Muistisairaan ihmisen kodin muutostyöt 23.2.2016 Tuula Storhammar, kuntoutusohjaaja
Tavallisimmat muistisairaudet Alzheimerin tauti 65-70 % muistisairaista Aivoverenkiertosairauden muistisairaus 15-20 % Otsa-ohimolohkorappeumat 5 % Lewyn kappale -sairaudet 15 % Parkinsonin dementia muut muistisairaudet ja sekamuodot
Esiintyvyys Suomessa Arviolta 193 000 muistisairasta ihmistä 93 000 vähintään keskivaikeassa muistisairauden vaiheessa olevaa 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000 10 000 työikäistä muistisairasta
Esiintyvyys LSHP:ssä Vuonna 2013 keskivaikeaa / vaikeaa muistisairautta sairastavia LSHP 2716; lievä sairaus mukana: 3802 > määrän arvioidaan kasvavan: 2020 LSHP:n alueella noin 3370 ja vuonna 2030 noin 4207 keskivaikeaa / vaikeaa muistisairautta sairastavaa SuMu:n laskurista kuntakohtainen esiintyvyys: http://www.muistiasiantuntijat.fi/tuemme.php?udpvie w=eme
Alzheimerin tauti Tyypillinen ensioire: uuden asian oppimisen vaikeus ja tuoreen muistiaineksen korostunut unohtaminen -> Seuraavaksi toiminnanohjauksen, kielellisen ilmaisun ja hahmottamisen vaikeutuminen -> Myöhemmin arkitoimista selviytymisen vaikeutuminen -> Käyttäytymisen muuttuminen Sairaudentunnottomuus Vaiheittainen eteneminen Toimintakyky heikkenee hitaasti ja tasaisesti vuosien mittaan -> samankaltainen toimintakyvyn muutos kuin yksilön itsenäisessä kehityksessä, mutta päinvastaisessa järjestyksessä Epätyypilliset oirekuvat; posteriorinen, otsalohkooireinen, sekatyyppinen
Aivoverenkiertosairauden muistisairaus Tiedon käsittelyn häiriöt Toiminnan ohjauksen (suunnitelmallisuus, kokonaisuuksien jäsentäminen, järjestelmällisyys, käsitteellinen ajattelu) vaikeutuminen tarkkaavuuden, muisti- ja kielellisten toimintojen vaikeutuminen Kävelyvaikeudet, leveäraiteisuus, töpöttävät askeleet -> hiihtäminen; liikkeelle lähtemisen vaikeutuminen Kömpelyys Virtsaamistarpeen tihentyminen, pidätyskyvyn heikentyminen Portaittainen tai tasainen eteneminen (kortikaalinen/subkortikaalinen); välillä äkillisiä pahenemisvaiheita ja sekavuustiloja
Otsa-ohimolohkorappeumat Asteittain etenevät persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset; arvostelukyky heikkenee, estot katoavat, tunteet latistuvat, levottomuus, apatia Toiminnan ohjauksen vaikeudet, tiedonkäsittelyn hitaus ja juuttuminen Puhehäiriöt: vähentyminen, fraasit, toistelu, puhumattomuus Masennus, aistiharhat, hyperoralismi Virtsanpidätysvaivat Myöhemmin kävelyvaikeudet, hidasliikkeisyys, lihasjäykkyys Kielelliset muodot: etenevä sujumaton afasia, logopeninen sujumaton afasia, semanttinen dementia
Lewyn kappale -sairaudet Älyllisen toimintakyvyn heikentyminen Tarkkaavuuden ja vireystilan vaihtelut Väsyneenä oireiden korostuminen Toistuvat näköharhat Hypokinesia (hitaat lihasliikkeet) Lihasten jäykkyyden lisääntyminen Kävelyhäiriöt; jäykkyys ja hitaus, askelpituuden lyheneminen, töpöttäminen Tajunnanmenetyksiä, kaatumisia
Parkinsonin dementia Toiminnanohjauksen heikentyminen Tarkkaavaisuuden ja vireystilan vaihtelut Muistin heikentyminen Näköaistiin perustuvien toimintojen heikentyminen Käytösoireet Kävelyhäiriöt; jäykkyys ja hitaus, askelpituuden lyheneminen, töpöttäminen
Alzheimerin tauti Ennusteesta Keskimääräinen elinaika ensimmäisten oireiden jälkeen 12-15 vuotta Aivoverenkiertosairauden muistisairaus Keskimääräinen elinajanodote dg:sta 5-8 vuotta Lewyn kappale tauti 2-20 vuotta Otsa-ohimolohkorappeumat Keskimääräinen elinajanodote noin 10 vuotta
Muistisairaudet eteneviä neurologisia sairauksia yksilöllinen eteneminen, yksilölliset oireet yksilöllisesti vaikuttavat ihmisen arjen sujumiseen varhaisessa vaiheessa kuntoutuksella, apuvälineillä ja erilaisilla sosiaalisen tuen muodoilla voidaan suuresti tukea sairastuneen ja hänen lähiyhteisönsä selviytymistä Erilaisilla lääkkeettömillä hoitokeinoilla voidaan myöhentää pitkäaikaishoitoon siirtymistä
Muistisairauksien oireet muistin heikkeneminen itsensä ilmaisemisen muutos tunteiden ilmaiseminen muuttuminen tarpeiden ilmaisemisen muuttuminen fyysiset: kävelyvaikeudet, virtsan ja ulosteen pidätysvaikeudet, laihtuminen, lihaskato vetäytyminen sosiaalisista kontakteista masentuneisuus ahdistuneisuus
Muistisairauksien oireet turvattomuus: mustasukkaisuus, epäluuloisuus, toisto-oireet, levottomuus agnosiat / hahmotushäiriöt Toiminnan ohjauksen vaikeudet huolettomuus; hygienia, raha-asiat äkkipikaisuus impulsiivisuus / ärsykesidonnaisuus arvostelukyvyn puute ei sosiaalista kontrollia
Muistisairaan toimintakyky
Muistisairaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Asiakkaan yksilöllisen tilanteen tunnistaminen palvelujen perustana tietoa muistisairaan toimintakyvystä hänen elinympäristössään ja elämäntilanteessaan arvioidaan ihmisen fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
Muistisairaan toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnin osa on asunnon ja lähiympäristön esteettömyyden arviointi kotiympäristöä arvioitava sen kannalta, miten se tukee muistisairaan ihmisen arjessa selviytymistä ja toimintakykyä toimintakyvyn arvioinnissa pitää selvittää muistisairaan, hänen omaistensa ja läheistensä näkemykset sekä asuin- ja elinympäristön vaatimukset
Muistisairaan toimintakyky ja ympäristö toimintakyky on sidoksissa toimintaympäristöön, minkä vuoksi muistisairaan toimintakykyä tulee arvioida tutussa ympäristössä Ympäristön muuttuminen tai toiminnan muutos aiheuttaa muistisairaalle muutoksia toimintakyvyssä -> uusien asioiden oppiminen vaikeutuu; esim. ympäristön muutokset, uusi asunto kun toimintakyky heikkenee, muistisairas ihminen on alttiimpi ympäristön vaikutuksille Karttaorientaation heikentyminen: mielikuvat reiteistä ja paikoista katoavat, eksyminen omassa kodissa, tilamuisti heikkenee
Muistisairaan toimintakyky ja ympäristö tutussa ympäristössä muistisairas ja hänen läheisensä kehittävät kompensaatio- ja selviytymiskeinoja sitä mukaa kuin muistisairaan toimintakyky heikkenee esteetön, selkeä, tuttu ja turvallinen ympäristö edistää muistisairaan kotona selviytymistä asunnonmuutostyöt ovat yksi muistisairaan kuntoutusmuodoista; tavoitteena tukea arkiselviytymistä, elämän hallintaa, roolien ja sosiaalisten suhteiden säilymistä asunnonmuutostöiden avulla pystytään myöhentämään pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymistä
Eri toimenpiteiden myöhentävä vaikutus pysyvään ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymiseen Kotihoidon resurssien ja osaamisen lisäys, omaisen tukeminen Kuntoutus Hyvä seuranta Väestö paremmassa kunnossa taudin alkuvaiheessa Tekniikan kehitys Asuinympäristöön vaikuttaminen Yksinäisyyteen vaikuttaminen 2 kk 2 kk 2 kk 2 kk 1 kk 1 kk 2 kk
Tukipalvelujen saatavuus / Muistibarometri 2015
Asuinympäristön esteettömyys esteetön: hahmottuu selkeästi, hallittava kokonaisuus, tärkeät osat hahmottuvat riittävästi esteetön: ei kompastumisen tai liukastumisen vaaraa tai putoamista ei ylimääräistä tavaraa kulkureiteillä, käsijohteita oikeissa paikoissa, ei hämääviä kontrasteja eikä liukkaita pintoja riittävästi tilaa vuoteen ympärillä ja pesutiloissa huomioiden apuvälineet ja avustajan
Asuinympäristön esteettömyys kynnysten poistaminen liukuovet (?; Tila, avustaja) Tarpeettomien väliovien poistaminen suurimmat haasteet liikkumisen esteet ja puutteelliset hygieniatilat (ahtaus) -> vaikeuttavat inkontinenssin ja hygienian hoitamista - ulkoilu; sen mahdollistava ympäristö; parveke, terassi, piha
Asuinympäristön selkeys valaistus (riittävä ja oikein suunnattu) erittäin tärkeää, koska hahmotuskyvyn heikentyminen aiheuttaa tilojen, esineitten ja ihmisten tunnistamisen vaikeutumista; varjot koska liikkuminenkin on tuolloin helpompaa Valojen ohjausjärjestelmät yksinkertaiset ja helposti ymmärrettävät; automaattiset liiketunnistimet, esim. yöllä wc:ssä käyminen Valoa heijastavien ja kiiltävien pitojen poistaminen esim. lattiapinnasta valon määrällä voidaan kiinnittää huomio tärkeisiin asioihin ja viedä huomio pois vähemmän tärkeistä asioista; poissa silmistä, poissa mielestä esim. asunnon oven korostaminen valaistuksella
Asuinympäristön selkeys Valaistussuositukset Yleisvalo noin 80-100 lx (liikkuminen) Wc, pesuhuone 200 lx Ruokapöytä, ruuanlaitto vähintään 200 lx Lukeminen, käsityöt 300 500 lx Vastavalo aiheuttaa häikäistymistä ja epävarmuutta Esim. ikkunan auringonvalon vaimentaminen verhoilla
Asuinympäristön selkeys
Asuinympäristön selkeys hahmottamista helpottavat myös värikontrastit, ympäristön maamerkit esim. tuolin istuintyynyn tai wcistuinrenkaan voimakas, ympäristöstä poikkeava väri
Asuinympäristön selkeys
Asuinympäristön selkeys Vaaka- ja pystysuorien pintojen erottaminen -> edistää turvallista liikkumista, esim. tummalla värillä maalatut jalkalistat, yksiväriset / selkeät pysty- ja vaaka-aiheiset tapetit ja ryijyt Oven väri erottuva muusta seinästä, helpottaa sen hahmottamista ja löytymistä Valokytkimen vaihtaminen seinästä erottuvaksi tai sen painonapin merkitseminen
Asuinympäristön selkeys ovien poisto kaapeista; vetimien vaihto Vaatekaappeihin vaatteet näkösälle: valaistus / ovien poisto Eri tilojen kaapit
Asuinympäristön selkeys Lattian väri valkoisesta poikkeava tummempi sävy Lattian voimakkaat värit ja kuviot voivat sekoittaa Matoissa värit, kuviot voivat sekoittaa Astioiden tulee erottua pöydän pinnasta ja ruuan astioista, ei kuvioita astioissa; muut ruokailuapuvälineet
Asuinympäristön turvallisuus valaistuksen tulisi olla riittävä päivällä ja antaa vähän valoa myös yöllä Kaiteiden erottuminen seinäpinnasta Kaiteet, pesutilan turvalattia, samassa tasossa kuin muu asunto (pneumaattinen kumikynnys, ovilevyn alareunaan kiinnitettävä tiivistekynnys, pitkä kynnyskaivo) Portaiden etureunojen / tasanteiden reunojen merkitseminen matot; voi kompastua tai liukastua
Asuinympäristön turvallisuus Tukikahvat turvalliset kalusteet, laitteet ja esineet esim. tuolit tukevia ja riittävän korkeita sekä riittävän pitkälle ulottuvilla käsinojilla varustetut pöydät nelijalkaisia (keskijalallinen kaatuu herkemmin) paloturvallisuus; materiaalit ohjeiden mukaan; puulämmitys; palovaroitin valvottu; ei pääse karkaamaan ja eksymään, ulkopuoliset ei pääse sisälle, jos putoaa tai kaatuu - > saa apua
Asuinympäristön turvallisuus turvallisuutta voidaan lisätä erilaisilla aikakytkimillä; liesivahti, palovaroitin, ylivuotovahti, ovi- tai kynnysmattoon hälytin, passiivisuushälytin, kaiken liikkeen rekisteröivä turvalattia, paikannusjärjestelmät Valvontalaitteet perustuen oireisiin, esim. ajan ja paikan orientaatio, lyhytkestoinen muisti, levottomuus, ahdistuneisuus; ei kovia ääniä, välkkyviä valoja toisen ihmisen läsnäolo on aina paras tae turvallisuudesta
Turvallinen Koti Oy / Paikantava turvaranneke Vega Yepzon paikannuslaite Dementia Online shop GPS-paikannin ranteeseen Matkapuhelin turvarannekkeella Paikantimet
Valvonta Passiivisuus / aktiivisuus Vuorokausirytmin valvonta: kukkatolppa Seniortek Vuodehälytin, mattohälytin, ovihälytin Dementia Online Shop
Turvaliesi vaihtoehtona Liesivahti Virran katkaiseva liesivahti Suomen Apu-Tuote Oy / Spisec liesivahti Innohome / Liesivahti SGK100; SGK500 Safera Oy / Safera Airis; Safera Siro R Savo-liesivahti
Asuinympäristön tuttuus Itsensä tunnistaminen heikentynyt -> peili pois tai peittoon Suihkuhanojen vaihtaminen Pesualtaan reunaan raita; valkoinen vaaleassa ympäristössä tuttu ympäristö ja tutut esineet ohjaavat ja tukevat päivittäistä toimintaa ja laukaisevat toimintakokonaisuuksia - oltava ajoissa, pienet muutokset, hienovaraiset; näillä toimintakykyä tuetaan
Kiitos
Lähteet / Lisätietoa And, K. 2008. Muistisairaan muuttuva maailma. Luento 13.11.2008. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Erkinjuntti,T., Remes, A., Rinne, J. & Soininen, H. (toim.). 2015. Muistisairaudet. Duodecim. Hallikainen, M., Mönkäre, R., Nukari, T. & Forder, M. (toim.).2015. Muistisairaan kuntouttava hoito. Duodecim. Kotilainen, H. & Topo, P. 2012. Kylpyhuone muistisairaan ihmisen kodissa. Memo 1. 10-11. Nikumaa, H. 2015. Muistisairaiden yhdenvertainen oikeus vammaispalveluihin. Osa 1 Kuljetuspalvelut. Memo 1. 17-18. Nikumaa, H. 2015. Muistisairaiden yhdenvertainen oikeus vammaispalveluihin. Osa 2 Henkilökohtainen apu. Memo 2. 25-26. Pesola, K.2009. Esteettömyysopas. Osoitteessa: http://www.invalidiliitto.fi/files/attachments/esteettomyysopas_pdf.pdf
Lähteet / Lisätietoa Reisbacka, A. & Rytkönen, A. 2014. Ikäihmisten arjen toiminnot ja niiden turvallinen hankinta. TTS:n julkaisuja 419. Rissanen, P., Kallanranta, T. & Suikkanen, A. (toim.). 2008. Kuntoutus. 2. painos. Duodecim. Sievänen, L., Sievänen, M., Välikangas, K. & Eloniemi-Sulkava, U. 2007. Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin. Ympäristöministeriö. Sormunen, S. & Topo, P. (toim.). 2008. Laadukkaat dementiapalvelut. Gummerus Kirjapaino Oy. Stakes. 2004. ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitut. Ohjeita ja luokituksia 2004:4. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö. 2015. Kodin turvallisuuden tarkistuslista. Osoitteessa http://www.spek.fi/loader.aspx?id=ec05dc23-5191-448e-9d13-9735d9d04354. Luettu 14.12.2015. Vuori, U. & Heimonen, S. (toim.). 2007. Tue muistisairaan ihmisen kotona asumista opas ammattihenkilöstölle. Suomen Muistiasiantuntijat. Julkaisu 4/2007. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2015. Muistibarometri 2015 ja RAI-tietoa kansallisen muistiohjelman tueksi. Raportti 17/2015. Väihkönen, A. 2014. Lapin Muistibarometri 2014. Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi.