FCG Planeko Oy ROVANIEMEN KEHITYS OY ARCTIC WELLBEING PARK. Toimintasuunnitelma 5897-9606

FCG Planeko Oy ROVANIEMEN KEHITYS OY ARCTIC WELLBEING PARK Toimintasuunnitelma 5897-9606 31.3.2008

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA... 1 2 SUUNNITTELUTYÖTÄ OHJANNEET PERUSARVOT... 2 2.1 Ounasvaaran kehittäminen on osa Rovaniemen ja lähialueiden kehittämistä... 2 2.2 Ounasvaaraa kehitetään sekä paikallisten että vieraiden käyttöön... 2 2.3 Olemassa olevien vahvuuksien ja resurssien tunnistaminen... 3 2.4 Tuloksellinen kehittäminen edellyttää strategisia valintoja... 3 3 LIIKEIDEA: OUNASVAARA OPASTAA HYVÄÄN ELÄMÄÄN... 4 3.1 MITÄ: Ihminen kaipaa muutosta parempaan... 4 3.2 KENELLE: Hyvän elämän metsästäjät... 6 3.2.1 Joukkue- ja yksilölajien urheilijat koti- ja ulkomailla... 7 3.2.2 Hyvinvoinnistaan kiinnostuneet paikalliset ihmiset ja matkailijat... 7 3.2.3 Yritysten henkilöstöt... 8 3.2.4 Potilasjärjestöt... 8 3.2.5 Päämarkkina-alueet... 9 3.3 MITEN: Ounasvaaran tarjoamat palvelut ja toiminnot...10 3.3.1 Liikunta ja urheilu...11 3.3.2 Elämykset ja aktiviteetit...12 3.3.3 Hoidot ja terapia...13 3.3.4 Ravinto...13 3.3.5 Lepo...14 3.3.6 Välineet ja tuotteet...14 3.3.7 Sosiaalinen ympäristö...14 3.3.8 Hyvinvointia edistävän ympäristön ominaisuuksia...15 4 TOIMENPITEET 2008 2010...16 4.1 Sitouttaminen ja koordinaatio...16 4.1.1 Kokonaiskoordinaatio...16 4.1.2 Ounasvaara-illat...18 4.1.3 Tiedottaminen ja viestintä...18 4.2 Tuotekehitys...19 4.2.1 Palveluketju kuntoon...21 4.2.2 Uusia palvelukonsepteja...21 4.2.3 Monialainen yhteistyö ja huippuosaaminen...23 4.2.4 Urheilukisat...23 4.2.5 Yritysten oma tuotekehitys...24 4.3 Maankäyttö ja infra...25 4.3.1 Rovaniemen kaupungin rooli...25 4.3.2 Kulkuyhteydet kaupungin ja Ounasvaaran välillä...26 4.3.3 Reitistöt Ounasvaaralla...26 4.3.4 Ulkoaktiviteettien tarpeet...29 4.3.5 Sisäaktiviteettien tarpeet...30 4.3.6 Majoitustilat...30 4.3.7 Ounasvaaran yleinen ilme...31 4.4 Brändin rakentaminen...31 4.4.1 Suomen matkailubrändin kivijalat Ounasvaaran näkökulmasta...32 4.4.2 Brändin sielu: Ounasvaara opastaa hyvään elämään...32 4.5 Markkinointi...33 4.5.1 Paikalliset...33 4.5.2 Matkailijat...34 4.5.3 Investoijat ja yhteistyökumppanit...34

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma II 1 LIITE 1: AIKATAULU... 1 2 LIITE 2: YRITYSTEN HENKILÖSTÖT HYVINVOINTI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ASIAKKAINA. 2 3 LIITE 3: OUNASVAARAN KESKEISIÄ TUOTTEITA JA PALVELUITA... 4 4 LIITE 4: ROVANIEMEN ALUEEN YRITYKSET JA PALVELUT HYVINVOINTIIN LIITTYEN...15

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 1 ROVANIEMEN KEHITYS OY ARCTIC WELLBEING PARK 1 TAUSTAA Työn tavoitteena oli tuottaa toimintasuunnitelma, jossa esitetään Arctic Wellbeing Park alueelle sijoittuvat toiminnot ja niiden aikataulu, maankäytön ja infrastruktuurin tarpeet sekä yhteistyömalli. Työn keskeiset kysymykset olivat 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi- ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi 2. miten liikunta- sekä sosiaali- ja terveysalan koulutus, tutkimus ja tuotekehitys ja näiden alojen erilaiset laboratoriot tukevat kokonaisuutta. Työ aloitettiin lähtötilanteen ja kehittämistarpeiden kartoittamisella, jonka jälkeen laadittiin alustava skenaario. Taustoja kartoitettiin haastatteluilla ja ryhmäkeskustelulla ja alustavaa skenaariota käsiteltiin työpajassa 20.2.2008. Skenaarion täsmennettiin liikeideaksi samalla kun laadittiin toimintasuunnitelman kommenttiversio. Suunnitelman laadinnassa huomioitiin Ounasvaaran alueen toimijoiden haastattelut Rovaniemen alueen hyvinvointimatkailuselvitys 2008 Ounasvaara II suunnitelma Eri tutkimuksia ja selvityksiä matkailun tulevaisuudesta Rovaniemen matkailustrategia Lapin ja Suomen matkailustrategiat rahoitti suunnitelman tilaamisen Rovaniemen seudun aluekeskusohjelmasta. Työ aloitettiin tammikuussa 2008 ja se luovutettiin tilaajalle 31.3.2008. Työn vastuullinen vetäjä oli ja siellä vastuuhenkilönä Elsi Malkki. Työn konsulttina oli FCG Suunnittelukeskus Oy (1.3.2008 alkaen FCG Planeko Oy), jossa hankkeesta vastasi Minna Kurttila.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 2 2 SUUNNITTELUTYÖTÄ OHJANNEET PERUSARVOT Haastatteluista ja taustamateriaaleista nousi esiin muutamia perusarvoja, jotka ohjasivat Arctic Wellbeing Park -suunnittelua. 2.1 Ounasvaaran kehittäminen on osa Rovaniemen ja lähialueiden kehittämistä Ounasvaaran kehittäminen vahvistaa koko Rovaniemen kaupunkia ja sen lähialueita. Vetovoimainen matkailukohde Lapin pääkaupungissa tuo lisäarvoa myös koko Lapin matkailulle. Ounasvaaran ei tarvitse tarjota kaikkia hyvinvointimatkailun palveluketjuun liittyviä osa-alueita, vaan tavoitteena on hyödyntää luovalla tavalla kaupungin ja lähialueiden palveluita. Yhteistyö on kaksisuuntaista niin, että Ounasvaaran alueen ulkopuolella sijaitsevat toimijat voivat vastaavasti hyödyntää Ounasvaaran mahdollisuuksia ja saada siten lisäarvoa omiin palveluihinsa. Piirros 1. Ounasvaaran kehittäminen on osa Rovaniemen ja lähialueiden kehittämistä 2.2 Ounasvaaraa kehitetään sekä paikallisten että vieraiden käyttöön Ounasvaaran käyttäjiä ovat sekä paikalliset ihmiset että matkailijat. Paikalliset käyttäjät vahvistavat Ounasvaaran toiminnan ympärivuotisuutta. He myös luovat peruskysynnän, joka mm. alentaa investointipäätösten kynnystä verrattuna kohteeseen, jossa kysyntä pohjautuu täysin matkailijavirtoihin. On myös todettu, että matkailijat arvostavat kohteita, jotka ovat myös paikallisten ihmisten suosiossa. Kohde on kiinnostava, koska sitä ei ole luotu vain matkailijakäyttöön vaan siellä on mahdollista tutustua myös paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 3 Kun kohteella on runsaasti tyytyväisiä paikallisia käyttäjiä, he toimivat myös kohteen markkinoijina. Lappilaiset ja rovaniemeläiset kertovat muualla asuville tuttavilleen Ounasvaaran mahdollisuuksista ja tuovat näin arvokkaan lisän alueen markkinointiin. Tuttavan suosittelu on todettu olevan tehokkaimpia markkinointikeinoja. Paikalliset hyötyvät vahvasta hyvinvointimatkailusta, koska se tuottaa matkailutuloa sekä välillisiä ja välittömiä työpaikkoja. Se myös tarjoaa paremmat puitteet virkistykseen ja liikuntaan verrattuna sellaiseen kaupunkiin, jossa puitteet on rakennettu vain paikallisen väestön tarpeisiin. Liikunta- ja virkistysmahdollisuudet ovat myös selvä kilpailutekijä ja imagoetu tarjottaessa asuin- ja yrityspaikkoja. 2.3 Olemassa olevien vahvuuksien ja resurssien tunnistaminen Matkailukeskusten kehittämistä mitataan usein vain alueelle suunniteltujen investointien euromäärillä, mutta Ounasvaaralla keskitytään sisältöjen kehittämiseen ja yhteistyön tehostamiseen. Infran kehittäminen on tärkeää, mutta sitäkään ei voida täysimääräisesti hyödyntää, elleivät palvelut ole kunnossa tai asiakaslupaus selkeä ja lunastettavissa. Ounasvaaralla ja sen lähialueilla on nykyään niin paljon tarjottavaa ja erilaista osaamista, että niitä hyödyntämällä voidaan suhteellisen pienin panostuksin saada aikaan täysin uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Vuonna 2006 valmistunut Ounasvaara 2 kehittämissuunnitelma ja siinä määritellyt visio ja kehityskuvat ovat olleet hyödynnettävissä myös tässä työssä. 2.4 Tuloksellinen kehittäminen edellyttää strategisia valintoja Ounasvaara voisi jo nykyisellään tarjota kaikille kaikkea, mutta kehittämistyön käynnistämiseksi on syytä tehdä strategisia linjauksia, jotta resurssit voidaan keskittää mahdollisimman tehokkaasti ja jotta brändiä ja profiloitumista voidaan vahvistaa. Strategista valintaa ovat ohjanneet Ounasvaaran alueen luontaiset vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet sekä tarve profiloitua ja erottua muista Suomen ja Lapin matkailukohteista. Erityisesti on huomioitu asiakkaiden tarpeet ja kulutus- ja matkailutrendien tulevien vuosien muutokset. Strateginen valinta ohjaa kehittämistyötä seuraavien lähivuosien ajan, jonka jälkeen suunnitelmaa päivitetään.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 4 3 LIIKEIDEA: OUNASVAARA OPASTAA HYVÄÄN ELÄMÄÄN Tässä luvussa esitetään Ounasvaaran alueelle keskitettävän hyvinvointi- ja liikuntamatkailun liikeidea. Arctic Wellbeing Park 2020 Ounasvaara opastaa hyvään elämään! 3.1 MITÄ: Ihminen kaipaa muutosta parempaan Elämysteollisuuden asiantuntijat ovat jo pitkään ennustaneet, että seuraava kehitysaskel on ns. transformaatiotalous, jonka mukaan mieleenpainuvat, moniaistiset elämyksetkään eivät enää riitä, vaan että asiakas haluaa oppia, muuttua, kehittyä ja kokea oivalluksia. Kiireisen arjen keskellä vietetyn lomankin on tuotettava tuloksia niin, että arkeen palataan entistä terveempinä tai muuten parempina ihmisinä. Hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen merkitys kasvaa samalla kun materialististen arvojen merkitys vähenee. Ihmiset haluavat käyttää aikansa sellaiseen tekemiseen, joka lisää heidän hyvinvointiaan oli sitten kyseessä työ tai vapaaaika. Kaikkia voimia ei haluta käyttää materiaalisten asioiden tavoittelemiseen vaan ihmiset ovat valmiita maksamaan jopa puhtaan ilman hengittämisestä. Piirros 2 kertoo talouden muutoksesta alkutuotteesta hyödykkeen, palvelun ja elämyksen kautta muutokseen. Suuri osa matkailuteollisuudesta on puhdasta palvelutuotantoa samalla kun elämystuotannon määrä kasvaa koko ajan. Elämysten tuottajan on tunnistettava asiakkaansa tarpeet paremmin kuin palvelujen tarjoajan, mutta myös elämyksistä saatavissa oleva hinta on suurempi kuin palveluista.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 5 Piirros 2. Talouden muutos/ Strategic Horizons LLP Kun asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta muutokseen, se voidaan hinnoitella korkeammaksi kuin elämystuote, mutta se vaatii tarjoajalta huolellista räätälöintiä ja todellista asiantuntemusta, jopa tieteellistä tietoa sekä syvällistä perehtymistä asiakkaaseen. Ounasvaara ja Rovaniemi ovat edelläkävijöitä lappilaisten ja suomalaisten matkailukeskusten joukossa. Ne lähtevät aktiivisesti toteuttamaan transformaatiotaloutta eli ohjaamaan asiakkaitaan kohti muutosta, kohti hyvää elämää.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 6 3.2 KENELLE: Hyvän elämän metsästäjät Ounasvaara opastaa hyvään elämään aktiiviliikkujia, urheilijoita ja muita hyvän elämän metsästäjiä. Tähän joukkoon kuuluvat niin työyhteisöjen tykyryhmät kuin lomailijatkin sekä koti- että ulkomailta. Kohderyhmän rajaus on syytä tehdä ensisijaisesti elämäntyylitekijöiden (psykologiset ja sosiaaliset) perusteella ja demografiset tekijät jätetään taka-alalle (ikä, sukupuoli, asuinpaikka). Elämäntyylitekijöitä ovat mm. asenteet, arvot, motiivit, oppiminen, persoonallisuus, perhe ja sosiaaliluokka. Hyvän elämän tavoittelu liittyy nimenomaan elämäntyylitekijöihin. Kohderyhmän yhteiset tekijät löytyvät ihmisten arvoista, asenteista ja motivaatiosta eivätkä niinkään ikäryhmästä tai kansallisuudesta. Tuotekehityksessä ja markkinoinnissa täytyy huomioida sellaisten ihmisten tarpeet ja toiveet, joilla on motivaatiota hyvinvointinsa kehittämiseen, ja ovat sen suhteen vielä passiivisia tai ovat jo aktivoituneet ja haluavat kehittää itseään edelleen. Nämä ihmiset pyritään myös sitouttamaan vakiokävijöiksi, jotka aika-ajoin palaavat Ounasvaaralle hakemaan lisää eväitä hyvän elämän muutokseensa. Asiakkaan motivaation huomioiminen tuotekehityksessä on keskeinen asia. Hyvän elämän metsästäjän motiivit ovat erilaisia kuin sellaisen ihmisen, joka matkustaa jonnekin vain rentoutuakseen ja viihtyäkseen. Ounasvaaran kohderyhmän keskeisin motivaatio on kehittää itseään ja voida paremmin.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 7 3.2.1 Joukkue- ja yksilölajien urheilijat koti- ja ulkomailla Lajit, joihin Ounasvaaralta löytyy harjoitteluolosuhteet, valmennustietoutta, osaamista ja valmiiksi tuotteistetut leiripaketit: maastohiihto mäkihyppy ja yhdistetty alppilajit; pujottelu suunnistus yleisurheilu judo painonnosto telinevoimistelu uinti lentopallo jääkiekko jalkapallo Valmennusleireille tulevat ryhmät ja yksittäiset henkilöt arvostavat hyviä harjoitusolosuhteita, urheilijoille soveltuvaa ruokaa ja majoitusta, oheispalveluita (lihashuolto, palauttavat kylvyt, suksenhuolto yms. varustehuoltotilat) sekä valmennusleireillä tarjolla olevaa lajiosaamista sekä valmennusta joko valmennuskeskuksessa olevan ammattivalmentajan tai siellä harjoittelevan paikallisen urheiluseuran kautta. 3.2.2 Hyvinvoinnistaan kiinnostuneet paikalliset ihmiset ja matkailijat Aktiiviaikuiset Tähän ryhmään kuuluvat pariskuntina, perheittäin tai ystävien kanssa liikkuvat koti- ja ulkomaiset matkailijat sekä rovaniemeläiset ja lappilaiset Ounasvaaran kävijät. pariskunnat ja ystäväporukat (40 90 v.) elämäntilanne mahdollistaa omaan hyvinvointiin panostamisen (esim. varakkuus, eläkeikä) harrastavat liikuntaa aktiivisesti korkeasti koulutettuja ja/tai haastavissa työtehtävissä arvostavat hyvää palvelua, monipuolisia reitistöjä, selkeyttä haluavat kontrolloida ajankäyttöään eli kaiken pitää tapahtua ajallaan niin kuin on luvattu tai suunniteltu käyttävät palveluita harkiten ja ovat vaativia ja hintatietoisia tavoitteena terveellinen olo, kunnon ylläpito Aktiiviperheet peruskunto hyvä, valmius monenlaiseen liikkumiseen rahaa käytettävissä liikuntaan ja terveyteen, koska niitä perhe arvostaa arvostavat tehokasta ajankäyttöä käyttävät paljon erilaisia palveluita ja kokeilevat mielellään aina jotain uutta tavoitteena terveellinen olo, kunnon ylläpito, iloinen ja aktiivinen loma

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 8 Motivoituneet, mutta passiiviset perheet arkielämä kiireistä, huono peruskunto koko perheellä, syntynyt motivaatio tehdä asialle jotakin rahaa rajallisesti käytettävissä, palveluita käytetään harkiten arvostavat matalaa kynnystä lähteä liikkumaan tai muuten kehittämään ja hoitamaan itseään odottavat motivoivaa opastusta sekä lapsille suunnattuja palveluja innostuessaan voivat aktivoitua liikkujina ja ryhtyä vakioasiakkaiksi, mikäli kokevat palvelut ja aktiviteetit itselleen sopiviksi tavoitteena terveyden edistäminen, elämän muutos 3.2.3 Yritysten henkilöstöt Palkkiomatkat Yritysten henkilöstöt koti- ja ulkomailla on ryhmitelty Kerttu Oikarisen (RAMK, Human Tech & Touch) laatiman jaottelun mukaisesti, joka on tämän suunnitelman liitteenä 2. tavoitteena aktiivinen elämäntyyli, jännitys, seikkailu ja terveellinen olemus Kannustelomat tavoitteena esim. terveyden edistäminen, oppiminen ja muutos Yksilöllinen työkyvyn ylläpito tavoitteena omaehtoisen terveyden ja kunnon ylläpitämisen ymmärtäminen, itsetuntemuksen lisääminen sekä oman terveyden johtamisen taitojen oppiminen ja oman hyvinvoinnin jatkuva ylläpitäminen Yksilöllinen sairaudenhoito tavoitteena oireiden tunnistaminen, sairauden hoito, terveys ja uudelleen sairastumisen ehkäiseminen Työyhteisön työhyvinvoinnin edistäminen 3.2.4 Potilasjärjestöt tavoitteena työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistäminen ja organisaation / yrityksen menestyminen Potilasjärjestöt ovat vapaaehtoisorganisaatioita, jotka ovat sairastuneita ja heidän omaisiaan varten. Näitä ovat Suomessa mm. Suomen Sydänliitto, Kuulonhuoltoliitto ry, Lihastautiliitto ry ja Suomen Reumaliitto ry. Potilasjärjestöt muodostavat selkeän, helposti tavoitettavan kohderyhmän, jonka jäsenille voidaan tarjota esimerkiksi räätälöityjä kuntoutuspaketteja.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 9 Kohderyhmiä ovat joukkue- ja yksilölajien urheilijat hyvinvoinnistaan kiinnostuneet paikalliset ihmiset ja matkailijat yritysten henkilöstöt potilasjärjestöt 3.2.5 Päämarkkina-alueet Uusien tuotteiden markkinointi uusille kohderyhmille on kaikista kallein tapa. Siksi uutta kysyntää olisi hyvä synnyttää niillä markkina-alueilla, joilla on jo nyt kysyntää Lappia ja Rovaniemeä kohtaan. Myös saavutettavuus on otettava huomioon. Perinteisesti Rovaniemen ja Lapin kysyntä on ollut vahvaa kotimaan lisäksi Iso-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta, Venäjältä, Italiasta ja Espanjasta. Näissä kaikissa maissa on tehty Lapin ja Rovaniemen markkinointia jo pitkään ja niissä on saavutettu vakiintunutta ja kasvavaa kysyntää. Ounasvaaran markkinoinnissa kannattaa hyödyntää erityisesti olemassa olevia matkanjärjestäjäkontakteja. :ssä on tehty tammikuussa 2008 markkinatutkimus, jossa kartoitettiin matkanjärjestäjien kiinnostusta rovaniemeläistä hyvinvointimatkailua kohtaan. Ulkomaisista matkanjärjestäjistä kyselyyn vastasi 27 kpl ja kotimaisista 13 kpl. Kyselyn mukaan noin reilu 60 % vastaajista uskoi hyvinvointimatkailun kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana. Lisäksi kotimaisista matkanjärjestäjistä 57 % uskoi kesä- ja talviaktiviteettimatkojen kasvuun ja 67 % ulkomaisista uskoi talviaktiviteettien kasvuun. Nämä tulokset vahvistavat sitä käsitystä, että Ounasvaaran ja Rovaniemen tarjonnalla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa myyntiään. Termejä wellness tai wellbeing tulee käyttää harkiten markkinoinnissa ja myynnissä, koska esimerkiksi keskieurooppalaiset käsittävät ne eri tavalla kuin suomalaiset. Suomalainen hyvinvointituote liittyy usein liikuntaan ja aktiviteetteihin kun taas keskieurooppalaiset odottavat lähinnä kylpyläpalveluja, hoitoja ja hemmottelua. Päämarkkina-alueita ovat 1 kotimaa; paikalliset sekä matkailijat 2 Pohjoismaat 3 Venäjä 4 Iso-Britannia 5 Ranska 6 Saksa 7 Espanja 8 Italia

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 10 3.3 MITEN: Ounasvaaran tarjoamat palvelut ja toiminnot Ounasvaaralla, ja varsinkin kun sitä tarkastellaan osana Rovaniemen kaupunkia, on erityisen hyvät ja luontaiset mahdollisuudet opastaa asiakkaitaan hyvään elämään ja tarjota keinoja kohti muutosta. Tarkempi kuvaus Ounasvaaran alueen keskeisistä tuotteista ja palveluista on liitteenä 3. Ounasvaaralle on keskittynyt liikunta-alan ja sosiaali- ja terveyssektorin koulutusta, tutkimusta ja kehitystyötä ja alueelta löytyy myös keskussairaala sekä kuntoutuspalveluita. Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto tuottavat liikuntaan, urheiluun ja muuhunkin hyvinvointiin liittyviä palveluita niin paikallisille kuin matkailijoillekin. Ounasvaaralla ja koko Rovaniemen kaupungin alueelta löytyy runsaasti yrityksiä ja erilaisia palveluita, joita voidaan yhdistää Ounasvaaran tarjoamaan palvelupakettiin. Henkisen hyvinvoinnin palveluita voidaan koota mm. Lapin kamariorkesterin, alueteatterin sekä seurakunnan tarjonnasta. Missään muussa Lapin matkailukeskuksessa ei ole palveluihin ja tuotteisiin yhdistetty vastaavaa tietoperustaa ja kokemusta, joita liikunta- sekä sosiaalija terveysalan oppilaitokset Rovaniemellä ja Ounasvaaralla voivat tarjota. Rovaniemellä on myös aktiivista seuratoimintaa, joka täydentää erinomaisella tavalla Ounasvaaran palveluita ja vahvistaa sen asemaa urheilutapahtumien tapahtumapaikkana. Ounasvaaralla ja Rovaniemen kaupungissa matkailuelinkeino on kansainvälistä, vahvaa ja ammattimaista ja sen kasvunäkymät ovat hyvät. Lapin yliopistolla on ainoana yliopistona Suomessa matkailun maisteritutkintoon johtava koulutus ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun restonomikoulutus kattaa koko matkailuklusterin hotelli- ja ravintola-alasta matkailun liiketoiminnan kehittämiseen. Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus (LEO) koordinoi valtakunnallista matkailun ja elämystuotannon klusteria. Valionrantaan ollaan toteuttamassa hyvinvointi- ja virkistyskeskusta, josta muodostunee yksi Rovaniemen matkailun kärkikohteista. Lisäksi Lapin ja Rovaniemen matkailun tärkein vetovoimatekijä on pitkään ollut puhdas luonto, joka on myös hyvinvointimatkailun perustekijöitä. Kun vielä otetaan huomioon ympärivuotisuutta vahvistava paikallisten asukkaiden luoma kysyntä ja Lapin paras saavutettavuus, muodostuu näistä tekijöistä vetovoimainen kokonaisuus, joka on ainutlaatuista Lapissa, Suomessa ja maailmallakin. Ylivoimatekijöitä liikunta-, sosiaali- ja terveysalan sekä matkailun koulutus, tutkimus ja tuotekehitys kaupungin palvelut; teatteri, musiikki, ravintolat jne. vahva matkailuelinkeino kansainvälinen kaupunki aktiivinen seuratoiminta erämaa kaupungin ympärillä ympärivuotisuus saavutettavuus

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 11 Asetetun liikeidean toteuttamiseksi on määriteltävä Ounasvaaran alueen palvelutarjonta eli millaisia tuotteita ja palveluita pitäisi olla olemassa, jotta asetettu liikeidea voisi toteutua. Ounasvaara opastaa hyvään elämään eri keinoin. Nämä voidaan luokitella liikuntaan, elämyksiin, hoitoihin, ravintoon ja lepoon. Hyvinvoinnin edellytyksenä ovat myös sosiaaliset kontaktit eli yhdessä olo ystävien ja perheen kanssa. Tähän liittyvät myös asiakaskontaktit eli palvelun laatu ja vieraanvaraisuus. Hyvinvointia lisäävät huolettomuus, ympäristön esteettisyys ja rauhallisuus sekä luonnon kunnioittaminen. Piirros 3. Hyvän elämän tavoittelun elementit 3.3.1 Liikunta ja urheilu Urheilijoille tärkein syy tulla Ounasvaaralle ovat hyvät harjoitus- ja kilpailuolosuhteet. Muille hyvän elämän metsästäjille liikunta tuottaa fyysisen rasituksen ja kunnon kohottamisen kautta mielihyvää ja on yksi osa kokonaisvaltaisesta hyvinvointituotteesta. Liikunta- ja urheilupalveluiden tarjonnan ja tuotekehityksen tärkeimmät toimijat ovat SantaSport, Ounasvaaran Hiihtokeskus, Ounasvaaran Hiihtoseura, Ounasvaaran Latu, Lappi Areena, Liikuntakeskus Kunnonpaikka sekä Arctic

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 12 Golf Oy. Rovaniemen kaupungin rooli on keskeinen reitistöjen ja liikuntapaikkojen kehittämisessä. Liikunta- ja urheilupalveluissa keskitytään lähivuosien aikana niihin lajeihin, joissa jo nyt ollaan vahvoja tai joita varten voidaan tarjota laadukkaat olosuhteet. Näitä lajeja ovat hiihtourheilu eri muodoissaan jääurheilulajit Nordic Fitness Sports Park lajit sisäliikuntalajit avantouinti golf Oppilaitokset tuottavat palvelujen tuottajille tutkimustietoa tuotekehityksen tueksi. Lisäksi kehitetään vaikuttavuuden arviointia, kuntotestaus- ja laboratoriopalveluita. Tavoitteena on korkeatasoinen ja tutkimustietoon pohjautuva palvelutarjonta niin huippu-urheilijoille kuin aktiiviliikkujillekin. Liikunta- ja urheilupalveluita täydennetään tarpeen mukaan Ounasvaaran lähialueiden tarjonnalla. Esimerkiksi Pyhä-Luoston matkailukeskus tarjoaa vaativampia laskettelurinteitä, hyvän latuverkoston ja kesäaikaan Nordic Fitness Sports Park puiston palvelut. 3.3.2 Elämykset ja aktiviteetit Hyvän elämän koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskuksen palvelutarjontaa täydentävät erilaiset aktiviteetit ja elämystuotteet, joiden sisältö pohjautuu mahdollisimman paljon lappilaisuuteen ja Ounasvaaran erikoispiirteisiin. Liikeidean luonteen mukaisesti asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta muutokseen eli oppimiseen ja kehittymiseen, jolloin aktiviteettienkin tuotannossa on huomioitava se, että ne ovat osa asiakkaan kokonaisvaltaista kokemusta kohti parempaa elämää. Ounasvaaran alueen luonto luo erinomaiset puitteet aktiviteetteihin ja elämysten kokemiseen. SantaSport ja Lapin Safarit ovat tällä hetkellä merkittävimpiä elämysten tuottajia. Rovaniemen kaupunginhallitus valitsi maaliskuussa 2008 Skanskan ja Arinan toteuttamaan Valionrannan tontille LUMI palvelukokonaisuuden, joka sisältää mm. elokuvakeskuksen ja lastenmaailman. Lisäksi Rovaniemen joulumatkailu sekä Napapiirin pajakylä täydentävät elämystarjontaa. Rovaniemen kaupungin läheisyys tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet paketoida monipuolisia elämystuotteita eri kohderyhmille yhdistämällä kulttuuritarjontaa (teatteri, museot, musiikki, muu taide) luonto-, hyvinvointi- ja liikuntaelämyksiin. Myös lähikuntien tarjonta otetaan mukaan tuotteisiin kuten esim. Ranuan eläintarha ja Jäänmurtaja Sampo.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 13 3.3.3 Hoidot ja terapia Elämysten ja aktiviteettien tuotteistaminen ja tarjonta vaatii kokeneita matkailualan toimijoita. Lisäksi tarvitaan liikunta-alan sekä sosiaali- ja terveyssektorin asiantuntemusta. Myös alueella järjestettävistä urheilukisoista on mahdollista jalostaa monipuolisia elämystapahtumia. Se vaatii yhteistyötä matkailutoimijoiden ja urheiluseurojen kesken. Hoidoilla ja terapialla tarkoitetaan tässä yhteydessä palvelua, jossa asiakas ryhmässä tai yksittäisenä asiakkaana saa ohjattua opastusta tai hoitoa liittyen fyysiseen tai henkiseen hyvinvointiin tai sairaudenhoitoon. Ounasvaaralla voidaan tarjota perinteisiä kylpylätoimintaan liittyviä palveluita: hierontaa ja erikoisterapioita, kasvo- ja vartalohoitoja kuntoutuspalveluita sairaanhoitopalveluita henkisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä palveluita Näitä palveluita voidaan tuotteistaa ja paketoida eri kohderyhmille lukemattomin eri tavoin ja näin rakentaa kokonaisvaltaisia hyvän elämän palvelukokonaisuuksia. Hoidot ja terapiapalvelut pyritään sitomaan saumattomasti muuhun palvelutarjontaan kuten elämyksiin ja erilaisiin aktiviteetteihin. Valionrannan LUMI -palvelukokonaisuuden suunnitelmat sisältävät kylpylän ja liiketiloja, jotka toteutuessaan täydentävät merkittävällä tavalla Ounasvaaran palvelutarjontaa. 3.3.4 Ravinto Oikea, kullekin yksilölle sopiva ravinto on oleellinen osa hyvinvointia. Ympäröivä puhdas luonto tarjoaa monipuolisia raaka-aineita terveelliseen ruokavalioon. Paikallisilla ravintoloilla on jo nyt listoillaan terveyttä edistäviä vaihtoehtoja, joissa on hyödynnetty lappilaisia raaka-aineita. Rovaniemen ja Ounasvaaran ravintoloiden taso on hyvä ja alueella on totuttu palvelemaan vaativia asiakkaita. Sky Hotel Ounasvaaran ravintola on juuri noteerattu Suomen 10. parhaimmaksi ravintolaksi. Ounasvaaran Pirtit ovat uudistaneet ravintolatilansa ja avanneet talvella 2008 Thulia -edustusravintolan. Myös ruokakaupat voivat nostaa esille erikoistarjontaa hyvän elämän metsästäjille. Kaupoissa voi olla erilliset tiskit lähiruualle tai asiakkaille voitaisiin tarjota esimerkiksi valmiita eväsvaihtoehtoja luontoretkille. Ounasvaaralla voidaan järjestää yksilöllistä ravitsemusneuvontaa ja erilaisia ruokakursseja, joissa asiakkaat valmistavat ruokaa esimerkiksi itse keräämistään sienistä tai marjoista. Ravinnon ja erityisesti paikallisten raaka-aineiden terveysvaikutukset nostetaan esille ja kohotetaan näin lappilaisen kalan, riistan, poronlihan, marjojen, sienien ja yrttien arvostusta. Veden puhtaus nostetaan erityisesti esille ja korostetaan sen olevan tutkitusti puhtaampaa kuin pulloveden.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 14 3.3.5 Lepo 3.3.6 Välineet ja tuotteet 3.3.7 Sosiaalinen ympäristö Joskus lepääminen voi vaatia mahdollisuutta kunnon uneen, mutta se voi olla myös rauhoittumista hyvän kirjan ääressä tai kävellen kauniissa luonnossa. Kiireetön seurustelu ystävien ja perheen kanssa voi olla rentouttavaa. Myös aktiiviurheiluun kuuluu oleellisena osana riittävä lepo. On huomioitava, että suurkaupungissa asuvalle ihmisille, Ounasvaara ja Rovaniemi ovat jo sellaisenaan hiljaisia ja heille täydellinen hiljaisuus voi olla jopa pelottavaa. Ounasvaaran hyvän elämän metsästäjille luodaan mahdollisuus vetäytyä lepäämään ja rentoutumaan silloin, kun hän haluaa. Palveluketju rakennetaan niin, että aktiviteetit ja passiviteetit on rytmitetty oikein ja että ohjelma joustaa mahdollisimman hyvin asiakkaan levon tarpeen mukaan. Majoitustiloissa on huomioitava puhdas huoneilma, esteettinen sisustus, laadukkaat sängyt, toimiva valaistus sekä äänieristys. Asiakas opastetaan hyödyntämään luontoa eli hän tietää miten ja mistä hän pääsee nauttimaan luonnonrauhasta. Hotelli- ja ravintolatiloihin luodaan rauhallisia alueita, joissa perheet ja ystävät voivat halutessaan seurustella ilman häiriöitä. Myös yleisten tilojen äänimaailmaan kiinnitetään huomiota. Ounasvaaralla on mökki- ja hotellimajoitusta, joissa on mahdollisuus levätä ja rentoutua. Valionrannan LUMI- palvelukokonaisuuteen on suunnitteilla 250 300 hotellihuonetta. Ounasvaaran itälaidalle on kaavoitettu myös hiljaisuuden alue. Hyvän elämän metsästykseen tarvitaan myös erilaisia välineitä ja tuotteita. Näitä voivat olla mm. ravinteet, luontaistuotteet, kosmetiikka, vaatetus sekä erilaiset, teknologiaa hyödyntävät urheiluvälineet ja -laitteet. Välineet ja tuotteet otetaan mukaan osaksi palvelukonseptia. Ounasvaaralla tuodaan esille lappilaisia, hyvinvointipalveluita tukevia, tuotteita. Näitä voivat olla esimerkiksi Detrian luontaistuotteet, Heat-It Oy:n lämpötuotteet sekä Lappset Oy:n leikkimisen ja pelaamisen välineet. Lisäksi tarvitaan kansainvälisesti tunnettujen, suomalaisten tai ulkomaisten brändien tarjontaa ja yhteistyötä (esim. Lumene ja Halti). Hyvinvoinnin edellytyksenä ovat myös sosiaaliset kontaktit eli yhdessä olo ystävien ja perheen kanssa. Tähän liittyy myös asiakaskontaktit eli palvelun laatu ja vieraanvaraisuus. Vain harvoin matkailija liikkuu yksin. Yleensä liikkeellä on pariskunta, perhe, ystäväporukka, työyhteisö tai muu ryhmä. Palveluntarjoaja voi edistää näiden ryhmien sisäistä vuorovaikutusta monin keinoin. Tuotekehityksessä täytyy huomioida palvelun kulku niin, että siinä huomioidaan esimerkiksi perheenjäsenten erilaiset tarpeet ja kyvyt. Ohjelmapalveluissa voidaan rakentaa tuotteita, jotka tähtäävät erityisesti ryhmän sisäisen vuorovaikutuksen edistämiseen eli yhteiseen hauskanpitoon ja hyvästä seurasta nauttimiseen. Myös tilaratkaisuilla voidaan edistää perheiden ja muiden ryhmien virkistävää ja rentouttavaa yhdessäoloa kiinnittämällä huomiota esimerkiksi ravintoloiden ja majoitustilojen viihtyvyyteen ja toimivuuteen. Asiakaspalvelulla voidaan vaikuttaa kohteen yleiseen ilmapiiriin. Se on oleellinen osa siitä mielikuvasta, joka jää asiakkaan mieleen. Ounasvaaran ilmapiiri ei voi olla muuta kuin vieraanvarainen, ystävällinen, rento ja ammattitaitoi-

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 15 nen. Hyvinvointia etsivä asiakas ei halua tavata pahantuulista tai kylmää asiakaspalvelijaa. 3.3.8 Hyvinvointia edistävän ympäristön ominaisuuksia Esteettiset seikat on otettava huomioon niin luonnon kuin rakennetun ympäristönkin osalta. Luonnon on oltava läsnä ja saavutettavissa. Tilojen pitää olla siistejä, puhtaita, toimivia, selkeitä ja niiden materiaaleihin, valaistukseen, väreihin ja sijoitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakentamisessa ja sisustamisessa olisi hyvä näkyä myös paikallisen kulttuurin elementtejä. Huolettomuus on hyvän olon perustunteita. Asiakkaan on voitava luottaa palveluiden sujuvuuteen ja täsmällisyyteen. Hänen on voitava löytää kaikki kohteet ja palvelut helposti ilman eksymisen pelkoa. Hänen ei tarvitse huolehtia ruuan, veden tai erilaisten tilojen puhtaudesta. Kun vielä asiakas kokee olevansa turvallisessa ympäristössä ilman minkäänlaisia pelkoja tai varotoimia, hän voi keskittyä itsensä hoitamiseen ja hemmotteluun. Rauhallisen ympäristön edellytyksenä on, että asiakkaan ei tarvitse aistia kiirettä, kokea ruuhkia tai tungosta. Hänellä pitää olla myös tieto siitä, että hän voi milloin tahansa halutessaan vetäytyä rauhoittumaan hiljaiseen ympäristöön, joko luontoon tai vaikka omaan hotellihuoneeseensa. Ekologisuus ja luonnon kunnioittaminen ovat varsinkin länsimaisessa ajattelussa itsestään selviä asioita kaikilla elämän alueilla. Erityisesti hyvinvointiin ja paremman elämän tavoitteluun liittyvissä asioissa on kiinnitettävä huomiota vihreisiin arvoihin. Matkailussakin on yleistynyt ns. ekologisen jalanjäljen mittaaminen eli kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan matkailijan kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. Se tulee olemaan lähitulevaisuudessa yhä tärkeämpi matkailukohteen valintakriteeri. Kaikkiin näihin seikkoihin voidaan vaikuttaa tuotekehityksellä ja hyvällä palvelulla mutta erityisesti maankäytöllisillä toimilla, rakentamisella ja opastuksella. Maankäyttöä ja infraa on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.3.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 16 4 TOIMENPITEET 2008 2010 Koska liikeidea keskittyy muutokseen ja hyvän elämän edistämiseen, se vaatii suurta painoarvoa terveyteen ja liikuntaan liittyvälle ammattimaiselle tiedolle ja kokemukselle. Siksi Ounasvaaran kehittämisen läpikulkevana ajatuksena on, että koulutus- ja tutkimus ei vain tue matkailun kehittymistä, vaan luo sen keskeisen sisällön ja lisäarvon. KOULUTUS- JA TUTKIMUS MATKAILU Liikeidean toteuttamiseksi Ounasvaarasta luodaan hyvän elämän koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskus. Tämä on sisäiseen käyttöön tarkoitettu työnimi, eikä sitä tuoda esiin sellaisenaan markkinoinnissa tai viestinnässä. Toimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon alueelle sijoittuvat toiminnot (organisaatiot, yritykset, toimijat), maankäytön ja infrastruktuurin tarpeet ja eri toimintojen keskittämisen edut ja haitat. 4.1 Sitouttaminen ja koordinaatio 4.1.1 Kokonaiskoordinaatio Toimijoiden sitouttaminen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi on tärkein kehittämistyön onnistumisen edellytys. Jotta sitouttaminen onnistuisi, päämäärän pitäisi olla tärkeimmille toimijoille selkeä ja motivoiva. Lisäksi toimijoilla tulisi olla yhteiset arvot eli millä ehdoilla päämäärään pyritään (ks. kappale 2.1.). Kunkin toimijan pitäisi myös tunnistaa oma ydinosaamisensa ja keskittyä sen jatkuvaan kehittämiseen. Näin eri osa-alueiden osaajista muodostuu toisiaan täydentävä ja kehittyvä kokonaisuus. Avoin ja tehokas viestintä vahvistaa toimijoiden motivaatiota ja luottamusta toisiinsa ja pitää päämäärän tapetilla koko ajan. Rovaniemen kaupungin rooli on tukea yritysten päämääriä luomalla ja edistämällä toimintaympäristöä. Julkisen sektorin tehtäviä ovat mm. maankäytön kokonaissuunnittelu, kaavoitus ja infrastruktuurista huolehtiminen; kunnallistekniikan rakentaminen ja ylläpito, latu-, vaellus-, moottorikelkkareitit ja niiden kunnossapito sekä maisemanhoito. Ounasvaaran kehittämissuunnitelman käynnistämiseksi on osoitettava resursseja sekä varauduttava hallinnoimaan siihen liittyviä hankkeita tarpeen mukaan. Lisäksi on huolehdittava siitä, että

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 17 Ounasvaaran kehittämishankkeet ovat osa laajempaa kokonaisuutta eli Rovaniemen elinkeinostrategiaa. Koska :n tehtävänä on Rovaniemen elinkeinotoiminnan kehittäminen, sillä on luontaisesti selkeä rooli myös Ounasvaaran kehittämisessä. Tämän kehittämissuunnitelman eteenpäin viemiseksi olisi nimettävä vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu Ounasvaaran kehittämishankkeiden koordinointi sekä tiedotus- ja viestintä. Lisäksi nimetään kehittämistiimi, johon kutsutaan oppilaitosten, kaupungin ja yrittäjien edustajia (6-10 hlöä). Tiimi toimii ohjausryhmän tyyppisesti eli valvoo ja ohjaa Ounasvaaran kehittämishankkeita sekä edistää tiedonkulkua toimijoiden välillä. Kaupungin tekniseltä puolelta nimetään yhdyshenkilö, joka osallistuu kehittämistiimin toimintaan ja vastaa kaupungin puolelta alueen kehittämisestä. Lisäksi tiimi ottaa kantaa mahdollisuuksiensa mukaan muiden käynnistämiin Ounasvaaran kehittämistoimiin. Tiimi myös korjaa ja päivittää tarvittaessa toimintasuunnitelmaa. Tiimiin nimettäviä tahoja ovat ainakin SantaSport, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Ounasvaaran Hiihtoseura, Ounasvaaran Pirtit, Lapland Hotels, Arina ja MyTrainer sekä kaupungin teknisen puolen edustaja. Tiimi kokoontuu 2-3 kk:n välein. Tiimin puheenjohtajana toimii Rovaniemen Kehitys Oy:n edustaja. Muut aktiiviset toimijat sitoutetaan mukaan tehokkaalla viestinnällä ja tarpeen mukaan pidettävillä kokoontumisilla. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy nostaa Ounasvaaran kärkiteemakseen. Matkailumarkkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Lapin Markkinointi Oy:n kanssa. Yritys Yht. kumpp. Rovaniemen kaupunki Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy Ounasvaara -koordinaattori Kehittämistiimi Hanke Hanke Hanke Oppilaitos Piirros 4. Sitouttaminen ja koordinaatio

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 18 4.1.2 Ounasvaara-illat Kehittämistyö aloitetaan Ounasvaara-illalla, jonne kutsuu keskeiset toimijat. Illan tavoitteena on kertoa Arctic Wellbeing Park työn käynnistymisestä ja siitä, mitä siinä on saatu aikaa ja mitä on suunniteltu tapahtuvan jatkossa. Illan aikana kerätään osallistujien näkemyksiä ja keskustellaan avoimesti kehittämistyön haasteista ja mahdollisuuksista. Ensimmäinen kokoontuminen järjestetään huhtikuussa 2008. Ounasvaara-iltoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa Rovaniemen Kehitys Oy:n toimesta. Tarkoituksena on pitää iltojen ohjelma vapaamuotoisena mutta motivoivana. Jokaisena kertana illalla on jokin ajankohtainen aihe, johon tarvitaan toimijoiden näkemys. Illan teemana voi olla myös joku koulutuksellinen aihe esimerkiksi tuotekehitykseen liittyen. Näin kokoontumiset motivoivat osallistujia, eivätkä keskeiset toimijat voi jäädä niistä pois. Paikalle ei kutsuta mediaa tai muita sellaisia tahoja, joiden ydintoiminta ei liity Ounasvaaran kehittämiseen. Näin tilaisuuksissa voidaan puhua avoimesti myös keskeneräisistä suunnitelmista ja toimenpiteistä ja kokoontumisen luonne pysyy luottamuksellisena. Tilaisuuksien tulosten on näyttävä käytännön toimenpiteissä, jotta toimijat voivat todeta, että heidän osallistumisellaan on ollut merkitystä. 4.1.3 Tiedottaminen ja viestintä Ounasvaara-illat ovat osa tiedonkulun edistämistä. Lisäksi tarvitaan muuta aktiivista viestintää Ounasvaaran toimijoiden kesken. kokoaa sähköpostilistan, johon kootaan kaikki tähän kehittämistyöhön liittyvät toimijat eli yritykset, oppilaitokset ja kaupunki. On huolehdittava, että listalle nimetään organisaatioista asiasta kiinnostuneet ja aktiiviset henkilöt, jotka myös vastaavat tiedonkulusta oman organisaationsa sisällä. :n nimeämän kehittämistiimin yksi tehtävä on edistää tiedonkulkua. Lisäksi kehittämistyö tulee vaatimaan useiden eri hankkeiden käynnistämistä, joissa ohjausryhmät yhdessä hankkeen hallinnoijan kanssa edistävät hankkeesta tiedottamista. Sitouttamisen osalta on tärkeää, että myös Rovaniemen paikallinen väestö on tietoinen kehittämistyön vaiheista ja että he voivat ottaa siihen kantaa. Ilman paikallisen väen tukea päämäärää on mahdoton aidosti saavuttaa. Rovaniemen Kehitys Oy vastaa siitä, että asiasta tiedotetaan aika ajoin paikallisissa lehdissä ja tarpeen mukaan internet-sivuilla. Erityisesti alkuvaiheessa on kiinnitettävä huomio siihen, että Rovaniemen kaupungin keskeiset päättäjät ja työntekijät, kuten viestintäpäällikkö, ovat tietoisia kehittämishankkeesta. Tiedottamisen ja viestinnän laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ounasvaaran kehittäminen on paikallisille asukkaille ollut usein kiistanalainen asia ja ristiriidat ovat estäneet joidenkin kehittämissuunnitelmien etenemistä. Tästä syystä myös viestinnässä on muistettava kehittämistyön arvot sekä sen on oltava mahdollisimman rakentavaa.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 19 Sitouttaminen ja koordinaatio Rovaniemen kaupunki sitoutuu kehittämistyöhön ja edistää tehokkaasti sen toteutumista osoittaa aluekehitysohjelmasta resursseja toteuttamissuunnitelman käynnistämiseksi rekrytoi / nimeää Ounasvaara-koordinaattorin (kokoaik. työntekijä) toimii linkkinä Rovaniemen kaupungin ja yritysten välillä hallinnoi muita kehittämishankkeita tarpeen mukaan nimeää ja kutsuu koolle kehittämistiimin järjestää Ounasvaara-illat vastaa tiedottamisesta ja viestinnästä Kehittämistiimi valvoo ja ohjaa Ounasvaaran toteuttamissuunnitelman toteutumista edistää tiedonkulkua 4.2 Tuotekehitys Kun tavoitteena on opastaa hyvään elämään, kyseessä on enemmän kuin matkailupalvelun tai elämyksen tuottaminen. Tuotteen luonne painottuu enemmän koulutukseen kuin viihdyttämiseen. Silti on hyvä muistaa, että asiakas haluaa oppia ja muuttua miellyttävästi ja hauskalla tavalla niin, että muutos parempaan jaksaa houkuttaa ja motivoida häntä. Ounasvaaralle ei kehitetä tavanomaista hyvinvointimatkailutarjontaa siinä mielessä kuin se nyt yleisesti käsitetään. Ounasvaaran yhteydessä hyvinvointi on taustalla itsestään selvänä perusarvona ja pääpaino tuotekehityksessä asetetaan asiakkaan muutokseen eli paremman elämän tavoittelun tukemiseen. Hyvinvointimatkailun käsite voidaan tässä yhteydessä jättää taka-alalle. Ei ole tärkeätä tietää, mitä hyvinvointimatkailu muualla tarkoittaa tai mitä sen oletetaan sisältävän. Kyseessä on joka tapauksessa vaikea termi, koska siitä on olemassa erilaisia versioita ja muunnoksia (wellbeing, wellness jne.), jotka käsitetään eri puolilla maailmaa vähän eri tavoin. Oleellista on keskittyä siihen, mitä asiakas tarvitsee, jotta hän voi kokea muuttuvansa paremmaksi ja terveemmäksi ihmiseksi. Sen ajatuksen muun-

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 20 taminen tuotekehitykseen ja markkinointiviestintään voidaan tehdä Ounasvaaralla ihan uudella, asiakasta puhuttelevalla tavalla. Valittu liikeidea on linjassa Suomen matkailustrategian kanssa, jossa hyvinvointimatkailu on nostettu yhdeksi pääteemaksi. Myös Lapin matkailustrategiassa 2007 2010 (s. 42) todetaan, että Lapissa matkailukeskukset ovat myös innovaatiokeskuksia, jotka tarjoavat areenan matkailuilmiön ja elinkeinon sekä hyvinvointiin liittyvien asioiden tutkimukselle ja kehittämiselle. Matkailun edistämiskeskuksen neljästä valtakunnallisesta tuotekehitysohjelmasta eli tuoteteemoista yksi on suomalainen hyvinvointimatkailu. Se on jaettu kahteen osioon eli hemmotteluun sekä terveyteen ja kuntoliikuntaan. MEK:n tuotekehitysohjelma voi olla hyvä tuki Ounasvaaran kehittämistyössä, mutta MEK määrittelee hyvinvoinnin eri näkökulmasta kuin mitä Ounasvaaran yhteydessä tavoitellaan. Erilaiset hoidot, sauna ja liikunnanohjaus täydentävät perinteisiä matkailun peruselementtejä eli majoitusta, ruokaa ja aktiviteettejä. Ounasvaaralla kokonaisuus koostuu niin, että liikunta-, sosiaali- ja terveysala tuottavat palvelujen keskeisen sisällön ja lisäarvon ja matkailun palvelut täydentävät niitä. Hyvän elämän koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskuksen tuotekehitys edellyttää tarkan kohderyhmämäärittelyn hyvän tuntemuksen kohderyhmän tarpeista ja toiveista tutkimustiedon soveltamista koulutuksellisen/opastuksellisen otteen huomioimista koko palveluketjun huomioimista asiakkaan näkökulmasta vahvaa panostamista laatuun monialaista ja luovaa yhteistyötä (esim. terveydenhoito, majoitus- ja ravitsemus, ruokakauppa, apteekki, urheiluvälinekauppa, ohjelmapalvelut, fysioterapia, kosmetologia, luonnontuoteala, teatterit, museot jne.) vastaa esille nousseiden kehittämistarpeiden määrittelystä ja varautuu hakemaan niihin hankerahoitusta. Kehittämistiimi priorisoi ja aikatauluttaa hankkeet. kartoittaa myös muiden toimijoiden hankkeet ja koulutukset, joista voisi olla hyötyä. Esimerkiksi Matkailun edistämiskeskus (MEK) panostaa hyvinvointimatkailuteeman kehittämiseen ja järjestää ns. tuotekehitysakatemioita. Lisäksi voi olla hyödyllistä kytkeä jokin laatuohjelma (esim. Laatutonni) alusta alkaen tuotekehitykseen mukaan. Tekesin vapaa-ajan ohjelma 2006 2009 voi olla yksi mahdollisuus rahoittaa uusien palvelukonseptien kehittämistä. Ohjelmassa keskitytään aktivoimaan vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. Kehittämisen painopistealueita ovat uudet palvelukonseptit, uudenlaiset tavat tuottaa palveluja sekä uudenlaisten, esimerkiksi virtuaaliteknologiaa hyödyntävien tilakonseptien luominen.

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 21 4.2.1 Palveluketju kuntoon Hyvän elämän koulutus-, oppimis- ja kokemuskeskuksen tuotteet koostuvat kymmenistä eri osa-alueista, jotka muodostavat asiakkaan kokeman palveluketjun. Kaikissa vaiheissa on huomioitava, että asiakkaille ollaan tarjoamassa mahdollisuutta muutokseen eli oppimiseen ja kehittymiseen. Jotta tämä ketju vastaisi mahdollisimman hyvin asiakkaan tarpeisiin ja olisi brändinsä ja asiakaslupauksensa mukainen alusta loppuun, tarvitaan ns. palvelumuotoilun keinoja. Lisäksi palveluketjujen pitää toimia niin paikallisille aktiiviliikkujille kuin kansainvälisille yritysryhmillekin. :n Ounasvaara-koordinaattori laatii palveluketjun kuvauksen, jossa on käyty läpi jokin nykyinen ja paljon käytetty palvelupaketti jonkin valitun kohderyhmän näkökulmasta: palvelun vaiheet, jotka asiakas käy läpi kontaktit, jotka asiakas kokee palvelun aikana tilat ja ympäristöt, joissa asiakas käy palvelun aikana välineet, joita asiakas käyttää Tämä esiselvitystyö tuottaa tuloksena kuvan siitä, millaisia palveluketjuihin liittyviä kehittämistarpeita toimijoilla on. Kehittämistiimi analysoi tuloksia yhdessä T&K -toimijoiden eli RAMK:n, Matkailuinstituutin, Lapin yliopiston ja Lapin Elämystuotanto Oy:n edustajien kanssa. Analyysin tuloksena syntyy suunnitelma palveluketjujen kehittämistoimista, jotka voivat liittyä niin infran, osaamisen, sisältöjen kuin laadunkin kehittämiseen. Palveluketjuja lähdetään kehittämään käynnistettävän hankkeen puitteissa, jossa huomioidaan myös laatujärjestelmien hyödyntäminen. Tuloksena syntyy palveluiden tuottajille käsikirja-tyyppinen toimintamalli, joka vakiinnutetaan osaksi Ounasvaaran palvelukulttuuria. Palveluketjujen kehittäminen /Ounasvaara-koordinaattori laatii analyysin palveluketjujen kehittämistarpeista, mukana kehittämistiimi, RAMK, Matkailuinstituutti, Lapin yliopisto ja Lapin Elämystuotanto Oy laatii hankesuunnitelman, hakee rahoituksen ja vastaa hankkeen toteutuksesta 4.2.2 Uusia palvelukonsepteja Hyvän elämän opastaminen edellyttää myös uusien palvelukonseptien kehittämistä ja testaamista, jossa T&K -toimijoilla on merkittävä rooli. Korkean laadun ja uskottavuuden vuoksi tuotteiden ja palveluiden on perustuttava mahdollisimman monissa tuotteissa tutkittuun tietoon. Liikeidean toteutumisen kannalta on tärkeää huomioida, että palvelukonseptien luomisessa tutkimus ei ole vain tukena, vaan tuottamassa palvelun keskeistä sisältöä ja lisäarvoa. Tämä on uusi toimintatapa ja vaatii innovatiivista liikunta-, sosiaalija terveysalan osaamisen kytkemistä matkailupalveluihin. Palvelukonseptien kehittämiseen otetaan mukaan Ounasvaaran ulkopuolella toimivia yhteistyökumppaneita vahvistamaan palvelukonseptin monipuolisuut-

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 22 ta (urheiluun ja liikuntaan liittyvä teknologia, vaatetus, välineet, terveydenhoito, kosmetologia, ravitsemus jne.). Tutkimustietoa tarvitaan 1. tuotekehityksen tueksi eri kohderyhmien tarpeet (henkiset, fyysiset, sosiaaliset) kulutustottumusten muutokset eri kohderyhmissä toimintaympäristön muutokset 2. hyvinvointituotteiden ja -palveluiden sisällöksi elämys- ja virkistyspalvelut (esim. saunomisen terveysvaikutukset) aktiivi- ja harrastepalvelut (esim. golf kunnon ylläpitäjänä) tavoitteelliset ja ohjatut hyvinvointipalvelut (esim. rentoutumisen merkitys ja yhdistäminen hyvinvointiloman muihin toimintoihin) hoitopalvelut (esim. sairauden hoito osana virkistävää hyvinvointilomaa ) elämyskuntoutuspalvelut (esim. omaehtoisen kunnon ja terveyden ylläpitämisen ohjaus) työyhteisön hyvinvointipalvelut (esim. incentive -ryhmille työhyvinvointipalveluita) Edellä mainittu palveluketjujen analysointi (4.2.1) tuottaa käyttökelpoista tietoa myös kokonaan uusien palvelukonseptien kehittämistarpeista. Näiden tietojen pohjalta käynnistää palvelukonseptien kehittämishankkeen. Kehittäminen käynnistetään pilottihankkeena, jossa keskitytään jonkin tietyn kohderyhmän tarpeisiin. Yksi esimerkki kehitettävästä uudesta palvelukonseptista on Ounasvaaran internet-sivut, joita on kuvattu kappaleessa 4.5.2. Hankkeen tuloksena palveluiden tuottajilla on käytettävissään tietoa kohderyhmien tarpeista sekä ennakointitietoa tulevaisuuden trendeistä Ounasvaaran tarjontaan on luotu hyvään elämään opastava tuotekokonaisuus, joka pohjautuu tutkittuun tietoon T&K-toimijoiden ja yritysten tuotekehitysyhteistyö on kehittynyt luontevaksi ja aktiiviseksi luotua konseptia voidaan monistaa ja laajentaa koko Ounasvaarabrändin alla. Uusien palvelukonseptien kehittäminen /Ounasvaara-koordinaattori määrittelee Ounasvaaran uusien palvelukonseptien yksityiskohtaiset kehittämistarpeet neuvottelee ulkopuolisia yhteistyökumppaneita mukaan kehitystyöhön laatii hankesuunnitelman, hankkii rahoituksen ja vastaa hankkeen toteutuksesta

FCG Planeko Oy Toimintasuunnitelma 23 4.2.3 Monialainen yhteistyö ja huippuosaaminen Koska kyseessä on niin erilaisten toimijoiden yhteistyön muodostama kokonaisuus, tarvitaan toimenpiteitä eri alojen toimijoiden yhteisen ymmärryksen lisäämiseksi. Esimerkiksi liikunta-, sosiaali- ja terveysalan ihmiset voivat tarvita koulutusta matkailupalveluiden tuottamisesta ja päinvastoin. Hyvinvointimatkailutuotteiden tuottaminen vaatii myös vahvaa osaamista niiden terveysvaikutuksista. Kaikilla toimijoilla tulee olla selkeä tieto siitä, millaiset palvelut ja hoidot ovat puhtaasti terveysalan ammattilaisten hallussa ja millaisia hoitoja voidaan tarjota esimerkiksi ohjelmapalveluyritysten henkilökunnan voimin. Tämä vaatii tietoa ja ymmärrystä myös markkinoinnin osalta. Asiakaslupauksen on oltava mahdollisimman oikea ja väärinymmärrysten riski mahdollisimman pieni erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa. :n Ounasvaara-koordinaattori kartoittaa yksityiskohtaiset matkailun, sosiaali-, terveys ja liikunta-alan toimijoiden kouluttautumistarpeet ja -resurssit. Lisäksi kartoitetaan oppilaitosten kanssa niiden nykyinen koulutus- ja kurssitarjonta ja selvitetään, ovatko nämä resurssit hyödynnettävissä osin tai kokonaan Ounasvaaran tuotekehityksessä. Näiden selvitysten jälkeen tai jokin oppilaitoksista hakee rahoituksen osaamisen kehittämishankkeeseen. Hankkeen tuloksena oppilaitoksiin (esim. Matkailuinstituuttiin) syntyy pysyvää, monialaista kurssitarjontaa matkailun sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yhteisen tuotekehityksen ja yhteistyön edistämiseksi. Osaamisen kehittäminen /Ounasvaara-koordinaattori kartoittaa yksityiskohtaiset kouluttautumistarpeet ja resurssit kartoittaa oppilaitosten tarjonnan ja niiden hyödynnettävyyden tai jokin oppilaitoksista laatii hankesuunnitelman, hakee rahoituksen ja vastaa hankkeen toteutuksesta 4.2.4 Urheilukisat Neljäs kehittämistarve liittyy urheilukisojen hyödyntämiseen. Ounasvaaralla on vuosittain useita urheiluseurojen järjestämiä kisoja, joiden markkinointiarvoa voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin ja jalostaa kisoja monipuolisiksi ja näyttäviksi tapahtumiksi. Urheiluseurat tarvitsevat rinnalleen muita toimijoita tuottamaan varsinaisten kisajärjestelyjen oheen tulevia palveluita. Kisojen jalostaminen tapahtumiksi edellyttää tapahtumakonseptin luomista niin, että se tukee Ounasvaaralle syntyvää hyvän elämän imagoa ja että tapahtumatuotanto jalostuu liiketoiminnallisesti kannattavaksi toiminnaksi. Ounasvaara-koordinaattori kartoittaa Ounasvaaralla lähivuosina toteutettavat urheilukisat ja kehittämistiimi priorisoi niistä muutaman (1-3) kärkitapahtuman, joiden järjestäjätahot ovat motivoituneet kisan kehittämisestä. Tapahtumien valinnassa on huomioitava niiden toteutusajankohta ja varmistettava, että majoituskapasiteetti riittää. Erityisesti matkailun huippusesonkeina tapahtumien toteuttaminen vaatii myös majoituskapasiteetin lisäämistä.