Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 13.4.2016 Liikunta Oppilaan oppimisen ja työskentelyn arviointi
Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014 Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Oppilashuollon perusteosuudet oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Yleissivistävä koulutus Määräys annettu 4.5.2015, uudistus valmisteilla Määräykset annettu 3/2014 sekä 6/2014 (sisältyvät nyt 22.12.2014 perusteisiin) Nuorten perusteet / määräys annettu 27.10.2015 Aikuisten perusteet / määräys annettu 17.12.2015 Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Uudistus käynnistetty vuoden 2016 alussa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Varhaiskasvatuslain mukaisesti Opetushallituksesta tuli varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto 1.8.2015 alkaen.) Opetushallituksen tulee hyväksyä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2017.
Oppilas, opettaja ja opetussuunnitelma Perustuslaki 731/1999 Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Perusopetuslaki 30 Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.
Perusopetuslaki 628/1998 2 Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.
Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti.
Perusopetusasetus 852/1998 13 Arvioinnin suorittaja ja tieto arviointiperusteista Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä Oppilaalla ja tämän huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin.
Väitöstutkimus 2011: Opettaja ei välttämättä ole hyvä oppija Jyri Pesonen kehitti väitöstutkimuksessaan liikuntaa opettavien opettajien monimuotoista pätevöittämiskoulutusta. Samalla hän pohti, millaisia opettajat ovat oppijoina ja asiantuntijayhteisön toimijoina. Opetustyön perinteisesti varsin yksinäinen ja eristäytynyt luonne mahdollistaa sen, että opettaja voi halutessaan työskennellä kerran hankitun, automatisoituneen taidon ja tietämyksen varassa.
Opettaja julkisen vallan toteuttajana Opetus on yksi monista yhteiskunnan eli julkisen vallan vastuulleen ottamista tehtävistä. Opetukseen liittyy julkinen asema ja julkisen vallan käyttö. Perustuslaki (731/1999) 2, 3 mom.: Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 17, 1 ja 2 mom.: Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.
KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen järjestäjän linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2004 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 28.6.2012 Perusopetuslaki ja -asetus 1998 22.12.2014
Perusteiden laadintaprosessia ohjaavat periaatteet Normiperustaisuus Perusteet osa ohjausjärjestelmää Sitoutuminen työtä ohjaaviin ylempiin normeihin ja Suomen solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin Tietoperustaisuus Tutkimus- ja arviointitieto ratkaisujen taustalla Avoimuus Perusteluonnokset avoimesti kommentoitavissa Jatkuva viestintä ja vuorovaikutus Laaja verkostoyhteistyö Suunnitelmallisuus Prosessin ja aikataulujen hahmottaminen heti prosessin alussa Paikallisen ops-työn tukeminen prosessin alusta lähtien
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 laatiminen oli tarkoin ohjattua lainsäädäntötyötä Liikunnan normikirjoitusta säätelivät muun muassa Perusopetuslaki (628/1998) ja -asetus (852/1998) Valtioneuvoston asetus (422/2012) OPS2014 yleiset osat (vaikuttivat oppiaineiden kirjoittamiseen) Opetushallituksen linjaukset oppiaineiden kirjoittamiseen.
OPS2014 22.12.2014, Luku 6 Oppimisen arviointi 6.2. Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet (s. 48): Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena
Kansalaispalautetta Cooperin testi on opetussuunnitelman helmi. Tehdään niin, että testataan koulussa juoksukuntoa, mutta ei ikinä treenata sitä. Ihan sama kuin olisi joka kevät japanin kielen koe. Ei sitä osaa kukaan, mutta haluttiin vaan katsoa, kuinka p..koja te olette tänä vuonna.
HS 30.5.2015: Hyvästi, herra Cooper! Luuleeko Pietilä tosiaan, että liikuntanumero on nykyisen OPSin aikana annettu pelkästään kuntotestien perusteella?! Täälki kiukku päällä ylhäältäpäin tulevia asioista tietämättömien gurujen suuria viisauksia vastaan ja kertoa Pietilälle, kuinka tässä maassa on liikunnan numerot annettu Ärsyttää niin pirusti, kun ei ymmärretä Tuskin yksikään tämän päivän ammattitaitoisesta liikunnanopettajasta käyttää testejä arviointiin? ei voi muuta kuin todeta, että kentällä kannattaisi joskus käydä jotta tietäsi asioista edes jotain muuta kuin lakipykälän 6 Tutkijan kammiosta on Pietilänkin helppo huudella Opetushallituksessa ei näköjään arvosteta kestävyyslajeja Ei huolta aiheuta hyvät, vaan huonot toimintamallit. Opettajat Suomessa 2013: Perusopetuksessa opettajia noin 40 000
Opettajat Suomessa 2013, Opetushallitus Liikunta opettajan eniten opettamana aineena vuonna v. 2013. Tarkastelu tehtävätyypeittäin. Opettajien lukumäärä (tiedonkeruussa) Muodollisesti kelpoiset Muod. kelpoisten osuus Rehtorit 68 67 98,50 % Lehtorit 853 793 93,00 % Luokanopettajat ja esiopetuksen opettajat 2 396 2 263 94,40 % Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 41 26 63,40 % Maahanmuuttajien opettajat 1 1 100,00 % Päätoimiset tuntiopettajat, perusopetus 255 150 58,80 % Päätoimiset tuntiopettajat, perusopetuksen ja lukion yhteinen 89 51 57,30 % Sivutoimiset tuntiopettajat 63 8 12,70 % Yhteensä 3 766 3 359 89,20 %
Liikunnanopettajien arviointiperusteet ja arvioinnin painotukset vaihtelevat paljon Osa opettajista käyttää pääasiallisina arviointikriteereinä kuntotestien tuloksia ja liikuntataitoja, mutta toisille opettajille oppilaan kiinnostus ja innostus liikuntaa kohtaan ovat painavimmat kriteerit Tutkimukset ovat osoittaneet, että osa opettajista antaa jopa puolet numerosta kuntotestien perusteella, ja toisilla opettajilla kuntotestien tulokset eivät vaikuta lainkaan arvosanaan tai jos vaikuttavat, niin ainoastaan korottavasti. Lähde: Liikunnan oppimistulosten seuranta -arviointitutkimus (Palomäki & Heikinaro- Johansson 2011) sekä arviointiaiheesta tehdyt pro gradu -tutkielmat (Eroma & Rautio 2008; Puoskari 2012; Puoskari ym. 2012)
Oppilaan arvioinnista liikunnassa Minulla oli 2 ensimmäistä kierrosta kalsarit huonosti, eikä opettaja huomioinut tätä numerossani Voihan ylipainoisen vapauttaa liikunnasta? Anna nyt niitä v**** pykäliä niin mä vedän sen oikeuteen kun se opettaa lentopalloa väärin! Cooper on 75% liikunnan numerosta! Laskin liikunnan numeroa kahdella kun oppilas käyttäytyi huonosti...
Perusopetusasetus 852/1998 10 Arviointi opintojen aikana Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvioida yhdessä. Sanallista arviota voidaan käyttää mm.: arvioinnissa 1 7 vuosiluokalla aina numeroarvostelun lisäksi valinnaisena aineena opetettavan aineen tai aineryhmän arvioinnissa. Numerottomuus
Lapsiasianvaltuutetun tiedote 26.9.2015 Lapsiasiavaltuutettu: Liikunnasta numeroarviointi pois Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää, että taide- ja taitoaineiden arviointi muutetaan koko perusopetuksen ajalta sanalliseksi. Lapset tarvitsevat enemmän kannustusta ja rohkaisua. Erityisesti taide- ja taitoaineissa eli musiikissa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa ja kotitaloudessa oppilaiden olisi saatava enemmän luovuuden ja tekemisen iloa mittaamisen sijaan. Esimerkiksi liikunnassa on tärkeää kannustaa lapsia löytämään elinikäisen liikkumisen iloa, Kurttila toteaa. Lapsiasiavaltuutettu Kurttila ymmärtää aineenopettajien epäilykset taide- ja taitoaineiden arvioinnin muuttamiseen. Keskustelen kouluvierailuillani lasten ja opettajien kanssa usein taideja taitoaineiden arvioinnista. Ymmärrän, että osalle aineenopettajista numeroarviointi tuntuu tärkeältä oman oppiaineen arvostuksen kannalta. Uskon, että pystymme nostamaan taide- ja taitoaineiden arvostusta sekä lasten kokemaa hyvinvointia uudistuvan arvioinnin kautta. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää Opetushallitukselle selvitettäväksi taide- ja taitoaineiden arvioinnin uudistamista perusopetuksessa.
Opetushallituksen vastaus Lapsiasiainvaltuutetulle 21.10.2015 Opetushallitus katsoo, ettei kaikille yhteisiin oppiaineisiin kuuluvia taide- ja taitoaineita ole tarkoituksenmukaista tarkastella muista oppiaineista poikkeavana ryhmänä perusopetuksen oppimisen arvioinnissa. Opetuksen järjestäjillä ja opettajilla on puutteita arviointiosaamisessa ja siihen liittyen arviointia koskevat määräykset tulevat olemaan esillä uusien opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanoon liittyvissä koulutustilaisuuksissa sekä muussa informaatio-ohjauksessa.
HS 30.5.2015: Hyvästi, herra Cooper! Luuleeko Pietilä tosiaan, että liikuntanumero on nykyisen OPSin aikana annettu pelkästään kuntotestien perusteella?! Täälki kiukku päällä ylhäältäpäin tulevia asioista tietämättömien gurujen suuria viisauksia vastaan ja kertoa Pietilälle, kuinka tässä maassa on liikunnan numerot annettu Ärsyttää niin pirusti, kun ei ymmärretä Tuskin yksikään tämän päivän ammattitaitoisesta liikunnanopettajasta käyttää testejä arviointiin? ei voi muuta kuin todeta, että kentällä kannattaisi joskus käydä jotta tietäsi asioista edes jotain muuta kuin lakipykälän 6 Tutkijan kammiosta on Pietilänkin helppo huudella Opetushallituksessa ei näköjään arvosteta kestävyyslajeja Ei huolta aiheuta hyvät, vaan huonot toimintamallit. Opettajat Suomessa 2013: Perusopetuksessa opettajia noin 40 000
Luku 6 Oppimisen arviointi 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet 6.3 Arvioinnin kohteet 6.4 Opintojen aikainen arviointi 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana 6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.4.4 Arviointi nivelvaiheissa 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi 6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat
Oppimista tukeva arviointikulttuuri Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijoina Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keinoja oppilaiden oppimisen tukemiseen Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria Arvioinnin myötä saatu tieto auttaa myös opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti
Luku 6 Oppimisen arviointi 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet 6.3 Arvioinnin kohteet 6.4 Opintojen aikainen arviointi 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana 6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.4.4 Arviointi nivelvaiheissa 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi 6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat
Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kuntoominaisuuksien tasoa ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet (1) Jako opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin Opintojen aikainen arviointi pääosin opintojen ohjaamista palautteen avulla Päättöarvioinnissa osaamisen tason arviointi Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä siten, että oppilailla on mahdollisuus osoittaa parasta osaamistaan. Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin
Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet (2) Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä Lievätkin oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Tärkeää myös vertaisarvioinnin taitojen kehittäminen Oppilaita ohjataan itsearviointiin.
Luku 6 Oppimisen arviointi 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet 6.3 Arvioinnin kohteet 6.4 Opintojen aikainen arviointi 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana 6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.4.4 Arviointi nivelvaiheissa 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi 6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat
Arvioinnin kohteet Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osaalueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia. http://edu.fi/perusopetus/liikunta/teknologia_liikunnanopetuksessa
Oppiminen arvioinnin kohteena Sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti.
Työskentely arvioinnin kohteena Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Perustuu eri oppiaineissa asetettuihin työskentelyn tavoitteisiin. Monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa ohjaa oppilaita tarkastelemaan ja kehittämään työskentelyä.
Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin Oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta (suhteessa tavoitteisiin) Käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
http://edu.fi/perusopetus/liikunta/teknologia_liikunnanopetuksessa Miten opettaja havainnoi, kerää ja dokumentoi arviointitietoa? Millaiseen vuorovaikutukseen arviointi perustuu? Miten omaa toimintaa suunnataan oppilaan oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi? Opettajan toteuttama arviointi Millainen opetus ja arviointikäytänteet mahdollistavat osaamisen ja edistymisen osoittamisen? Miten palautetta annetaan oppilaille ja huoltajille? Miten huolehditaan palautteen ohjaavuudesta ja kannustavuudesta? Miten oppilaan oppiminen, edistyminen ja osaaminen näkyvät suhteessa tavoitteisiin ja kriteereihin?
OPS2014 22.12.2014, Luku 6 Oppimisen arviointi 6.2. Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet (s. 48): Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena
Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena Olisivatko kuntotestien perusteella annetut arvosanat OPS2014 (6.3 Arvioinnin kohteet, s. 49) mukaista oppimisen ja työskentelyn arviointia?... Haasteita muun muassa: Pysyvää oppimista vs. yhden ominaisuuden päivän tila? esim. kestävyyskuntoa ei voida perustellusti kehittää (2-3 vvt / viikko) terveydentilan vaihtelut + kehityserot (esim. tammi-joulukuussa syntyneet) olosuhde-erot sekä esim. ennen/jälkeen ruokailun tapahtuva testaus Oppiminen ja työskentely ovat arvioinnin kohteet = Oikeusturva
Koululaisten kunnon ja liikehallinnan mittaaminen (Nupponen, Soini ja Telama,1999): Mittaaminen ei sinänsä ole tärkeää. Tärkeää on sen sijaan, että mikäli mitataan mittaustuloksia käytetään oppilaiden motivoimiseksi, vahvuuksien ja parannettavien piirteiden osoittamiseksi, kehityksen seuraamiseksi ja oppilaiden kaikenpuoliseksi ohjaamiseksi liikunnalliseen terveelliseen elämäntapaan. Näiden periaatteiden toteutumista hartaasti toivomme. Ei valitettavasti ole mennyt ihan näin vaan kuntotesteistä on muodostunut oppilaille voimakkaita kielteisiä kokemuksia...
Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena Tutkimuksien mukaan fyysisen kunnon arviointi voi ohjata liikuntaan jos oppilas ymmärtää, mitä merkitystä arvioitavalla asialla on hänelle juuri nyt (esim. vireystila) mitä hyötyä siitä on hänelle (esim. jaksaa opiskella keskittyneemmin) se on kannustavaa (tunne siitä, että kelpaa sellaisenaan) hän voi havaita kehittyvänsä siinä. (eli saa tietoa, miten voi kehittyä ja havaita edistyvänsä) Lähde: Liiikuntapedagogiikka 2013
Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 1-2 Oppimisen arvioinnilla tuetaan oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla eli sen tarkoituksena on tukea fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn kehittymistä. Rakentava ja kannustava palaute tukee oppilaan myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaiden oppimisesta, työskentelystä ja edistymisestä. Arvioinnissa pyritään tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeet sekä tukemaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaiden toimintaa ja työskentelyä havainnoimalla sekä ohjaamalla oppilaita itsearviointiin. Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita liikunnassa ovat - edistyminen liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen löytämisessä - edistyminen motorisissa perustaidoissa ja niiden harjoittelemisessa - edistyminen sovittuihin tehtäviin liittyvässä turvallisessa toiminnassa - edistyminen yhdessä työskentelyn ja itsenäisen työskentelyn taidoissa.
Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 3-6 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaan oppimisesta ja työskentelystä. Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekä kehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Arviointi toteutetaan oppilaan toimintaa ja työskentelyä havainnoimalla. Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Oppilaita ohjataan itsearviointiin. Liikunnan sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää liikunnan valtakunnallisia arviointikriteereitä.
Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 7-9 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet sekä kehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kuntoominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteina. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä siten, että oppilailla on mahdollisuus osoittaa parasta osaamistaan. Oppilaita ohjataan itsearviointiin. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut liikunnan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso liikunnan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen liikunnassa kehittyy kumulatiivisesti. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla Liikunnan työryhmä päätti keväällä 2013, että työskentely keskittyy otsikon lauseen palauttamiseen (1985 ja 1994), päivittämiseen ja perusteelliseen avaamiseen perustetasolla. Liikunnanopetuksen toimintakyvyn kolmikannan (OPS2004: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) järjestystä muutettiin siirtäen sosiaalinen toimintakyky psyykkisen toimintakyvyn eteen, koska oppiaineen luonteen mukaisesti yhteistyö liikuntatilanteissa edellyttää sosiaalisia taitoja ja näin luo edellytyksiä opettaa elämässä tarpeellisia taitoja (PL 2 ). Liikunta on erittäin monipuolinen kasvatusoppiaine!
Oppilaat kasvavat liikkumaan ja liikunnan avulla (Oppimisen ja työskentelyn tavoitteita vuosiluokilla 7 9) Fyysinen toimintakyky T1 Harjoittelu parhaansa yrittäen T2 Havainto- ja ratkaisuntekotaidot T3-T4 Motoriset perustaidot T5 Fyysiset ominaisuudet (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) T6 Uima- ja vesipelastustaito T7 Turvallinen ja asiallinen toiminta tunneilla Sosiaalinen toimintakyky T8 Työskentely kaikkien kanssa ja toisten huomioon ottaminen T9 Toiminta reilun pelin periaatteella ja vastuu yhteisistä oppimistilanteista Psyykkinen toimintakyky T10 Vastuu omasta toiminnasta ja itsenäinen työskentely T11 Myönteiset kokemukset omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä T12 Liikunnallisen elämäntavan merkityksen ymmärtäminen T13 Tietoa esim. harrastusmahdollisuuksista
Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10) Tavoite Arviointikohde Kriteeri 8 7 9 vlk: Esimerkki oppimistavoitteesta T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta S1 Fyysisten ominaisuuksien arviointi, ylläpito ja kehittäminen Oppilas osaa arvioida fyysisiä ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa monipuolisesti voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä. (OPS-tuki) Oppilas osaa arvioida fyysisiä ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä. Oppilas osaa arvioida ja harjoittaa joitakin fyysisiä ominaisuuksiaan. (OPS-tuki) 7 9 vlk: Esimerkki työskentelytavoitteesta T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan aktiivisesti ja parhaansa yrittäen. (OPS-tuki) S1 Työskentely ja yrittäminen Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja. Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan ja harjoitteluun vaihtelevasti. (OPS-tuki)
Keskeiset sisältöalueet / S1 Fyysinen toimintakyky: Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 5./8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia. Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa: Move!-mittausten tuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena. Lisätietoa Movesta: www.edu.fi/move Move!-koulutusten 2015 materiaalit: https://www.jyu.fi/sport/laitokset/liikunta/taydennyskoulutus/koulutukset/move/movemateriaalit
Paikallisen opetussuunnitelmatyön tukimateriaalit Liikunnan OPS2014 tukimateriaalit: http://www.edu.fi/ops2016_liikunnan_tukimateriaalit Opetushallitus / Paikallisen OPS-työn tukimateriaali: http://www.oph.fi/ops2016/paikallisen_tyon_tuki Valtakunnalliset eperusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi OPS2014 Oppiaineet Liikunnan eperusteet / Perusopetus
Koululiikunnan suuri mahdollisuus Myönteisesti koululiikunnan kokevia oppilaita nykyistä enemmän? Liikunnasta koulun johtava hyvinvointioppiaine? Liikunta lähivuosina perusopetuksen selkeästi suosituin oppiaine?
Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen OPS2014 22.12.2014, Luku 2 Perusopetus yleissivistyksen perustana 2.2. Perusopetuksen arvoperusta (s. 15-16): Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Oppilas tarvitsee kannustusta ja tukea! Kokemuksia välittämisestä ja osallisuudesta!
Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä Tärkeintä on välittäminen! KIITOS