o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 5 5 Opettajalle kootusti Mielen hyvinvoinnin opetussisällöstä (7. 9. lk) perusopetuksen päättyessä Oppilas tutustuu oman lähipiirin, kouluyhteisöön ja oman kunnan ja yhteiskunnan turvaverkkoon ja erilaisiin avunsaantikanaviin. Oppilas saa tietoa elämän haastavista tilanteista ja tutustuu erilaisiin selviytymiskeinoihin ja urvaverkko avunsaantimahdollisuuksiin. elviytymistaidot Oppilas oppii kuvaamaan keskeisiä mielen hyvinvoinnin tietoja ja taitoja ja pohtimaan niiden merkitystä elämässä. nelmat ja luottamus elämään rvot ja arvostukset Oppilas tutustuu valintojen, arvojen, arvostusten merkitykseen ja niiden mahdollisuuteen tukea mielen hyvinvointia. Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuus antaa nuorelle mielen hyvinvointia tukevia valmiuksia ja selviytymistaitoja elämässä. Nämä mielen hyvinvoinnin tiedot ja taidot sekä niiden keskeiset tavoitteet on esitetty seuraavassa kuvassa. Mielen hyvinvoinnin tiedot ja -taidot senteet Ihmissuhdeja tunnetaidot Oppilas tarkastelee omia, yhteiskunnan sekä kulttuurin asenteita. austaviitekehys: erveystiedon OP 2004 Mielen hyvinvoinnin malli Oppilas tutustuu ja harjoittelee keskeisiä ihmissuhde- ja tunnetaitoja ja saa tietoa niiden soveltamisesta omassa elämässään. Oma arki ja kasvu Itsetunto ja voimavarat Oppilas saa tietoa mielen hyvinvoinnin perusrakenteista ja suojatekijöistä sekä niiden vahvistamisesta omassa arjessaan. Oppilas harjoittelee omien voimavarojen tunnistamista ja kehittää itsetuntemusta. V I N 9. Mielen hyvinvoinnin tiedot ja taidot sekä keskeiset Marjo tavoitteet Hannukkala (Hannukkala & oile örrönen, & örrönen, uomen uomen Mielenterveysseura 2009 2009). 109 uomen Mielenterveysseura
5 o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o V I N 9. Mielen hyvinvoinnin passi Mielen hyvinvoinnin passiin (liite 39 C) on koottu opetuskokonaisuuden keskeiset mielenterveystiedot ja -taidot. Passin avulla voidaan kerrata opetuskokonaisuuden keskeinen sisältö. Passi voidaan jakaa monisteena terveystiedon oppiaineen päättyessä 9. luokan keväällä. Passin keskeiset osa-alueet Nuoren omaa arkea ja kasvua tuetaan tutustumalla mielen hyvinvoinnin perusrakenteisiin ja suojatekijöihin sekä niiden vahvistamiseen omassa arjessa. Riittävä uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet, liikunta ja yhdessä tekeminen sekä harrastus ja luova toiminta ovat mielen hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä. Itsetuntoa ja voimavaroja voi jokainen vahvistaa myös itse. Omien vahvuuksien tunnistaminen lisää itsetuntemusta. Nuorelle on tärkeää löytää itsestä vahvuuksia, mutta toisaalta myös tunnistaa omia kehityshaasteita. senteet kertovat suhtautumisestamme esimerkiksi erilaisuuteen. senteisiin voi vaikuttaa tutustumalla monenlaisiin ihmisiin ja hankkimalla tietoa. Omien asenteiden tiedostaminen toimii lähtökohtana myös kulttuurissa ja yhteiskunnassa vallitsevien asenteiden tarkastelulle. rvot ja arvostukset ohjaavat käyttäytymistämme ja valintojamme elämässä. Omien arvojen ja arvostusten tunteminen on tärkeää myös mielen hyvinvoinnin kannalta. Ihmissuhde- ja tunnetaidot ovat kykyä kuunnella toista ja ilmaista itseä jämäkästi. Ne ovat myös kykyä tunnistaa, nimetä ja ilmaista rakentavasti omia sekä toisten tunteita ja reagoida niihin. osiaaliset suhteet ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille. unne-, empatia- ja jämäkkyystaidot ovat nuorelle tärkeitä taitoja omien ihmissuhteiden rakentamisessa. osiaalisten taitojen harjoittaminen ehkäisee yksinäisyyttä ja rohkaisee toimimaan oman yksinäisyyden tunteen poistamiseksi. osiaaliset taidot antavat myös rohkeutta vaikuttaa omalta osaltaan kiusaamisen ja syrjimisen loppumiseen koulussa tai luokassa. urvaverkon eli kodin, koulun ja vapaa-ajan turvaverkon hahmottaminen ja nimeäminen auttaa nuorta löytämään juuri ne ihmiset, joilta saa tukea ja apua tarvittaessa. osiaaliset taidot sekä taito hahmottaa ja hankkia oma sosiaalinen tukiverkosto, ovat tärkeää pääomaa myös opiskeluaikana, kun nuori etsii paikkaansa elämässä ja asettuu uudelle opiskelupaikkakunnalle. Jo tieto auttavista tahoista tuo turvallisuuden tunnetta. elviytymistaidot auttavat nuorta kohtaamaan eteen tulevat haastavat elämäntilanteet, pulmat ja kriisit. Omien selviytymistapojen tunnistaminen ja vahvistaminen sekä niiden taitava käyttö erilaisissa elämäntilanteissa antavat nuorelle rohkeutta elämässä. nelmat ja luottamus elämään ovat osoitus myönteisestä elämänasenteesta. lämänhallinnan tunne tukee terveyttä ylläpitäviä voimia ja suojaa samalla kuormittavilta elämäntilanteilta. Onnellisuutta lisääviksi tekijöiksi on tutkimuksissa osoitettu yhteisöllisyys, turvallisuuden tunne, vahva identiteetti sekä toimivat sosiaaliset verkostot. uomen Mielenterveysseura 110
a l o i t u s j a m o t i v o i n t i 5 a l o i t u s j a mo t i v o i n t i Motivointi unnin alussa oppilaita voi motivoida jollakin seuraavista lämmittelyharjoituksista. e d e l l i s e n o p e t u s k e r r a n k o t i t e h t ä v ä n p u r k u Pidä alakulo loitolla (purku pareittain vertaillen, kerro mieluisin asia, jonka löysit ja perustele). Mielialajana (purku pareittain vertaillen). Mielen hyvinvoinnin passi (purku ja vastausten tarkistus yhdessä opettajan johdolla). B v o i t t a j a e l ä m ä s s ä toiminta Jokainen miettii hetken, millainen on voittaja elämässä. uvaile adjektiiveilla henkilöä, joka on voittaja. Jokainen voi olla voittaja omassa elämässään. p u r k u Jokainen sanoo yhden adjektiivin. ootaan adjektiivit taululle tai kalvolle. aikilla ihmisillä on jokin voittajan ominaisuus. Huomaa! a l o i t u s k a lv o n (l i i t e 37) t a v o i t t e i d e n ja k u v a n a v u l l a v o i t h e r ä t t ä ä k e s k u s t e l u a o p e t u s k e r r a n a i h e i s ta. C s u o m e n k a r t t a -ha r j o i t u s: m i s t ä t u l l a a n j a m i n n e o l l a a n m a t k a l l a? ta r k o i t u s Omien elämänvaiheiden kertaaminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Harjoitus voidaan tehdä isossa luokassa, jumppasalissa tai muussa isossa tilassa, kuten pihalla. arttaharjoitus voidaan tehdä myös paperilla, jos toiminnallista harjoitusta ei ole mahdollista toteuttaa. toiminta uvitellaan luokan lattialle uomen kartta ja määritetään, missä kohdassa lattiatilaa on pohjoinen, etelä, itä ja länsi. 1. Oppilaat siirtyvät kartalla sille kohdalle, jossa ovat olleet päivähoidossa. erro vieressä olevalle yksi kiva muisto päivähoitoajasta/varhaislapsuudesta. Jatketaan harjoitusta. 2. Mennään ajatuksissa paikkaan, josta on hyviä, kauniita ja kivoja muistoja. uvaile vieressä olevalle missä olet, mikä kiva muisto sinulla on sieltä? 3. Matkataan tulevaisuuteen paikalle, jossa näkee itsensä viiden vuoden kuluttua (kun on esimerkiksi opiskelemassa/työelämässä). V I N 9. p u r k u Harjoituksessa havainnollistettiin elämänkulkua. Jos ryhmä on turvallinen, voidaan harjoitus lopettaa siihen, että jokainen kertoo yhden tulevaisuuteen liittyvän unelman. 111 uomen Mielenterveysseura
5 varsinainen t y ö s k e n t e l y v a r s i n a i n e n t y ö s k e n t e l y Valitse opetuskerran toteutus seuraavista työskentelytavoista. m i e l e n hyvinvoinnin te e m oj e n kokoa minen ja kertaus: V I N 9. 1) Mielen hyvinvoinnin passi 2) ietokonepeli 3) oiminnallinen kertaus 4) Oma tuotos m i e l e n hyvinvoinnin p a s s i iite 39 B + C (kaksipuolisena kopioina) tai 39 (passin ratkaisut kalvona) iite 40 ta r k o i t u s errata 7. 9. luokkien Mielen hyvinvoinnin opetuksen pääteemat ja sisällöt. Jaa oppilaille kaksipuolisena monisteena Mielen hyvinvoinnin passi (liitteet 39 B + 39 C). Passi täytetään yksilö- tai parityönä ja käydään yhdessä opettajan johdolla läpi. errataan 7. 9. luokkien pääteemat liitteen 40 avulla. 1. 2. 3. 1 Mikä aihealue on jäänyt parhaiten mieleen? Miksi? Mistä oppilaat kokevat olleen eniten hyötyä tai arvelevat olevan hyötyä yläkoululaisille yleensä? Miksi? Miten opittua voi hyödyntää jatkossa? 2 m i e l e n s a a r e t -t i e to k o n e p e l i www.mielenhyvinvoinninopetus.fi Peli kertaa Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuuden sisältöjä. Pelin kesto on noin 30 minuuttia ja sitä pelataan parin kanssa. 3 toiminnallinen kertaus mielen hyvinvoinnin o p e t u sk o k o n a i s u u d es ta m i e l e e n p a i n u v a h e t k i iite 40 Muistele liitteen 40 avulla terveystiedon kurssia. Valitse kurssilta hetki, joka jäi sinulle erityisesti mieleen: hetki, joka auttoi sinua oivaltamaan jotakin uutta tai joka herätti sinussa tunteita. Voit valita hetken, jolloin oivalsit, yllätyit, liikutuit, kauhistuit, ärsyynnyit, nauroit tai ihastelit. setu luokassa juuri siihen kohtaan, jossa olit tuolla hetkellä. un kaikki ovat löytäneet paikkansa luokassa, käydään mieleenpainuvat hetket läpi opettajan johdolla. p u r k u Herättikö jonkin tietyn aihepiirin käsittely erityisiä tunteita? Miksi? uomen Mielenterveysseura 112
varsinainen t y ö s k e n t e l y 5 4 o m a t u o t o s : a i h e e n a m i e l e n hyvinvointi iite 39 ja 40 toiminta Oppilaat ideoivat tuotteen/esityksen/taideteoksen aiheesta Mielen hyvinvointi. Oppilaat voivat käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan tehtävässä vapaasti. Varaa reilusti aikaa tuotoksen tekemiseen. a) nnen omaa tuotosta luokassa käydään lyhyt kokoava keskustelu 7. 9. luokan Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuudesta aihepiirien mieleenpalauttamiseksi. puna voi käyttää 7. 9. luokkien aihepiirit kokoavaa kalvoa (liite 40) tai Mielen hyvinvoinnin passia (liite 39). b) uotoksen suunnitelma voidaan toteuttaa oppitunnin aikana. Jos halutaan tehdä varsinainen tuotos kotitehtävänä valmiiksi asti, kannattaa siihen varata aikaa ainakin muutamia viikkoja. okoavan tuotoksen tekemisessä voi käyttää apuna seuraavia kysymyksiä: Mitä mielen hyvinvointi on? Mistä se muodostuu? Miten mielen hyvinvointia voi tukea? Mikä tuotoksessa erityisesti edustaa/viestittää mielen hyvinvointia? enelle tuotos on suunnattu? Mihin epäkohtaan oma tuotos ottaa kantaa? uotos voi olla esimerkiksi vapaavalintainen: juliste vihko portfolio aine sarjakuva piirustus/maalaus/kollaasi musiikkikappale liikunnallinen esitys pienoisnäytelmä mielen hyvinvointia tukeva keksintö (integrointi puukäsityöhön) vaate/seinävaate (integrointi tekstiilityöhön) hyvän mielen teemapäivä lyhytelokuva (integrointi kuvaamataitoon) performanssi (katso ohjeet). o h j e p e r f o r m a n s s i i n Oppilaat ideoivat performanssin aiheesta mielen hyvinvointi. Performanssi on kantaaottava esitys, joka voi koostua yhdestä tai useammasta ilmaisumuodosta, kuten kuvataiteesta, musiikista, miimisestä ilmaisusta, varjoteatterista, videotaiteesta, runoudesta tai kaunokirjallisuudesta. Performanssin tarkoitus on saada katsoja tekemään tulkintoja, oivaltamaan jotakin itsestään suhteessa performanssin teemaan ja näkemään teeman uudessa valossa. Hyvä performanssi herättää monenlaisia tulkintoja. simerkki performanssista, jonka aiheena on kiusaaminen: amunavauksessa ja ilmoitustaululla tiedotetaan, että ruokavälitunnilla koulun alueella esitetään performanssi nimeltä oira. Performanssissa neljä mustiin, anonyymeihin vaatteisiin ja kasvot peittäviin silkkipipoihin pukeutunutta hahmoa vetää perässään koirien talutushihnoissa yhtä samalla tavalla pukeutunutta, alistuneesti liikkuvaa henkilöä. Ryhmä kulkee äänettä koulun pihalla, käytävillä ja ruokalassa. Ryhmän jälkeen paikalle saapuu kaksi haastattelijaa, jotka kirjaavat ylös oppilaiden tulkintoja nähdystä performanssista. p u r k u Performanssi puretaan tunnilla niin, että ensin esiintyjät kertovat kokemuksiaan ja havaintojaan ja sen jälkeen haastattelijat kertovat oppilaiden tulkinnoista. toimintaohjeet performanssiin Oppilaat valitsevat pienryhmässä mielen hyvinvointiin liittyvän epäkohdan, johon ryhmä haluaa performanssillaan vaikuttaa. Ryhmä valitsee sellaiset ilmaisukeinot, jotka saavat katsojan havahtumaan ja tekemään tulkintoja. V I N 9. 113 uomen Mielenterveysseura
5 k o k o a m i n e n j a l o p e t u s k o k o a m i n e n j a lo p e t u s unnin voi päättää seuraavilla harjoituksilla: Huomaa! t u n n i n l o p e t u s k a lv o l l a v o i t k o o ta t u n n i n k e s k e i s e t s i s ä l l ö t (l i i t e 38). V I N 9. 1 m i e l e n hyvinvoinnin p a s s i iite 39 +C (jos ei tehty tunnilla) Opettaja jakaa oppilaille Mielen hyvinvoinnin passin (liite 39, osat +C) opetuskokonaisuuden päätteeksi. Passi voidaan jakaa myös koetunnin jälkeen tai 9. luokan terveystiedon opetuksen päättyessä. t o i m i n n a l l i s e t e h e y t t ä v ä t t u n n i n l o p e t u s h a r j o i t u k s e t Valitse joku seuraavista: o s u v a t a d j e k t i i v i t r y h m ä n y h t e i s t y ö s- t ä Istutaan piirissä. Jokainen sanoo vuorollaan adjektiivin, joka kuvaa osuvimmin luokan yhteistyötä terveystiedon tunneilla. djektiivi voi olla esimerkiksi tiivis, sujuva, lämmin, hilpeä, vaihteleva, kompasteleva ja niin edelleen. 3 2 h y v ä n m i e l e n v o i m a s a n a t iite 41 Opettaja heijastaa Hyvän mielen voimasanat piirtoheittimelle. äydään voimasanat läpi ja samalla äänestetään viittaamalla, mikä niistä on paras Hyvän mielen voimasana. tunneilla. ubstantiivi voi olla esimerkiksi vuoristorata, autiomaa, lumisota, mansikkajäätelö ja niin edelleen. ubstantiivi tulee perustella lyhyesti, esimerkiksi: Nojatuoli mielestäni yhteistyö oli rentoa ja kurssilla oli mukavaa. k ä s i k e r t o o Istutaan piirissä. Jokainen asettaa vuorollaan kätensä asentoon, joka kuvastaa tyytyväisyyttä omaan työskentelyyn terveystiedon tunneilla. simerkiksi löysä tai sulkeutunut käsi ilmaisee oman työskentelyn passiivisuutta, energisessä asennossa oleva käsi kuvaa aktiivisuutta ja vireyttä, peukku pystyssä ilmaisee tyytyväisyyttä. o s u v a t s u b s t a n t i i v i t r y h m ä n y h t e i s t y ö s t ä te r v e y s t i e d o n t u n n e i l l a Istutaan piirissä. Jokainen sanoo vuorollaan substantiivin, joka kuvaa osuvimmin luokan yhteistyötä terveystiedon uomen Mielenterveysseura 114
k o k o a m i n e n j a l o p e t u s 5 R a) e l o k u v a te h t ä v ä n e s s e i d e n k ä s i t t e ly j a k e s k u s t e l u l u o k a n k a n s s a. otitehtävä a i n e k i r j o i t u s h y v ä n m i e l e n v o i m a s a n o i s t a iite 41 (Hyvän mielen voimasanat) ta r k o i t u s errata mielen hyvinvoinnista opittua ja siirtää tiedot omaan arkeen. toiminta Valitse kolme Hyvän mielen voimasanaa, joita pidät erityisen tärkeinä elämässä ja joita haluaisit toteuttaa myös tulevaisuudessa. irjoita miten voit toteuttaa valitsemiasi voimasanoja oman arjen toiminnassa ja valinnoissa. R OIHÄVÄ ee kaksi erilaista realistista urapolkua tulevaisuutta ajatellen. b) i n t e g r o i n t i ä i d i n k i e l e n o p e t u k s e e n: a i n e k i r j o i t u s a i h e e s t a, m i s s ä o l e n v u o n n a 2022? ta r k o i t u s Hahmottaa tulevaisuudensuunnitelmia ja miettiä mitä hyvä elämä on omalla kohdalla tulevaisuudessa toiminta irjoitetaan aine, jonka aiheena on minä vuonna 2022. ineessa mietitään, millaista hyvä elämä voisi olla omassa tulevaisuudessa. arkoituksena on kirjoittaa myönteinen ja realistinen kertomus omasta tulevaisuudesta. a p u k y s y m y k s i ä a i n e e s e e n v o i vat olla Missä asun noin 30-vuotiaana? Millaisessa ammatissa toimin? Millainen koti minulla on? Onko minulla perhettä? Missä olen opiskellut? Millaista työtä teen? iitteet iite 37 a: unnin aloituskuva iite 37 b: unnin aloituskalvo iite 38: unnin lopetuskalvo iite 39: Mielen hyvinvoinnin passi (, B, C) iite 40: Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuuden sisältö 7. 9. luokilla iite 41: Hyvän mielen voimasanat V I N 9. 115 uomen Mielenterveysseura
atse tulevaisuuteen 55 iite 37 a uva: iinamaija Haapala uomen Mielenter veysseura 117
5 atse tulevaisuuteen iite 37 b VIN Miten unelmat kantavat elämässä? Mitä on onnellinen elämä? Mihin tähtään elämässäni? uomen Mielenterveysseura 118
5 atse tulevaisuuteen iite 38 VIN sko unelmiisi. nelmat kantavat myös elämän haastavina hetkinä. skalla rohkeasti tehdä valintoja arvostustesi pohjalta. nna elämän suurille valinnoille aikaa. Päätökset kypsyvät hiljaa ajan myötä. uomen Mielenterveysseura 119
5 atse tulevaisuuteen iite 39 MIN HYVINVOINNIN PI urvaverkko Ihmissuhdeja tunnetaidot elviytymistaidot uttavat elämän haastavista tilanteista ja kriiseistä eteenpäin. Näitä on monenlaisia ja on tärkeää tuntea näistä useita itselle sopivia. Nämä kuvaavat onnellisuutta, haaveita ja uskoa tulevaisuuteen. Perhe, sukulaiset, ystävät, kaverit ja koulun turvalliset aikuiset muodostavat tämän nuorelle. Mielenterveys/ mielen hyvinvointi ykyä kuunnella toista ja ilmaista itseä rakentavan jämäkästi sekä kykyä tunnistaa, nimetä ja ilmaista rakentavasti omia sekä toisten tunteita ja reagoida niihin. ähän kuuluu uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet, liikunta ja yhdessä tekeminen sekä harrastus ja luova toiminta. Oma arki ja kasvu nelmat ja luottamus elämään rvot ja arvostukset Nämä ohjaavat käyttäytymistä ja valintoja elämässä sekä antavat suunnan elämälle. ähän liittyy omien voimavarojen tunnistamista ja itsetuntemuksen vahvistamista. ertovat suhtautumisestamme esimerkiksi erilaisuuteen. Niihin voi itse vaikuttaa hankkimalla tietoa sekä tutustumalla itseen ja monenlaisiin ihmisiin. senteet Itsetunto ja voimavarat lämän voimavara sekä tietoja ja taitoja, joita voi itse oppia ja kehittää, tukea ja vahvistaa. Mainitse kaksi samaa tarkoittavaa käsitettä. Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009 Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009. uomen Mielenterveysseura 120
5 atse tulevaisuuteen iite 39 B MIN HYVINVOINNIN PI ijoita laatikossa olevat mielen hyvinvoinnin osatekijät oikeisiin kohtiin Mielen hyvinvoinnin passiin. Oma arki ja kasvu urvaverkko Ihmissuhde- ja tunnetaidot Mielenterveys/ Mielen hyvinvointi senteet nelmat ja luottamus elämään elviytymistaidot rvot ja arvostukset Itsetunto ja voimavarat uttavat elämän haastavista tilanteista ja kriiseistä eteenpäin. Näitä on monenlaisia ja on tärkeää tuntea näistä useita itselle sopivia. Perhe, sukulaiset, ystävät, kaverit ja koulun turvalliset aikuiset muodostavat tämän nuorelle ykyä kuunnella toista ja ilmaista itseä rakentavan jämäkästi sekä kykyä tunnistaa, nimetä ja ilmaista rakentavasti omia sekä toisten tunteita ja reagoida niihin. Nämä kuvaavat onnellisuutta, haaveita ja uskoa tulevaisuuteen. ähän kuuluu uni ja lepo, ravinto ja ruokailu, ihmissuhteet, liikunta ja yhdessä tekeminen sekä harrastus ja luova toiminta. Nämä ohjaavat käyttäytymistä ja valintoja elämässä sekä antavat suunnan elämälle ähän liittyy omien voimavarojen tunnistamista ja itsetuntemuksen vahvistamista. ertovat suhtautumisestamme esimerkiksi erilaisuuteen. Niihin voi itse vaikuttaa hankkimalla tietoa sekä tutustumalla itseen ja monenlaisiin ihmisiin. lämän voimavara sekä tietoja ja taitoja, joita voi itse oppia ja kehittää, tukea ja vahvistaa. Mainitse kaksi samaa tarkoittavaa käsitettä. Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009 Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009 uomen Mielenterveysseura 121
5 atse tulevaisuuteen iite 39 C ukea elämän erilaisissa vaiheissa: eneltä voin hakea apua? Vanhemmat Opettaja ouluterveydenhoitaja tai -kuraattori oulupsykologi erveyskeskus/perheneuvola Paikalliset oman kunnan mielenterveyspalvelut Nuorisopsykiatrian poliklinikka Oman alueen kriisikeskus eurakunnan nuorisotyöntekijä/pappi uomen Mielenterveysseuran O-kriisikeskus: Valtakunnallinen kriisipuhelin puh. 01019 5202 Ma-pe klo 9-06, la 15 06, su 15-22. www.mielenterveysseura.fi ukinet: www.tukinet.net Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin puh. 0800 120 400 asten ja nuorten puhelimessa vastaavat vapaaehtoiset aikuiset päivystäjät vuoden jokaisena päivänä. Päivystysajat ovat maanantaista perjantaihin kello 14-20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17-20. Puhelu on inulle täysin ilmainen. uomen evankelis-luterilaisen kirkon valtakunnallinen auttava puhelin: suomenkielisille 01019-0071 (su - to klo 18-01, pe ja la 18-03) ja ruotsinkielisille 01019-0072 (joka ilta klo 20-24). pua netissä: https://www.verkkoauttaminen.fi/portal/ Nuorten kriisipiste: http://www.nuortenkriisipiste.com/ Opas nuorten masennuksesta: http://www.ktl.fi/publications/2000/nuortenmasennus.pdf (www.thl.fi) ietoa auttavista verkkopalveluista: http://www.apua.info/ -> auttavat verkkopalvelut Nuorille suunnattuja linkkejä: http://www.apua.info/ -> nuorelle ompassi, apua-opas: http://www.kompassi.info -> apua-opas Pulmakulma: http://www.nuoret.info/ Hyvän mielen voimasanat öydä elämänilo Nauti arjen pienistä hetkistä. Mitä myönteistä tässä päivässä on? Innostu uudesta Niin kauan kuin innostut uudesta, tunnet eläväsi ja oppivasi. Milloin viimeksi innostuit jostakin uudesta asiasta? nna ja pyydä anteeksi nteeksiantaminen on yksi mahtavimmista parannuskeinoista. Miten voit pyytää toiselta kauniisti anteeksi, jos olet loukannut toista? nna anteeksi myös itsellesi. Virheiden tekeminen on elämää, kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Pidä kiinni unelmistasi Haaveet tekevät hyvää sielulle. Minkä unelman haluaisit toteuttaa? rvosta itseäsi Opettele kuuntelemaan tunteitasi ja tarpeitasi. Hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet? Olet täydellinen omana itsenäsi! Pidä yhteyttä ystäviin Nauru on ilmainen ilo ja jaettuna sen voima moninkertaistuu. Miten ja kuinka usein pidät yhteyttä ystäviisi? Puhu ja kuuntele Ihmissuhteita pitää hoitaa. Miten kuuntelet empaattisesti? Osaatko kertoa myös sinua kiinnostavista asioista muille? Opi uutta Mitä uutta löydät ihmisistä, asioista, elämästä tänään? Huolehdi jaksamisestasi Millaiset liikuntamuodot tuovat iloa ja virkistystä arjessasi? uinka usein liikut? Muistatko nukkua tarpeeksi? Pyydä tarvittaessa apua un elämä koettelee ja tuntuu, ettet selviydy ystävien tuella, hae apua. unnethan erilaiset avunsaanti kanavat? uomen Mielenterveysseura Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009 uomen Mielenterveysseura 122
5 atse tulevaisuuteen iite 40 artta ja kompassi 9 lk. - Mielen hyvinvoinnin passi - ulevaisuuden unelmat, arvostukset - un mieli voi pahoin, mistä apua? - Miten ilmaista haastavia tunteita? - uru ja äkillinen kriisi, niistä selviytyminen - senteet ja mielenterveys Yhdessä meissä on voimaa 8 lk. - Mielenterveys ja media - lämän pulmat ja kriisit, selviytyminen - Ihmissuhdetaidot (empatia, jämäkkyys, kaverisuhteet) - Mielen hyvinvoinnin tukitekijät ja kompastuskivet Mieli hyvänä - urvaverkko - Nuorten yleisimpiä huolenaiheita - unteiden tunnistaminen - asvu, kehitys ja elämänkulku - Omia - vahvuuksia, tärkeitä arvostuksia - Mistä mielen hyvinvointi muodostuu? - urvallinen ryhmä 7 lk. Mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuuden aihepiirit 7.-9. luokilla Hannukkala & örrönen, uomen Mielenterveysseura 2009. uomen Mielenterveysseura 123
5 atse tulevaisuuteen iite 41 Hyvän mielen voimasanat öydä elämänilo Nauti arjen pienistä hetkistä. Mitä myönteistä tässä päivässä on? Pidä kiinni unelmistasi Haaveet tekevät hyvää sielulle. Minkä unelman haluaisit toteuttaa? nna ja pyydä anteeksi nteeksiantaminen on yksi mahtavimmista parannuskeinoista. Miten voit pyytää toiselta kauniisti anteeksi, jos olet loukannut toista? nna anteeksi myös itsellesi. Virheiden tekeminen on elämää, kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Pidä yhteyttä ystäviin Nauru on ilmainen ilo ja jaettuna sen voima moninkertaistuu. Miten ja kuinka usein pidät yhteyttä ystäviisi? Opi uutta Mitä uutta löydät ihmisistä, asioista, elämästä tänään? rvosta itseäsi Opettele kuuntelemaan tunteitasi ja tarpeitasi. Hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet? Olet täydellinen omana itsenäsi! Puhu ja kuuntele Ihmissuhteita pitää hoitaa. Miten kuuntelet empaattisesti? Osaatko kertoa myös sinua kiinnostavista asioista muille? Huolehdi jaksamisestasi Millaiset liikuntamuodot tuovat iloa ja virkistystä arjessasi? uinka usein liikut? Muistatko nukkua tarpeeksi? Innostu uudesta Niin kauan kuin innostut uudesta, tunnet eläväsi ja oppivasi. Milloin viimeksi innostuit jostakin uudesta asiasta? Pyydä tarvittaessa apua un elämä koettelee ja tuntuu, ettet selviydy ystävien tuella, hae apua. unnethan erilaiset avunsaantikanavat? uomen Mielenterveysseura uomen Mielenterveysseura 124