YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN RAKENTEELLISET VETOVOIMATEKIJÄT -HANKE LOPPURAPORTTI

YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN RAKENTEELLISET VETOVOIMATEKIJÄT -HANKE LOPPURAPORTTI Ari Saine Ylivieskan seutukunta 2006

1. YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN RAKENTEELLISET VETOVOIMATEKIJÄT (RAVE), TIIVISTELMÄ PROJEKTIN SISÄLLÖSTÄ...3 2. HANKKEEN TEEMAT: VETOVOIMAISUUDEN TEOREETTINEN TAUSTA...4 3. HANKKEEN TOTEUTUSTAPA...5 3.1. Toteutuksen menetelmä...5 3.2. Julkisuus ja tiedotus...6 3.3. Hankkeen ohjausryhmä...6 4. HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS JA RAHOJEN KÄYTTÖ...7 5. HANKKEEN TULOKSET...8 5.1. Keskeisimmät kehittämissuositukset...9 5.2. Vetovoimaisuuden resepti...10 5.3. Väestöosion tulokset...11 5.4. Saavutettavuusosion tulokset...13 5.5. Asuin- ja elinympäristöosion tulokset...14 5.6. Maankäyttöosion tulokset...16 5.7. Hankkeen näkökulma paikkatietojärjestelmiin...17 6. RAVE TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA...19

1. YLIVIESKAN SEUTUKUNNAN RAKENTEELLISET VETOVOIMATEKIJÄT (RAVE), TIIVISTELMÄ PROJEKTIN SISÄLLÖSTÄ Toteutusaika: 1.10.2002-30.11.2005 Hankenumero: 10.4.2002/124/01032-02 Hallinnoija: Ylivieskan seutukunta ry. Hankehenkilöstö: Ari Saine projektipäällikkö Rahoittaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Rahoitusinstrumentti: Euroopan aluekehitysrahasto Projektin tavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin avulla selvitettiin Ylivieskan seutukunnan (yhdyskunta)rakenteelliset vetovoimatekijät, arvioitiin vetovoimatekijöiden kehittämistarve ja tutkittiin edeltäviin elementteihin nojautuen yhteisen seutuyleiskaavan toteuttamismahdollisuuksia. Vetovoimatekijöiden selvitys ja kehittämistarpeiden kartoitus tapahtuivat etupäässä paikkatietoavusteisen suunnittelun keinoin. Arvio tavoitteen toteutumisesta: tavoite toteutui. 1. Vetovoimatekijöiden (nykytilan) määritys Projektin ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin projektin kannalta merkittäviksi koetut vetovoimaisuuteen liittyvät kohteet, selvitettiin seutukunnan tilanne näiden vetovoimatekijöiden suhteen sekä paikkatietoa soveltamalla, pääosin kuntien nykyiseen rekisteröitiin perustuen, viedään kohteita karttamuotoon. Näkökulmina nykyisiä sekä tulevia yrityksiä, asukkaita ja matkailijoita koskevat vetovoimatekijät. Arvio tavoitteen toteutumisesta: tavoite toteutui. Tavoitteena oli koota valitut vetovoimaisuuselementit yhdeksi seudulliseksi tietokannaksi (digitaalinen karttamuoto), johon perustuen analyysit voidaan suorittaa. Pohdittiin myös paikkatietokannan seudullisia hyödyntämismahdollisuuksia. Arvio tavoitteen toteutumisesta: tavoite toteutui osin. Vetovoimaisuuselementeistä koottiin tutkimuksissa hyödynnettyä paikkatietoaineistoa. Aineistosta voidaan tarvittaessa koota seudullinen tietokanta (katso kappale 5.7.). 2. Aluerakenneanalyysi ja yhteisen yleiskaavan edellytykset Projektin toisessa vaiheessa havainnollistettiin paikkatiedon ja siihen liittyvien menetelmien avulla seudun toiminnallinen rakenne. Arvio tavoitteen toteutumisesta: tavoite toteutui. Selvitettiin myös käytännönmahdollisuudet toteuttaa yhteinen yleiskaava, siihen liittyvät (vetovoima)vaikutukset ja sen potentiaalinen hallintomalli. Arvio tavoitteen toteutumisesta: tavoite toteutui Ylivieskan seudullisen maankäyttöstrategian laadinnan yhteydessä.

2. HANKKEEN TEEMAT: VETOVOIMAISUUDEN TEOREETTINEN TAUSTA Harmaalla värillä korostetut teemat ovat keskeisimmin olleet mukana RAVE -hankkeen tarkasteluissa. Missä verkostoissa toimijat ovat mukana, mikä heidän asemansa verkostossa on (ovatko he verkostojen solmukohtia, tärkeän lisäarvon tuojia vai mukana olijoita?), millaisia verkostoja alueelta käsin pystytään luomaan sekä minkälainen lisäarvo verkostojen kautta alueelle välittyy? Alueen toimijoiden yhteistyökyky, kehittämisaktiivisu us ja osaaminen ovat kunnossa, kun yhteistoimintapros essien laatu on hyvä ja toimijoiden välinen vuorovaikutus tiivistä. Useat toimijat pyrkivät lisäksi yhdessä mobilisoimaan resursseja ja tarttumaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin Imago muodostuu joko yhden tai useamman peruselementin varassa. Mm. Rainisto (2002:18) on todennut, että Paikalle on tärkeää sen yritysten imago ja myös yritykset hyötyvät kotipaikkansa edullisesta imagosta. Verkostoihin kuuluminen Instituutiot ja toimivat kehittäjäverkostot Infrastruktuuri. Yritystoiminnalle olennainen alueen fyysinen toimintaympäristö eli liikenneyhteydet (vesi-, ilma-, tie-, juna- ja tietoliikenneyhteydet), kaavaratkaisut, tontit, toimitilat ja energian saanti. Lisäksi myös luonnonvarojen ja raaka-aineiden saatavuus sekä erilaiset kustannustekijät, kuten sähköja vesimaksut kuuluvat tähän kategoriaan. IMAGO Infrastruktuuri Luova jännite Asuin- ja elinympäristön laatu IMAGO Yritykset Inhimilliset voimavarat Tulevaisuudessa yritysten oletetaan sijaitsevan sellaisissa paikoissa, joissa yritysten avainhenkilöiden ja yritysten tarpeet kohtaavat sopivalla tavalla. Asuin- ja elinympäristön laadun merkitys kilpailukyvyn tekijänä siis korostuu. Asuin- ja elinympäristö koostuu fyysisestä ympäristöstä (rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö), toiminnallisesta ympäristöstä ja sen tarjoamista palveluista (terveydenhuolto, päivähoito, yleissivistävä koulutus, viihde- ja kulttuuripalvelut ja urheilumahdollisuudet) sekä sosiaalisesta ympäristöstä (ihmisten välinen vuorovaikutus ja ne sosiaaliset verkostot, joissa ihminen päivittäin toimii). Yrityksillä alueen kilpailukyvyn tekijänä tarkoitetaan alueen yrityskenttää yritysten koko- ja toimialarakennetta, vientisuuntautuneisuutta, osaamisintensiivisyyttä sekä alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden läheisyyttä. Myös toimialojen kilpailutilanne ja markkinoiden rakenne vaikuttavat kilpailukykyyn. Alueella asuvat, työssäkäyvät ja opiskelevat ihmiset. Inhimillisten voimavarojen kehittämisessä on keskeistä alueen koulutusjärjestelm än toimivuus ja kyky reagoida koulutuksessa nopeasti yritysten muuttuviin tarpeisiin. Alueiden kilpailukyvyn ytimeen voidaan nostaa luova jännite. Kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä, johdonmukaista ja sitkeää työtä valitun strategian puitteissa. Samalla täytyy luoda uutta tietoa ja oppimaan ja sulattamaan opittu osaksi toimintaa sekä synnyttämään innovaatioita ja soveltamaan niitä käytäntöön. Seppo Rainiston (2002) mukaan paikan voidaan jakaa neljään ohjelmakokonaisuuteen: paikan palvelujen kehittämiseen kaupunkisuunnittelu un taloudellisiin kehitysohjelmiin paikan strategiseen markkinointiin Kuva 1. Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä (Mustikkamäki 2002 tekijän muutoksin). Alueiden kilpailukyvyn teoriapohjan mukaan Ylivieskan seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät -hankkeessa päädyttiin neljään tarkastelunäkökulmaan: 1. väestö, 2. saavutettavuus, 3. asuin- ja elinympäristön viihtyisyys ja 4. maankäyttö.

3. HANKKEEN TOTEUTUSTAPA 3.1. Toteutuksen menetelmä Hankkeen lävistäväksi tutkimusotteeksi valittiin vetovoimaisuuden tarkastelu alueen toimijoiden näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia vetovoimaisuudesta tiedusteltiin alueen kunnilta, yrityksiltä ja asukkailta. Kuntien virkahenkilöstöä ja luottamushenkilöstöä lähestyttiin yleisessä vetovoimaisuuden tarkastelussa sekä maankäyttöosiossa, yrityksiä saavutettavuusosiossa ja asukkaita asuin- ja elinympäristön viihtyisyysosiossa. Lähestyminen tapahtui kyselytutkimusten ja haastatteluiden avulla. Yleisen vetovoimaisuuden tarkastelussa pidettiin kunnissa pienimuotoinen haastattelutilaisuus, jossa oli läsnä lähinnä kuntien virkahenkilöstöä. Maankäyttötutkimuksessa projektipäällikkö haastatteli 35 kuntien virka- tai johtavaa luottamushenkilöä sekä maankäyttöön liittyvää keskijohtoa. Todellisen tilanteen havainnoimiseksi haastattelut olivat anonyymejä ja henkilökohtaisia. Saavutettavuusosiossa tehdyssä lentoliikennetutkimuksessa haastateltiin 200 Oulun Eteläisen alueen suurinta työllistäjää. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä tarkasteltaessa tehtiin kyselytutkimus, johon vastasi 411 henkilöä. Hankkeen maankäyttöosiossa päädyttiin Ylivieskan seudullisen maankäyttöstrategian laatimiseen. Seudullisen maankäyttöstrategian laatimisen yhteydessä hankkeessa toimi seudullista maankäyttöstrategiaa valmisteleva työryhmä sekä myöhemmin maankäyttöstrategiatyöryhmä, johon kuului kuntien virkahenkilöstöä. Seudullisen maankäyttöstrategian laatimisen aikana järjestettiin neljä seudun maankäyttöä kehittävää työseminaaria, joihin osallistui yhteensä 102 henkilöä. RAVE:een valittujen osioiden tulokset projektipäällikkö purki eri osioihin liittyviksi tutkimusraporteiksi, jotta yksittäiseen vetovoimaisuuden teemaan pääsee paremmin pureutumaan. Hankkeessa tuotettiin seuraavat raportit: 1. TEOREETTINEN TAUSTA RAVE teoreettinen tausta raportti 22 s. Ylivieskan seudun elinkeinorakenne ja yritysdemografia 26 s. 2. VÄESTÖ JA VETOVOIMAISUUS Väestö- ja vetovoimaisuus 57 s. Ylivieskan kaupungin väestötarkastelu 18 s. 3. SAAVUTETTAVUUS JA LIIKENNEYHTEYDET Saavutettavuus ja logistiset verkostot vetovoimatekijöinä 43 s. Tutkimus Oulun Eteläisen alueen lentoliikenteen käytöstä 33 s. 4. ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN VIIHTYISYYS Asuin- ja elinympäristön kehittämisehdotuksia asukkaiden näkökulmasta Alavieskassa 45 s. Asuin- ja elinympäristön kehittämisehdotuksia asukkaiden näkökulmasta Kalajoella 51 s. Asuin- ja elinympäristön kehittämisehdotuksia asukkaiden näkökulmasta Merijärvellä 46 s. Asuin- ja elinympäristön kehittämisehdotuksia asukkaiden näkökulmasta Oulaisissa 56 s. Asuin- ja elinympäristön kehittämisehdotuksia asukkaiden näkökulmasta Sievissä 47 s. Asuin- ja elinympäristön kehittämisehdotuksia asukkaiden näkökulmasta Ylivieskassa 53 s. 5. MAANKÄYTTÖ Tutkimus Ylivieskan seutukunnan maankäytön yhteistoiminta ja seutuyleiskaavamahdollisuudesta 38 s. Ylivieskan seudullinen maankäyttöstrategia pohjatietodokumentti Ylivieskan seudullinen maankäyttöstrategia kysymykset Esitys Ylivieskan seudulliseksi maankäyttöstrategiaksi 37 s. Ylivieskan kampusalueen tilatarvekartoitus 29 s. 6. MUUT Eväitä Ylivieskan seutukunnan paikkatietoyhteistoiminnan kehittämiseksi 21 s. Sievin koulupiiritarkastelua 20 s. RAVE karttakirja 2002-2003 45 s.

3.2. Julkisuus ja tiedotus Raporttien eri versioita on läpi hankkeen jaettu niitä tarvitseville henkilöille sekä hyödynnetty erilaisissa alueen kehittämiseen liittyvissä lausunnoissa. Lausuntoja annettiin mm. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan sekä Seinäjoki-Oulu ratakäytävän kehityshankkeeseen liittyen. Lisäksi projektipäällikkö kiersi alueen kunnissa useita kertoja kertomassa eri osioiden tuloksista ja keskustelemassa kunnan vetovoimaisuudesta. RAVE hankkeessa kirjoitettiin hankkeen osatuloksista tai tuloksista yhteensä 8 lehtiartikkelia, jotka julkaistiin Oulun Eteläinen aluelehdessä sekä yksi sanomalehti Kalevassa. Tämän lisäksi useisiin Kalevan, Keski-Pohjanmaan, Kalajokilaakson ja Pyhäjokilaakson lehtiartikkeleihin annettiin tutkimusaiheeseen liittyviä kommentteja. Projektipäällikön pitämistä hankkeeseen liittyvistä alustuksista uutisoitiin myös usein mainituissa sanomalehdissä sekä kuntalehdissä. Lisäksi radiohaastatteluissa julkaistiin hankkeen tuloksia. Saavutettavuusosiossa toteutettu lentoliikennetarkastelu uutisoitiin lyhyesti valtakunnallisessa Kauppalehdessä. RAVE -hankkeen tuloksia välitettiin myös projektipäällikön toimiessa sihteerinä alueelle perustetussa Oulun Eteläisen joukkoliikennetyöryhmässä sekä seutukunnallisessa vetovoimatiimissä. Paikkatietoyhteistyötä hankkeessa tehtiin kuntien, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Centria tutkimuspalveluiden, RFM-POLIKSEN sekä vanhat rakennukset -hankkeen kanssa. 3.3. Hankkeen ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmässä oli kuntien edustajia, seutukunnan edustaja, yliopiston edustaja sekä rahoittajan edustaja. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: Jouni Aitto-oja ympäristösihteeri, Oulainen Olli Eskelinen kaavoituspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Kaija Eskola kunnanjohtaja, Merijärvi Seija Haarala kaupunginarkkitehti, Kalajoki Riina Hulkkonen ympäristösihteeri, Kalajoki (1.10.2002-19.6.2003) Paavo Hankonen tekninen johtaja, Sievi Tapio Helader (pj) kulttuurisihteeri, Ylivieska Kari Kentala tekninen johtaja, Ylivieska Timo Kiema seutukuntajohtaja, Ylivieskan seutukunta Terttu Korte kehitysjohtaja, Alavieska Jarmo Rusanen professori, Oulun yliopisto Ohjausryhmän jäsenistä Riina Hulkkonen jäi äitiyslomalle keväällä 2003, eikä tämän jälkeen osallistunut kokouksiin. Ohjausryhmän jäsenet kävivät aktiivisesti kokouksissa. Haastavasta aiheesta huolimatta, keskustelu ohjausryhmässä oli kaikissa kokouksissa erittäin aktiivista. Hankkeen laajasta aihepiiristä johtuen hankkeen ohjausryhmä oli koottu kutien useiden eri toimintasektoreiden sekä muiden organisaatioiden edustajista. Toisaalta tämä oli ohjausryhmätyöskentelyssä vahvuus ja toisaalta heikkous. Vahvuus siksi, että ohjausryhmän monipuoliset näkemykset auttoivat projektipäällikköä tarkastelemaan alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä useista näkökulmista. Ohjausryhmän monipuolinen kokoonpano mahdollisti myös ohjausryhmän jäsenten välisen eri näkökulmaisten ajatusten vaihdon. Heikkoutena ohjausryhmän monipuolisessa kokoonpanossa oli se, että useista näkökulmista johtuen, hankkeen kohdentaminen hankaloitui, ohjausryhmän jäsenten esittäessä moninaisia ja toisistaan poikkeavia tavoitteita. Lisäksi kaikkiin esitettyihin tavoitteisiin ei ehditty paneutua.

4. HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS JA RAHOJEN KÄYTTÖ Ylivieskan seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät -hankkeen rahoitusmuoto oli Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta ei päästy aloittamaan suunnitellusti, koska hankkeen rahoituspäätös saatiin vasta keväällä 2002, jonka jälkeen projektipäällikön haku viivästytti aloitusta 1.10.2002 saakka. Hankkeen lopussa haettiin hankkeen toteuttamiselle vielä kaksi kuukautta lisäaikaa, jolloin hanke päättyi kaavaillun syyskuun lopun 2005 sijasta 30.11.2005. Lisäaika hankkeen toteuttamiselle tarvittiin siksi, että projektipäällikkö toimi 1.8.2005 lähtien 50 % työpanoksella toisessa hankkeessa. Hankkeen kustannuslajiluokkiin haettiin joitakin muutoksia. Muutokset mahdollistivat hankkeen joustavan toteuttamisen. Esimerkiksi tärkeässä osassa hankkeessa olleet paikkatietoaineistojen hankinnalle sopiva kustannuslaji piti selvittää erikseen. Kokonaisbudjetin kustannuksista toteutui noin 80 %. Palkkakustannukset: Hankkeen palkkakustannukset toteutuivat 94 prosenttisesti. Asiantuntijoiden palkkiot: Hankkeen asiantuntijapalkkioista toteutui hiukan yli puolet. Tähän oli syynä se, että hankkeen alkuvaiheessa hankeen rajaamiseen meni aikaa, yhteistä paikkatietorekisteriä ei toteutettu (katso tulokset 5.7.) ja asiantuntijat, jotka osallistuivat tapahtumiin, antoivat panoksensa virkatyönä, josta ei koitunut odotettuja kustannuksia. Loput asiantuntijapalkkioiden toteutumattomuudesta projektipäällikkö ottaa omaan piikkiinsä. Matkakulut: Matkakulut toteutuivat noin 50 prosenttisesti. Hankkeen matkakulut jäivät odotettua pienemmäksi, koska projektipäällikkö liikkui julkisella liikenteellä, joka oli halvempaa kuin omalla autolla liikkumisesta koituneet kilometrikustannukset olisivat olleet. Kone- ja laitehankinnat: Kone- ja laitehankintojen kustannuslaji ylittyi 258 eurolla. Kone- ja laitehankintojen kustannuslajiin jouduttiin hankkeen aikana ohjaamaan lisärahaa. Hankkeen rahoitussuunnitelman laatimisvaiheessa ei ollut huomioitu paikkatietoavusteisen suunnittelun vaatimaa peruslaite- ja ohjelmistojen kustannusvaatimuksia riittävästi. Toimisto- ja vuokrakulut: Toimisto- ja vuokrakulut ylittyivät hankkeessa 686 eurolla. Hankkeen aikana tehtiin useita tilajärjestelyitä Ylivieskan seutukuntatoimiston henkilöstön kokoamiseksi samoihin tiloihin. Osassa tiloista vuokrakustannukset olivat hitusen arvioitua korkeammat. Tästä johtui hienoinen kustannussuunnitelman ylitys. Muu menot: Muut menot toteutuivat 70 prosenttisesti. Taulukko 1. RAVE kustannusarvio ja toteutuma. Kustannuslaji Kustannusarvio Toteutuma Erotus Palkkakustannukset 144000 135251 8749 Asiantuntijoiden palkkiot 61119 28876 32243 Matkakulut 5580 2855 2725 Kone- ja laitehankinnat 7000 7258-258 Toimisto- ja vuokrakulut 12301 12987-686 Muu menot 24000 17027 6973 Yhteensä 254000 204254 49746

5. HANKKEEN TULOKSET Ylivieskan seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät -hankkeen tuloksena oli: tutkittua tietoa Ylivieskan seutukunnan vetovoimaisuuden kehittämisestä, joka on kerätty hankkeen tutkimusraportteihin (www.ysk.fi), karttoja Ylivieskan seutukunnan aluerakenteesta, digitaalista kartta-aineistoa Ylivieskan seutukunnasta, paikkatietokonsultaatiota Ylivieskan seudun toimijoille, Ylivieskan kampusalueen esiselvitys, joka on johtanut arkkitehtikilpailun käynnistämiseen ja esitys Ylivieskan seudulliseksi maankäyttöstrategiaksi (lähdössä kuntien hyväksyttäväksi). Hankkeessa tuotettiin paljon alueen vetovoimaisuutta parantavia kehittämisehdotuksia. Hankeen tutkimusten tuloksena keskeisiksi asioiksi, joiden lisää alueen vetovoimaisuutta, voidaan aihealueittain nostaa seuraavat tärkeäksi nähdyt kokonaisuudet: Väestöosuus 1. Monipuolinen työpaikkatarjonta 2. Monipuolinen, monitasoinen ja laadukas koulutuspaikkatarjonta 3. Alueelliset innovaatiokeskukset 4. Alueen asukkaiden kotiseutusiteen vahvistaminen 5. Työssäkäynti ja matkailuvirtojen sitominen alueeseen Saavutettavuusosuus 1. Rautatieyhteydet 2. Lentoliikenneyhteydet 3. Tieyhteydet 4. Satamayhteydet 5. Tietoliikenneyhteydet Asuin- ja elinympäristöosio 1. Monipuolinen palvelutarjonta 2. Ydinkeskustojen vetovoimaisuus 3. Kevyenliikenteenväylästöt 4. Lähiliikuntareittien 5. Erityisten vetovoimakohteiden Maankäyttöosio 1. Kunnan maankäytön suunnitteluyksikön toiminta 2. Jokilaaksojen yleiskaavoitus ja rantarakentamisen käsittely tässä yhteydessä 3. Maankäytön kustannustehokkuuden tarkastelu ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen 4. Osallistuvan suunnittelun 5. Maaseutuelinkeinojen tukeminen suunnittelussa Kehittämisehdotusten tarkempaa sisältöön voi tutustua hankkeessa tuotetuissa osaraporteissa sekä tämän loppuraportin tulososioissa 5.2.-5.6.

5.1. Keskeisimmät kehittämissuositukset Tässä keskeisimmät kehittämisehdotukset osiossa on lyhyesti avattu jokaisesta hankkeessa käsitellystä aihealueesta yksi tärkeäksi nähty toimenpide alueen vetovoimaisuuden kehittämiseksi. Väestöosuus 1. Alueellisten innovaatioympäristöjen. Alueelle on rakentunut muutama keskittymä, joilla on mahdollisuus kasvaa alueellisiksi innovaatiokeskuksiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi teknologian osalta Ylivieskan kampusalue, hyvinvoinnin osalta Oulaisten Wellness Parkin alue ja matkailun osalta Kalajoen Hiekkasärkkien (Marepolis) alue. Innovaatio tai osaamiskeskittymä vaatii riittävän määrän laadukasta infrastruktuuria, koulutustoimintaa, T & K - toimintaa ja yritystoimintaa. Alueen innovaatiokeskuksien kehittämistarpeet tulee selvittää ja kehittää niitä kokonaisvaltaisen ja harkitun strategian mukaisesti. Innovaatiokeskusten fyysisen ympäristön tulisi olla kansainvälisillä standardeillakin mitattuna erittäin laadukasta. Tähän voidaan päästä ennakoimalla alueen maankäyttö innovaatiokeskuksen tarpeen mukaiseksi. Hyvä tapa parantaa suunnittelun laatua on järjestää alueesta suunnittelukilpailu. Toteutuessaan innovaatiokeskuskonsepti luo alueelle uusia kasvuyrityksiä, monipuolisia ja haastavia työpaikkoja, kehittää koulutusmahdollisuuksia, tuo mainetta jne. Saavutettavuusosuus 2. Alueen oman matkustajalentoliikenteen käynnistäminen. Ylivieskan seutukunnan saavutettavuus on kansallisella tasolla mitattuna huono. Erityisesti alueen (suuret) yritykset käyttävät liikkumiseen runsaasti lentoliikennettä. Globaalitalouden aikakaudella liikkumisen merkitys korostuu edelleen. Oulun Eteläisen alueella (Nivala-Haapajärven, Siikalatvan ja Ylivieskan seutukunnat) olisi tutkittava mahdollisuus aloittaa matkustajalentoliikenne Ylivieskan kentän kautta Helsinkiin. Toimintamallina kysymykseen voisi tulla esimerkiksi Seinäjoen kaltainen kuntien välinen säätiömalli. Matkustajalentoliikenne tarvitsisi toimiakseen myös valtion subventointia Savonlinnan ja Mikkelin tapaan. Toinen vaihtoehto Ylivieskan seudulle on toteuttaa laadukkaat syöttöliikenneyhteydet Oulun ja Kokkolan lentokentille. Asuin- ja elinympäristöosio 3. Ydinkeskustojen huippukorttelin valinta ja sen. Asukkaiden mukaan Ylivieskan seudun kuntien ydinkeskustat eivät ole vetovoimaisia ympäristöjä. Keskustojen merkitys asumisen ja viihtymisen paikkana kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa. Nykyisellään keskustojen kunnissa on hajanaista. Jokaisen seudun kunnan ydinkeskustasta tulisi valita selkeä ykköskortteli, josta tehdään keskustan vetovoimaisin kohde ja vetonaula. Tämä kohde tulisi suunnitella huolella ja resursoida sen kehittämistä riittävästi. Kun keskustaan saadaan luotua selkeä ja laadukas ydinkortteli, säteilee tämä vaikutustaan lähikortteleihin ja täten koko ydinkeskustaan. Maankäyttöosio (kaksi toimenpidettä) 4. Jokilaaksokaavat. Hankkeen tulosten perusteella suurimpiin jokilaaksoihin, Kalajoen ja Pyhäjoen varteen, tulisi laatia jokivarret kattavat yleiskaavat. Koko seudun käsittävä seutuyleiskaava vaikuttaa mahdottomalta toteuttaa. Kuten seudullisessa maankäyttöstrategiassa todetaan jokilaaksojen kohdalla, kyseessä ovat alueen yhdyskuntarakenteen tukiranka ja seudun ympäristön vetovoimaisuuden tärkein resurssi. Kyseessä ovat alueet, joissa on moninaista maankäyttöpainetta, mutta samalla ne ovat erityisen herkkää ympäristöä. Tärkeää on ratkaista eri kunnissa yhtäläisesti rantojenkäytön periaatteet Ylivieskan seudulla. Jokilaaksojen yleiskaavoitus voidaan ratkaista kahdella tavalla: yhteisinä jokilaaksokaavoina tai yhteen sovitettavina jokivarren osayleiskaavoilla. 5. Yhteinen seudullinen maankäyttöyksikkö. Seudun kunnissa maankäytönsuunnitteluun suunnattu henkilöstöresurssi on vähäinen. Maankäytön hallintaan liittyvät paineet ovat kuitenkin jatkuvasti kasvavia. Seudun kunnissa osataan hyvin ostopalvelujen käyttö. Olisi kuitenkin alueen kannalta edullista, jos tietty määrä kuntien palkkalistoilla olevaa paikallista osaamista toimisi pitkäjänteisesti alueella. Tällainen jatkuvuus saavutetaan parhaiten seudullisella suunnittelutoimistolla, on sen organisointi sitten järjestetty millä tavalla tahansa. Seudullinen suunnittelutoimisto parantaisi myös maankäytönsuunnitteluun liittyvän henkilöstön työssä jaksamista, osaamista, suunnittelun laatua, tehokkuutta jne. Seudullinen suunnittelutoimiston perustamisen yhteydessä kunnat lakkauttavat omat maankäytön suunnitteluyksikkönsä. Nykyiset päätöksentekorakenteet toimivat kunnissa edelleen.

5.2. Vetovoimaisuuden resepti Alueen väestönkasvun lisäämiseksi on vaikea kehittää tehokkaita keinoja. Yleistäen voidaan sanoa, että tällaisessa asiassa onnistuminen riippuu niin monen tekijän summasta, että prosessia on lähes mahdoton yrittää yksilöidyin keinoin kontrolloida. Tiettyjä yksittäisiä keinoja paremman väestökehityksen auttamiseksi ja alkuun saamiseksi voidaan kuitenkin esittää. Jonkinlaisena itsestään selvänä perustekijänä voidaan todeta positiivisen työpaikkakehityksen olevan kaiken alku ja juuri. Toinen nyky-yhteiskunnassa merkitystään jatkuvasti kohottava tekijä on alueen koulutustarjonta, jonka rooli alueiden menestyksen tekijänä on kasvanut ratkaisevaksi. Ihmiset tulevat/jäävät alueelle, jos alueen tulevaisuus näyttää valoisalta, heillä on siellä hyvät elinedellytykset, he viihtyvät alueella ja kokevat olonsa miellyttäväksi. Tällöin myös perheen asumiseen ja olemiseen liittyviä investointeja uskalletaan tehdä. Jos jollakin toisella alueella kokonaisuus tai yksittäiset merkittävät tekijät ovat paremmin, ihmiset pyrkivät siirtymään sinne. Tähänkin vaikuttavat toki useat taustatekijät, kuten välimatka, yksilön elinkaari ja sen vaihe, asuinhistoria jne. PERUSTEKIJÄT KEHITTÄMISTOIMET 1. TYÖPAIKKATARJONTA (yritykset ja yhteisöt) elinkeinokehitystoiminta 2. KOULUTUSPAIKKATARJONTA (merkitys työmarkkinatoimenpiteet kasvaa, kaikki koulutustasot) koulutuksen 3. ELINYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT elinympäristön (merkitys kasvaa, vaikea hallita) a. Palvelut b. Viihtyisyys c. Yhteydet d. Tontit jne. MARKKINOINTI JA TIEDOTUS Alueen ulkoinen markkinointi (perinteinen/uusi markkinointi) poismuuttaneet Alueen sisäinen markkinointi esim. nuoret Kuva 2. Vetovoimaisuuden resepti väestönäkökulmasta. Perustekijöiden, työpaikka- ja koulutustarjonnan sekä elinympäristön, tilaa on jatkuvasti pyrittävä kehittämään. Keskeinen väline tässä on erilainen kehittämistoiminta. Mainittujen asioiden ollessa kunnossa astuu seuraavaksi kuvaan niiden tilasta kertominen. Asioiden tilasta kertominen tapahtuu tiedottamisen ja markkinoinnin kautta. Tiedotustoiminta voi olla alueen sisäistä tai sen ulkopuolelle suuntautuvaa. Toimintaa voidaan luonnehtia yksilöön kohdistuvan kotiseututiedottamisen ja luottamuksen rakentamiseksi. Päämääränä tulisi olla se, että henkilö on jatkuvasti tietoinen vanhan tai nykyisen kotialueensa tarjoamista mahdollisuuksista. Kuten yrityselämässä kilpaillaan asiakkaista, niin nykyisin kuntasektorilla ja alueellisesti kilpaillaan ihmisistä asukkaista. Yleisesti markkinataloudessa on pärjännyt se, joka osaa tiedottaa omasta tuotteestaan parhaiten ja tämän jälkeen tarjota sanojensa takeeksi laadukkaan tuotteen.

5.3. Väestöosion tulokset Lyhyt tiivistys: Ylivieskan seutukunta on 40 000 asukkaan väestönsä sälyttävää ydinmaaseutualuetta. Alueen väestörakenne on terveellä pohjalla johtuen nuorten suuresta määrästä. Merkittävin kipupiste väestönkehityksessä on kuitenkin opiskeluikäisen väestön poistuminen alueelta. Ratkaisevaa väestönkehitykselle on tarjota asukkaille laadukkaita opiskelupaikkoja ja monipuolisia työpaikkoja, jotka kannustavat paluumuuttoon alueelle. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Monipuolinen työpaikkatarjonta 2. Monipuolinen, monitasoinen ja laadukas koulutuspaikkatarjonta 3. Alueelliset innovaatiokeskukset 4. Alueen asukkaiden kotiseutusiteen vahvistaminen ALUEEN VETOVOIMATEKIJÄ - Alueen työpaikkatarjonta - Oulun Eteläisen instituutti - Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu - Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Humanistinen ammattikorkeakoulu - Kalajokilaakson ammatillisen koulutuskuntayhtymän yksiköt - Siika- ja Pyhäjokilaakson ammatillisen koulutuskuntayhtymän yksiköt - Kesäyliopiston yksikkö Ylivieskassa - Kansalaisopistot - Ylivieskan kampusalue - Kalajoen matkailualue - Oulaisten hyvinvoinnin alue (- Nivalan teknologiakylä) (- Haapaveden teknologiakylä) VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISTARVE - Työpaikat - Naistyöpaikat - Korkeasti koulutettujen työpaikat - Koulutuspaikkojen määrän saattaminen alueen väestötasoa vastaavaksi. - Alueellisten innovaatiokeskusten suunnittelu osaamisyhteiskunnan vaateiden mukaiseksi. - toiminnot - fyysinen ympäristö - Kotiseutu - Alueen vetovoimaisuuden kokonaisvaltaisesti ja eri väestöryhmien tarpeet huomioiden TOIMENPITEET - Alueellisen työllisyysstrategioiden toteuttaminen - Elinkeinokehitys - Uusien osaamistalouden kasvualojen löytäminen ja tukeminen - Oulun Eteläisen korkeakoulustrategian mukaiset toimenpiteet - Alueellinen edunvalvonta koulutusasioissa - Kokonaisvaltaiset innovaatioympäristösuunnitelmat - Maankäytön suunnitelmat - Arkkitehtuurisuunnitelmat - Laadukkaiden suunnitelmien ja uusien ideoiden saaminen suunnittelukilpailuiden kautta - Osallistuva suunnittelu ja asukkaiden mielipiteen huomiointi - Tiedottaminen ja alueen yhteismarkkinointi MUUTA Alueen vetovoimaisuus voi kasvaa työpaikkatarjonnan monipuolisuuden kautta. Alueen tulee eri toimenpitein varautua osaamisyhteiskunnan vaateisiin. Osaamisyhteiskunnassa koulutustarjonnan merkitys alueen menestystekijänä kasvaa. Alueelliset innovaatiokeskukset synnyttävät uusia yrityksiä ja luovat haasteellisia työpaikkoja. Alueen omat asukkaat ovat tulevaisuuden suurin voimavara, joilla on oltava positiivinen kuva alueesta.

5. Työssäkäynti ja matkailuvirtojen sitominen alueeseen - Työpaikka - Opiskelupaikka - Työllisyys ja koulutustarjonnan - Tiedottaminen ja alueen yhteismarkkinointi Alueen tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet luovat muualta tulleille siteitä alueeseen, joka voi jossakin elämänvaiheessa laukaista muuton alueelle. KOTIALUE esim. Ylivieskan seutukunta Yksilön mieltymykset elinympäristöön muokkautuvat jatkuvasti kokemusten ja informaation kautta Perhe ratkaisee Perhe ratkaisee Koulutustarjonta ratkaisee Työpaikkatarjonta ratkaisee Elämänura ja mieltymykset ratkaisevat Lapsuus Nuoruus Opiskelu Työura Vanhuus Perhe ratkaisee Perhe ratkaisee Koulutustarjonta ratkaisee Työpaikkatarjonta ratkaisee Elämänura ja mieltymykset ratkaisevat Yksilön mieltymykset elinympäristöön muokkautuvat jatkuvasti kokemusten ja informaation kautta MUUTTOALUE esim. Oulu, Helsinki jne. Kotialueen väestönkasvun kannalta suotuisat elinkaaret = väestö kasvaa/säilyy Kotialueen väestönkasvun kannalta huono elinkaari = väestö vähenee Kuva 19. Alueen vetovoimaisuus eri elämänvaiheissa ja sen vaikutukset väestönkasvuun. Kuvassa on esitetty esimerkkinä kolme kotialueen väestönkasvun kannalta ratkaisevaa elinkaarta. Kuvassa ei ole yritettykään kuvata kaikkia mahdollisia elinkaaria, vain Ylivieskan seutukunnan väestönkehityksen kannalta ratkaisevat. Kotialueella käsitetään tässä esimerkissä yksittäistä suurten kasvukeskusten ulkopuolista seutua. Lisätietoja: Ylivieskan seudun väestö- ja vetovoimaisuusraportti 2005 ja innovaatiokeskusten kehittämisestä Ylivieskan kampusalueen tilatarvekartoitusraportti.

5.4. Saavutettavuusosion tulokset Lyhyt tiivistys: Kansallisessa vertailussa Ylivieskan seutukunnan alue on saavutettavuudeltaan huono. Tämä johtuu alueen huonosta lentoliikennesaavutettavuudesta. Alueellisella tasolla tarkasteltuna saavutettavuus on jo parempi, sillä pohjoisen keskus Oulu sekä Keski-Pohjanmaan keskus Kokkola ovat rautateitse työssäkäyntietäisyyden päässä. Tieverkoston osalta alueen voidaan katsoa olevan melko edullisessa solmukohdassa. Alueella on rahtisatama, mikä on vahvuus. Tässä suhteessa heikkous on sataman alhainen prioriteetti, joka saattaa johtaa talvisin jäätilanteen aiheuttamaan liikenteen katkeamiseen. Tietoliikenneyhteydet alueella toimivat hyvin. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT ALUEEN VETOVOIMATEK IJÄ 1. Rautatieyhteys - Pika ja IC junien pysähtyminen Oulaisten ja Ylivieskan asemilla - Pendolino junien pysähtyminen Ylivieskan asemalla 2. Lentoliikenne ja yhteydet lentokentille 3. Tieyhteydet - 8-tie - Valtatie 27 - Valtatie28 - Kantatie 86 - Kantatie 63 (-4-tie) - Ylivieskassa sijaitsee lentokenttä, jolla aikaisemmin oli matkustajaliiken nettä. - Ylivieskan seutukunta sijaitsee kolmen tärkeän eteläpohjoissuuntaisen tieyhteyden sekä itä-länsi suuntaisen tieyhteyden risteyskohdassa 4. Satamat - Rahjan satama Kalajoella 5. Tietoliikenneyhteydet - Alueen tietoliikenneverk ko VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISTARVE - Huolehtiminen siitä, että juna-aikataulut palvelevat työmatkalaisia. - Pendolino junien matkaaikojen lyheneminen (ei omissa käsissä) - Rautateiden syöttöliikenteestä huolehtiminen (linja-autot ja taksit) - Matkustajalentoliikenteen käynnistäminen Ylivieskan lentokentältä - Toimivat syöttöliikenneyhteydet Oulun ja Kokkola lentokentille - 8-tie osaksi Euroopan TEN verkostoa - Kantatie 86 nosto valtatieluokkaan - Keskeisten tieväylien kokonaisvaltainen vetovoimaisiksi vyöhykkeiksi - Rahjan sataman ja talviliikennöinnin varmistaminen. - Rahjan satamaradan rakentaminen. - Ajanmukainen tietoliikenneverkon. TOIMENPITEET - Edunvalvonta VR:n suuntaan. - Rautateiden syöttöliikenteestä huolehtiminen (linjaautot ja taksit) - Sopivan (alueellisen) toimintamallin löytäminen matkustajalentoliikenteen käynnistämiseksi Ylivieskan lentokentältä - Syöttöliikenneyhteyksien Oulun ja Kokkolan lentokentille - 8-tie osaksi Euroopan TEN verkostoa - Kantatie 86 nosto valtatieluokkaan - Keskeisten tieväylien kokonaisvaltainen vetovoimaisiksi vyöhykkeiksi - Edunvalvonta talviliikennöinnin varmistamiseksi. - Rahjan sataman. - Rahjan satamaradan rakentaminen. - Ajanmukainen tietoliikenneverkon. MUUTA Rautatieyhteys mahdollistaa Oulusta ja Kokkolasta saatavan osaavan työvoiman hyödyntämisen alueella sekä mahdollistaa työssäkäynnin Oulun ja Kokkolan monipuolisilla työmarkkinoilla. Erityisesti alueen julkinen sektori käyttää junayhteyksiä Helsinkiin. Lentoliikenne on liikkumismuoto, jota erityisesti alueen yritykset käytävät. Globaalitaloudessa lentoliikenteen merkitys on suuri. Laadukas tieverkosto muodostaa seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen rungon jokilaaksojen lisäksi. Teiden kehittämistä tulisi pohtia vyöhykepohjalta. Alueen rahtisatama palvelee alueen teollisuutta. Tietoliikenneyhteydet alueella ovat kunnossa. Tietoliikenneyhteyksien merkitys kasvaa jatkuvasti. Lisätietoja: Saavutettavuus ja liikenneyhteydet vetovoimatekijänä -raportti sekä Lentoliikenteen käyttö Oulun Eteläisessä -raportti.

5.5. Asuin- ja elinympäristöosion tulokset Lyhyt tiivistys: Asuin- ja elinympäristössään asukkaat arvostivat Ylivieskan seudulla turvallisuutta, puhtautta ja luonnonläheisyyttä. Kritiikkiä saivat rakennettuympäristö ja viherympäristö keskustaajamissa sekä kevyenliikenteen infrastruktuuri. Lähiliikuntareittejä haluttiin lisää. Elinympäristöstä tulee valita selkeitä kehitettäviä teemoja ja viedä näiden mahdollisimman pitkälle. Näin elinympäristöstä saadaan nostettua Ylivieskan seudun muista alueista erottavia menestystarinoita. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Monipuolinen palvelutarjonta 2. Ydinkeskustojen vetovoimaisuus - Johdonmukainen, oikein suunnattu, laadukas ja riittävästi resursoitu keskustojen. - Ydinkeskustan tärkeimmän kehitettävän osan valinta ja sen kehittämisen riittävä resursointi. - Arkkitehtuuripoliittiset ohjelmat - Viherverkostosuunnitelmat - Kevyenliikenteensuunnitelmat 3.Kevyenliikenteenväylästöt 4. Lähiliikuntareittien 5. Erityisten vetovoimakohteiden ALUEEN VETOVOIMATEKIJÄ 1. Kuntakeskukset 2. Savarin kauppa-alue 3. Hiekkasärkkien vapaa-ajanpalvelut Esimerkkejä vetovoimaisista keskustakohteista: - Alavieska: Pappilanniemen alue keskustan kyljessä - Kalajoki: Plassin alue keskustan kyljessä - Merijärvi: Koulukeskuksen, Kilpukka-hallin ja kirjaston alue - Oulainen: Jokirannan myötäinen puistovyöhyke - Sievi: Lassinlampi ja keskusaukio - Ylivieska: Katajaojan puistovyöhyke - Laadukkaat kevyenliikenteenväylät - Laadukkaat lähiliikuntareitit Esimerkkejä erityiskohteista: - Alavieskan VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISTARVE - Edellytysten luominen monipuoliselle palvelutarjonnalle - Palveluiden sijoittaminen optimoidusti - Keskustojen viihtyisyyden kokonaisvaltainen - Keskustojen rakennetunympäristön asukkaita tyydyttävälle tasolle. - Keskustojen viherympäristön asukkaita tyydyttävälle tasolle. - Kevyenliikenteenväylästö kokonaisuudessaan. - Lähiliikuntareittien (erityisesti jokien rannat) - Vahvimpien kohteiden tunnustaminen, TOIMENPITEET - Kunnallisten ja alueellisten palvelustrategioiden laatiminen, jossa huomioidaan sekä julkiset että yksityiset palvelut. - Kevyenliikenteenväylästöjen suunnittelu ja rakentaminen. - Lähiliikuntareittien suunnittelu ja toteuttaminen - Alueen erityisten vetovoimakohteiden kehittämis- MUUTA Kuntalaiset arvioivat julkisten ja yksityisten palveluiden tarjonnan tärkeimmäksi elinympäristön viihtyisyystekijäksi. Avaintoimijat: kunta ja yrittäjät Kuntakeskustojen merkitys asumisen ja viihtymisen paikkoina tulee kasvamaan. Niiden hallittu on elinympäristön kannalta ratkaisevaa. Avaintoimijat: Tiehallinto, kunta ja asukkaat Kevyenliikenteenväylät olivat asukkaiden mielestä erittäin tärkeä elinympäristön kehittämiskohde, jossa on paljon parantamista. Avaintoimijat: Tiehallinto, kunta ja asukkaat Asukkaat kokivat lähiliikuntareitit, jotka lähtevät keskustaajaman läheisyydestä erittäin tärkeinä elinympäristön vetovoimaisuuden elementteinä. Asukkaat nostivat kaikista seudun kunnista esille erityisiä

Lumikuru ja Linnakallio - Kalajoen Hiekkasärkät ja Plassi - Merijärven Pyhänkoski ja Ristivuori - Oulaisten Piipsjärvi ja Honkamaja - Sievin Louetkallio ja Jussinmäki - Ylivieskan Savarin alue ja Huhmari laadukas suunnittelu ja suunnitelmat. Esimerkiksi fyysisen ympäristön laadukas suunnittelukilpailuilla. vetovoimakohteita, joita tulisi kehittää. Avaintoimijat: kunta ja yrittäjät Lisätietoja: Kuntakohtaiset asuin- ja elinympäristön kehittämisehdotuksia asukkaiden näkökulmasta raportit (sisältävät 25-30 kuntakohtaista elinympäristön kehittämisehdotusta).

5.6. Maankäyttöosion tulokset Lyhyt tiivistys: Hankkeen maankäyttöosiossa toteutettiin tutkimus, jossa haastateltiin kunnalliseen ja seudulliseen maankäyttöön liittyvistä kysymyksistä kuntien johtavia virkahenkilöitä, luottamushenkilöitä ja maankäytönsuunnitteluun liittyvää keskijohtoa. Tutkimuksen tuloksena päätettiin tehdä Ylivieskan seutukunnan maankäyttöstrategia. Esitys seudulliseksi maankäyttöstrategiaksi on valmistunut hankkeen aikana ja lähdössä seudun kuntien käsittelyyn. Seudullisen maankäytön kehittämisessä tulisi toteuttaa kaksi asiaa, jotka nousevat muiden yläpuolelle: seudun suurten jokilaaksojen yleiskaavoitus ja seudullisen maankäyttöyksikön perustaminen. RAVE hankkeessa tehtiin esimerkkinä innovaatiokeskuksen kehittämisestä tutkimus Ylivieskan kampusalueen toimijoiden tilatarpeista alueen kehittämisen pohjaksi. Tehty esiselvitys on johtanut päätökseen Ylivieskan kampusalueen arkkitehtikilpailun käynnistämisestä. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 1. Kunnan maankäytöstä vastaavan koneiston toiminta 1. Ennakoiva raakamaan hankinta 2. Laadukas maankäytön suunnittelu 3. Laadukas maankäytön toteutus 2. Jokilaaksojen yleiskaavoitus ja rantarakentamiskysymyksen käsittely tässä yhteydessä 3. Maankäytön kustannustehokkuuden tarkastelu ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen 4. Osallistuvan suunnittelun 5. Maaseutu-elinkeinojen tukeminen maankäytön suunnittelussa VETOVOIMAISUUDEN TAKAAJA 1. Pätevä maapolitiikasta vastaava henkilö kunnassa - Kunnan maapoliittinen ohjelma. 2. Riittävä ja laadukas kaavoitusresurssi tai hallittu ostopalvelujen käyttö 3. Nykyisen resurssin optimoidumpi käyttö tai hallittu ostopalvelujen käyttö - Hallittu jokilaakson maankäyttö ja järkevä rantarakentaminen - Yhdyskuntarakenne, jota kunnalla on varaa ylläpitää - Eri asukasryhmiä kuultava jatkuvasti suunnittelussa - Elinvoimaiset ja kasvukykyiset maatilat VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISTARVE 1. Kuntien raakamaa varannon saattaminen riittävälle tasolle. 2. Maankäytön suunnitteluresurssin lisääminen ja/tai nykyisen vähäisen resurssin kokoaminen. 3. Teknisen puolen resurssien käytön optimointi. - Jokilaaksojen yleiskaavoitus - Yhdyskuntarakenteen tiiviys - Haja-asutusalueelle rakentamisen hallinta - Osallistamisen lisääminen - Maatilojen tilavaraukset ja suojavyöhykkeet TOIMENPITEET 1. Maapolitiikan ja maanhankinnan selkeä vastuuttaminen kunnassa. 2. Ylivieskan seudun kattavan kuntien yhteisen kaavoitusyksikön perustaminen. 3. Teknisen sektorin yhteisten ylikunnallisten yksiköiden perustaminen. - Jokilaaksokaavat, jotka kattavat koko jokilaakson tai erilliset osayleiskaavat, jotka kattavat koko jokilaakson. - Yleiskaavoitus ja rakentamisen ohjaus - Maankäytön strategiaan sitoutuminen - Periaatekeskustelu kylien kehittämisen suunnasta - Kehitetään osallistamisen käytäntöjä kunnassa - Maankäyttöprosesseissa huomioidaan maatilojen tilatarve MUUTA Seudun kuntien maankäytön suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät resurssit ovat vähäiset. Nykyajan kasvavissa paineissa ja vaateissa voimien kokoaminen parantaisi laatua, jaksamista, helpottaisi rekrytointia jne. Jokilaaksot ovat seudun yhdyskuntarakenteen runko. Ne ovat myös tärkeä resurssi asutuksen sijoittamiselle ja virkistystoiminnalle. Nykyisen kaltainen yhdyskuntarakenteen hajautuva kehitys tuottaa kunnille liian suuria kustannuksia. Asukkaat saadaan kehittämään omaa elinympäristöään ja tyytyväisyys siihen kasvaa Korostuu Ylivieskan seudun kaltaisella ydinmaaseudulla. Lisätietoja: Tutkimus maankäytön seudullisesta yhteistyöstä ja yleiskaavamahdollisuudesta Ylivieskan seudulla ja esitys Ylivieskan seudulliseksi maankäyttöstrategiaksi. Innovaatiokeskuksen : Ylivieskan kampusalueen tilatarvekartoitusraportti.

5.7. Hankkeen näkökulma paikkatietojärjestelmiin Paikkatietoyhteistyötä hankkeessa tehtiin kuntien, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Centria tutkimuspalveluiden, RFM-POLIKSEN sekä vanhat rakennukset -hankkeen kanssa. Ylivieskan seutukunnan vanhat rakennukset -hanke: Hankkeessa kerättiin tietoa Ylivieskan seutukunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuskannasta. Projektipäällikkö antoi hankkeelle (Petri Salo) asiantuntija-apua paikkatieto-ohjelmiston (MapInfo) käytössä, jotta kerätty aineisto voitiin kohdentaa ja saatiin merkittyä kartalle. Asiantuntija-apu kohdistui myös kunnista käyttöön saatujen paikkatietoaineistojen muuntamiseen (MapInfo) käyttöön sopivaksi. Centria: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkimuspalveluissa Centriassa käynnistettiin RAVE -hankkeen aikana paikkatietohanketoimintaa. Tästä vastasivat Mika Luimula ja Veikko Brax. RAVE -projektipäällikkö auttoi asiantuntemuksellaan Centrian hankekäynnistystä neuvomalla erityisesti sovellus ja aineistoasioihin liittyen. Annetulla konsultaatioavulla oli huomattava aikaa ja rahaa säästävä vaikutus. Paikkatieto on sittemmin noussut yhdeksi Centrian tutkimustoiminnan uudeksi sisällöksi. Tämän vaikutuksesta Ylivieskan yritystalo Smart Houseen on etabloitunut Kuusamosta lähtöisin oleva paikkatietoalan yritys MGPosition. RFM-POLIS: RFM-POLIKSEN hallinnoimana käynnistettiin RAVE -hankkeen aikana Alueellisten Paikkatietojen Pilotointi (APP) -hanke. RAVE -hankkeen projektipäällikkö konsultoi RFM-POLIS:ta (Jorma Hintikka) hankkeen käynnistysvaiheessa APP -hankkeen suuntaamisesta, paikkatietoaineistoista sekä yleisesti paikkatietokenttään liittyvistä asioista. Annetulla konsultaatioavulla oli huomattava aikaa ja rahaa säästävä vaikutus. RAVE- projektipäällikkö toimi myös APP -hankkeen ohjausryhmän jäsenenä yhden kokouksen ajan, mutta luovutti aikataulusyistä paikkansa GIS-professori Jarmo Rusaselle. Kunnat: RAVE -hankkeessa kartoitettiin Ylivieskan seudun kuntien tilanne paikkatiedon käytön suhteen. Tavoitteena oli tutkia seudun yhteisen paikkatietorekisterin ja yhteiskäyttöisten sovellusten käyttömahdollisuus. Paikkatieto-ohjelmistot seudun kunnissa ovat jakautuvat kahteen joukkoon. Toisen ryhmän muodostavat Alavieska, Merijärvi, Sievi ja Oulainen, joissa desktop ohjelmat ja perusrekisterisovellukset ovat yhtenäisiä. Toinen ryhmä on Cad perheen sovelluksia käyttävät Kalajoki ja Ylivieska (sekä Oulainen). Huomattavaa on, että Cad sovelluksia käyttävät välillisesti myös Alavieska ja merijärvi, sillä niille kaavoittava konsultti operoi kyseisellä järjestelmällä. Ylivieskassa ja Kalajoella myös perusrekisterisovellukset ovat yhteneväisiä. Resursseiltaan parhaiten varustettuja ovat seudun suurimmat kunnat Ylivieska ja Kalajoki. Jos paikkatietoaineistot on kunnissa luotu yhteneväisellä rakenteella, pitäisi siirtymisen seudulliseen aineistotietokantaan olla suhteellisen mutkatonta. Yhteiset tietokannat ja järjestelmät olisivat kaikkien seudun kuntien etu mm. kustannus, laatu ja henkilöstön osaamiseen liittyvistä syistä. Yhteiset järjestelmät ja sovellukset vaatisivat kuitenkin kuntien välisen sopimuksen asiasta ja joidenkin luopumisen omista järjestelmistään. Hankkeen alkuvaiheessa väläyteltiin myös mahdollisuutta seudullisen paikkatietorekisterin perustamiselle. Toimiakseen tällaisen teknisen puolen rekisterin tulisi olla jonkun alueen kunnista ylläpitämä. Muutoin sitoutuminen ja jatkuvuus ei ole riittävää. Kaupallisempaa yleiskäyttöön soveltuva rekisteri perustettiin RAVE -hankkeen aikana Pohjanmaan Verkkopalvelut Oy:n toimesta, joten RAVE -hankkeessa tällaista ei ollut syytä perustaa.

Kuntien välisen paikkatietoyhteistyön mahdollisuudet Ylivieskan seudulla. Yhteistyön muoto Sisältö Ongelmat Hyvät puolet Muuta Seudullinen aineistoportaali Yhteisen henkilöstön rekrytointi Yhteiset laitehankinnat - Työasemat - GPS paikantimet - Mittalaitteisto - Jne. Yhteiset ohjelmistohankinnat Yhteiset aineistohankinnat Yhteiset koulutukset - Sisältää seudun kuntien paikkatietoaineistot. - Voi sisältää yhteisiäkin aineistoja, kuten pohjakartan. - Voi toimia myös kuntien omien järjestelmien rinnalla. - Kunnilla on palkattuna yhteinen paikkatietohenkilö - Kunnat hankkivat yhdessä samanlaiset laitteet tai yhteiskäyttöiset laitteet - Yhteiset opaskarttasovellukset - Yhteiset vuorovaikutteisen suunnittelun järjestelmät - Yhteiset paikkatietoohjelmat - 3D mallintaminen - Perinteiset ohjelmat - Yhteiset ilmakuvaukset - Yhteinen pohjakartta - Yhteinen opaskartta - Yhteiset viranomaistiedot - Kunnat ostavat yhteisiä paikkatieto-koulutuksia - Mikä on lisäarvo? - Yhteisessä ratkaisussa - Rinnalla toimivassa ratkaisussa - Onko toimivuus yhtä hyvä kuin kuntien omissa ratkaisuissa? - Tietosuoja-ongelmat? - Keskitetyn ratkaisun edut - laatu - ylläpito - halvat kustannukset? - Seudullisen aineiston helppo saatavuus portaalista - Yhteistyön lisääntyminen - Työajan jako - Parempi osaaminen - Lisäresurssi kunnille - Yhteistyön lisääntyminen - Onko tarvetta uusille laitteille? - Onko yhteiskäyttömahdollisuutta? - Onko tarvetta uusille ohjelmille? - Ohjelmistot hankittu jo. Kuka luopuu omastaan? - Ovatko tarpeet yhteneväisiä? Onko sopiva kaikille? - Onko yhteisiä koulutustarpeita? - Saadaan riittävä ryhmäkoko? - Halvempi hinta yhteishankinnan tai yhteisen laitteen kautta. - Yhteistyön lisääntyminen - Yhteiset koulutukset - Tekninen tuki naapurilta - Tuuraaja naapurista - Naapurikunta voi hoitaa koko palvelun - Yhteistyön lisääntyminen - Ajantasainen ja laadukas alueellinen aineisto. - Kustannussäästö hankinnassa. - Alueellinen hyödynnettävyys - Monipuolisempi aineisto - Yhteistyön lisääntyminen - Halvempi hinta - Yhteistyön lisääntyminen - Seudullisen portaalin ylläpito täytyy vastuuttaa selkeästi. - Milloin kunnat suorittavat hankintoja? - Missä vaiheessa kunnat aikovat vaihtaa ohjelmistojaan? - Yhteinen yhteensopiva aineisto mahdollistaa ylikunnallisen suunnittelun - Yhteisiä koulutuksia voitaisiin järjestää eri aihealueilta - MapInfo/DLW rekisteri (Alavieska, Merijärvi, Sievi ja Oulainen) - Kuntiainen (Kalajoki ja Ylivieska) - AutoCad (Kalajoki, Oulainen, Sievi ja Ylivieska) - Kunnat voivat tarjota koulutusta myös toisilleen, jos jossakin kunnassa on tietotaidoltaan riittävä henkilö. Kuntien välisen paikkatietoyhteistyön suositukset Ylivieskan seudulle: 1. Seudullista yhteistyötä paikkatietosektorilla kehitetään edeltävän taulukon pohjalta. 2. Alavieska, Merijärvi, Oulainen ja Sievi aloittavat yhteistyön desktop ohjelmistojen ja perusrekisterien käytön osalta (palvelinyhteistyö, henkilöstöyhteistyö, koulutusyhteistyö jne.). 3. Ylivieska ja Kalajoki aloittavat yhteistyön perusrekisterien käytössä. 4. Kuntien digitaalinen kaavoitukseen liittyvä kartta-aineisto kootaan yhteen seudulliseen tietokantaan. Kuntien välillä päätetään siitä, kuka ottaa vastuun tietokannan ylläpidosta. 5. Ylivieskan seudulla paikkatietoresursseja pyritään kokoamaan yhteiseen yksikköön, joka tuottaa palveluita seudun kaikille kunnille.

6. RAVE TOIMINNAN TUNNUSLUKUJA Kuntavierailut 27 kertaa Kuntavierailujen tilaisuuksiin osallistuneet henkilöt 198 kpl Maankäyttöstrategiaa valmisteleva työryhmä 5 kokousta Maankäyttöstrategiaa valmisteleva työryhmä 18 henkilöä Maankäyttöstrategiatyöryhmä tai ohjausryhmä 6 kokousta Maankäyttöstrategiatyöryhmä tai ohjausryhmä 34 henkilöä Maankäyttötyöseminaarit 4 kpl Maankäyttöseminaareihin osallistuneet henkilöt 102 kpl Raportteja 20 kpl Artikkeleita 8 kpl (+ lukuisat toimittajien kirjoittamat artikkelit hankkeen tuloksista) Lisäksi osallistuminen useisiin eri tahojen järjestämiin tilaisuuksiin ja seminaareihin alustajan ja asiantuntijan ominaisuudessa.