LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta on epäkypsää, mikä vaikuttaa lääkkeiden ja aineiden aineenvaihduntaan ja eritykseen
Erityisiä seikkoja lapsilla 1) Mikrosomaalinen entsyymijärjestelmä Vastasyntyneillä matala aktiivisuus Lapsilla korkea aktiivisuus 2) Elimistön neste- ja kudosjakautuma eroaa aikuisista (kehon nestetilavuus suurempi ja rasvan sekä lihaskudoksen määrä pienempi) 3) Proteiinisitoutuminen vähäisempää kuin aikuisilla
Viitearvot ja lapsen kehitys Synnytyksen vaikutus Entsyymit (CK, LD), TSH Keskosuus ja paino Maksan toiminta (S-Bil), D-vitamiini,PTH ja S -Ca, Glukoosi, elektrolyytit, HE-Tase ja ph Kasvu ja kehitys Munuaisfunktio (GFR, U-Krea) Luusto (Afos), sukuhormonit (LH, FSH ym.)
Seerumin TSH ja ikä Ennenaikaiset Normaaliaikaiset IKÄ S-TSH (mu/l) 25-27vko 0.2-30.3 28-30vko 0.2-30.6 31-33vko 0.7-27.9 34-36vko 1.1-21.6 IKÄ S-TSH (mu/l) 1-4pv 1.0-39.0 2-20vko 1.7-9.1 5-24kk 0.8-8.1 2-7v 0.7-5.7 8-20v 0.7-5.7
Lapsuuden aikana selvästi muuttuvia pitoisuuksia Aminohapot, Alfa-1-AT, Amylaasi, ASAT, Afos, Bil, Ca, Ca-Ion, CK, GT, Gluk, immunoglobuliinit, Krea, LD, lipidit, OHButyr, Pi, HE-Tase ja po2, NH4-ioni AFP, FSH, GH, Glkg, LH, PTH, PRL, Reniini, steroidit, SHBG, TSH, T4V PVT+T ja Diffi, B12-vit ja Folaatti, Ferritiini
Lasten laboratoriotuloksiin vaikuttavat tekijät 1) Näytemäärä ja haihtuminen 2) Hemolyysi 3) Paasto ja lipemia 4) Hyperbilirubinemia 5) Näytemuoto (kapillaari, suoninäyte)
Haihtuminen ja pitoisuuden nousu (%, S-) 25 20 15 10 5 30 min 60 min 120 min 0 Na K Cl Gluk
Hematokriitti ja ikä (Soldin et al. 1998) Ikä Hkr (%) + SD 1 pv 61 + 7.4 3 pv 62 + 9.3 5 pv 57 + 7.3 2-3 vko 43 + 5.7 5-6 vko 36 + 5.8 11-12 vko 33 + 3.3
Glukoosin viitearvot lapsilla Vastasyntyneillä hypoglykemian diagnostiikka Viiteväli / tavoitearvo / toimenpideraja Hypoglykemia Veren Gluk < 2.2 mmol/l (2.5 mmol/l) Kliiniset oireet, fysiologiset vaikutukset Pitkäaikaiset aivovaikutukset (P -gluk < 2.5 mmol/l yli 5 vrk)
P-Glukoosin viiteväli syntymän jälkeen Meltes S., Neonal B-Gluk (AACC Press 1989) 12 10 P -Gluk (mmol/l) 8 6 4 2 P -Gluk (ala) P -Gluk (ylä) 0 0 1 2 3 4 6 12 24 48 72 96 Aika (h)
Vastasyntyneiden P-Gluk tavoiterajat (Cornblath et al. 2000) Normaali, täysiaikainen Hypoglykemian oireet Hypoglykemian vaara Keskoset Parenteraalinen nutritio - Ei mittaustarvetta - P-Gluk yli 2.5 mmol/l - P -Gluk yli 2.0 mmol/l, korjaus ad. 2.5 mmol/l - P -Gluk yli 2.6 mmol/l - P -Gluk yli 2.5 mmol/l
B -Gluk viitevälit ja toimenpiderajat (HYKS) B -Gluk B -Gluk Viitearvot ja toimenpiderajat (mmol/l) Viitevälit (mmol/l) 0-7vrk 2.6-5.8 0-2vrk 1.1-7.0 8vrk -16v 3.4-6.2 2-29vrk 1.7-7.0 yli 16v 3.3-5.5 1kk -16v 3.0-6.0 yli 16v 3.3-5.5
Lasten viitearvojen määrittämisestä 1) Kokeellinen 2) Retrospektiivinen 3) Kirjallisuuteen perustuva tai Multiples of R.I. 4) Lapsipotilaiden aineistoon perustuva 5) Kokemukseen ja pediatristen keskusten materiaaliin perustuva
Lasten viitearvo-ongelma Eettiset syyt (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 1999) Useat ikäryhmät, pieni näytemäärä Keskoset ja small for date Ravinto (rintaruokinta) Kasvu, kehitys ja sukupuoli Ihopistos- vs. suoninäytteet Menetelmäongelmat lasten näytteissä
Kirjallisuus 1) Meites S., Pediatric Clinical Chemistry: Reference (Normal) Values, AACC Press, 3rd Edition, 1989 2) Soldin S.J. et al. (Eds.), Biochemical Basis of Pediatric Disease, 3rd Edition, AACC Press, USA, 1998 3) Soldin S.J. et al., Pediatric Reference Ranges, 3rd Edition, AACC Press, 1999
MOMA, HVA (ug/mg Krea) ja neuroblastooma ug/mg Krea 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 < 1v 1v 2-4v 5-9v 10-15v IKÄ U-MOMA U-HVA
MOMA, HVA (ug/mg Krea) ja neuroblastooma HVA-pitoisuus
Hoffman s approach
Lasten viitearvojen esittäminen Ikäryhmät, keskosuus, paino, ravinto, kehitysaste (P1, P2...), sukupuoli Otoksen lukumäärä (n=) Menetelmä ja näytemuoto (cp-/p-...) Viiteväli (2,5%/97,5%), keskiarvo, persentiilit (90%, 99%), vaihteluväli Graafinen esitys suositeltava Potilastapausten pitoisuuksia
NORIP Merkittävimmät muutokset, lasten arvot? AFOS 35-105 U/l (40% entisestä, 60-275 U/l) Amylaasi LD 25-120 U/l (30% entisestä, 70-300 U/l) 105-205 U/l (50% entisestä, 0-450 U/l)
Alkalinen fosfataasi HYKS (U/l) 0-14 pv 130-600 15pv-1v 250-1000 2-5v 250-850 6-7v 250-1000 8-9v 250-750 TYTÖT POJAT 10-11v 250-950 250-730 12-13v 200-730 275-875 14-15v 170-460 170-970 16-18v 75-270 125-270 aikuiset 60-275 UUDET (aikuiset) 35-105 U/l Laurell (1997, U/l) 0-6kk 150-600 6kk-7v 270-1080 7-16v 132-1080 aikuiset 50-276 Ullevål (2002, U/l) 0-2v 150-1000 2-10v 250-800 10-18v 100-1000 18-70v 80-275 yli 70v 100-400
Laktaattidehydrogenaasi HYKS (U/l) alle 1v 0-720 1-5v 0-620 6-12v 0-500 13-60v 0-450 yli 60v 0-540 UUDET (Aikuiset) 105-205 U/l Laurell (1997, U/l) 0-6kk 0-2400 6kk-3v 0-1200 3-16v 0-720 aikuiset 0-400 Ullevål (2002, U/l) 0-2v 150-1000 2-15v 150-600 16-60v 150-450 yli 60v 150-540
Projekti lasten viitearvoista? Vrt. NORIP Kirjallisuus? Aikuisten arvoista muunnetut tasot? Kokeellinen tutkimus (valmiiksi kerätyt aineistot, terveystarkastukset ym.)?