Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset



Samankaltaiset tiedostot
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

VIRTSATEIDEN JA MUNUAISTEN SAIRAUKSIEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA

Laboratorion rooli virtsatieinfektioiden diagnostiikassa

Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!

Virtsan mikroskopointi vs partikkelilaskimet. Outi Malminiemi Labquality-päivät

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa

Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen

Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS

K&V kasvattajaseminaari Marjukka Sarkanen

Palauttakaa tämä ohje näytteen mukana seuraavin tiedoin:

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Käypä hoito -suositus

18 (25) KUVA 17A. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella vaaleakentällä. KUVA 17B. Hiivaa 400-kertaisella suurennoksella faasikontrastilla.

Virtsalaitteiden virittäminen

Potilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous Karri Helin

Virtsaliuskatulosten ulkoinen laadunarviointi mitä ihmeen nimellispitoisuuksia?

Kertausta virtsan liuskatestin tekemiseen

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

VTI milloin epäilen, miten tutkin?

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia

OPPIMATERIAALI. Oppimateriaali virtsan partikkeleista bioanalyytikkoopiskelijoille. Taija Holm Paula Kuuppo Suvi Makkonen T E K I J Ä / T :

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Ulosteen bakteeriviljely 1 (F-BaktVi1) Markku Koskela, OYS, mikrobiologia Eveliina Tarkka, Huslab, bakteriologia

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Proteinurian selvittely

Virtsan perustutkimusten näytteenoton laatutekijät ja niiden ongelmat

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Lipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin

Sähköinen synnytyspalaute

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

Milloin ja miten virtsanäyte otetaan aikuisella

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015

OPPIMATERIAALI VIRTSAN PARTIKKELEISTA BIOANALYY- TIKKO-OPISKELIJOILLE

AKUUTIN MUNUAISVAURION UUDET MERKKIAINEET

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu

Virtaussytometria tehostaa virtsatietulehduksen laboratorioseulontaa

Tuberkuloosin immunodiagnostiset testit. Dosentti Tamara Tuuminen, kliinisen mikrobiologian erl HY, HUSLAB Labquality

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Munuaisen parenkyymisairaudet

Yersinia-serologia. Markus Penttinen Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

VIRTSAN ERYTROSYYTTIEN JA LEUKOSYYT- TIEN VERTAILU SUHTEESSA NÄYTTEEN VÄ- KEVYYTEEN SYSMEX UF-1000i- ANALYSAATTORILLA JA KAMMIOLASKEN- NALLA

Uudet antikoagulantit

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Moniresistentit bakteerit

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Verenpaineen kotimittaus ja tulkinta

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

Munuaistautien diagnostiikkaa potilastapausten valossa Yleislääkäripäivät

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Diabetes (sokeritauti)

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Appendisiitin diagnostiikka

Virtsan partikkelilaskenta virtsatieinfektioissa. Hannu Sarkkinen

Hallitus , LIITE 5.

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

7. MAKSA JA MUNUAISET

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

PD-hoidon komplikaatiot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely

Sairastettu virtsatieinfektio

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

VITEK2 -käyttökokemuksia

3914 VERENPAINE, pitkäaikaisrekisteröinti

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Lääkkeet muistisairauksissa

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

ALENTUNEEN MUNUAISTOIMINNAN, KREATINIININ, INSULIININ JA HOMOKYSTEIININ YHTEYS AIVOHALVAUSRISKIIN

Virtsatieinfektiot. Päivitetty kohdennetusti

Transkriptio:

Munuaissairauksien ja virtsateiden laboratoriotutkimukset Timo Kouri LKT, dosentti, vastuuyksikön päällikkö Meilahden sairaalan laboratorio Kliinisen kemian ja hematologian vastuualue HUSLAB HY, Lääket tdk, Kl.kemian opetus

MUNUAISTEN FUNKTIOT Plasman suodatus glomeruluksissa, varsinkin orgaanisten happojen ja jätetyppiaineiden poisto Glomerulussuodosnopeus, GFR (glomerular filtration rate) Glomerulusvaurio = albuminuria (U-AlbKrea, nu-alb) Ravinteiden takaisinimeytyminen tubuluksissa Vesitasapainon ja veren ph:n säätely tubuluksissa Aivolisäkkeen ADH-säätely P-Na, -K, -HCO 3-, P- ja U-Osmol, U -ph Hormonitoiminta Erytropoetiinisynteesi -> punasolutuotanto D-vitamiinin metabolia, P-Ca-Ion ja -Pi Verenpaine: reniini-angiotensiini-aldosteroni järjestelmä 2

HUSLABin GFR-tutkimukset ja estimaatit ISOT 3

iäkkäitä potilaita diabeetikot 4

Munuaissairauksien varhaistoteaminen KDOQI (2002): Kidney Disease: Outcomes Quality Initiative Am J Kidney Dis 2002; 39:S1-S246. KDIGO: Kidney Disease Improving Global Outcomes (2004): www.kdigo.org National Kidney Disease Education Program (USA) www.nkdep.nih.gov/lab-evaluation.shtml 5

Munuaisten vajaatoiminnan yleinen luokittelu Luokittelu GFR ml/min/1.73 m2 Prevalenssi (%, USA) Munuaissairaus, jossa normaali GFR Lievä vajaatoiminta > 90 * 60-89 3.3 3.0 Kohtalainen vajaatoiminta Vaikea vajaatoiminta 30 59 < 30 4.3 0.2 Munuaisfunktion romahtaminen (renal failure) < 15 tai dialyysi 0.1 * GFR pienenee 40 vuoden jälkeen noin 7 ml/min/1.73 m2 10 vuodessa 6

Plasman (seerumin) kreatiniini, P- tai S-Krea Indikaatiot Munuaissairauden seulonta ja seuranta Nestetasapainon seuranta (pitoisuus suurenee kuivumistiloissa, kun munuaisten verenvirtaus heikkenee) Entsymaattisen menetelmän tulostaso on keskimäärin noin 6% pienempi, koska Jaffén menetelmä mittaa myös epäspesifisiä väriaineita Halpa: ollaan jo 1 euron hinnassa 7

P-Krea, tulkinta Riippuu glomerulusfunktion lisäksi lihasmassasta (koosta), aterioinnista, kasvisdieetistä ja muista sairauksista (sydämen vajaatoiminta, ureeminen tubuluseritys) Hidas ja epäherkkä muuttuja äkillisissä taudeissa Laboratorioiden välinen hajonta, CV 4%, vakiointi isotooppidiluutio-massaspektrometriaan (IDMS) nähden Ajanmukaiset viiteylärajat (NORIP 2004): miehet alle 100 µmol/l naiset alle 90 µmol/l 8

Plasman (seerumin) kreatiniinin riippuvuus GFR:sta 9

Glomerulusfiltraation laskentakaavat* Cockcroftin Gaultin kaava (1976): GFR (ml/min) = 1.15 x (140- ikä (v)) x paino # (kg) x (0.85 jos nainen) P-Krea (µmol/l) MDRD-tutkimuksen lyhennetty kaava (2000): GFR (ml/min/1.73 m 2 ) = 175 x [0.0113 x P-Krea (µmol/l)]^-1.154 x ikä (v)^-0.203 x (0.742 jos nainen) x (1.210 jos mustaihoinen) * Molemmat kaavat kreatiniinin entsymaattiselle määritysmenetelmälle # Paino voidaan korjata BMI:llä normipainoon (pituustieto), Terveysportti MDRD= Modification of Diet in Renal Disease study; mustat viittaavat Amerikan mustiin 10

MDRD-estimaatti (Pt-GFRe-MD) www.terveysportti.fi Edut: ei tarvita paino- eikä pituustietoa, KDIGO:n suositus todennettu yli 1000 hengen munuaispotilaan aineistolla tarkempi kuin Cockcroft-Gaultin kaava, erityisesti munuaisten vajaatoimintapotilailla Haitat: epätarkka, kun GFR on yli 60 ml/min/1.73 m2 terveet: aliarvioi GFR:ää noin 30% (Rule AD et al, Ann Intern Med 2004) ei testattu lääkeannosten laskentaan (mutta sopinee silti, raja 50-60 ml/min/1.73 m2 on joka tapauksessa epätarkka) Likiarvo +/- 30% (90% luottamusväli) 11

GFR:n estimointi 125 I-jotalamaattipoistumaan nähden (Levey AS et al, Ann Intern Med 1999; 130:461, modif) epätarkka < 60 6090 60 90 epätarkka myös > 60 130 epätarkka > 60 90 40 40 Cockcroftin-Gaultin kaava MDRD-tutkimuksen kaava 12

Viiteraja yli 90 ml/min/1.73 m 2 (alle 40-vuotiaat) Tuloksen ylittäessä 60 ml/min/1.73 m 2 tulos ilmoitetaan laskennan epätarkkuuden vuoksi vain tämän raja-arvon ylityksenä Viitealaraja pienenee noin 7 ml/min/1.73 m 2 kutakin 10 ikävuotta kohti 40 ikävuoden jälkeen: 80 vuotta täyttäneen viitealaraja on pienentynyt: noin 90-30 = 60 ml/min/1.73 m 2 13

Lapsille alle 18-v Schwartzin kaava Pt-GFRe (ml/min/1.73 m 2 ) = 36.2 [ pituus (cm)] / [P-Krea (µmol/l)] Schwartz GJ, Muñoz A, Schneider MF, et al. New equations to estimate GFR in children with CKD. J Am Soc Nephrol. 2009:20(3):629-37. 14

Plasman kystatiini C (P -KysC) Indikaatioita Sopii vanhuksille kreatiniiniin perustuvia arviointeja paremmin Varhaisen munuaisvaurion diagnostiikkaan, koska sensitiivisempi kuin kreatiniinin pitoisuuden suureneminen ERITYISRYHMILLE Sopii lapsille Standardisaatio kehittymässä, kallis toistaiseksi 15

Virtsan partikkelitutkimukset 16

Virtsan partikkelit taudeissa Infektio: Bakteerit (uropatogeenit), ja U-Leuk (lähes aina granulosyytit) HUOM! muut mikrobit kuten klamydia, sienet, tuberkuloosi Munuaissairaus: Virtsan valkuaiset (albumiini, alfa 1 - mikroglobuliini), virtsan partikkelit U-Solut: U-Eryt, U-Leuk; U-Diffi: lieriöt ja tubulussolut; U-ErytDys partikkelit ovat spesifisempiä, mutta vähemmän sensitiivisiä kuin proteinuria (albuminuria) tärkeätä myös P-Kreatiniini (laskennallinen GFR; Pt-GFRe-MD) Alemmat virtsatiet: U-Eryt, U-Leuk, kiven koostumus, tuumorisolut (U-Syto) ja tuumoriantigeenit (U-BTA) kuvantaminen, tähystykset T.Kouri, HUSLAB 17

Hematuria Liittyykö kuukautisiin? Liittyykö infektioon? Liittyykö syöpään / virtsatiekiveen / munuaistautiin? Todetaan herkästi liuskalla (U-KemSeul) Bakteerien peroksidaasit: vääriä posit Tajuttomien lihaskudostuho (rhabdomyolyysi): myoglobinuria posit Varmistetaan mikroskooppisesti tai automaattilaskennalla: U-Solut Glomerulaarinen hematuria: U-ErytDys 18

Terveiden ja sairaiden erottaminen / diureesi? Viiterajat: U-Eryt ja U-Leuk < 10 (-20) x 10 6 /L terveiden yläviiteraja eli likimain 95% persentiili sentrifugoimaton väkevä aamuvirtsa (alle 2 h näytteen antamisesta tutkittuna) ohjattu keskisuihkunäyte Todennäköisesti poikkeava on 50 (-100) x 10 6 /L T.Kouri, HUSLAB 19

Size (sectional area) S_Fsc VIRTAUSSYTOMETRINEN PARTIKKELILASKENTA = U-Solut (UF-1000i, Sysmex) Large X TAL Fsc Fl Small - large size no fluorescence WBC Small Fsc Fl RBC Bacteria Small - medium size Low fluorescence Fsc Fsc Fl YLC Fl Very small size Low fluorescence Small size Sperm Fsc Fl Low to medium fluorescence Fsc Fl Small size Medium - large size Medium - high fluorescence Medium fluorescence Low T.Kouri, HUSLAB Fluorescence High S_FLH 20

Suurentunut laskentatilavuus tarkentaa tulosta, koska hajonta SD(n) = n ja CV(%) = n/n 20,00 % 18,00 % 16,00 % 14,00 % 12,00 % 10,00 % 8,00 % 6,00 % 4,00 % 2,00 % 0,00 % Poisson distribution, mean=5 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Observed count Probability of class 60,00 % 50,00 % 40,00 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Poisson distribution, mean = 50 5 152535455565758595 Observed count T.Kouri, HUSLAB 21

UF-1000i: Näytevirtaus Sediment Bacteria Laimentimet Detektori Sediment Bacteria Värjäyskammiot Sediment Bacteria Värit Kaksivärjäyskammiota Punainen puolijohdelaser 22

U-Solut (UF-1000i partikkelit) Peruspartikkelit Eryt Leuk Epiteelisolut Lieriöt Bakteerit neg posit (70 x E6/L) runsaasti (4200 x E6/L) Liputuspartikkelit Hiiva (yeast-like cells) Kiteet Patologiset lieriöt SRC (small round cells) Siittiöt Lima T.Kouri, HUSLAB 23

T.Kouri, HUSLAB 24

T.Kouri, HUSLAB 25

U-ErytDys Esimerkkejä dysmorfisista soluista (JCCLS) Sysmex J Int 2006 T.Kouri, HUSLAB EI KYLLÄ 26

Mikroskopian optiset tekniikat, U-Diffi Vaaleakenttä T.Kouri, HUSLAB Faasikontrasti 27

Munuaisten tubulusfunktiotutkimukset HUSLABissa 28

Tubulusfunktion ja vaurion tutkimukset Veden eritys eli diureesi: tilavuuden mittaus, U-Osmol ph:n säätely: ab-he-tase, ab-vekaas Elektrolyyttien eritys: du-k, du-na Glukosuria: U-KemSeul P-Gluk Aminohappojen eritys: du-aminoh Tubulaarinen proteinuria, tavallisesti ylivuoto: cu- A1Miglo, du-prot, du-iglc Tubulusvaurio: U-Diffi tubulussolut ja lieriöt, tai merkkiproteiinit, kuten U-NGAL 29

AKI = acute kidney injury = äkillinen munuaisvaurio, jos jompikumpi täyttyy L = loss-of-function, E= end stage renal failure = yhdessä RIFLE (kivääri), 2004 MODIFIOIDUT = AKIN eli RIF -KRITEERIT (Käypä hoito työryhmä, Duodecim 2009) Mehta RL, Kellum JA, Shah SV ym. Acute Kidney Injury Network: report of an initiative to improve outcomes in acute kidney injury. Crit Care 2007;11: R31. 30

Albuminurian tutkimukset HUSLABissa Indikaatiot: Diabeteksen ja verenpaineen elinvaurioiden seulonta ja seuranta 31

Mikroalbuminurian mittaaminen Standardi: yölepokeräyksestä albumiinin eritysnopeus nu-alb (µg/min) mikroalbuminuriassa yli 20 µg/min eli noin yli 30 mg/vrk makroalbuminuriassa yli 200 µg/min eli noin yli 300 mg/vrk toistuvuus: variaatiokerroin 50 80% Potilasohjeet! Potilasystävällinen polikliininen vaihtoehto (korrelaatio noin 0.8 0.9): aamuvirtsan albumiini-kreatiniini suhde: nu-albkrea (g/mol = mg/mmol); 3 g/mol vastaa likimain rajaa 20 µg/min, HUOM! harmaa rajaalue näyte voidaan antaa myös laboratoriossa (aamun 2. näyte) muista ortostaattinen proteinuria (U AlbKrea) 32

Albuminurian muut taustat tarkistettava Fyysinen aktiivisuus / rasitus / pystyasento Yleinen inflammaatio (kuumeproteinuria) Verta virtsassa (plasman albumiinia) Infektio virtsateissä (kudosvaurio) Munuaisten sairaus 33

Virtsatieinfektion tutkimukset HUSLABissa 34

Virtsatieinfektion diagnoosi Aikuisen perusterveen naisen toistuneen akuutin kystiitin diagnoosi perustuu tunnistettuihin oireisiin; laboratoriotutkimuksia ei tarvita, paitsi HUS-piirissä (ESBL-kannat, E.coli, P.mirabilis, K.pneumoniae) (Virtsatieinfektioiden käypä hoito suositus, Duodecim; www.kaypahoito.fi) U-BaktVi (virtsan bakteeriviljely) on se varsinainen tutkimus, tulos 1-3 vrk kuluttua (hidas päivystyskäyttöön) U-BaktEVi (erikoisviljelyt, sovittava paikallisesti erikseen) Joskus erityistutkimukset, kuten tbc-viljely tai klamydian tai gonokokin osoitus T.Kouri, HUSLAB 35

Käypä hoito-suositus 2011 (www.kaypahoito.fi) VIRTSATUTKIMUSTEN KÄYTTÖ VTI:N DIAGNOSTIIKASSA Oireinen potilas Komplisoitumaton kystiitti naisella, ei riskitekijöitä, ei relapsi Kyllä UUSI KYSELYLOMAKE terveyskeskuspäivystyksiin Ei Bakteeriviljely, pikakokeet diagnoosin tukena Ei Tyypilliset oireet, < 2 infektiota vuodessa, aikaisempia kystiittejä Kyllä Hoito tulosten perusteella Mikrobilääkehoito 36

VTI:n pikadiagnostiikka Tarve? U-KemSeul: Seulontatarkkuus (mittausepävarmuus noin 10 x). Sensitiivisyys dysurisen potilaan bakteriurian osoittamisessa on vain 50 60%bakteeriviljelyyn verrattuna, kun jo 10 3 bakteeria/ml katsotaan merkitseväksi (Leuk tai Nitr posit). Aamunäytteissä tasolla 10 5 bakteeria/ml herkkyys on 80 90 % C-vitamiinilla ja joillakin lääkkeillä vääriä negatiivisia tuloksia SILTI terveysaseman peruskoe / seulonta eri syistä U-Solut: Seurantatarkkuus (mittausepävarmuus noin 2 x). Herkkyys ja tarkkuus VTI-diagnostiikassa viljelytulokseen nähden parempi kuin liuskakokeella (leukosyyttien ja bakteerien tulokset) Automaatilla paras osuvuus: toistaiseksi vain Sysmex-virtaussytometrit Päivystysajan saatavuus parantunut HUS-sairaaloissa NEGAT viljelyiden seulonta arvioitavana HUS-piirissä 37

Kemiallinen seulontaliuska Reagenssityynyt (Siemens Multistix 8SG): Glukoosi (U -Gluk) Ketoaineet (U -Keto) Virtsan suhteellinen tiheys (U Suhti) Punasolut (U -Eryt) ph (U -ph) Proteiinit (U -Prot) Nitriitti (U -Nitr) Leukosyytit (U -Leuk) 38

Virhelähteitä Huolimattomasti tehty seulonta väärä lämpötila, kiire, näytteen sekoitus? värit sekoittuvat keskenään, jos virtsaa liikaa väärä luenta-aika, huono valaistus vanha tai kostunut liuska 39

Virtsaviljelyt U BaktVi, HUSLABissa Kemian ja Perusterveydenhuollon vastuualueilla U BaktJVi, Mikrobiologian vastuualue, ositt VNS (mikrobin nimi ja antibioottiherkkyys) U BaktEVi, Mikrobiologian vastuualue 40

Mikä bakteeri? Kuva: Ritvaleena Puohiniemi 41

Runsas sekafloora, näyte? Kokkia Kolmea koliformia Kuva: Risto Hilla 42

Hyviä puhdasviljelmiä! E. coli Klebsiella pneumoniae Enterobacter-laji Kuvat: Risto Hilla 43

VIRTSANÄYTTEIDEN LAATU?? http://huslab.fi/preanalytiikan_kasikirja/virtsanaytteenotto/index.html T.Kouri, HUSLAB 44

Ottotapavaihtoehdot Keskisuihku Kertakatetri Kestokatetri Rakkokatetri (suprapubinen, Cystofix) Rakkopunktio Avanne Pussivirtsa Tyynyvirtsa, ei U-Solut (imeväisille U-KemSeul + U-BaktVi) Alusastia, ei U-BaktVi 45

Keskisuihkunäytteen anto 46

Näyteputkien täyttö 1 2,,,, 3 6-8, 10-, 47

U BaktVin esitiedot Ottoaika (antoaika), korjaus jälkikäteen? Ottotapa, oliko keskisuihku, punktio, katetri? Rakkoaika (alle vai yli 4h) Mikrobilääke - Meneillään olevat antibiootit - Suunniteltu antibiootti? 48

C&S-putken säilyvyysominaisuudet Ennen täyttämistä: +4 - +25 ºC Täyttämisen jälkeen: Huoneenlämmössä (ei saa jäätyä, ei helteeseen) liuskakoe (U-KemSeul) näytteen antopäivän ajan partikkelilaskenta (U-Solut, U-Diffi) 1 vrk bakteeriviljely (U-BaktVi) 1 vrk ei sairaaloiden erikoisviljelyjä (U-BaktEVi) Virtsanäyteputki sekoitetaan huolellisesti kääntämällä se ylösalaisin 8-10 kertaa, silti laskuri näkee vähän taustaa Minimiviiva!! 49 T.Kouri, HUSLAB 49

KIITOKSET 50