Pilottikunniksi valikoituivat Rovaniemi, Sodankylä ja Kolari. Edellisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi vuonna 2015 keskityttiin edellisvuosien tapaan myös tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Tuottavuusohjelman toteutumisesta onkin kerrottu tarkemmin kohdassa 1.4.4. Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Yhteenveto vuoden 2015 hankkeista 13
Kehittämisaihion/ Kehittämisen tavoite Resurssit/toteutus Kehittämisen tulokset projektin nimi Alue RIS-käyttöönotto Radiologian toiminnanohjausjärjestelmän Projektisuunnittelija Radiologian toiminnanohjausjär- Projektisuunnittelija jestelmän käyttöönotto on edel- käyttöönotto terveyskeskuksiin (osa-aikainen) leen kesken muutaman kunnan osalta. Anestesiajärjestelmän käyttöönotto Eskon uusien ominaisuuksien käyttöönotto Anestesiajärjestelmän käyttöönoton määrittelytyö ja käyttöönottoprojektin läpivieminen Otetaan Esko potilastietojärjestelmän uudet ominaisuudet käyttöön hallitusti. Tehostetaan tietojärjestelmän käyttöä. Suunnittelija Ei erillisiä henkilöstöresursseja Anestesiajärjestelmä kilpailutettiin kesän aikana ja kilpailutus jouduttiin keskeyttämään. Kilpailutus toteutettiin olemassa olevalla henkilökunnalla. Eskon uudet ominaisuudet ja toiminnallisuudet otettiin suunnitellusti ja hallitusti käyttöön. Potilaskertomusjärjestelmän käyttöä kehitetty ja toimintaprosessien tehostettu Hoitohenkilökunnan työnjako -hanke Hoitohenkilökunnan määrän tarpeen selvittäminen Kehitetään potilaan hoitoon liittyvien henkilöstöryhmien työnjako Hoitohenkilökunnan ammatillisten urapolkujen kehittäminen Potilashotellitoiminnan kehittäminen Hukkahaavi Hukkahaavi, Improvement Leaders Capability Programme -ohjelman juurruttaminen Hukkahaavitoiminnan saattaminen osaksi koko organisaation jokapäiväistä toimintaa Kaizen toiminnan juurruttaminen Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Loppukäyttäjiä koulutettu järjestelmän käyttöön Projektisuunnittelija on ottanut käyttöön laskentamallin ja laatinut mitoituslaskelmat. Loppuraportointi siirtyi vuodelle 2016 henkilöstömuutosten johdosta. Hoidollisen potilashotellitoiminta aloitettiin pilotilla kesällä 2015. Pilotoinnin tulokset rohkaisevia. Lapin sairaanhoitopiirin alueella järjestetty koulutuksia Kaizen jaksoja organisoitu ja mallia juurrutettu. Hukkahaavi työkaluja käytetään jatkuvasti mm. muutosten läpiviennissä ja sote-valmistelussa. Hukkaa vähennetty strukturoiduin muutoksenhallintamenetelmin (n. 300 000 euron edestä). Inhimillisesti tehokas johtaminen (osa- Projektipäällikkö Projektisihteeri aikainen) Johtamisjärjestelmän ja johtajuuden kehittämisprojekti, joka toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston, Oulun yliopiston ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Hankkeen tavoitteena: Lapin sairaanhoitopiirin johtamisideologian luonti johtamisjärjestelmän uudistaminen johtamisroolien määrittely Käynnistettiin sairaala sotekuntoon kehittämistyö vuonna 2015. Johtamisideologian ja uuden johtamisjärjestelmän valmistelu ja muutostyön käynnistynyt. Osastojen hallinnollisia yhdistymisiä toteutettu. Osastonhoitajien johtamisosaaminen määrittely. Monivuotinen esimieskoulutus ja tukiverkoston suunnittelu aloitettu 14
Itseasioinnin ja sähköisten palveluiden kehittäminen Kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto Logistiikan kehittäminen (Terveet tukipalvelut) Prosessien kehittäminen johtamisosaamisen kehittäminen Itseilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto Potilaan tunnistamiseen ja potilaan vitaaliarvojen langattomaan tiedonsiirtoon liittyvän teknologian käyttöönotto Potilaan omahoidon ja itseasioinnin kehittäminen Uuden kirjanpitojärjestelmän käyttöönotto Pohjois-Suomen tulevaisuuden logistiikkamallin selvitystyö yhteistyössä mm. Oulun yliopiston, OYSin ja NHG:n kanssa Prosessien kehittäminen tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Osallistuminen SiMe3P -hankkeeseen Päivystyksen toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönotto Päivystyksen toiminnanohjaus-järjestelmän kilpailutus ja käyttöönotto ja mentorointi-malli pilotoitu. Suunnittelija Itseilmoittautumisjärjestelmä on tuotantokäytössä koko sairaalassa. Laskentapäällikkö toiminut oman toimen ohessa ko. hankkeen projektipäällikkönä. Palvelujen osto Projektisuunnittelija (osa-aikainen Potilaan tunnistamiseen liittyvä teknologia on tuotantokäytössä kahdessa yksikössä. Järjestelmän laajentaminen vaatii kilpailutuksen, joka toteutetaan vuonna 2016. Uusi kirjanpitojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön syksyllä 2015 Osallistuttu aktiivisesti Oulun yliopiston vetämään TEKESin rahoittamaan Terveet tukipalvelut projektiin. Hankkeen loppuraportti ja tutkimusraportti valmistuu vuonna 2016. Prosesseja on kehitetty, toimintaa on tehostettu ja asiakasnäkökulma on huomioitu prosessien kehittämisessä. Palvelumuotoilun menetelmiä tuotu osaksi prosessien kehittämistä. Päivystyksen toiminnanohjausjärjestelmän kilpailutettiin kesällä 2015 ja käyttöönotto aloitettiin joulukuussa 2015.. Rajapinta- ja järjestämissuunnitelman toimeenpanohankkeet (PTH-yksikkö 1205) Raportoinnin kehittäminen (KURSuT) Lappi earkistoon hanke Seniori-KASTE PäihdeKaste Paljon palveluita käyttävät -varaus Raportoinnin sisällöllinen kehittäminen laaduntarkistustyö raportointijärjestelmän kehittäminen Projektisuunnitelmien mukainen toiminta Projektipäällikkö Projektityöntekijä Palveluiden ostot Järjestelmien ostot Järjestelmä otetaan tuotantokäyttöön alkuvuodesta 2016. Projektit toteutuivat ja etenivät hallituksessa hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaisesti. Raportointi on luotettavaa ja raportointiin liittyvät työkalut toimivat. Uusi raportointiportaali on toiminnassa ja se on korvannut entisen ExReport -järjestelmän. Synnytyskertomusjärjestelmän käyttöönotto Synnytysjärjestelmän kilpailutus järjestelmän käyttöönoton valmistelu ja käyttöönoton aloitus Projektisuunnittelija (osa-aikainen) Kilpailutus suoritettiin syksyllä 2015 Käyttöönotto aloitettiin loppuvuodesta 2015. Järjestelmä otetaan tuotantokäyttöön huhtikuussa 2016. 15
Varaukset Erva- ja valtakunnallisiin hankkeisiin Varaus uusiin Ervaalueen ja valtakunnallisiin hankkeisiin 1.4.6 Koulutus 2015 Täydennyskoulutuspäivät kertyvät valtakunnallisista ja kansainvälisistä koulutustilaisuuksista, Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellisista koulutuksista ja erikoisalameetingeistä sekä sairaanhoitopiirin sisäisistä koulutuksista. Verkko-opiskelu on vakiinnuttanut paikkansa täydennyskoulutusmuotona. Oheisessa toimintakertomuksessa keskitytään sairaanhoitopiirin alueellisiin ja sisäisiin koulutuksiin, videoteitse seurattuihin Oulun yliopistollisen sairaalan lähettämiin koulutuksiin sekä erikoisalameetingeihin. Lapin sairaanhoitopiirin ja Oulun yliopistollisen sairaalan alueelliset koulutukset Lapin sairaanhoitopiirin alueellisia koulutuksia pidettiin noin 50 eripituista koulutusta. Pääsääntöisesti koulutukset lähetettiin videoteitse kuntien henkilöstölle. Uutena alueellisena koulutuksena toteutettiin alueellinen hoidon tarpeen arviointi -koulutus marraskuussa neljänä kertana ja joulukuussa kahtena kertana neljän tunnin koulutuksina ympäri Lappia videoyhteyksiä hyödyntäen. Esimies osaamisen kehittäjänä ja aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen koulutuskokonaisuudet kiersivät muutamissa kunnissa. Lisäksi SenioriKaste-hanke, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto aloittivat koulutuskokonaisuuden ikääntyneiden muistisairaiden elämänlaadusta ja hyvinvoinnista Rovaniemellä. Videoteitse seurattavien koulutuksien määrä tuplaantui edellisvuodesta. Vuoden 2015 aikana otettiin videokoulutuksia vastaan noin 80:ta kertaa, pääosin Oulun ylipistollisesta keskussairaalasta. Koulutuksia tilattiin videoteitse myös esim. FCG:ltä, Kelalta ja THL:stä. Lapin sairaanhoitopiirin kuntien osallistuminen alueellisiin koulutuksiin videoteitse Lapin sairaanhoitopiirin järjestämiin alueellisiin koulutuksiin oli mahdollisuus osallistua videoteitse. Kaikkia videoteitse osallistuvia tahoja ei saada ICT-asiantuntijan tilastoihin. Suuntaa-antavasti voidaan kuitenkin sanoa terveyskeskuksista olleen aktiivisimmin koulutuksissa videoteitse mukana Kemijärven, Ranuan, Sallan ja Sodankylän. Muut paikkakunnat pitävät sisällään mm. Oys-erva-alueen sairaaloita (Taulukko 1.). Taulukko 1. Koulutuksiin osallistumiskerrat videoteitse 2015 16
Arctic Connect-firman yhteenvedon mukaan alueellisen koulutuksen siltanumeroihin soitettiin vuoden 2015 aikana 680 kertaa ja käyttötunteja kertyi 1167 tuntia. Käytännössä tämä tarkoittaa 146 päivää 8 tunnin koulutusta. Alueellisen koulutuksen siltanumeron käyttö oli laskenut edellisvuodesta noin 300 tuntia. Koulutuksia pidettiin enemmän paikan päällä kunnissa sekä Rovaniemellä. Ylipistollisen keskussairaalan lähettämät erikoisalojen koulutusmeetingit Noin tunnin kestäviä koulutusmeetingejä seurattiin videoteitse vuoden 2015 aikana yhteensä yli 400 luentoa noin kahdeltakymmeneltä eri erikoisalalta. Koulutusmeetingeistä pääosa oli Oulun ylipistollisen sairaalan lähettämiä. Patologian erikoisalameetingit ja osa silmätautien meetingeistä lähetti Tampereen yliopistollinen sairaala. Suu- ja leukakirurgian meetingit lähetti Turun yliopistollinen sairaala. Myös uutena erikoisalana aloitetut akuuttilääketieteen luennot tulevat Turun yliopistollisesta sairaalasta. Kustannuksia alueellisista videokoulutuksista sekä meetingeistä tuli yhteensä noin 10 000 yhteyskuluina ja noin 13000 osallistumismaksuina (Ppshp:n alueelliset koulutukset). Tällä rahalla saatiin koulutusta noin 6000:lle työntekijälle paikan päällä ja 1000:lle työntekijälle etäpaikkakunnilla. Lapin sairaanhoitopiirin muuta henkilöstökoulutusta Ohessa on koottuna sairaanhoitopiirin muuta yhteistä henkilöstökoulutusta esimerkinomaisesti. Verkko-opintoja suoritetaan jatkuvasti mm. lääkehoidosta, ensihoidosta, potilasturvallisuudesta sekä tietosuoja-tietoturvasta. Simulaatiokoulutuksia jatkettiin mm. elvytyksestä sekä hätäsektioista. Attendo Rovaniemen työterveyshuolto koulutti hätäensiapuun ravintopalveluiden, puhtaus- ja huoltopalveluiden sekä tekniikan henkilöstöä. Noin 10 henkilöä suoritti työnantajan kustantaman pohjoissaamea hoitoalalla työskenteleville 30 tunnin koulutuskokonaisuuden. Englantia hoitoalalla työskenteleville 60 tunnin koulutuskokonaisuuden suoritti 14 henkilöä. Alkusammutus 1 koulutuksen suoritti syksyn aikana 377 henkilöä. Työyhteisökoulutusta Terve ja tervehenkinen työyhteisö järjestettiin henkilökunnalle kuutena samansisältöisenä kolmen tunnin koulutuksena, joihin osallistui noin 415 henkilöä. Koulutuksista kahtena kertana keskityttiin enemmän esimiestyöhön. Noin 30 esimiestä sai lisäksi esimiesvalmennusta sovunrakentamisesta kahtena päivänä. Inhimillisesti tehokas johtaminen- hankkeen koulutukset sekä johtamisen erikoisammattitutkinto-opinnot esimiehille jatkuivat. Lisäksi henkilökunta sai koulutusta mm. Rafaelaan, Kanta-arkistoon, Hukkahaaviin, Kaizeniin ja sähköpostin käyttöön. 1.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista rakenneuudistusta on valmisteltu useita vuosia. Maaliskuun 2014 lopulla julkistettiin hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteinen linjaus, jonka mukaan tarkoitus oli järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Linjaukseen pohjautuva hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettiin eduskunnalle joulukuussa 2014. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin helmi-maaliskuussa 2015 lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, joten se ei johtanut lain säätämiseen. Sote-palvelurakenneratkaisut siirtyivät kevään 2015 eduskuntavaalien yli. Toukokuussa 2015 hyväksyttiin Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma, jonka mukaan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat kuntaa suuremmat itsehallintoalueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Hallitusohjelman mukaan itsehallintoalueita on yhteensä enintään 19. Itsehallintoalueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. 17
Hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määrästä marraskuussa 2015. Itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohjana ovat nykyiset maakunnat. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään 15 alueen puitteissa. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sote-palvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaaloiden määrä on 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan ja yksilön valinnanvapautta lisätään. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Hallituksen linjaus merkitsee käytännössä sitä, että Lappiin tulee yksi itsehallintoalue, joka kattaa koko maakunnan eli nykyiset Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita ei ole nimetty, mutta todennäköisesti nykyinen Lapin keskussairaala on niiden joukossa. Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen yhdistäminen on selkeä riski sote-uudistuksen etenemiselle. Edellisellä hallituskaudella yritys yhdistää sote-uudistus ja kuntarakenneuudistus päätyi epäonnistumiseen. Lapin alueella on valmisteltu sote-rakenneuudistusta Lapin liiton hallinnoimassa Sote-savotta-hankkeessa. Lapin sote-valmistelussa haaste ja ongelma muodostuu kahdesta sairaanhoitopiiristä ja valmistelun erillisyydestä ja eritahtisuudesta niiden välillä. Kemi-Tornio-alueen ja Rovaniemen välille on noussut ristiriitoja mm. yliopiston ja ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyistä. Nämä ristiriidat hankaloittavat myös maakunnan yhteistä sote-valmistelua. Laaja ympärivuorokautinen päivystys eri erikoisaloilla edellyttää riittävän määrän lääkäreitä ja muuta koulutettua henkilökuntaa. Riittävä määrä henkilökuntaa edellyttää riittävän suuren sairaalan. Lapissa haasteena on, että päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muutoin edellyttäisi. Nykyisten Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaaloiden työnjakoa on toivottavaa kehittää siten, että päivystyksellisiä ja sitä tukevia toimintoja keskitetään LKS:aan ja päivystyksestä irrallisempia toimintoja LPKS:aan. Erikoissairaanhoidossa avohoidon osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan lääkkeiden, tutkimus- ja hoitomenetelmien sekä uusien käytänteiden myötä. Vuodeosastopaikkoja vähennetään hallitusti ja henkilöstöä siirtyy vuodeosastotyöstä avohoitoon. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää erikoissairaanhoidon konsultoivaa ja perusterveydenhuoltoa tukevaa roolia. Työnjako kehittyy eri ammattiryhmien välillä sekä terveydenhuollon sisällä että terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja tukipalveluammattien välillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista rakenneuudistusta ennakoiden on alettu suunnitella ja jossain määrin toteuttaa yhteisiä palvelukokonaisuuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen kesken. Näissä uusissa palveluissa potilaiden ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet on otettu aikaisempaa vahvemmin huomioon. Nykyisen kaltaiselle erityisvastuualueen yhteistyölle on selkeä tarve riippumatta hallintomallista. Erityisvastuualueen sairaaloiden välinen yhteistyö sovitaan lakisääteisessä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa, jota päivitetään vuosittain. Sairaaloiden välinen kasvava yhteistyö on välttämätön myös lisääntyvän valinnanvapauden ja potilaiden entistä monimuotoisempia hoitopolkujen vuoksi. 1.1.2015 voimaan tulleen päivystysasetuksen täytäntöönpanon myötä olisi vuonna 2015 tullut tarkastella uudelleen mm. sitä, missä OYS-erityisvastuualueen sairaaloissa on mahdollista toteuttaa synnytystoimintaa. Tällä on vaikutusta sekä potilasvirtoihin että myös siihen, missä yksiköissä ylläpidetään lastentautien erikoislääkäripäivystystä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhtymähallitus päätti syyskuussa 2014, että synnytystoimintaa pyritään jatkamaan Oulaskankaan sairaalassa päivystysasetuksen mukaisesti perustamalla 18
uusi lastenlääkärien päivystysrinki. Ratkaisu vaikuttaa ainakin Kainuun sekä Lapin lastenlääkäripäivystyksiin heikentämällä lastenlääkärien saatavuutta ja vaikeuttaa synnytystoimintaan vaadittavan lastenlääkäripäivystyksen toteuttamista. Uhkana on, että päivystäjiä ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin synnytyssairaaloihin. Yhtymävaltuusto hyväksyi marraskuussa sairaanhoitopiirin tulevan vuosien strategian osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Tulevaisuutta koskevia strategisia valintoja ovat: Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen Erikoissairaanhoidon ja sairaalan toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttää toiminnan aktiivista ja määrätietoista kehittämistä ja investointeja. Keskeinen haaste on, että erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpitäminen tarvitsee oma alueen väestöpohjan tarpeita suurempaa sairaalaa. Erikoissairaanhoidon toimintakyvyn aktiivinen ylläpitäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden kanssa sekä toimintaprosessien kehittämistä. Tavoite vaatii huomattavia investointeja. Pohjoisen alueen päivystävä sairaala Lapin keskussairaala on myös tulevaisuudessa pohjoisen alueen päivystävä sairaala. Tämä linjaus perustuu sairaalan maantieteelliseen sijaintiin, harvaan julkiseen terveyspalvelujen verkkoon ja vaihtoehtoisten palvelujen puutteeseen. Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys Lapin sairaanhoitopiirin alueella on vain Rovaniemellä LKS:n yhteispäivystyksessä ja Ivalossa. Strateginen valinta yhdistyy sote-uudistuksen linjauksiin, joissa LKS on todennäköisesti yksi maan kahdestatoista laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalasta. Inhimillisesti tehokas sairaala Lapin sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämistä, arvoja ja strategisia valintoja ohjaa ajattelumalli inhimillisesti tehokkaasta sairaalasta. Ajattelumallista on muodostettu monivuotinen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Tavoitteena on sairaala, joka on inhimillinen henkilöstön ja potilaiden kannalta sekä tehokas ja tuottava henkilöstön osaamisen, näkemysten ja osallistumisen avulla. Aktiivinen osallistuminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen ja integraatioon Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti ja päämäärätietoisesti palvelurakenneuudistuksen ja sote-integraation valmisteluun ja toteutukseen sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan omassa toiminnassa, omalla toimintaalueellaan, Lapin maakunnan alueella ja OYS:n erityisvastuualueella. 1.6 Kuntayhtymän henkilöstö Lapin sairaanhoitopiirissä oli 31.12.2015 yhteensä 1644 virkaa ja tointa. Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131 134 137 144 149 151 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 947 950 1071 1052 1166 1172 Huoltohenkilöstö 207 204 216 215 217 218 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 91 91 100 102 105 103 Koko henkilöstö 1376 1379 1524 1513 1637 1644 19