(5). Yläkoululaisten on todettukin saavan

1 Liikkumisesta kansalaistaito hankkeen loppuraportti Ravitsemustutkimus TAUSTA Ruokailutottumuksilla on keskeinen merkitys terveyteen ja hyvinvointiin. Säännöllinen ateriarytmi luo hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten perustan. Ruokavalioon tulisi päivittäin sisällyttää pääaterioiden aamupalan, lounaan ja päivällisen lisäksi muutamia välipaloja (1, 2). Erityisesti kouluikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat energiaa ja ravintoaineita säännöllisin väliajoin normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseen. Kouluikäisten lasten ja nuorten ruokailutottumuksia leimaa kuitenkin usein epäsäännöllinen ateriarytmi. Ateriarytmin on todettu edelleen epäsäännöllistyvän lapsen kasvaessa. Vuoden 2009-2010 WHO koululaistutkimuksen mukaan suomalaisista 11-vuotiaista koululaisista valtaosa (79 %) syö aamupalan jokaisena koulupäivänä, mutta 15 vuotiaista tytöistä enää 58 % ja pojista 60 % (3). Kouluterveyskyselyn mukaan 43 % peruskoululaisista ei syö aamupalaa jokaisena koulupäivänä ja 34 % jättää koululounaan väliin vähintään kerran viikossa (4). Perinteisten lämpimien aterioiden ja perheen yhteisen ruokailun vähentyessä aterioita korvataan usein napostelemalla välipaloja päivän aikana (5). Yläkoululaisten on todettukin saavan huomattavan osan, 40 %, päivittäisestä energian tarpeestaan välipaloista (6). Koulupäivän aikana 49 % peruskoululaisista syö tai juo koululounaan lisäksi myös jotain muuta (4). Oppilaista 19 % hankkii koulupäivän aikana syömänsä välipalat koulun välipalatarjoilusta. Kouluterveyskyselyn mukaan 43 %:ssa peruskoululaisten perheistä valmistetaan päivittäin ateria, jota yleensä kaikki perheenjäsenet kokoontuvat yhdessä ruokailemaan, 46 %:ssa perheistä valmistetaan niin ikään päivittäin ateria, mutta kaikki perheenjäsenet eivät syö sitä yhdessä, 11 %:ssa perheistä kotona ei valmisteta varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää (4). Laadullisesti ruokavalion perustan suositellaan muodostuvan kasviksista, marjoista ja hedelmistä sekä täysjyväviljasta (1, 2). Lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita ja prosessoituja viljavalmisteita tulisi sen sijaan nauttia harkiten. Kouluikäisten lasten ruokavalio sisältää kasviksia kuitenkin varsin vähän (3). Vuoden 2010-2011 WHO koululaistutkimuksen mukaan suomalaisista tytöistä vihanneksia söi päivittäin 26 35 % ja hedelmiä 29 33 %. Pojista vihanneksia söi päivittäin 14 26 % ja hedelmiä 15 25%. Lasten ja nuorten ruokavalio sisälsi sen sijaan paljon sokeripitoisia tuotteita, ennen kaikkia sokerilla makeutettujen juomien käyttö oli yleistä. Vähintään kerran viikossa 25 %

2 koululaista söi koulupäivän aikana makeisia, 23 % sokeroituja virvoitusjuomia, 17 % energiajuomia ja 8 % jäätelöä. Melko yleisiä välipaloja olivat myös leipä, jota syö välipalaksi vähintään kerran viikossa 20 % oppilaista ja hedelmät, joita syö 11 % oppilaista (4). Myös yläkoululaisten terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan yleisimpiä kouluaikana nautittuja välipaloja olivat vuonna 2010 makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät ja sokeroidut virvoitusjuomat (6). Kouluruokailu on keskeinen osa koulun jokapäiväistä toimintaa ja kasvatustyötä. Perusopetuslaissa (628/1998, 31 ) säädetään, että perusopetukseen osallistuvalle on tarjottava jokaisena koulupäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu sekä ravitsemuksellisesti täysipainoinen maksuton ateria. Myös Valtion ravitsemusneuvottelukunta on vuonna 2008 laatinut oman suosituksena kouluruokailun ravitsemuksellisesta laadusta (7). Suosituksen mukaan koululounaalla puolet lautasesta tulee täyttää kasviksilla, neljännes kalalla, kanalla tai lihalla ja neljännes lisäkkeellä. Lisäksi aterialle kuuluu leipää, maitoa tai piimää. Yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan 71% oppilaista söi vuonna 2010 koululounaan päivittäin (6). Tytöistä kuitenkin vain neljännes ja pojista kolmannes ilmoitti syövänsä koululounaan kaikki osat eli pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja maidon. Vuonna 2010/2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista peruskoululaisista 66 % ilmoitti syövänsä päivittäin koululounaan (4). Oppilaista 92 % ilmoitti yleensä syövänsä pääruokaa, 76 % leipää ja 68 % salaattia. Oppilaista 57 % joi koululounaalla yleensä maitoa tai piimää. TAVOITE Liikkumisesta kansalaistaito ohjelman ravitsemustutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää kainuulaisten oppilaiden ruokailutottumuksia sekä niissä ohjelman toimintavuosien 2012 2014 aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut selvittää: Koululaisten ateriarytmiä sekä välipalojen käyttötiheyttä ja laatua. Koulussa nautitun lounaan täysipainoisuutta. Kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä täysjyväviljavalmisteiden käyttöä. Ruokailutottumusten sekä objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden ja kehonpainon välisiä yhteyksiä. MENETELMÄT Kaikkia hankkeessa mukana olevia kouluja pyydettiin osallistumaan koululaisten ruokailutottumuksia selvittävään tutkimukseen keväällä 2012, 2013 ja 2014. Miltei kaikki hankkeessa mukana olevan koulut osallistuivat tutkimukseen vuosittain. Taulukossa 1 on esitetty vuosittain tutkimuksessa mukana olevat koulut sekä vastanneiden oppilaiden lukumäärä ja vastausprosentit. Tutkimukseen osallistuminen oli kouluille sekä oppilaille täysin vapaaehtoista.

3 Koululaisten ruokailutottumuksia selvitettiin kyselytutkimuksena keväällä 2012, 2013 ja 2014. Kyselyyn vastasivat 5-9-luokkien oppilaat. Lisäksi lukuvuonna 2013 2014 kyselytutkimus toteutettiin syksyllä 2013 ja keväällä 2014 myös 4.- luokan oppilaille. Oppilaat vastasivat kyselyyn kouluaikana opettajan avustuksella. Kysely toteutettiin internet-pohjaisena ZEF-ohjelmalla ja siihen vastaaminen kesti n. 30 min. Kyselylomakkeella selvitettiin mm. ateriarytmiä, kouluruokailua ja ruokavalion laatua (Liite 1, kyselylomake). Tutkimus toteutettiin koulujen rehtoreiden suostumuksella ja lisäksi ennen kyselyn toteuttamista oppilaita sekä heidän vanhempiaan informoitiin kyselystä kotiin lähetettävällä kirjeellä tai Wilma - viestintäjärjestelmän kautta. Tutkimus on saanut puoltavan lausunnon Itä-Suomen yliopiston eettiseltä toimikunnalta. Taulukko 1. Ravintokyselyssä mukana olevat koulut sekä vastanneiden oppilaiden määrä ja vastausprosentti lukuvuosittain. 2012 2013 2014 Kajaani 550 (60 %) a) 208 (70 %) b) 240 (n. 60 %) b) Kuhmo 303 (73 %) c) 278 (69 %) c) 255 (35 %) c) Sotkamo 412 (70 %) d) 464 (81 %) d) 538 (83 %) e) a) Kajaanista mukana Kajaanin lyseo sekä Otanmäen, Kätönlahden, Nakertajan ja Pietari Brahen koulut b) Kajaanista mukana alakoulut: Lohtajan, Nakertajan, Kätönlahden ja Pietari Brahen koulut. c) Kuhmosta mukana Hietaperän, Kontion, Tuupalan ja Timonniemen koulut. d) Sotkamosta kyselytutkimukseen osallistuivat kaikki alueen koulut; Leivola, Kontinjoki, Naapurivaara, Pohjavaara, Pohjois-Tipas, Salmela, Soidinsuo, Tenetti ja Vuokatti. e) Sotkamosta kyselytutkimukseen osallistuivat: Leivolan, Kontinjoen, Naapurivaaran, Pohjois- Tipaksen, Salmelan, Tenetin ja Vuokatin koulut. Oppilaat täyttivät samassa yhteydessä ruokailutottumuksiaan selvittävän kyselyn kanssa myös liikuntatottumuksiaan selvittävän kyselyn. Ruokailu- ja liikuntatottumusten yhteyttä selvitettiin yhdistämällä toisiinsa kunkin oppilaan ravinto- ja liikuntakyselyyn antamat vastaukset keväällä 2012. Yhteensä 310 Sotkamon koulun oppilasta vastasi sekä ravinto- että liikuntakyselyyn. Vuonna 2013 osa Sotkamon Vuokatin ja Salmelan koulun oppilaista osallistui ruokailutottumuksia selvittävän kyselyn lisäksi myös objektiiviseen fyysisen aktiivisuuden ja kehon koostumuksen mittaukseen. Yhteensä 30 oppilasta vastasi sekä ravintokyselyyn että osallistui objektiiviseen fyysisen aktiivisuuden mittaukseen. Ravintokyselytiedot sekä kehonkoostumusmittaus on puolestaan yhteensä 37 oppilaalta.

4 Tilastolliset menetelmät Kyselyyn vastanneiden oppilaiden ruokailutottumuksia ja niissä hankkeen toimintakausina tapahtuneita muutoksia seurattiin paikkakunnittain ryhmätasolla. Tunnuslukuina käytettiin keskiarvoja ja prosenttiosuuksia. Eri vuosina annettuja kyselyvastauksia verrattiin toisiinsa ikäkohorteissa. Kyselylomakkein kerättyä tietoa koululaisten syömistottumuksista käsiteltiin SPSS tilasto-ohjelmalla. TULOKSET Hankkeeseen osallistuneiden kainuulaisten koululaisten ruokailutottumukset sekä niissä tapahtuneet muutokset hankkeen toimintavuosien 2012 2014 aikana on esitetty liitteessä 2. Suurin osa eli noin 60-80% hankkeessa mukana olevista kajaanilaisista, sotkamolaisista ja kuhmolaisista 5.-9. lk:laisista lapsista ja nuorista noudatti säännöllistä ateriarytmiä syömällä päivittäin kaikki neljä pääateriaa (aamupala, lounas, päivällinen, iltapala). Yläkouluun siirryttäessä ateriarytmi hieman epäsäännöllistyi varsinkin aamupalan ja lounaan osalta. Vaikka suurimmalla osalla ateriarytmi oli säännöllinen, jätti kuitenkin huomattava osa (n. 30 40 %) oppilaista aamupalan syömättä vähintään yhtenä kouluaamuna viikossa. Hankkeen seuranta-aikana kajaanilaisten ja kuhmolaisten 5.-9.-luokkien oppilaiden pääaterioiden nauttimisessa ei havaittu juurikaan muutoksia. Sotkamossa koululaisten ateriarytmi sen sijaan säännöllistyi hankkeen aikana. Hieman runsas puolet koululaisista (53%) söi pääaterioiden lisäksi suositellut 1-2 välipalaa. Noin reilu neljännes oppilaista söi päivittäin kolme tai useamman välipalan, mikä viittaa napostelutyyppiseen syömiseen. Oppilaiden välipalat olivat yleisimmin voileipää, maitoa, kaakaota, jogurttia tms. sekä hedelmiä tai marjoja. Mehu oli yleisin välipalajuoma. Noin joka viidennen oppilaan välipalaan kuului kasviksia. Kahvileipää välipalalla söi kolmannes, makeisia, suklaata tai jäätelöä reilu viidennes oppilaista. Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö oppilaiden keskuudessa oli yleisesti ottaen vähäistä. Päivittäin kasviksia raportoi käyttävänsä oppilaista 15% ja hedelmiä tai marjoja 20%. Kasvisten käyttö kuitenkin ilahduttavasti lisääntyi hankkeen seuranta-aikana Kajaanissa 5.-6.-luokkalaisilla. Leivän kulutus välipalana lisääntyi puolestaan Kuhmon yläkoululaisilla. Myös Sotkamossa koululaisten välipalakäyttäytymisessä tapahtui edullisia muutoksia hankkeen toimintavuosien aikana. Lukuvuonna 2011-2012 Tenetin yläkoulu osallistui Leipätiedotuksen toteuttamaan Haukkaa Välillä hankkeeseen, jonka myötä koululla aloitettiin maksullinen välipalatarjoilu. Iltapäivän välipalan nauttiminen lisääntyi ja tarjoilua hyödyntää tällä hetkellä päivittäin 60-100 oppilasta. Erityisesti leivän ja maitotaloustuotteiden käyttö välipalana on lisääntynyt, ja vastaavasti jäätelön, kahvileivän sekä virvoitus- ja energiajuomien käyttö vähentynyt.

5 Ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden ja kehon koostumuksen väliset yhteydet Tutkimuksessa vähintään viitenä päivänä viikossa vähintään tunnin liikkuvilla todettiin olevan terveellisemmät ruokailutottumukset vähemmän liikkuviin verrattuna. Tutkimusaineiston muodosti 310 Sotkamon koulun oppilasta, jotka vastasivat sekä ravinto- että liikuntakyselyyn keväällä 2012. Oppilaista 230 liikkui vähintään tunnin vähintään viitenä päivänä viikossa ja 80 oppilasta tätä vähemmän. Runsaammin liikkuvien todettiin noudattavan säännöllisempää ateriarytmiä. Heistä 81 % söi päivittäin koululounaan, kun vastaava luku vähemmän liikkuvilla oli 70 %. Iltapäivän välipalan söi runsaammin liikkuvista päivittäin 35 % ja vähemmän liikkuvista 20 %. Iltapalan söi päivittäin runsaammin liikkuvista 67 % ja vähemmän liikkuvista 57 %. Runsaammin liikkuvista 72 % ja 56 % vähemmän liikkuvista söi aamupalan sekä lauantai että sunnuntai aamuisin. Runsaammin liikkuvien todettiin myös syövän täysipainoisemman koululounaan. Heistä 72 % söi pääruokaa ja 33 % salaattia jokaisena koulupäivinä osana koululounasta. Vähemmän liikkuvista pääruokaa söi päivittäin 56 % ja salaattia 16 %. Runsaammin liikkuvien todettiin myös syövän useammin puuroa, maissihiutaleita, riisimuroja, mysliä, kasviksia sekä juovan useammin maitoa. Myös objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden ja ruokailutottumusten välillä voitiin havaita tilastollisesti merkitsevä yhteys. Tähän tutkimukseen osallistui 30 5- ja 6-luokan oppilasta vuonna 2013. Viikon aikana mitatun fyysisen aktiivisuuden (fyysinen aktiivisuus minuutteina viikossa) todettiin korreloivan positiivisesti aamupäivän välipalan syömiseen koulupäivinä (r=0.66) ja viikonloppuisin (r=0.40) sekä iltapäivän välipalan syömiseen koulupäivinä (r=0.46). Fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä myös pääruoan syömiseen koululounaalla (r=0.46). Objektiivisesti mitatun kehonpainon ja siitä lasketun painoindeksin ja ruokavalion välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Analyysin aineisto oli tosin hyvin pieni (n=37 oppilasta), ja tulosta voidaan siten pitää lähinnä suuntaa antavana. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Kainuulaisten koululaisten ruokailutottumukset vastaavat hyvin koko maan keskiarvoja koululaisten ruokailutottumuksista. Keskeisimpinä haasteina ovat ateriarytmin säännöllistäminen ja kasvisten sekä täysjyväviljan ja niitä sisältävien tuotteiden käytön lisääminen. Koska ruokailutottumusten perusta rakentuu lapsuudessa (8), tulee asiaan kiinnittää huomiota jo kouluiässä. Koululaisten välipalaympäristöön vaikuttamalla sekä koulun ravitsemuskasvatusta kehittämällä voidaan koululaisten ruokailutottumuksia edistää. Jotta saadut edulliset vaikutukset eivät jäisi vain

6 lyhytaikaisiksi, tarvitaan toimenpiteille jatkuvuutta. Ilahduttavana käytännön esimerkkinä välipalatarjoilu, joka on ollut hankkeeseen osallistuneella Tenetin koululla käytössä jo kolmena lukuvuotena ja jatkuu edelleen. Koululaisten ruokailutottumusten säännöllinen seuraaminen antaa siten oivallisen mahdollisuuden ajantasaisten, kohdennettujen toimenpiteiden käytännön toteuttamiseen. LÄHTEET 1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Saatavilla osoitteessa: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/images/vrn/2014/ravitsemussuositukset_2 014_fi_web.pdf 2. The Nordic Council. Nordic Nutrition Recommendations, 2013. Saatavilla osoitteessa www.norden.org/nnr. 3. Currie C et al., eds. Social determinants of health and well-being among young people. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2012 (Health Policy for Children and Adolescents, No. 6). Saatavilla osoitteessa: http://www.euro.who.int/ data/assets/pdf_file/0003/163857/social-determinants-ofhealth-and-well-being-among-young-people.pdf 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely. Saatavilla osoitteessa http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely. 5. Moreno LA, Rodriguez G, Fleta J, Bueno-Lozano M, Lazaro A, Bueno G. Trends of dietary habits in adolescents. Crit Rev Food Sci Nutr. 2010 50:106-12 6. Hoppu U, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P. Dietary habits and nutrient intake of Finnish adolescents. Public Health Nutrition 2010; 13: 965 72. 7. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Kouluruokasuositus. 2008. Savion kirjapaino Oy. Helsinki. 8. Mikkilä V, Räsänen L, Raitakari OT ym. Consistent dietary patterns identified from childhood to adulthood: the cardiovascular risk in Young Finns Study. B J Nutr. 2005;93:923-931.

Liite 1 Liikkumisesta kansalaistaito hanke Ravitsemuskysely Kysymyslomakkeen täyttöohjeet: Lue ensin koko kysymys. Kysymykset koskevat sinua ja ruokatottumuksiasi. Ole hyvä ja ympyröi kunkin kysymyksen kohdalla olevista vastausvaihtoehdoista mielestäsi sinua parhaiten kuvaava. Vastaathan jokaiseen kysymykseen. Taustatiedot 1. Sukupuoli 1) tyttö 2) poika 2. Koulu Luokka (esim. 5 A) 3. Syntymäaika (päivä, kuukausi, vuosi) Seuraavat kysymykset koskevat ruokailutottumuksiasi. 4. Kuinka usein yleensä syöt alla lueteltuja aterioita koulupäivinä? Ympyröi joka riviltä yksi numero. En koskaan 1-2 koulupäivänä viikossa 3-4 koulupäivänä viikossa Jokaisena koulupäivänä Aamupalan (enemmän kuin lasi juomaa) 1 2 3 4 Koululounaan Iltapäivän välipalan Päivällisen Iltapalan 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4

Liite 1 5. Kuinka usein yleensä syöt alla lueteltuja aterioita viikonloppuisin? Ympyröi joka riviltä yksi numero. En lauantaina enkä sunnuntaina Joko lauantaina tai sunnuntaina Sekä lauantaina että sunnuntaina Aamupalan (enemmän kuin lasi juomaa) 1 2 3 Lounaan 1 2 3 Iltapäivän välipalan 1 2 3 Päivällisen 1 2 3 Iltapalan 1 2 3 6. Kuinka usein syöt välipaloja? Välipaloiksi lasketaan KAIKKI, mitä pistät suuhusi pääaterioiden (aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan) välillä? 1) 4 välipalaa tai useamman päivässä 2) 3 välipalaa päivässä 3) 1-2 välipalaa päivässä 4) En syö välipaloja päivittäin 5) En syö välipaloja juuri koskaan 7. Mitä tavallisesti syöt välipalaksi? Voit ympyröidä useamman kohdan. 1) Makeisia tai suklaata 2) Hedelmiä, marjoja tai marjakiisseliä 3) Kasviksia 4) Jäätelöä 5) Pullaa, keksejä, munkkeja tai muuta makeaa leivonnaista 6) Naksuja, sipsejä tai muuta suolaista naposteltavaa 7) Hampurilaista, pizzaa, piirakoita tai pasteijoita 8) Voileipää 9) Virvoitus- tai energiajuomia 10) Mehua 11) Maitoa, kaakaota, jogurttia tai viiliä 12) Jotain muuta, mitä?

Liite 1 8. Mitä aterian osia yleensä syöt koululounaalla? Ympyröi joka riviltä yksi numero. En koskaan Joskus (1-2 koulupäivänä viikossa) Useimmiten (3-4 koulupäivänä viikossa) Jokaisena koulupäivänä Pääruokaa 1 2 3 4 Salaattia 1 2 3 4 Leipää 1 2 3 4 Leipärasvaa leivän päällä 1 2 3 4 Maitoa tai piimää 1 2 3 4 9. Kuinka usein syöt seuraavia ruokia? Kasviksia tuoreena tai kypsennettynä (perunaa lukuun ottamatta) Hedelmiä tai marjoja Täysjyvämuroja, -puuroa tai mysliä Maissihiutaleita, riisimuroja Ruis-, näkkileipää tai hapankorppua Seka-, kaura-, ohra-, grahamtai moniviljaleipää Ranskanleipää, vehnäpaahtoleipää, patonkia tai muuta vaaleaa leipää En juuri koskaan 1-2 kertaa kuukaudessa Kerran viikossa Joka toinen päivä (2-4 krt/vk) Lähes joka päivä (5-6 krt/vk) Kerran päivässä Useammin kuin kerran päivässä 6 7 6 7 6 7 6 7 6 7 6 7 6 7 10. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten perheesi ateriointia kotona? a) Koulupäivisin 1) Ei varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää. 2) Valmistetaan ateria, mutta koko perhe ei syö sitä yhtä aikaa. 3) Syömme yhteisen aterian, jolloin yleensä kaikki ovat ruokapöydässä. b) Viikonloppuisin 1) Ei varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää.

Liite 1 2) Valmistetaan ateria, mutta koko perhe ei syö sitä yhtä aikaa. 3) Syömme yhteisen aterian, jolloin yleensä kaikki ovat ruokapöydässä. 11. Kuinka usein syöt perheesi kanssa yhdessä? 1) En koskaan. 2) Harvoin (1-2 krt/vk). 3) Joinakin päivinä viikossa (3-4 krt/vk). 4) Lähes joka päivä (5-6 krt/vk). 5) Joka päivä. 12. Miten seuraavat väittämät kuvaavat sinun ja perheesi kotiruokailua? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin erimieltä Täysin erimieltä Perheessäni on säännölliset ruoka-ajat. Kotonani on joka aterialla tarjolla kasviksia. Kotonani on päivittäin tarjolla marjoja tai hedelmiä. Vanhempani kiinnittävät huomiota ruoan terveellisyyteen. Kotonani on usein tarjolla suolaisia naposteltavia. Kotonani on usein tarjolla makeita naposteltavia. Kotonani on usein tarjolla virvoitusjuomia. Voin itse vaikuttaa kotona tarjottavaan ruokaan. Voin itse vaikuttaa siihen, milloin kotona syön. Voin itse vaikuttaa siihen mitä kotona syön. Voin itse vaikuttaa siihen, miten paljon kotona syön. Osallistun kotona ruoan valmistamiseen.

Liite 1 13. Miten seuraavat ruokaan ja syömiseen liittyvät kuvaukset kuvaavat Sinua? Ympyröi sopiva vaihtoehto. Aina Usein Joskus Harvoin En koskaan Suhtaudun syömiseen rennosti. Tunnistan helposti, milloin olen syönyt tarpeeksi. Nautin ruoasta ja syömisestä. Mielestäni on ok nauttia ruoasta ja syömisestä. Ajattelen, että on ok syödä ruokaa, josta pitää. Kokeilen uusia ruokia ja opettelen pitämään niistä. Jos tilanne vaatii, voin syödä ruokaa, josta en erityisemmin pidä. Syön monenlaisia ruokia. Luotan siihen, että syön tarvettani vastaavasti. Syön niin paljon kuin nälkä vaatii. Syön, kunnes tunnen itseni kylläiseksi. Ruokaillessani keskityn syömiseeni. Varaan aikaa syömiseen. Minulla on säännölliset ruokailuajat. Syödessäni huomioin mikä on minulle hyväksi. Suunnittelen ruokailuni etukäteen. 14. Seuraavassa kysymme Sinusta itsestäsi. Ympyröi kustakin kohdasta Sinua parhaiten kuvaava vaihtoehto. Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä 1. Olen ihmisenä ainakin yhtä arvokas kuin muut. 1 2 3 4 2. Minulla on useita hyviä ominaisuuksia. 1 2 3 4 3. Olen taipuvainen pitämään itseäni epäonnistujana. 1 2 3 4 4. Kykenen tekemään asioita yhtä hyvin kuin useimmat 1 2 3 4 muutkin ihmiset. 5. Minulla ei ole paljonkaan ylpeilemisen aihetta. 1 2 3 4 6. Minulla on myönteinen käsitys itsestäni. 1 2 3 4 7. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen itseeni. 1 2 3 4 8. Toivoisin voivani kunnioittaa itseäni enemmän. 1 2 3 4 9. Joskus ajattelen, etten kelpaa mihinkään. 1 2 3 4 10. Tunnen itseni joskus todella hyödyttömäksi. 1 2 3 4 Täysin samaa mieltä

Liite 1 15. Pituus tällä hetkellä cm 16. Paino tällä hetkellä kg 17. Olen tyytyväinen ulkonäkööni a) Täysin samaa mieltä b) Samaa mieltä c) En osaa sanoa d) Eri mieltä e) Täysin eri mieltä 18. Olen sinut vartaloni kanssa, oloni on mukava a) Täysin samaa mieltä b) Samaa mieltä c) En osaa sanoa d) Eri mieltä e) Täysin eri mieltä 19. Olen miestäni. a) Liian laiha b) Hieman liian laiha c) Sopivan kokoinen d) Hieman liian lihava e) Liian lihava 20. Oletko yrittänyt laihduttaa viimeisen 12 kuukauden aikana? a. ei b. kyllä Kiitos vastaamisestasi!