MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Transkriptio

1 MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto

2 MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme ja Pohjois-Pohjanmaa seutuyhteistyö Pohjoisen Keski-Suomen huomioon otto maakuntarajat ylittävä yhteistyö Keuruu: Mänttä, Vilppula, Virrat, Ähtäri Kyyjärvi-Karstula: Alajärvi, Perho Pihtipudas-Viitasaari: Keitele, Pyhäjärvi Joutsan seutu: Kangasniemi, Hartola Kuhmoinen: Padasjoki

3 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN (sosiaali-infra & fyysinen infra) PARAS hanke hankkeen systemaattinen eteneminen ja viivytyksetön toteuttaminen palvelujen uudet tuottamistavat julkishallinnollisina tahi muiden tuottamina palveluina tilaaja-tuottajamallin edelleen kehittäminen palvelutuotannon logistiikan järjestäminen palvelujen fyysinen infra riittävästä ajanmukaisuudesta huolehtiminen toiminnallisesti epätyydyttävistä ja kalliista tiloista luopuminen aluerakenteen keskittyminen Jyväskylän seudulle sieltä lähtevien pääteiden suunnassa erityisesti Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski akseli jatkuu..

4 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN (sosiaali-infra & fyysinen infra) keskittymisen ohella myös kiihtyvää asutuksen hajaantumista asutusrakenteen hajaantuminen on kestävän kehityksen periaatteen vastaista vastuunsa tunteva suunnittelija ei voi hyväksyä kaavoitusratkaisuja, jotka perustuvat ainoastaan yksilölliseen autoliikenteeseen ilmeinen tarve liikenteen laatukäytävien kehittämiseen, missä asutusrakennetta kehitetään joukkoliikenne huomioon ottaen (Jämsä- Jkylä-Äänekoski) pääväylien kuormitus lisääntyy: rakenteen kehittämistarpeet

5 YMPÄRISTÖ, VIRKISTYS, KULTTUURI suvaitsevuuden ja sallivuuden korostaminen erilaisuuden hyödyntäminen matkailun näkökulma elinkeinona kestävän kehityksen periaatteen sisäinen ja ulkoinen toteuttaminen yksittäistä maakuntaa huomattavasti suuremmalla alueella ympäristötuotteistus ja -markkinointi peruselinkeinojen huomioon otto

6 INFRAN KÄRKI nelostie Lusi-Vaajakoski (sekä myöhemmän vaiheen toteutukset) ykköshankkeen toteuttaminen antaisi noin 0.3 %:n kasvusysäyksen Keski-Suomen kansantuotteeseen v (eli 20 M, VATT/ Väylähankkeiden kansantaloudellinen merkitys) radat satamiin (25 t:n akselipainot, ensisijaisesti Rauma, Pori) nopeiden junien edellyttämä rataverkko (runko, kiskotus, tasoylikäytävien poisto) tietoverkot, avoimien lähiverkkojen toteuttaminen turvallisesti ympärivuotisesti liikennöintikelpoinen alempi tiestö metsätalouden ja muun alkutuotannon tarpeisiin Haapajärven rata kuntien teknisen huollon (vesi, jätevesi, jäte, energia) infrayhteistyö energian reaalisen hintatason pysyväksi jäävä nousu pitkän aikavälin vaikutukset infraan, mm. meriyhteys lentoyhteyksien elinkeinopoliittinen merkitys

7 LUONNONVARAT energiavarat bioenergia: uusiutuvat (mm. puu) ja hitaasti uusiutuvat (turve) teollinen luonnonvaroihin perustuva tuotantoinfra teollisuuden puuhuolto alemman tiestön merkitys inhimillisten voimavarojen tehokkaampi rekrytointi: koulutus osaaminen luovuus jatkuu..

8 LUONNONVARAT kilpailukyky- 1) ja sulkeissa kasvukilpailukykymittauksessa 2) sijoitukset olivat Jyväskylän sk 6. (10.) Jämsän sk 11. (49.) Äänekosken sk. 26. (12.) Joutsan sk. 32. (50.) Saarijärvi-Viitasaaren sk. 66. (62.) Keuruun sk. 70. (59.) luonto virkistyksen ja elinkeinojen (mm. matkailun) resurssina 1) Osaaminen ja toimialan tuottavimmat yritykset ( kuvaa nykytilaa ) 2) Huippuyritysten osaaminen, alueen innovatiivisuuteen liittyvät tekijät (tutkimus- ja kehitysmenot, patentit, innovatiivisten toimipaikkojen osuus, huippu- ja korkeateknologian arvonlisäosuus) ja alueen saavutettavuus, kuten lentokenttäyhteydet, teollisuuden ulkomaanyhteydet ( ennustaa tulevaa kasvua )