Soklin radiologinen perustila

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Soklin radiologinen perustila"

Sakari Kyllönen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa esitettyjä tutkimustuloksia on korvattu päivitetyillä ja lopullisilla tuloksilla (osa näytteistä on mitattu uudelleen ja tulokset hieman tarkentuneet). Esitykset ovat erillisinä ja kokonaisuudessaan nähtävissä välilehdellä Radiologinen perustilaselvitys. RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

2 Säteilevä ympäristö Kaikkialla ympäristössä on säteilyä ja radioaktiivisia aineita Luonnon taustasäteily maaperä kosminen säteily Keinotekoinen, ihmisen toiminnasta aiheutuva säteily Ydinkokeet ydinlaitos-onnettomuudet, normaalipäästöt laitoksista ja sairaaloista jne. 2

3 Säteilyn yksiköistä Aktiivisuus aktiivisuus kertoo radioaktiivisten aineiden määrän yksikkö on becquerel (Bq) yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi ydinmuutos eli hajoaminen sekunnissa mitä enemmän hajoamisia tapahtuu, sitä enemmän säteilyä syntyy Säteilyannos kuvaa säteilyn terveydellisiä vaikutuksia ihmisessä yksikkö on sievert (Sv) 1 Sv = millisievertiä (msv) 1 Sv = mikrosievertiä (µsv) Suomalaisten kokonaissäteilyannos vuodessa on noin 3,7 msv Becquerelistä sievertiin - jos elimistöön joutuu 800 Bq Po aiheutuu ihmiselle 1 millisievertin säteilyannos, - saman annoksen aiheuttaa Bq U Bq Th Bq Ra-226 3

4 Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos vuodessa on noin 3,7 msv (millisieverttiä) - 1 msv vastaa riskiä 0,00005 (5 x 10-5) saada kuolemaan johtava syöpä - Normaali syöpäkuoleman riski on noin 0,25 (eli joka neljäs meistä kuolee syöpään) - noin 900 suomalaista kuolee vuosittain säteilyn aiheuttamaan syöpään 4

5 Sokli - radon-222 tulokset vesistä I Näyte, paikka Bq/l 2008 Bq/l 2009 Lähdevesi, parakkien takaa Pohjavesi, suo vanhan läjitysalueen takana <30 37 Pohjavesi, suo vanhan läjitysalueen takana <30 <30 Lähdevesi, Pierkulinaapa <30 Jokivesi, Yli-Nuortti laiturilta <30 Purovesi, Ainijärventieltä, Yli-Nuorttijoen läheltä <30 Lähdevesi, Vihellysaapa <30 Jokivesi, Yli-Nuortti <30 5

6 Sokli - radon-222 tulokset vesistä II Yksityiskäytössä olevien kaivojen veden radonin toimenpideraja 1000 Bq/l Vesilaitosvedessä radonpitoisuus enintään 300 Bq/l (enintään 0,5 msv/vuodessa) Suurimpia lähteistä mitattuja pitoisuuksia Suomessa noin 900 Bq/l. Talousveden (verkostovesi) keskimääräinen pitoisuus 27 Bq/l porakaivoveden 590 Bq/l Jos Soklin lähdevettä juo joka päivä 0,5 l aiheuttaa se noin 0,07 msv säteilyannoksen vuodessa Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos talousvedestä (verkostovesi) 0,02 msv/a porakaivot 0,4 msv/a. 6

7 Sokli - yhteenveto maaperänäytteistä Nuklidi Aktiivisuuspitoisuus [Bq/kg k.p.] 2008 Niobimalmit Aktiivisuuspitoisuus [Bq/kg k.p.] 2008 Rikastushiekat Ra Ra Th Th U U

8 Sokli - yhteenveto sedimenttinäytteistä Nuklidi Aktiivisuuspitoisuus [Bq/kg k.p.] 2008 Aktiivisuuspitoisuus [Bq/kg k.p.] 2009 Ra-226 3, Ra-228 4, ,6-70 Th-228 3, Th-232 3, ,6-56 U-235 0,3-8,1 0,8-5,8 U-238 8,

9 Sokli - yhteenveto näkinsammalista Nuklidi vaihteluväli [Bq/kg k.p.] 2008 vaihteluväli [Bq/kg k.p.] 2009 Ra Ra Th-228 5, U-235 2,5-7,1 1,3-11 U

10 Nuklidi Sokli - yhteenveto vesinäytteistä Pohjavesi (2008) Pohjavesi (2009) Jokivesi (2008) Jokivesi (2009) Ra-226 [Bq/kg] Ra-228 [Bq/kg] Th-228 [Bq/kg] Th-232 [Bq/kg] U-235 [Bq/kg] U-238 [Bq/kg] 0,016 0,005- a.m. 0,004-0,004- a.m. 0,051 0,11 0,009 0,0032-0,002-0,0070 0,0059 a.m. a.m. 0,0048 0,0049 0,004 0,001-0,0009- a.m. 0,034 a.m. 0,022 0,032 0,0007-0,002 0,002 0,0002-0, ,002 0,0005-0,001 pohjavedet a.m. = alle määritysrajan jokivedet 10

11 Johtopäätökset maaperä-, sedimentti-, näkinsammal sekä vesinäytteistä Mitään yllättävää ei havaittu Pitoisuudet matalia luonnontuotteissa. Suurin osa näytteistä alle määritysrajojen Näkinsammal toimii hyvänä indikaattorilajina vesistöissä Sedimenteissä ei ole eroa verrattaessa 1988, 2008 ja 2009 tuloksia. Vuosien pitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja 11

12 Uraanianalyysien tulokset I U-234 Bq/l U-238 Bq/l U-234 Bq/l U-238 Bq/l Jokivedet 0,0044-0,0241 0,0011-0,0099 0,0033-0,0199 0,0017-0,0088 Lähde 0,0189 0,0116 0,0203 0,0128 Pohjavesi 0,0014 ja 0,0054 0,0011 ja 0,0045 0,0028 ja 0,0081 0,002 ja 0,0059 Vanha selkeytysallas 0,0008 0,0006 0,0002 0,

13 Uraanianalyysien tulokset II Mitatut uraani-isotooppien aktiivisuuspitoisuudet ovat hyvin alhaisia 3-5 kertaa alhaisempia kuin maaperän pohjaveden keskiarvopitoisuudet U-238 ja U- 234 isotoopeille. Verrattuna kalliopohjaveden keskiarvopitoisuuksiin, mitatut pitoisuudet ovat yli 50 kertaa pienempiä Isotooppisuhde (U234/U238) 1-3,4 on korkeahko jos vertaa tyypilliseen isotooppisuhteeseen maaperänpohjavedessä, jossa se on n. 1,3 Isotooppisuhde (U234/U238) mitatuissa pohjavesinäytteissä on enemmän kalliopohjaveden tasoa (n. 2-3) STUKissa mitattujen kalliopohjavesien U234/U238 isotooppisuhde on 90%:ssa näytteitä välillä 1-3 Viittaisi että jokiveteen sekoittuu kalliopohjavettä tai että jokivesi on suorassa kosketuksessa kallion kanssa jossa on uraania Suomen vesilaitosvesien keskimääräinen U-234 pitoisuus 0,02 Bq/l (verkostovesi) ja 0,6 Bq/l (porakaivo) U-238 pitoisuus 0,015 Bq/l (verkostovesi) ja 0,4 Bq/l (porakaivo) Soklin joki- ja lähdevesien pitoisuudet ovat lähellä Suomen verkostovesien keskimääräisiä pitoisuuksia 13

14 Fosfaattimalmien radioaktiivisuuksia eri maissa Maa U-238 Bq/kg Th-232 K-40 Tansania, Minjingu USA, South Carolina Marokko Israel Togo USA, Florida Tunisia Algeria Kiina Venäjä, Kuola Suomi, Siilinjärvi Suomi, Sokli Suomi, Sokli (niobimalmi)

15 Radioaktiivisuuksia Soklin eri malmi-tyypeissä ja jätteissä Malmi U-238 Th-232 K-40 Bq/kg Niobimalmi Fosforiittimalmi Silikaattimalmi Jäte 1 (karkea) Jäte 2 (hieno) Normaali maa- ja kallioperä Uraanimalmi maailmalla >

16 Erityishuomio Soklin niobimalmiin Materiaali U-238 Th-232 K-40 Bq/kg Niobimalmi Niobijäte Niobirikaste

17 Sokli ja ydinturvallisuus Ydinenergia-asetus 54 : Malmirikasteiden vientiin tarvitaan lupa, jos uraanipitoisuus on suurempi kuin 0,1 % ( Bq/kg U-238) tai toriumpitoisuus suurempi kuin 3 % ( Bq/kg Th-232) (Ydinenergia-asetus 54 ) tulee kyseeseen vain niobirikasteen kohdalla Keskimääräinen Soklin P-malmit Uraanimalmi pitoisuus Uraanipitoisuus 0,01 % 0,1 % 1 % ppm Bq/kg Yksittäisen uraanin hajoamissarjan jäsenen aktiivisuuspitoisuus 17

18 Mitä Soklin radioaktiivisuus tarkoittaa? Säteilylainsäädäntö: Kaivostoiminta tulee olemaan säteilylainsäädännön tarkoittamaa säteilytoimintaa (SäteilyL 11 ) Toiminnan harjoittajan selvitysvelvollisuus (SäteilyL 45 ) Työntekijöiden säteilysuojelu (SäteilyL 32 ) Työntekijöiden säteilyannosten valvonta? Työntekijöiden terveyden tarkkailu? Väestön ja ympäristön säteilysuojelu? Radioaktiivisista jätteistä huolehtiminen (SäteilyL 50 ) Ydinenergialainsäädäntö: Malmirikasteiden vientiin tarvitaan lupa, jos uraanipitoisuus on suurempi kuin 0,1 % ( Bq/kg U-238) tai toriumpitoisuus suurempi kuin 3 % ( Bq/kg Th-232) (YdinenergiaA 54 ) tulee kyseeseen vain niobirikasteen kohdalla 18

Samankaltaiset tiedostot

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys

Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö