VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa ja kantavaa yläpohjarakennetta eristyksineen. Kuntotutkimuksessa otetaan riittävässä laajuudessa huomioon myös siihen liittyvät rakennusosat. YLEISTÄ Tilaaja - toimittaa kohteen lähtötiedot - varmistaa, että työ voidaan toteuttaa kohteessa suunnitellusti - varmistaa, että tilojen käyttäjiä tiedotetaan Konsultin on - oltava perehtynyt tutkittavassa rakennuksessa esiintyvään rakennustekniikkaan - ymmärrettävä rakenteiden vaurioitumiseen liittyviä ilmiöitä - kyettävä arvioimaan rakenteiden lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta - tunnettava soveltuvat tutkimusmenetelmät ja niiden käytön edellytykset ja rajoitukset - pystyttävä tulosten tulkintaan ja raportointiin - arvioitava lähtötietojen riittävyys - toimitettava ja esiteltävä tutkimusraportti tilaajalle Kuntotutkimukselle on laadittu tutkimussuunnitelma lähtötietojen ja kenttäkatselmuksen perusteella. Kuntotutkimuksen sisältö on suunniteltava kullekin kohteelle erikseen. Lähtötietoja ovat esimerkiksi: - suunnitelma- ja toteutusasiakirjat - aiemmat selvitykset ja tutkimukset - aiemmat korjaus- ja muutossuunnitelmat - rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) Kuntotutkimuksessa tarvittavaa osaamista voi todentaa esimerkiksi FISE- tai muilla soveltuvilla pätevyyksillä, soveltuvalla koulutuksella ja toimeksiantoa vastaavilla referensseillä. Tilaaja ja konsultti sopivat raportointitavasta ennen työn käynnistämistä. Tutkimussuunnitelmassa esitetään: - kohteen kuvaus - tutkimuksen tavoite - tutkimuksen tekijät - tutkimusajankohta - aistinvaraisen tarkastelun lisäksi tarvittavat kenttä- ja laboratoriotutkimukset - näytteidenottopaikat ja näytemäärä - näytteenottoreikien ja näytteenotossa syntyneiden jälkien korjaus - tutkimusmenetelmät ja laitteet - tarvittava nostokalusto - työ- ja käyttöturvallisuuteen liittyvät asiat 1
Tarvittavat kenttä- ja laboratoriotutkimukset määritellään tapauskohtaisesti. Näytteiden määrä ja näytteenottokohdat määritellään tapauskohtaisesti siten, että tulokset kuvaavat luotettavasti tutkittavan rakennusosan kuntoa. Näytteenottokohtien valinnassa tulee ottaa huomioon rakennuksen eri kohdissa vaikuttavat erilaiset olosuhderasitukset. - tutkimusten vaikutus rakennuksen käyttöön - tarvittavat suojaukset - mahdollisiin haitta-aineisiin varautuminen Tutkimussuunnitelmaa voi olla tarpeen tarkistaa työn edetessä. Kuntotutkimus on suoritettava siten, että se ei aiheuta kohtuutonta haittaa rakennuksessa tapahtuvalle toiminnalle tai rakennuksessa ja sen välittömässä läheisyydessä oleskeleville. KUNTOTUTKIMUKSEEN SISÄLTYVÄT TEHTÄVÄT Tehtävien tarkempi sisältö on määritelty tutkimussuunnitelmassa. suunnitteluasiakirjojen ja olemassa olevien rakenteiden vastaavuuden selvittäminen rakenteiden ulkoisen ja sisäisen rasituksen arviointi rakenteiden kantavuuden ja turvallisuuden selvittäminen kattoturvallisuuden selvittäminen vesikaton ja yläpohjan lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden arviointi Selvitetään rakenneosien mitat ja materiaalit. Selvitetään riittävässä laajuudessa rakenteisiin vaikuttavat sääolosuhteet ja muut ympäristötekijät. Ulkoiseen rasitukseen vaikuttavat oleellisesti rakennuksen korkeus, maantieteellinen sijainti, rakennuspaikka ja suhde ilmansuuntiin. Selvitetään: - rakenteiden kuormitus - kiinnitysten, kannatusten ja sidontojen varmuus - kappaleiden putoamisvaara Selvitetään: - käyttö- ja huoltoturvallisuus - talviturvallisuus Selvitetään riittävässä laajuudessa lämpö- ja kosteustekniseen toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten: 2
- katteen vedenpitävyys mukaan lukien saumat, läpiviennit, huoltoluukut ja kattoikkunat - aluskate - kallistukset - sadevesijärjestelmät - liittymät viereisiin rakennusosiin (räystäs-, myrsky- ja juuripellit) - yläpohjan ilmatiiveys, vesihöyrynläpäisevyys ja lämmöneristävyys - yläpohjan ja aluskatteen tuuletus vesi- ja aluskatteen sekä pinnoitteiden vaurioiden sijainnin, asteen ja laajuuden toteaminen sekä keskeisten vaurioitumisilmiöiden tunnistaminen ja syiden selvittäminen yläpohjan ja vesikaton rakenteellisten vaurioiden sijainnin, asteen ja laajuuden toteaminen sekä keskeisten vaurioitumisilmiöiden tunnistaminen ja syiden selvittäminen kosteus- ja mikrobivauriohavaintojen kirjaaminen haitta-aineiden tutkiminen jäljellä olevan teknisen käyttöiän arvioiminen ja toimenpidesuositusten antaminen Selvitetään riittävässä laajuudessa vaurioitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Selvitetään riittävässä laajuudessa vaurioitumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kosteus- ja mikrobivaurioiden tarkempi selvittäminen vaatii lisätutkimuksia. Viitteet: YO28 Viitteet: ks. Haitta-ainetutkimukset Toimenpidesuosituksille annetaan kustannusarvio, jos niin on erikseen sovittu. RAPORTOINTI Kuntotutkimuksesta laaditaan tutkimusraportti. Raportissa ilmoitetaan tulosten lisäksi tutkimuksen rajaukset ja tutkimusmenetelmien epävarmuustekijät. Vaurioiden etenemisestä, jäljellä olevasta teknisestä käyttöiästä ja mahdollisista riskeistä on annettava arvio. Tutkimusraporttiin tulee sisältyä suositus jatkotoimenpiteistä. Raportti toimitetaan tilaajalle sekä esitellään sovitulla tavalla. Tässä yhteydessä todetaan työn sopimuksenmukaisuus. Tutkimusraportissa esitetään: - raportin laatijan yhteystiedot - tutkimuksen tarkoitus - yhteenveto tutkimustuloksista - tutkimuksen lähtötiedot, luettelo mahdollisista erillisistä tutkimus- ja mittausraporteista, asiakirjat yksilöitynä - kohteen kuvaus - kuvaus käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja laitteista - näytteidenottopaikat piirroksin ja/tai valokuvin - näytteenottopaikkojen sijainti rakennuksessa - näytteenottopaikkojen korjaus 3
MITTAUS- JA TUTKIMUSMENETELMIÄ - mittaustulokset - virhe/epävarmuustekijät - tulosten tulkinta - johtopäätökset - toimenpidesuositukset. Tarvittavat mittaus- ja tutkimusmenetelmät valitaan tapauskohtaisesti. Alla lueteltujen menetelmien lisäksi on myös muita soveltuvia menetelmiä. betonin suhteellisen kosteuden mittaus haitta-ainetutkimus kiviaineisen materiaalin kosteuspitoisuuden määritys kuivatus-punnitusmenetelmällä maalipinnan (ja pinnoitteiden) kuntoarvio mikrobitutkimus materiaalinäytteestä puun kosteuspitoisuuden määrittäminen piikkimittarilla puun lahoisuuden tutkiminen materiaalinäytteestä rakenneavaus rakennuksen lämpökuvaus Betonin suhteellisen kosteuden mittauksilla tutkitaan rakenteessa vallitsevaa kosteustilannetta. Haitta-ainetutkimuksessa selvitetään terveydelle haitalliset haitta-ainepitoiset materiaalit ja analysoidaan haitta-aineet. Haitta-ainetutkimusta edeltää haitta-ainearvio, jossa arvioidaan aistien varaisesti ja asiakirjatarkasteluin haittaainepitoiset materiaalit, niiden määrät ja sijainnit. Kuivatus-punnitusmenetelmällä määritetään materiaalin kosteuspitoisuus painoprosentteina. Menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi, kun selvitetään kosteusvaurioiden syitä ja laajuutta sekä kuivatustarvetta. Maalipinnan kuntoarviossa selvitetään aistinvaraisesti maalipintojen kunto ja maalityypit. Mikrobikasvuston esiintyminen materiaalissa tutkitaan soveltuvalla laboratorioanalyysillä, joka on validoitu ja, jonka tulosten tulkinta perustuu riittävän suureen vertailuaineistoon. Piikkimittari soveltuu puurakenteiden kosteuspitoisuuden kenttämittauksiin. Menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi, kun selvitetään kosteusvaurioiden syitä ja laajuutta sekä kuivatustarvetta. Menetelmää voidaan käyttää, kun selvitetään kosteusvaurioiden astetta ja arvioidaan rakenteiden korjaustarvetta. Rakenneavauksella voidaan selvittää toteutettuja rakenteita sekä mahdollisten vaurioiden syitä ja laajuutta. Usein rakenneavauksien yhteydessä otetaan materiaalinäytteitä. Lämpökuvausta voidaan käyttää määrittämään 4
rakennuksen ulkovaipan lämpöteknistä toimintaa. Menetelmää voidaan hyödyntää myös ilman virtausreittien tutkimiseen ja tietyin edellytyksin kosteusvaurioihin. sähköinen vuodonilmaisin Sähköistä vuodonilmaisinta voidaan käyttää esimerkiksi vuotojen paikantamiseen. 5