ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

Ammatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa

Kuopion Konservatorio

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Erityinen tuki Salpauksessa. Erityisen tuen infoilta Riitta Murtorinne

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät Lappeenranta

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Seija Eskola Validia Ammattiopisto. Erityinen opiskelija ja yksilölliset opintopolut ammatillisessa koulutuksessa

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja gsm

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa

Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Ammatillisen erityisopetuksen pedagoginen kehittäminen Erityisopetuksen käsikirja työn tukena

erityisohjauksen kehittämiseen

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Erityisopetussuunnitelma

Muutoksia Muutoksia

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

JEDUN ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

YTY-hankkeen helmiä OPAS MUKAUTTAMISEEN MUKAUTETUT TAVOITTEET, OPETUS JA ARVIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4.

Arviointisuunnitelma alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

ERITYINEN TUKI

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

NÄYTTÄVÄ - Ryhmä 2 Suunnitteluvaiheen henkilökohtaistaminen

Musiikkialan perustutkinto

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Perusopetuslain muutos

VALMA ja TELMA seminaari

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Reformi puheesta nostettua

OPISKELIJAN ARVIOINTI

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Ammatillinen erityisopetus tänään, tulevaisuuden näkymiä ja haasteita Ammatillisen erityisopetuksen yhteistyö sekä Ammattiopisto Luovi

OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

Erityinen tuki-webinaari

Ennakkojaksot ja VALMA Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjauksen sisällöt ja työnjako

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

MERCURIA

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Erityinen tuki Reformilaissa (531/2017)

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä,

Näkökulmia erityisen tuen palvelumalleihin reformia ennakoiden

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Ammatilliset erityisoppilaitokset

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Transkriptio:

ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Voimassa 19.2.2016 alkaen

1 SISÄLLYS 1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA... 2 2 ERITYISOPETUS... 2 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET... 2 4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS)... 3 5 INTEGROITU ERITYISOPETUS... 4 5.1 Erityisopetusresurssi... 4 5.2 Työnjako... 4 5.2.1 Apulaisrehtori ja asiantuntijapalveluiden koulutuspäällikkö... 4 5.2.2 Koulutuspäällikkö ja tutkintokoordinaattori / kehityspedagogi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.2.3 Ryhmänohjaaja... 5 5.2.4 Erikoisammattihenkilö, koulunkäynninohjaaja ja työvalmentaja... 5 5.2.5 Koulukuraattori, palveluohjaaja ja opinto-ohjaaja... 5 5.3 Yhteisten tutkinnon osien (YTO) erityisopetus... 6 5.4 Erityisopetuksen tarpeen kartoittaminen... 6 5.5 Erityisopetuksen järjestäminen... 7 5.5.1 Aikuisten erityisopetus... 8 5.6 Arviointi erityisopetuksessa... 8 5.6.1 Ammattiosaamisen näytöt... 9 5.7 Erityispedagogiikan toteutuminen SAMIssa... 9 6 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS, VALMA...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.... Liite 1. Erityisopetuksen luokitus (Tilastokeskus).. Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Liite 2. Saatekirje HOJKSiin... 12

2 1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Erityisopetuksen järjestämisen suunnitelma perustuu lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta, valtioneuvoston asetukseen ammatillisesta peruskoulutuksesta, valtakunnallisiin opetussuunnitelmien perusteisiin, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä koulutuksenjärjestäjän tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin. Koulutusta kehitetään siten, että erityisopetus sulautuu luonnolliseksi osaksi oppilaitoksessa järjestettävää opetusta. Erityisopetuksen kollegiaalinen ryhmä päivittää vuosittain erityisopetuksen järjestämisen suunnitelman asiantuntijapalvelujen koulutuspäällikön kanssa. Apulaisrehtori hyväksyy erityisopetuksen järjestämisen suunnitelman osana opetussuunnitelman yhteistä osaa. 2 ERITYISOPETUS Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa on kannustava ja välittävä oppimisilmapiiri, jossa tuetaan elinikäistä oppimista ja ohjataan kehittymistä ammatintaitajaksi. Erityisopetuksen avulla ja tehostetuin tukitoimin vastataan haasteeseen koko ikäluokan kouluttamisesta. Erityisopetusta toteutetaan integroituna ja yksilöllisesti. Opetus voidaan tarvittaessa toteuttaa erityisopetuksena oppilaitoksen kaikissa koulutuksissa. Erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Erityisopetus on oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukemista. SAMissa toimii erityisopetuksen kollegiaalinen ryhmä, johon kuuluu koordinoiva opinto-ohjaaja, asiantuntijapalveluiden koulutuspäällikkö, YTO-opintoja (Yhteiset tutkinnon osat) koordinoiva erityisopettaja, opettajia/erityisopettajia jokaiselta koulutusalalta sekä opettajia ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta, VALMAsta. 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET Opiskelun ensisijaisena tavoitteena on, että opiskelija suorittaa perustutkinnon erityisopetuksen tuella valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa ilmaistujen ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden mukaisesti. Erityisopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan vahvoja osaamisalueita, jotta hän saa ammattitaidon, jonka ansiosta pystyy työllistymään sekä kehittämään elämässä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Mikäli opiskelijalla on kuntoutussuunnitelma, se tukee opiskelua.

3 4 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Opiskelijalle, jonka opetus toteutetaan erityisopetuksena, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Se voidaan laatia missä tahansa opintojen vaiheessa. Suunnitelma sisältää seuraavat asiat: 1. tiedot suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta 2. päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena 3. erityisopetuksen peruste 4. koulutuksen suoritusaika 5. päätös tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden tai osaamisen arvioinnin mukauttamisesta 6. opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, josta ilmenee - miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita tai osaamisen arviointia on mukautettu sekä - tiedot erityisopetuksen järjestämiseen liittyvästä pedagogisesta tuesta sekä erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä 7. opintososiaaliset edut 8. muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet Opiskelijan HOJKSia säilytetään oppilaitoksen arkistossa 1 + 10 vuotta. Koulutuksenjärjestäjä päättää opiskelijan opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena sekä mukauttamisesta. Opiskelijaa ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa pitää kuulla ennen HOJKSin vahvistamista. Se laaditaan yhteistyössä opiskelijan, hänen huoltajansa, ryhmänohjaajan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Ryhmänohjaaja ottaa huoltajaan yhteyden ennen erityisopiskelijaksi nimeämistä, ja huoltajalle tulee tarjota aina mahdollisuutta osallistua HOJKSin laadintaan. HOJKSissa määritellään opiskelijan yksilölliset tavoitteet, jotka perustuvat tutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. HOJKSin tekemisestä ja toteutuksesta päävastuussa on ryhmänohjaaja. HOJKS allekirjoitetaan: 1. kun se ensimmäisen kerran laaditaan 2. jos erityisopetuksen peruste muuttuu 3. HOJKS puretaan ja erityisopetuksen tarvetta ei enää ole HOJKSin allekirjoittavat opiskelija, alaikäisen huoltaja sekä ryhmänohjaaja. HOJKSien täytyy olla valmiita syyslukukaudella 15.10. mennessä ja kevätlukukaudella 15.2. mennessä.

4 5 INTEGROITU ERITYISOPETUS Erityisopetusta toteutetaan ensisijaisesti integroituna erityisopetuksena, jolloin opiskelija opiskelee pääsääntöisesti samassa ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan tarve erityisopetukseen tarkistetaan joka lukukauden alussa. Osa erityisopiskelijoista tarvitsee tukea vain osan opiskeluajastaan. 5.1 ERITYISOPETUSRESURSSI Erityisopetusresurssista 4/5 käytetään opiskelijoiden tukemiseen ammatillisissa opinnoissa. Tällä resurssilla hoidetaan ammatillisten opintojen erityisopetus, lisätyt opiskelijapalvelut sekä erityisopetuksen koordinointi. Erityisopetusresurssista 1/5 käytetään YTOerityisopetuksen järjestämiseen. Erityisopetusresurssia käytetään HOJKSin laatimiseen, opetukseen, tukitoimien järjestämiseen, opetus- ja apuvälineiden hankintaan, suunnitteluun, koulutukseen sekä yhteistyöhön huoltajien ja verkoston kanssa. Ryhmänohjaaja saa erityisopetuksen resurssia 3 tuntia/erityisopiskelija/lukuvuosi. 5.2 TYÖNJAKO 5.2.1 APULAISREHTORI JA ASIANTUNTIJAPALVELUJEN KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ Apulaisrehtori vastaa erityisopetuksen toteutumisesta osana koulutuspalveluja. Asiantuntijapalvelujen koulutuspäällikkö johtaa ja ohjaa erityisopetustoimintaa ja sen kehittämistä. Hän kutsuu lukuvuoden alussa koolle erityisopetusta käsittelevän kokouksen. Kokouksessa ovat mukana koulutuspäälliköt, kehityspedagogit, tutkintokoordinaattorit ja erityisopetuksen henkilöstö. Jokainen toimiala esittelee erityisopetuksen toteuttamissuunnitelman. Erityisopiskelijat nimetään moniammatillisessa työryhmässä lukukauden alussa. Apulaisrehtori allekirjoittaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden nimilistan, jonka opintoohjaajat ovat hänelle toimittaneet. 5.2.2 KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ JA TUTKINTOKOORDINAATTORI / KEHITYSPEDAGOGI Koulutuspäällikkö vastaa oman alansa erityisopetusresurssin käytöstä sekä erityisopetustoiminnan toteutumisesta. Yhteistyössä opettajien ja ryhmänohjaajan kanssa tutkintokoordinaattori/kehityspedagogi suunnittelee erityisopetuksen käytäntöjä.

5 5.2.3 RYHMÄNOHJAAJA Ryhmänohjaaja ohjaa ja seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä kokonaisvaltaisesti sekä ammatillisten että YTO-opintojen aikana. Hän vastaa tiedottamisesta opiskelijalle sekä yhteydenpidosta alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan tarvittaessa riittävän ajoissa opinto-ohjaajalle, palveluohjaajalle, koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle saamaan tarvitsemaansa apua ja ohjausta. Ryhmänohjaaja huolehtii henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) ja sen liitteenä olevan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laadinnasta opiskelijan yhdessä kuraattorin / palveluohjaajan kanssa. Ryhmänohjaaja on yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajaan ennen erityisopiskelijaksi nimeämistä ja kutsuu huoltajan mukaan HOJKS palaveriin. Mikäli huoltaja ei ole läsnä HOJKSia laadittaessa, lähetetään HOJKS allekirjoitettavaksi saatekirjeen kanssa. Liitteenä saatekirje (liite 2). HOPSia täydennetään säännöllisesti opiskelijan kanssa. Ryhmänohjaaja seuraa HOJKSin ja HOPSin toteutumista sekä opiskelijan opintojen etenemistä. Opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Opiskelijan opintojen etenemisen vaikeutuessa ryhmänohjaaja puuttuu tilanteeseen välittömästi. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä opetushenkilöstön ja opiskelijapalveluiden henkilöstön kanssa. Tarvittaessa hän on yhteydessä opiskelijan vanhempiin ja koulun ulkopuoliseen tukiverkoston. Hän osallistuu oman alansa erityisopiskelijoiden nimeämispalaveriin sekä muihin erityisopetusta käsitteleviin palavereihin. Ryhmänohjaajan vastuulla on huolehtia tarvittavan tiedon välittymisestä erityisopiskelijoita opettaville opettajille. 5.2.4 ERIKOISAMMATTIHENKILÖ, KOULUNKÄYNNINOHJAAJA JA TYÖVALMENTAJA Erikoisammattihenkilöt, koulunkäynninohjaajat ja työvalmentajat toimivat opiskelijoiden ohjaajina ja opettajien työpareina. He toimivat ammatillisen kasvun tukijoina eri koulutusaloilla ja osallistuvat myös elämänhallintataitojen ohjaukseen. 5.2.5 KOULUKURAATTORI, PALVELUOHJAAJA JA OPINTO-OHJAAJA Erityisopiskelijan käytettävissä on myös koulukuraattorin palvelut. Palvelut ovat moniammatillista tiimityötä oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkoston kanssa tai opiskelijan henkilökohtaista ohjausta erilaisissa elämäntilanteissa. Palveluohjaaja työskentelee moniammatillisissa tiimeissä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä opinto-ohjaajien, ryhmänohjaajien, opettajien, kolmannen sektorin sekä julkisten palveluorganisaatioiden kanssa.

6 Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä peruskoulun kanssa. Opinto-ohjaaja ohjaa ja tukee erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa opintopolulla ja urasuunnittelussa. Opinto-ohjaaja kutsuu koolle alakohtaisen opiskelijahuollollisen kokouksen vähintään kerran lukuvuodessa. 5.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN (YTO) ERITYISOPETUS YTO-opintojen erityisopetuksella on oma koordinaattori, jonka tehtävänä on YTO-opintojen erityisopetuksen ja sen kehittämisen koordinointi. Erityisopetusta toteutetaan samanaikaisja pienryhmäopetuksena sekä yksilöopetuksena. YTO-opintojen erityisopettajat sopivat vastuualueistaan. Yksilöopetus on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia tai opintojen eteneminen muutoin ei ole mahdollista, elämänhallintaan ja motivaatioon liittyviä ongelmia tai keskeytyneitä opintosuorituksia. Yksilöopetuksen tavoitteena on tukea opiskelijan elämänhallintataitoja, auttaa opintojen etenemisessä ja opiskeluun sitoutumisessa. Yksilöopetukseen osallistuvalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen lukujärjestys. Opiskelija voi opiskella YTO-opintoja kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Lukujärjestystä tehdessä sovitaan myös opiskelijan viikoittaisesta työajasta. Tarvittaessa työaikaa voidaan lyhentää. 5.4 ERITYISOPETUKSEN TARPEEN KARTOITTAMINEN Opiskelijan erityisopetuksen tarve kartoitetaan järjestelmällisesti jokaisen lukukauden alussa. Nimeämispalaverissa käydään läpi opiskelijat ryhmittäin. Nimeämispalaveri kutsuu koolle opinto-ohjaaja ja niihin osallistuvat ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori/palveluohjaaja, koulutuspäällikkö ja/tai tutkintokoordinaattori sekä erityisopettaja. Jatkavien opiskelijoiden erityisopetuksen tarpeen kartoitus on prosessi. Ryhmänohjaaja kokoaa opettajilta sekä muilta yhteistyötahoilta tietoa heidän erityisopetuksen tarpeesta ja tuo tiedon nimeämispalaveriin. Opintonsa aloittavien opiskelijoiden erityisopetuksen tarve kartoitetaan lukuvuoden alussa. Opetussuunnitelmaperusteisesti perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden äidinkielen, matematiikan ja englannin lähtötaso mitataan. Äidinkielen lähtötaso kartoitetaan Niilo Mäki Instituutin (NMI) lukivaikeuksien seulontamenetelmällä. Opiskelijoilta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, kartoitetaan suomen kielen taso. Matematiikan lähtötasokoe perustuu myös NMI:n laatimaan testiin. Englannin lähtötaso kartoitetaan oppilaitoksen omalla testillä. Opintojen alkaessa ryhmänohjaaja haastattelee opiskelijansa opinto-ohjaajan / koulukuraattorin/palveluohjaajan kanssa. Lisäksi ryhmänohjaaja havainnoi opiskelijoiden sopeutumista ryhmäänsä ja opiskeluun sitoutumista.

7 Opinto-ohjaaja kokoaa myös taustatietoa perusopetuksen oppilaanohjaajalta ja SAMIn opiskelupalveluiden henkilöstöltä. Hän perehtyy aloittavien opiskelijoiden peruskoulutodistuksien arvosanoihin sekä toimittaa ne ryhmänohjaajille. Opinto-ohjaaja tarkastaa kesken lukukautta aloittavien opiskelijoiden peruskoulutodistukset opiskelijan aloittaessa opinnot. Ryhmänohjaaja huolehtii lähtötasokokeiden teettämisestä. 5.5 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ERITYISOPETUKSENA PEDAGOGINEN TUKI, ERITYISET OPISKELU- JA OPETUSJÄRJESTELYT Opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin perustuvaa oppimista tukee: henkilökohtainen työjärjestys erilaiset oppimis- ja työympäristöt erilaiset opetusmenetelmät opiskelumateriaalit apuvälineiden ja teknologisten ratkaisujen hyödyntäminen henkilökohtainen oppimisen ohjaus ja tuki Erityisopetuksessa on olennaista osallisuuden tukeminen, kokonaisvaltaisuus, suunnitelmallisuus sekä tuki opintojen eri vaiheissa. Kaikelle toiminnalle pohjana ovat opiskelijan kyvyt ja vahvuudet sekä yksilölliset tuen tarpeet, Opiskelijan edistymistä seurataan jatkuvasti ja henkilökohtaisia tavoitteita sekä tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Opiskelijan tarvitsema erityinen tuki järjestetään niin, että hän ensisijaisesti opiskelee samassa ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Tarvittaessa opetusta eriytetään pienempiin ryhmiin tai yksilöopetukseksi. Arvioinnissa käytetään kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuvaa arviointimenetelmää. Erityisopetus voi olla esimerkiksi erilaisia opetusmenetelmiä, yksilöllistä oppimisen ohjausta, koulunkäyntiohjaajan tai erikoisammattihenkilön tukea, elämänhallintataitojen opiskelua, yksilöllisten opintopolkujen luomista ja opiskelijan tarvitsemien apuvälineiden hankkimista sekä pienryhmäopetusta. Erityisopetus voi olla lisäajan antamista ja rauhallisen opiskelupaikan järjestämistä opiskelijalle, jolla on tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeuksia. Koulutusaloilla on alan erityisopettaja, joka osallistuu kollegiaalisen ryhmän kanssa erityisen tuen järjestämiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opiskelija voi käydä sovituin välein erityisopettajan, koulukuraattorin, palveluohjaajan, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan luona. Opintojen etenemistä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kriittisissä tilanteissa arviointi voi olla päivittäistä. Arvioinnissa ovat mukana ryhmänohjaaja sekä tarvittaessa myös aineenopettaja, opinto-ohjaaja, koulukuraattori tai koulutuspäällikkö. Opiskelun solmukohdissa alaikäisen opiskelijan vanhempiin otetaan yhteyttä. Opiskelijan tuen tarpeisiin reagoidaan välittömästi.

8 Opiskelijapalvelujen henkilöstö tekee tehostettua yhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa. Jos opiskelija asuu koulun asuntolassa, asuntolanhoitaja ja vapaa-ajanohjaaja ottavat hänen asumisen tukemisen ja itsenäistymisen ohjaamisen erityistehtäväkseen. Opiskelijat, jotka ovat koko opiskeluajan saaneet erityisiä tukitoimenpiteitä, ohjataan opintojen loppuvaiheessa saattaen vaihtaen työelämään tai muuhun koulutukseen. 5.5.1 AIKUISTEN ERITYISOPETUS Aikuisten erityisopetuksen tarvetta kartoitetaan hakeutumisvaiheessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa. Opiskelijalle tehdään tarvittaessa NMI-lukikartoitus sekä matematiikan ja englannin kartoitukset. Kartoituksessa voidaan käyttää samoja välineitä kuin ns. nuorten koulutuksessa. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan kartoituksien ajankohdasta. Aikuisten opintojen tukeminen noudattaa SAMIssa yleisesti käytettyjä erityisopetuksen toteuttamistapoja. Näyttötutkinnoissa ammattitaitovaatimuksia ei voida mukauttaa, mutta opiskelija voi saada lisätukea ja ohjausta tutkintosuoritussuunnitelman tekemiseen sekä valmistautuessaan tutkintosuoritukseen. 5.6 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA Erityisopetuksena annetun opetuksen ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet ovat samat kuin muussakin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Erityisopetusta saavan opiskelijan ei tarvitse opiskella mukautettujen tavoitteiden mukaisesti, vaikka hän tarvitsee opinnoissaan runsaasti tukea. Erityistuen tarve voi olla muualla kuin oppimisessa tai toisaalta oppimiseen liittyvät vaikeudet voidaan kompensoida erityisopetuksen tarjoaman tuen avulla esimerkiksi mukauttamalla opetusta/opetusmenetelmiä tai oppimisympäristöä, jolloin opiskelijan osaamista arvioidaan tutkinnonperusteiden ammattitaitovaatimusten / osaamistavoitteiden mukaisesti. Jos opiskelija ei jossakin tutkinnon osassa saavuta tutkinnon perusteissa ilmaistuja T1- tason tavoitteita, voidaan ammattitaitovaatimuksia / osaamistavoitteita mukauttaa. Opiskelijalle laaditaan yksilölliset ammattitaitovaatimukset / osaamistavoitteet. Mukautetuissa tavoitteissa korostetaan opiskelijan vahvoja osaamisalueita. Mukautetut tavoitteet laaditaan siten, että tutkinnon osan tavoitteet ovat mukana olennaisilta osilta, ja opiskelija selviää niistä työtehtävistä, joihin koulutus häntä valmistaa. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan koko koulutuksen ajan. Yleensä opettaja toteaa mukauttamisen tarpeen omien havaintojensa perusteella. Hän keskustelee mukauttamisesta muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikäli tiedetään jo etukäteen, että opiskelija ei pysty suorittamaan tutkinnon osaa opetussuunnitelmassa kuvattujen ammattitaitovaatimusten / osaamistavoitteiden mukaisesti, voi opiskelija aloittaa tutkinnon osan opiskelun suoraan mukautettujen tavoitteiden pohjalta. Opiskelijalla on kuitenkin aina mahdollisuus tutkinnon perusteiden mukaiseen arviointiin, jos edistyminen opinnoissa sitä edellyttää.

9 Tavoitteita mukautettaessa on keskusteltava opiskelijan sekä alaikäisen opiskelijan huoltajien kanssa ja selvitettävä mukauttamisen merkitys. Ennen mukauttamispäätöksen tekemistä on keskusteltava erityisopetuksesta vastaavan opettajan tai opinto-ohjaajan kanssa ja selvitettävä, onko opiskelijalla mahdollisuus esimerkiksi yksilöllisen ohjauksen avulla suorittaa tutkinnon osan tutkinnon perusteissa ilmaistujen ammattitaitovaatimusten / osaamistavoitteiden mukaisesti. Mukautetusti arvioidusta suorituksesta on ilmoitettava oman alan opinto-ohjaajalle, joka tekee asiaankuuluvat merkinnät opintokorttiin. Mukautetun arvioinnin perusteet löytyvät opetussuunnitelman yhteisestä osasta. 5.6.1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Näytön aikana annettava ohjaus suunnitellaan ja annetaan opiskelijakohtaisesti. Tuki ja ohjaus voivat olla esimerkiksi keskustelua ja varmennusta tehtävän tekemisestä. Opiskelijalle voidaan antaa tarvittaessa lisäaikaa tehtävän tekemiseen sekä suoraa ohjausta tai vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammattiosaamisen näytön tehtäviä. Ammattiosaamisen näyttö voidaan pilkkoa osiin. Jos opiskelija ei jossakin opintokokonaisuudessa saavuta opetussuunnitelman perusteissa ilmaistuja T1-tason tavoitteita, voidaan ammattitaitovaatimuksia / osaamistavoitteita mukauttaa. Mukautetuissa tavoitteissa korostetaan opiskelijan vahvoja osaamisalueita. Ohjaava opettaja tiedottaa työssäoppimispaikalle opiskelijan tarvitsemasta tuen tarpeesta sekä erityisjärjestelyistä. Työpaikalle kerrottavista asioista sovitaan aina etukäteen opiskelijan sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa. 5.7 ERITYISPEDAGOGIIKAN TOTEUTUMINEN SAMISSA Erityisopetus mahdollistaa ammatillisen perustutkinnon suorittamisen käytännönläheisesti ja yksilöllisesti. Keskeistä on opiskelijan kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen ja elämänhallintataitojen sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen. Erityisesti lukuvuoden alussa kiinnitetään runsaasti huomiota opiskelijoiden ryhmäytymiseen sekä opiskeluun sitoutumiseen. Erityisopetusresurssia käytetään ammatillisen opetuksen lisäämiseen niin, että käytännön työsalityöskentely jatkuu läpi lukuvuoden, mikä mahdollistaa teoriaopintojen käytännönläheisen toteutuksen. Lisäksi resurssia annetaan YTO-opintojen opettajille pienryhmä- ja yksilöopetukseen. Erityisopetuksen malli vaihtelee koulutusalan, ryhmän opiskelijoiden tarpeiden sekä opetusja ohjaushenkilöstön valmiuksien mukaisesti. Lähtökohtana ovat: mielekkäät opintokokonaisuudet opetuksen käytännönläheisyys

10 opiskelijan kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen yksilöllisten oppimisvalmiuksien huomioiminen vaihtelevien ja erilaisten opetusmenetelmien käyttö yksilöllinen opiskelupolku 6 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS, VALMA Nivelvaiheen koulutukset ovat tarkoitettu tarjoamaan lisätukea peruskoulun päättäville nuorille sekä maahanmuuttajille. Eri elämänvaiheet ja -tilanteet saattavat tuoda mukanaan epäselvyyttä tulevaisuuden suunnitelmista tai motivaation puutetta. Kaikki hakijat haastatellaan ennen opiskelijaksi valintaa. Koulutuksessa huomioidaan opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Se helpottaa siirtymistä ammatilliseen peruskoulutukseen. VALMAn opiskelijoilla on mahdollisuus saada erityistä tukea opintoihinsa aikaisemmin mainituilla erityisopetuksen menetelmillä.

11 Liite 1. Erityisopetuksen luokitus, tilastokeskus 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 02 kielelliset vaikeudet 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 04 lievä kehityksen viivästyminen 05 vaikea kehityksen viivästyminen 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet 08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät vaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeudet 10 kuulovamma 11 näkövamma 12 muu syy

12 Liite 2. Saatekirje HOJKSiin Opiskelijan huoltajalle Nuorellenne on laadittu henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS:ssa on kirjattu tukitoimet, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa omat tavoitteensa. Jokaisen opiskelijan tuen tarve kartoitetaan lukukauden alussa. Tällaista tukea voidaan tarvita mm. oppimisvaikeuden, opintoihin sitoutumattomuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön, vamman tai jonkun muun syyn vuoksi. HOJKS ei vaikuta jatko-opintokelpoisuuteen. Tämä asiakirja on luottamuksellinen. Pyydämme ystävällisesti Teitä allekirjoittamaan ohessa olevan HOJKSasiakirjan ja palauttamaan sen postitse palautuskuoressa. Yhteistyöterveisin Nimi ryhmänohjaaja p.044-550xxxxx email