URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen?



Samankaltaiset tiedostot
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

KUORMITUKSEN SEURANTA VALMENNUKSEN APUNA

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA OSANA ARKIHARJOITTELUA

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

MITEN KUNTOILIJANA VOIN SEURATA KUORMITTUMISTA JA PALAUTUMISTA?

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Näkökulmia kulmia palautumisesta

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

Suomen Suunnistusliitto

Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet

VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

Suomen Suunnistusliitto

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen harjoittelu psyykkisen valmistautumisen tukena

psyykkisen suoritusvireen

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

Pelastaja huolla lihaksistoasi

VALMENTAMINEN LTV

Juoksukoulu (

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

Harjoittelun yleiset perusteet ja taitoharjoittelu

Kuormittuminen ja palautuminen -mistä on kyse? Piia Kaikkonen, LitT, liikuntafysiologi, testauspäällikkö Tampereen Urheilulääkäriasema

Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa

KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit Kaustinen

Suomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

Luennon sisältö VOIMISTELIJAN URHEILULLINEN ELÄMÄNTAPA. Etelä-Suomen aluerinkileirit Kisakallio helmikuu 2016

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko , Kauniainen

Urheilijan ylirasitustila

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto

Suomen Suunnistusliitto

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla Lotta-Sofia Kosonen

Harjoittelun ja valmentautumisen filosofia

ELLA RÄSÄNEN s Ennätykset. 7,73 (16.v) 24,09 (16 v.)

MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1

Aloittelevan kuntoilijan valmennus

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

KUORMITUKSEN JA PALAUTUMISEN SEURANTA JOUKKUELAJIEN VALMENNUKSEN TUKENA

Fysioterapeutti Petri Jalava

SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus Tomi Konttinen 2008

Korkeanpaikan harjoittelu

Kunnon loikka Sapporoon!

Harjoittelun suunnittelu

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit.

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Suomen Suunnistusliitto

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Kuormituksen ja palautumisen seuranta käytännön menetelmät

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

Suomen Suunnistusliitto

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TAITOKOULU OSA 19. Kiinnitätkö tarpeeksi huomiota palautumiseen?

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

Hyvä harjoittelu seminaarit 2009

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?

Paikka/aika Paj 10:00-11:30 Paj 10:00-11:30 Omatoiminen Lund lähtö U18 leiri PAJ / Lund U18 Leiri PAJ / Lund

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

OT-OHJELMA VKO 25-28

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

MAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ

Transkriptio:

URHEILIJAN ALIPALAUTUMINEN JA YLIKUORMITUS Miten tunnistan, hoidan ja ehkäisen? Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi

Sisältö 1. Valmentajan työkalut urheilijan palautumisen arviointiin ja seurantaan 2. Ylikuormituksen hoito ja paluu harjoitteluun 3. Ylikuormituksen ennaltaehkäisy

Valmentajan työkalut urheilijan palautumisen arviointiin ja seurantaan

Harjoittelun seuranta vuositasolla Makrosykli = vuositaso Isot laboratoriotestit : 2-3x vuodessa (3-6 kk:n välein) Positiivista: tarkat ja luotettavat testit, kehittymisen seuranta ja isot suuntaviivat harjoitteluun Negatiivista: pitkä aikaväli ei mahdollista nopeaa reagoimista Huomioitavaa: valmentajan, urheilijan ja testaajan välinen yhteistyö +?? - Aika 6 kk 12 kk

Harjoittelun seuranta kuukausitasolla Mesosykli = kuukausitaso Sovelletut laboratoriotestit kentällä : 3-8 viikon välein Positiivista: tarkkojen laboratoriotestien tuonti kenttäolosuhteisiin, kehittymisen seuranta Negatiivista: keskipitkä aikaväli - ei mahdollista nopeaa reagoimista Huomioitavaa: säännöllinen tuki urheilijalle ja valmentajalle harjoittelun tuottavuuden arviointiin; asiantuntijan kiinnittyminen valmennustiimiin +? -? Aika 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 kk

Harjoittelun seuranta viikko/päivätasolla Mikrosykli = viikko/päivätaso Kenttätestit : viikoittain, päivittäin Positiivista: lyhyt aikaväli, mahdollisuus reagoida tilanteeseen nopeasti Negatiivista: testien luotettavuus ja toistettavuus voi olla ongelma Huomioitavaa: valittava riittävän yksinkertaiset ja helpot testit toteuttaa osana päivittäisvalmennusta + - Aika MA TI KE TO PE LA SU

Harjoittelun seurantaa kolmella tasolla KAIKKIA TASOJA TARVITAAN! Testit Tiheys Positiivista Negatiivista Huomioitavaa Makrosykli (vuositaso) Isot laboratoriotestit 2-3x/vuosi 3-6kk:n välein Tarkkuus Luotettavuus Seuranta Pitkä aikaväli Hidas reagointi Valmentajan, urheilijan ja testaajan välinen yhteistyö Mesosykli (kuukausitaso) Sovelletut laboratoriotestit kentällä Mikrosykli (viikkotaso) Kenttätestit 3-8 viikon välein Viikoittain, päivittäin Tarkkojen laboratoriotestien tuonti kenttäolosuhteisiin Keskipitkä aikaväli Hidas reagointi Asiantuntijan kiinnittyminen valmennustiimiin Lyhyt aikaväli Nopea reagointi Testien luotettavuus ja toistettavuus Valittava riittävän helpot ja yksinkertaiset testit toteuttaa

Testaus osana vuosisuunnitelmaa Testaaminen kannattaa suunnitella harjoitusvuoden ajalle siten, että tulokset kertoisivat mahdollisimman hyvin harjoittelun tavoitteiden toteutumisesta ja harjoittelun etenemisestä. Perusominaisuuksien testaus: Määräpainotteisien harjoituskausien aikana Säännöllisesti vuosittain samana ajankohtana 3-4x vuodessa peruskuntokausien alussa ja lopussa Tuleva harjoituskausi suunnitellaan lähtötestin tulokset huomioiden Keskitytään havaittujen heikkouksien ja puutteiden korjaamiseen + vahvuuksien ylläpitoon Lajiominaisuuksien testaus: Suositeltavaa testata kilpailuun valmistavalla kaudella ja mahdollisesti kilpailukaudella 2-3x vuodessa Keskitytään vahvuuksien vahvistamiseen ja rajoittavien tekijöiden ylläpitoon Ei välttämättä tarkoituksenmukaista testata määräpainotteisilla harjoituskausilla loukkaantumisriski, vääristynyt tulos (irtiottokyky piilossa) Kilpailukausi tarjoaa valmentajalle mahdollisuuden arvioida urheilijan kilpailusuorituksia testituloksiin peilaten ja tarkkailla urheilijan heikkouksia ja vahvuuksia oikeissa kilpailutilanteissa

Testaus osana vuosisuunnitelmaa Perusominaisuudet Perusominaisuudet Lajiominaisuudet Perusominaisuudet Lajiominaisuudet Suoritusteho 100 % 90 % PK I KK I KVK I PK II KVK II KK II HUIPPU 80 %

Lajianalyysin huomiointi Esimerkki: 400 METRIÄ Kuukausitason seuranta: sovelletut laboratoriotestit kentällä Nopeuskestävyys (MART-testi) Nopeuskestävyys (MART-testi) Nopeuskestävyys (MART-testi) PK I 7 vko LPK I 7 vko KVK I 5 vko KK I 4 vko PK II 2 vko LPK II 6 vko KVK II 5 vko KK II 11 vko Nopeus (askelanalyysi) Nopeusvoima (hyppymatto) Nopeus (askelanalyysi) Nopeusvoima (hyppymatto) Nopeus (askelanalyysi) Nopeusvoima (hyppymatto) Nopeus (askelanalyysi) Nopeusvoima (hyppymatto)

Superkompensaatio SUPERKOMPENSAATIO + Liian aikaisin Optimaalinen ajankohta Liian myöhään SUORITUSKYKY - Aika Harjoitus Palautuminen Liian kevyt harjoitus Optimaalinen harjoitus Liian kova harjoitus Jakolev

Suorituskyvyn kehittyminen + Lähtötaso Superkompensaatio SUORITUSKYKY - Aika Harjoitus Palautuminen Yksittäinen harjoitus kuormittaa, väsyttää Palautumisen jälkeen lähtötaso ylitetään joksikin aikaa (superkompensaatio) edellyttäen, että harjoitus on ollut riittävän kuormittava + SUORITUSKYKY - Aika Optimaaliset harjoitusärsykkeet Superkompensaatio huomioitava harjoittelun suunnittelussa Oikealla ajoituksella optimaalinen kehitys Elimistön kyky mukautua kasvavaan kuormitukseen (adaptaatio) on suorituskyvyn kehittymisen perusta

Ylläpitävä harjoittelu A + SUORITUSKYKY B - Aika + Harjoitusärsyke ei riittävä Harjoitusärsykkeet liian harvoin SUORITUSKYKY - Aika Harjoittelu ei ole kehittävää, mikäli kuormitus ei ole riittävää (A) tai harjoitusten väli on liian pitkä (B) Toisaalta tavoitteena voi olla ylläpitävä harjoittelu.

Ylikuormitustilaan ajautuminen + Harjoitusärsykkeet liian usein SUORITUSKYKY - Aika Jos palautumisaika harjoitusten välillä ei ole riittävää, suorituskyky voi heikentyä

Suunniteltu ylikuormitustila Vaikka harjoitusjakson sisällä palautuminen (A) ei ole riittävää, voi harjoitusjaksojen välinen pidempi palautumisjakso (B) riittää superkompensaation aikaansaamiseen + SUORITUSKYKY - Aika A B

Palautumisen seuranta: mitä seurataan? 1. Mitä ominaisuuksia harjoitetaan? 2. Mitkä elinjärjestelmät tällöin kuormittuvat? 3. Mitä menetelmiä kyseisen elinjärjestelmän palautumisen seurantaan käytetään?

Ihmisen elinjärjestelmiä Hengitys- ja verenkiertoelimistö: Keuhkot, hengitystiet, hengityslihaksisto Hengityskaasujen vaihtuminen keuhkoissa Sydän: veren pumppaus kehon ääreisosiin Veri ja verisuonisto: mm. energian, hapen ja hormonien kuljetus Autonominen hermosto Sympaattinen Parasympaattinen Tahdonalainen hermosto Keskushermosto: aivot ja selkäydin Ääreishermosto: Motoriset: tietoa vievät hermot (lihasten käskyttäminen) Sensoriset: tietoa tuovat hermot (lihakset, jänteet, iho, nivelet) Lihasaineenvaihdunta: Aerobinen, anaerobinen Lihakset: Lihakset: supistuminen; liikkeen aikaansaaminen Tukikudokset: Luut: tuottavat mekaanisen liikkeen Jänteet: lihaksista lähes saumattomasti luihin jatkuvat jänteet välittävät lihassupistuksen luihin

H.-C. HOLMBERG

Harjoitus Elinjärjestelmä ja aineenvaihdunta Taito-tekniikka Hermolihasjärjestelmä 6-72 h Palautuminen Nopeus Hermolihasjärjestelmä 30-48(72) h Nopeusvoima Hermolihasjärjestelmä 30-48(72) h Hermostollinen maksimivoima Hermolihasjärjestelmä 48-72 h Hypertrofinen maksimivoima Hermolihasjärjestelmä Anaerobinen maitohapollinen 30-48 h Kestovoima (anaerobinen) Anaerobinen maitohapollinen 24-30(48) h Kestovoima (aerobinen) Aerobinen 6-12(24) h Peruskestävyys Aerobinen 6-12(24) h Vauhtikestävyys Aerobinen 24-30(48) h Maksimikestävyys Aerobinen aineenvaihdunta + hapenkuljetusjärjestelmä Submaksimaalinen nopeuskestävyys Harjoitusten kuormittavuus Anaerobinen maitohapollinen 48-72 h 36-48(72) h Maksimaalinen nopeuskestävyys Anaerobinen maitohapollinen 40-60 h

Vaatimukset kuormittumisen ja palautumisen seurantamenetelmiltä Validi mittaamaan elimistön kuormittumista Riittävän herkkä mittaamaan muutoksia Käytännöllinen ja helppokäyttöinen Pienet käyttökustannukset Pitäisi vastata seuraaviin kysymyksiin: Kuinka kova harjoitus oli? Oma tuntemus Suorituskyky (aika, matka jne.) Syke, sykevälivaihtelu, laktaatti, kevennyshyppy Kuinka kauan palautuminen kestää? Yösyke, yösykevälivaihtelu ja niiden palautuminen Suorituskykytestit Mikä on elimistön kumulatiivinen kokonaisrasitus?

Kuormittumisen ja palautumisen seuranta Harjoitettava ominaisuus Seurantamenetelmä: laboratoriotestejä Seurantamenetelmä: sovellettuja laboratoriotestejä kentällä Seurantamenetelmä: kenttätestejä HERMOLIHAS- JÄRJESTELMÄ Nopeus Nopeusvoima Maksimivoima Voima-aika-käyrä (esim. isometrinen jalkojen ojennus) Voima-nopeuskäyrä (tehonmittaaminen levytankoliikkeissä) Keskushermosto Lisäkuormahypyt Elastisuus Staattinen hyppy Kevennyshyppy Ääreishermosto Reaktiivisuustesti Pudotushypyt Keskushermosto Vauhditon pituus Elastisuus Vauhditon 5-loikka Vauhdillinen 5-loikka/2 ask Ääreishermosto Aitahypyt päkiällä 10A HENGITYS- VERENKIERTO- ELIMISTÖ Kestävyys Suora maksimaalinen hapenoton testi (hengityskaasut) Tasotestit kenttäolosuhteissa (syke, laktaatti) Aika Matka Syke 1. Leposyke 2. Ortostaattinen sykekoe 3. Sykevälivaihtelu

Yksittäisen harjoitustapahtuman havainnointi Miltä tuntuu? (urheilijan oma tuntemus) Urheilijan vireystila Valmentajan ja urheilijan välinen vuorovaikutus (keskustelu) Miltä näyttää? ( valmentajan silmä ) Urheilijan vireystila Laadulliset tekijät (tekniikka, kehon asento) Objektiiviset mittarit: Miten väsyy? Miten palautuu? Suorituskyvyn (= lopputuloksen arviointi), mittarit riippuvat lajista/harjoituksesta Hermolihasjärjestelmän kuormittuminen ja palautuminen (nopeus- ja voimaharjoitukset): aika (kello), matka (mittanauha), kuorma (kilot) Aineenvaihdunta (kestävyys- ja nopeuskestävyysharjoitukset): aika (kello), syke, laktaatti Valmentaja muodostaa pitkällä aikavälillä käsityksen urheilijan käyttäytymisestä eri harjoituksissa ja harjoitteissa

Kaupallisia tuotteita palautumisen seurantaan Firstbeat: http://www.firstbeat.fi/fi/sports/huippu-urheilu Omega Wave: http://www.omegawave.com/ Check: http://www.checkmylevel.com/ RecoApp: http://www.recoapp.com/

Ylikuormituksen hoito ja paluu harjoitteluun

Ylikuormituksen syitä Runsas kilpaileminen Yksipuolinen ja monotoninen harjoittelu Flunssat, allergiat, sairaudet Ravinto, riittämätön Energiansaanti/nestetasapaino Ympäristön stressitekijät (korkea ilmanala, lämpötila, ilmankosteus ) Psykososiaaliset tekijät (valmentaja, perhe, ystävät, työ, koulu) Matkustaminen, Jetlag USOC/ACSM Human Performace Summit-Consensus Statement Onko kyse ylikunnosta vai alipalautumisesta?

Ylikuormituksen tunnusmerkkejä Sympaattinen ylikuormitus Suorituskyvyn lasku Superkompensaation vaje Levottomuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus Univaikeudet Painon putoaminen Kohonnut leposyke Kohonnut lepoverenpaine Palautumisen heikkeneminen Parasympaattinen ylikuormitus Suorituskyvyn lasku Superkompensaation vaje Väsymys, ahdistuneisuus, apaattisuus Ei univaikeuksia Ei painon muutosta Alentunut leposyke Alentunut lepoverenpaine Heikompi sykevaste Heikompi laktaattivaste Alentunut hermolihasjärjestelmän ärsyyntyvyys (Kreider ym. 1998)

Paluu harjoitteluun Ylikuormituksen aiheuttanut tehopainotteinen harjoittelu Kokonaisharjoitusmäärän vähentäminen ja lepopäivien lisääminen Tehopainotteisen lajiharjoittelun vähentäminen Palauttavan aerobisen harjoittelun lisääminen (muut harjoitusmuodot kuin lajiharjoittelu) Hermolihasjärjestelmän suorituskyvyn säännöllinen seuranta osana hermostollisia harjoituksia Ylikuormituksen aiheuttanut määräpainotteinen harjoittelu Kokonaisharjoitusmäärän vähentäminen ja lepopäivien lisääminen Määräpainotteisen lajiharjoittelun vähentäminen Uusia ärsykkeitä hermolihasjärjestelmälle (muut harjoitusmuodot kuin lajiharjoittelu) Autonomisen hermoston tilan säännöllinen seuranta

Ylikuormituksen ennaltaehkäisy

Ylikuormituksen ennaltaehkäiseminen palautumiskeinot 1. Valmennuksen ohjelmoinnin keinot lepojaksojen pituudet harjoitteiden, harjoitusten, kilpailujen jne. välillä kuormitusten muuntelu harjoittelun eri vaiheissa monipuolinen harjoittelu päiväohjelman rationaalinen suunnittelu fyysisen aktiivisuuden ja levon sovittaminen olosuhteisiin (aikaero, korkea ilmanala, kuumuus jne.) harjoittelun suunnittelu ja ohjelmointi + seuranta ja testaus 2. Psykologiset keinot uni lepo palautuminen ja säännöllinen vuorokausirytmi elämänhallinta, ajankäytönhallinta virikkeinen vapaa-aika yksilöllisyyden tunnistaminen 3. Farmakologiset keinot monipuolinen ja laadukas ruokavalio: energiansaanti ja nestetasapaino lisäravinteet 4. Fysikaaliset keinot hieronta, vesihieronta, sähköhoidot jne.

Harjoittelun seurantamenetelmät Seurantamenetelmät: keskustelut valmentajan ja urheilijan välillä käytännön harjoittelun toteutus (harjoitusten seuranta paikan päällä) harjoituspäiväkirjaan pohjautuvat harjoitus-, kausi- ja vuosianalyysit tekniikka-analyysit (esim. videoanalyysit) kilpailuanalyysit (miten lopputulos syntyi, taktiikka-analyysit, välineet/olosuhteet) testit (kenttätestit ja laboratoriotestit): lajitaidot lajiominaisuudet fyysiset perusominaisuudet terveys- ja ravintoseuranta

Elinjärjestelmän huomioiminen harjoittelussa Fysiologiset elinjärjestelmät aktivoituvat aina yhtä aikaa fyysisessä kuormituksessa ja toimivat limittäin. Harjoitus kohdistuu kuitenkin pääsääntöisesti painotetusti 1-3 eri elinjärjestelmään riippuen harjoituksen luonteesta Hermosto Tuki- ja liikuntaelimistö (lihakset, jänteet, luusto) Hengitys- ja verenkiertoelimistö Kaikkia tasoja tulee harjoittaa viikoittain moderni monipuolisuusajattelu. Jos lajiharjoittelu ei kuormita jotain elinjärjestelmää, niin sitä pitää harjoittaa lajiharjoituksen ulkopuolella (mm. alku- ja loppuverryttelyt, ns. kuivatreenit/oheiset, omatoimiset harjoitukset).

Elinjärjestelmän huomioiminen harjoittelussa Peräkkäisinä päivinä ei kuormiteta samaa järjestelmää voimakkaasti Esimerkki: Yhden harjoituksen sisällä Taito (hermosto) Nopeus (hermosto) Voima (lihakset, jänteet, luusto) Nopeuskestävyys (anaerobinen lihasaineenvaihdunta) Kestävyys (aerobinen lihasaineenvaihdunta, hengitys- ja verenkiertoelimistö) Esimerkki: Viikon sisällä 1. pv nopeus = hermosto 2. pv voima = lihakset, tukikudokset (jänteet, luusto) 3. pv kestävyys = hengitys- ja verenkiertoelimistö 4. pv LEPO Esimerkki: Harjoitusvuoden sisällä PK I kestävyys = hengitys- ja verenkiertoelimistö, lihasaineenvaihdunta PK II voima = lihakset, tukikudokset (jänteet, luusto) KVK nopeus = hermosto KK ylläpito = lajiharjoittelu

Esimerkkiviikko: aikuisurheilija (jääkiekko)

Palautumisen kokonaisuus Urheilijan elämäntyylin omaksuminen: jos 2 harjoitusta päivässä (á 2h), jää 20h aikaa tehdä valintoja, jotta palautuminen seuraavaan harjoitukseen olisi mahdollisimman täydellistä. Kokonaisuus ratkaisee: kokonaisrasituksen ja levon suhde. Ylikuormituksen ennaltaehkäisyyn ja palautumiseen voidaan vaikuttaa monin tavoin: - harjoittelun rytmittäminen - laadukas ravinto ja lepo - alku- ja loppuverryttelyt - harjoittelun seuranta - päivittäiset valinnat Klo 10 12 16 18

Keep it Simple! Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo