Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa 2 2003 Workshop Barcelona epäspesifi yläraajakipu Tutkimuksen huippuosaaja Gwen Jull Kuulumiset IFOMT:n kokouksesta Fysioterapia tänään Syysopintopäivät 21.-22.11.2003 Kevätopintopäivät 9.5.-10.5.2003 Neitsytmatkani OMT-Paatissa Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n ja Suomen Manuaalisen Lääketieteen Yhdistys ry:n jäsenlehti
MSD 4-väri-ilmoitus 1/1 Aineisto Manuaalista 1/03 sivu 6, ellei uutta aineistoa toimiteta Manuaali
Hyvät Manuaalin lukijat Kesä tekee jo tuloaan. Vuoden toinen Manuaali on kädessäsi. SOMTY ry ja SMLY ry järjestivät yhteisen kevätopintopäivän syysopintopäivien tapaan ensikerran nyt Helsingissä toukokuulla. Alkukommentit tapahtumasta olivat rohkaisevia ja jatkoon kannustavia. Vierailijana oli Mark Lasslett ja muu ohjelma käsitteli niskan käypähoito suositusta ja manipulaatiohoitojen asemaa siinä. Samoin vaikean kivun hoito oli esillä. Manipulaatiohoito herättääkin kovasti tunteita sekä puolesta että vastaan. Niskan alueella vain kannattaa olla varovainen ja kriittinen ongelmien välttämiseksi. Tätä voi pitää yhtenä tuon koulutuspäivän johtopäätöksenä. Näin myös näyttää olevan politiikka muissa Euroopan sivistysmaissa. Kesän jälkeen täytyy jo kurkistaa syksyyn ja marraskuussa ovat Tampereella perinteiset syysopintopäivät ja teemana on polvi polvisymposium. Ohjelma tulee julkaisuun aivan lähipäivinä. Mutta jo tässä vaiheessa kannatta marraskuun kolmas viikon vaihde merkata kalenteriin. Keväällä 2004 Levillä vierailee Professori Hans Tilscher, Wienin Yliopistosta ja vetää injektioihin painottuvaa kurssia viikolla 15. Se onkin pääsiäisviikko ja ohjelma on maanantaista torstaihin. Professori Tilscher on Itävallan pitkäaikainen manuaalisen yhdistyksen vetätäjä, entinen FIMM presidentti. Varaus Leville kannatta tehdä ajoissa tuon ajankohdan suhteen ja kurssista vastaa Nisse Kyrklund, joten häneen yhteys niin kurssipaikka varmentuu. Lähdenkin tässä raksalle töihin Hyvää kesää ja tapaillaan syksyllä koulutuksen merkeissä!!! Hyvää kesää kaikille Manuaalin lukijoille, tukijoille ja ystäville Olavi Airaksinen SMLY ry puheenjohtaja Dosentti KYS Fysiatrian klinikka Kuopio OMT tutkinto 2004 2007 Hakuaika päättyy 30.9.2003. Pääsykoe järjestetään 24. - 26.10.2003; OMT-Keskus, Tallinnanaukio 1 B, 3. krs., 00930 HELSINKI Pääsyvaatimuksena on - sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä fysioterapeutin tai lääkärin tutkinto - vähintään kahden vuoden käytännön kokemus kokopäivätoimisena fysioterapeuttina tai lääkärinä TULE-potilaiden kanssa - suoritettu SOMTY ry:n järjestämä C1/C2 yhdistelmäkurssi Lopullinen valinta perustuu - soveltuvuushaastatteluun - manuaaliseen taidonnäyttöön pohjautuen C1/C2 yhdistelmäkurssiin - kirjalliseen kuulusteluun (C1/C2 yhdistelmäkurssin kurssimateriaalin teoriaosuus sekä F. Kaltenborn 1986. Raajojen nivelten manuaalinen mobilisointi teoriaosa, sivut 1-55). Vapaamuotoinen hakemus todistusjäljennöksineen SOMTY ry:n hallitukselle osoitettuna osoitteeseen Suvantokatu 1 E, 33100 Tampere Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa Julkaisijat: Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry ja Suomen Manuaalisen Lääketieteen Yhdistys ry. Osoite: Suvantokatu 1 E, 33100 Tampere. Puhelin: (03) 273 1320. Telefax: (03) 273 1320. Päätoimittajat: Maarit Keskinen, puh. 050-522 0772, sähköposti maarit.keskinen@pp.inet.fi ja Jukka-Pekka Kouri, sähköposti jp.kouri@sll.fimnet.fi. Taitto: Tekijätiimi Oy, puh. (03) 777 7110, fax (03) 777 7112, sähköposti tekijatiimi@tekijatiimi.fi. Ilmoitusmyynti/SOMTY: Pekka Anttila, puh. 040-504 4611, sähköposti pekka.anttila@omt.org. Ilmoitusmyynti/SMLY: Nils Kyrklund, puh. (09) 504 1011, fax (09) 533 221, kyrklund@manualexperts.fimnet.fi. Paino: Painotalo Auranen, Forssa 2003. Tekniset tiedot: Lehden koko: A4 (210 x 297). Palstojen määrä: 1-4. Rasteritiheys: 48 54. Painomenetelmä: offset. Sidonta: stiftaus. FD-Systems mv-ilmoitus 1/8 Aineisto Manuaalista 1/03 sivu 3, ellei uutta aineistoa toimiteta Manuaali
Whiplash update Seminar for fysioterapeuter 24 25 oktober 2003 i Oslo (10 undervisningstimer) De sidste årene har omfattende ny kunnskap om whiplash kommet frem. Seminaret omhandler den nye viten om orsaker-følger-fysikalsk diagnostikk og behandling av denne ofte vanskelige pasientgruppen. Seminaret bygger bl.annet på foreleserens doktorsavhandling ved Medisinsk Fakultet, Universitetet i Island som er samarbeidsprosekt med Fysioterapiavdelingen ved Universitetet i Queensland, Australia. Foreleser: Eythor Kristjansson PT, PhD. Spesialist i MT, MNFF Contents Opening Low speed whiplash biomechanics Potential soft tissue damages in whiplash loading Clinical Characteristics of Whiplash Associated Disorders (WAD) Minor segmental instabilities in the cervical spine Impairment in the cervical muscular system Impairment in cervicocephalic kinesthetic sensibility Balance disturbances in WAD: A predisposing factor for Fibromyalgia? Altered pain processing in WAD: Hands off vs Hands on treatment. Therapeutic Interventions Segmental and overall instability of the cervical spine improved by motor control approaches Integration of Manual Therapy and Psychosomatic treatments Closing Polarized opinions about WAD Discussion Pääkirjoitus... 3 OMT-tutkinto 2004-2007... 3 Whiplash - update seminar for fysioterapeuter... 4 Workshop Barcelona epäspesifi yläraajakipu... 7 Tutkimuksen huippuosaaja Gwen Jull... 8 Kuulumiset IFOMT:n kokouksesta... 10 Fysioterapia tänään... 11 Syysopintopäivät 21.-22.11.2003... 12 Manuaali uudistuu... 13 Kevätopintopäivät 9.5.-10.5.2003... 14 Manual Therapy, Physical Therapy, and Continued Care by a General Practitioner for Patients with Neck Pain... 18 Somty ry järjestää ylimääräisen C1/C2 -kurssin Helsingissä... 18 Michael Shacklockin kurssi... 18 Neitsytmatkani OMT-Paatissa... 19 Somty ry:n kurssikalenteri 2003... 20 Somty ry:n kurssikalenteri 2004... 21 Mulligan jatkokurssi Tampereella... 22 Mulligan Concept... 22 Manuaali
Hyvää kesää Manuaalin lukijoille! Kuva: Ilkka Korhonen Manuaali 5
Low Back Pain - New Perspectives and Clinical Implications Aika, paikka Järjestäjä 21. - 22.8.2003, ORTON Invalidisäätiö Kuntoutus ORTON Yhteyshenkilö Ylilääkäri Karl-August Lindgren, puh. (09) 4748 6366 karl-august.lindgren@invalidisaatio.fi Kohderyhmät Tavoite Hinta Ilmoittautuminen Fysiatrit, työterveyslääkärit, terveyskeskuslääkärit, ortopedit, fysioterapeutit ja toimintaterapeutit Perehdyttää osallistujat viimeisimpiin tutkimustuloksiin ja niiden soveltamiseen käytännössä 300 (sisältää luentomateriaalin, lounaat ja kahvit) Puh. (09) 4748 6212 tai kerstin.lindstrom-salmi@invalidisaatio.fi Ohjelmassa: Functional anatomy of the lumbar spine; Wolfgang Rauschning, Ruotsi Pain generators in low back pain; Charles Aprill, USA ja Wolfgang Rauschning How pain relates to muscle activation; Aage Indahl, Norja Sympaattisen järjestelmän muutokset selkäkivussa; Maarit Gockel, Kuntoutus ORTON Differential diagnosis in radicular pain; Charles Aprill ja Wofgang Rauschning Non-spinal lumbar pain; Charles Aprill Milloin epäillä tulehduksellista sairautta selkäkivussa?; Leena Paimela, Kuntoutus ORTON Spinaalistenoosi - kliininen vai radiologinen diagnoosi?; Kaj Tallroth, Sairaala ORTON Functional anatomy of the S-1 joint; Wolfgang Rauschning Lantion alueen häiriöt mahdollisen selkäkivun taustalla; Tiina Lahtinen-Suopanki, Kuntoutus ORTON Alternative Blockades in the diagnostics and therapy; Charles Aprill Imfliximab in the treatment of severe sciatica; Heikki Hurri, Kuntoutus ORTON Voidaanko ennakoida hoidon vaikuttavuutta psykososiaalisilla tekijöillä; Leena Niemistö ja Markku Riipinen, Kuntoutus ORTON Is low back pain just a functional disturbance?; Aage Indahl Koulutus anotaan Helsingin yliopiston lääketieteen tiedekunnalta kurssimuotoiseksi erikoistumiskoulutukseksi fysiatrian, työterveyshuollon, ortopedian ja traumatologian ja yleislääketieteen aloille. Manuaali
Workshop Barcelona epäspesifi yläraajakipu Barcelonassa järjestettiin fysioterapeuttien maailmanjärjestön 14:sta maailmankongressi 7 12.6.2003. Espanjassa järjestetty kongressi kokosi 3000 osallistujaa eripuolilta maailmaa kuuntelemaan, keskustelemaan ja esittämään mielipiteitä fysioterapiasta. IFOMT järjesti tilaisuudessa 8.6.2003 työpajan ns. workshopesitys sai salin täyteen kuulijoita noin 150 aiheesta innostunutta. Kansainvälinen manuaalisen terapian järjestö IFOMT esitteli toimintaansa ja painopistealueita ennen workshop-esitystä johdantona. Työpajan aiheena oli epäspesifi yläraajakipu, neuropatologinen alkuperä, kliininen arviointi ja hoito. Agneta Lando (UK), IFOMT puheenjohtaja kertoi:yhdistyksen tavoitteista, visioista ja tehtävistä. Tästä jatkoi ennen varsinaista esitystä Debra Shirley Australia The University of Sydney kertoi näyttöön perustuvasta manuaalista terapiasta. Jane Greening (UK) workshop-esitys: Non spesific arm pain. Jane Greening kuvasi epäspesifin yläraajakipu oireita. Oirekuva kuuluu allodynia tai hyperalgesia ilman dermatomista löydöstä, pienten verisuonten vasokontriktioita yhteys sympaattinen hermosto, yläraaja kipu ja usein tenosynoviitti löydös, värinätunto häiriöitä, neurodynamiset ja hermoprovokaatio testit positiiviset löydökset. Ihopinta herkistyminen histamiini reaktio c-hermosäikeiden toimintaan liittyen. Lihasepätasapaino lyhentyneet lihakset/ lihasryhmät näistä tyypillisimpiä scalenukset, pectoralis minor, serratus anterior jne.. 1. costan mobiliteetti häiriintynyt. Esityksen kuului video jossa näyttiin medianus hermon neurodymiikkaa karpaalikanavan poikittaiskuvaus jossa häiriintynyt neurodymiikka esti n. medianuksen radiaalisuutaisen liikkeen rannekanavassa. Ranteen fleksio-ekstensio liikkeiden aika.. Pitkittäissuuntainen kuvaus oli tehty istuen rintaranka lysähtäneenä jossa tehtiin etusormen ekstensiota, näin saatiin esiin hermon liike. Kuvaukset oli korkea taajuisella ultraäänellä jolla valtimosuonten laajentuminen erottui myös selvästi. Hermon liikemäärän selvittämiseksi oli tietokoneella tehty ohjelma jossa pystyttiin merkitsemään hermoon ns. markkerit. Tämän avulla arvioidaan/mitataan hermon venymistä tai liukumissuuntaista liikettä. Epäspesifi yläraajakipua on tyypillinen toimistotyötä tekevän päätetyöntekijän oireisto. Jane Greenillä on tällä hetkellä tutkimus tulossa joka on parhaillaan painossa. Hänen kertoman mukaan oli vaikeata löytää tutkimukseen riittävä määrä oireettomia verrokkeja. Alkuhaastattelussa painotettiin kipupiirros, dominoiva käsi, kipuhistoria, kuinka pitkiä ajanjaksoja työajasta päätteen ääressä. Subjektiiviset ja objektiiviset löydökset ja niiden seuranta hoidon edetessä. Workshop painottui esityksen osalta yläraajojen hermojen palpaation brachiaalipleksus mukaan lukien esitys oli selkeä. Palpaatio sisälsi myös provokaatiotestejä erityisesti pinnealueet lähinnä hermon kompripointia. Hoidon osalta esitettiin myofaskiaalisia rentoutustekniikoita C-säikeiden aktivaation vähentämiseksi. Tukena käytettiin trigger käsittelyä, mainittiin myös mahdollinen akupunktion käyttö samaan indikaation. Olkapään/lapaluun asento teippaus lapaluun protraktion estämiseksi. Esitys oli seurattavissa videolta, joka helpoitti suuresti tilanteen seuraamista. Esitys päättyi jonka jälkeen käytiin läpi vielä muita asennon hallintaan ja ergonomiaan liittyviä seikkoja. Näistä joitakin fyysisen kunnon kohottaminen aerobinen kapasiteetti, hengitys funktioiden korjaaminen ja ergonomian korjaaminen istuma-asento, pilates, alexanteritekniikka jne.. konekirjoitustekniikkakurssi. Lisäksi korostettiin ettei hoitotekniikat ja kotiharjoitteet tule olla sellaisia joissa ei lisätä ärtyneen neuraalikudoksen tensiota. Onnistunut esitys jäämme odottelemaan Greenin Tutkimuksen ilmestymistä, Referaatti Jouni Peltola Manuaali
Tutkimuksen huippuosaaja Gwen Jull Teksti: Vesa Lehtola Kuvat: Ilkka Korhonen Koko 1990-luvun saimme lukea australialaisten tutkimusryhmien innovatiivisista lanneselän kipuun liittyvistä tutkimusraporteista ja opimme niiden kautta krooniseen lanneselkäkipuun liittyviä keskushermoston ja tukikudosten hallinnan asioita. Vuosituhannen vaihtuessa myös kaularangan alueen randomisoidut kontrolloidut huippututkimukset ilmestyivät Queenslandin yliopistosta. Useimpien tutkimusten taustalla on yliopiston hoito- ja kuntoutustieteellisen jaoston fysioterapiaosaston johtaja, apulaisprofessori Gwen Jull. Tapasimme huippututkijan WCPT:n kongressissa Barcelonassa. Mitkä syyt johtivat sinut tutkijan uralle? Aloitit varmaan kliinikkona? Kyllä, suoritin manuaalisen terapian pitkän koulutuksen ja työskenneltyäni jonkin aikaa kliinikkona siirryin Queenslandin yliopistoon tutkijaksi vuonna 1977, toteaa Gwen Jull kauhistellen ajan kulumista. Minulla on aina ollut intohimona auttaa potilaita fysioterapiamenetelmillä ja samanaikaisesti tutkia käyttämiemme menetelmien tehokkuutta. Suureksi onnekseni Queenslandin yliopistolla oli vahva tutkimusperinne ja huomasin heti, että tutkimuksen ilmapiiri vei minut mukanaan. Tunsin fysioterapian, erityisesti manuaalisen terapian, auttavan potilaita ja halusin tietää enemmän sen vaikutusmekanismeista. Tutkimusasetelmillesi on tyypillistä niiden kliininen suuntautuminen ja tutkimustesi johtopäätökset on helppo kytkeä omaan potilastyöhön. Voitko nimetä mikä tutkimustuloksesi on ollut merkityksellisin? Luulen, että yritämme ennen kaikkea ymmärtää pro- G. A. Jull sessien merkityksen: kliinisessä potilastyössä näemme hoitomme tehoavan ja tutkimuksella luomme kehyksen toiminnallemme. Tarvitsemme tarkempaa tietoa toimintahäiriöiden mekanismeista luodaksemme tarkemmat hoitomenetelmät. Henkilökohtainen kiinnostukseni on toimia näiden mekanismien ja hoitomuotojen rajapinnalla. Meillä on kokonaisia tutkimusryhmiä keskittyneenä oman erikoisalansa tutkimukseen; yksi henkilö ei pysty tekemään tätä kaikkea. Suomessa osa manuaalisen terapian pitkän koulutuksen suorittaneista fysioterapeuteista on aloittanut yliopistoopiskelun pääaineenaan liikuntalääketiede. Mikä on mielestäsi fysioterapeuttisen tutkimuksen tulevaisuuden haaste? Yhdistyminen liikuntalääketieteeseen, psykologiaan vai sosiologiaan? Mielestäni tulevaisuus on biopsykososiaalisen yhdis- Manuaali
telmän, luulen niin. Historiallisesti toimintahäiriöiden biologisten tekijöiden ymmärtäminen on ollut melko heikkoa ja uskon tulevan 10 vuoden aikana tietoisuuden niiden taustalla olevista mekanismeista selkeästi parantuvan. Tämä johtanee tarkoituksenmukaiseen tasapainoon bio,- psyko- ja sosiaalisten komponenttien välillä, tähän asti painotus on ollut enemmän psykologisilla ja sosiaalisilla komponenteilla. Toiseksi, fysioterapialla ei voida auttaa kaikkia potilaita ja tutkimuksilla olisikin tärkeää oppia seulomaan ne potilaat, jotka eivät hyödy fysioterapiasta. Fysioterapeutit ovat fyysisen kuntoutuksen asiantuntijoita ja tutkimusryhmien johdossa tulisi olla fysioterapeutti, ja vaikkakin minut kannettaisiin nyt tietyistä saleista ulos, mutta silti tämä on Kummalla hoitomuodolla aloitat kaularangan mekaanisen toimintahäiriön hoidon, manuaalisesti vai terapeuttisella harjoittelulla? (Viittaus päänsärkytutkimukseen Jull, Gwendolen, PT, PhD, Trott, Patricia, PT, MSc, Potter, Helen, PT, MSc, Zito, Guy, PT, Grad Dip Manip Ther, Niere, Ken, PT, Mph, Shirley, Debra, PT, BSc, Emberson, Jonathan, MSc, Marschner, Ian, PhD, Richardson, Carolyn, PT, PhD, A Randomised Controlled Trial of Exercise and Manipulative Therapy for Cervigenic Headache. Spine. Volume 27, Number 17: 1835-1843 2002) Todellakin, päänsärkytutkimukseni antoi johtopäätökseksi molempien lähestymistapojen olevan yhtä tehokkaita, mikä oli mielestäni yllättävää. Noin 10 % tutkittavista hyötyi hoitojen yhdistämisestä, josta voisi ajatella siitä sanottava: muiden ammattiryhmien edustajat eivät tunne alaamme ollenkaan, sanoo Gwen Jull virnistäen. Maailmanlaajuisesti, myös Suomessa, on käynnissä keskustelu manipulaatiohoidon hyödystä verrattuna sen mahdollisiin haittoihin. Mikä on sinun mielipiteesi manipulaatiohoidosta esimerkiksi kaularangan toimintahäiriöiden hoidossa? Ensinnäkin, manipulaation komplikaatioiden esiintyvyysriski on erittäin, erittäin pieni. Riski on kuitenkin olemassa ja ammattilaisina meidän on se tiedostettava. Tulevaisuudessa tutkimusasetelmat tulevat vertailemaan manipulaation ja mobilisaation tehokkuutta ja oman tunteeni mukaan tulokset tulevat olemaan molemmille hoitomuodoille lähes yhtä hyvät. Koska mobilisaatiohoito on vieläkin riskittömämpää kuin manipulaatio, uskon tulevaisuudessa sen osuuden lisääntyvän suhteessa manipulaatiohoitoon. Fysioterapian maailman kongressi. olevan osalle potilaista hyötyä, sanoo Gwen Jull kohauttaen lievästi ymmällään hartioitaan. Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi? Onko sinulla juuri nyt tutkimusprojekteja meneillään? Nyt tutkija selkeästi innostuu. Olemme juuri saaneet päätökseen kaularankaperäisen päänsäryn diagnostisia kriteereitä koskevan tutkimuksen, jossa pyrimme erittelemään nikama- ja lihasperäisenkin päänsäryn aiheuttajan. Lisäksi olemme saaneet päätökseen whiplashia koskevan prospektiivisen tutkimuksen, jolla pyrittiin etsimään toipumista ennustavia tekijöitä; näyttää siltä, että noin 20 % whiplash-ongelmaisista potilaista toipuu huonosti vammasta ja juuri tämä ryhmä vaatisi moniammatillista kuntoutusta. Seuraavaksi suunnittelemme tälle posttraumaattista stressiä kärsivälle ryhmälle Manuaali
Kuulumiset IFOMT:n kokouksesta Barcelonassa pidettiin IFOMT:n (WCPT:n subgroup) kokous, missä keskusteltiin mm. IFOMT:n uusista www-sivuista, erikoisosaaja nimikkeestä sekä OMT koulutuksesta. Kokoukseen osallistui lähes kaikki 17 maata, jotka ovat IFOMT: n jäseniä. IFOMT:lle ollaan kehittämässä uusia www-sivuja, jotka toivotaan olevan käytössä 2004 Etelä-Afrikan kongressissa. IFOMT:n www-sivut olisivat huomattavasti laajemmat kuin nykyiset sieltä voi hakea tietoa mm. jäsen maiden koulutuksista, kouluttajista, kursseista, tutkimustöistä. Mielenkiinnolla odotellaan www-sivujen valmistumista. Erikoisosaaja nimike ja sen kriteerit ovat olleet IFOMT: n koulutustyöryhmässä kehitteillä vuoden ajan. Olen itse mukana koulutus työryhmässä, mikä selvittää eri maiden tilannetta erikoisosaaja asiassa, OMT koulutusta. Erikoisosaaja nimikettä käytetään vain muutamissa maissa. Suomessa asia on vielä kesken, mutta SOMTY:n hallitus on kehittänyt OMT-fysioterapeutin kriteerit. Erikoisosaaja nimikkeeseen vaikuttaa myös miten eri maissa fysioterapiakoulutus suoritetaan ja miten opintoviikkoja lasketaan. Koulutus työryhmä piti palavereja, missä tehtiin ehdotuksia erikoisosaaja nimikkeestä, näitä asioiden työstämistä jatketaan sähköpostin avulla. OMT koulutuksesta ja sen standardoinnista on keskusteltu monia vuosia. OMT- koulutuksen kesto ja sisältö vaihtelee huomattavasti eri jäsen maissa. Koulutusten kesto vaihtelee esim. Ruotsissa suoritetaan edelleen OMT-koulutus eri tasoissa (steg 1, 2,3) ja Norjassa koulutus on siirtynyt yliopistoon. Koulutuksen standardoiminen on varmaankin monien vuosien projekti. Etelä-Afrikassa pidetään IFOMT:N jäsenmaiden virallinen kokous, missä valitaan uusi hallitus, hyväksytään toimintasuunnitelmat, budjetit ja toivottavasti erikoisosaaja nimikkeelle saadaan päätös. Kesäisin terveisin Maarit Keskinen Tutkimuksen huippuosaaja Gwen Jull... kliinistä tutkimusta, jossa toinen ryhmä saa psykologisia interventioita ja toinen ei. Pohjimmiltaan haluaisimme ottaa kantaa Quebeq Task Forcen diagnostisiin kriteereihin tuki- ja liikuntaelinongelmiin ja se saa minut pysymään liikkeellä iästäni huolimatta, tiivistää Gwen Jull, tämänhetkinen fysioterapeuttisen tutkimuksen huippuosaaja. Haastattelu vahvistaa vaikutelmaa australialaisrouvan määrätietoisesta ammattitaidosta ja halusta tuoda kliinisesti meille kaikille tärkeitä asioita laajempaan tietouteen. Lopputervehdykseksi saamamme kädenpuristus on luja, mutta lämminhenkinen. Maarit Keskinen ja Gwendolen A. Jull, Barceloona 2003. Kuva: Ilkka Korhonen. 10 Manuaali
Fysioterapia tänään Kaikki mikä liikkuu tai liikutetaan, on sitten kyse sairaasta tai terveestä lienee fysioterapiaa. Ja hyvä niin, koska se on osoitus että fysioterapia on tänä päivänä hyvin monipuolista. Ja onhan muutos ollut suuri viimeisen 10-15 vuoden aikana. Uusi ja tutkittu tieto tuntui 90 luvun alussa hyvältä, koska teoriatieto oli innostavasti tukemassa käytäntöä. Mutta nyt uutta tietoa tulee niin ylen määrin, ettei kukaan sitä voi enää yksin hallita. Onneksi eri järjestöt ja tutkimusyksiköt keräävät tätä tutkittua ja näyttöön perustuvaa tietoa, ja muodostavat siitä mielipiteensä ja tekevät suosituksia, joita nimitetään Käypähoidoksi. Käypähoitosuosituksia ei kuitenkaan pidä lukea ainoana totuutena, ei ainakaan fysioterapian käytännössä, jossa suositukset perustuvat puutteellisiin tutkimuksiin, ja jossa suositusten antajat ovat yleensä muiden ammattikuntien edustajia kuin fysioterapian. Tiedon tulva ei ole ohittanut kaikkia asiakkaita/potilaita, vaan he ovat tänään paljon tietoisempia siitä mitä fysioterapia on, ja mitä he voivat odottaa hoidoilta. Fysioterapeutti ei ole enää sellainen auktoriteetti kuin ennen. Valkoinen takki ei enää riitä vakuuttamaan, eikä edes pelottamaan, fysioterapia on nyt asiakas/potilaslähtöistä, heidän tietoisuudestaan ja tarpeistaan lähtevää. Fysioterapia on tieteenä uusi, mutta on muistettava ettei se kuitenkaan koostu pelkästään anatomiasta ja biomekaniikasta, vaan myös kasvatus-, käyttäytymis- ja sosiaalitieteistä. Näin fysioterapeutti osaa tietoja yhdistämällä fasilitoida kuntoutujan oppimisprosesseja ja siten motivoida häntä oikeiden harjoitteiden suorittamisessa ja liikuntatottumusten oppimisessa. Moniammatillisen kuntoutuksen yhtenä ammattilaisena tulee fysioterapeutin käyttää laaja-alaista näkemystään potilaan tarpeiden, sen hetkisen tilan ja kliinisten tavoitteiden ymmärtämisessä. Vaikka moniammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuudesta tieteellinen näyttö on vielä puutteellinen, on muiden ammattialueiden osaaminen tunnustettava ja sitä on myös kuntoutujan hyväksi etsittävä. Hyvät manuaaliset taidot ovat aina olleet fysioterapian vahvaa aluetta diagnostisissa ja terapeuttisissa toimenpiteissä. Näitä taitoja täytyy täydentää kognitiivisilla taidoilla, eli pään täytyy tietää mitä kädet tekevät. Tämä on alku kliinisen päättelyn ja päätöksen teon prosessissa. Terveyspalvelujen voimakas kasvu ja kalleus ei kohta enää ole hallittavissa, vaan priorisointeja on tehtävä. Ja vaikka vaalit ovat juuri takana, ja oikean ehdokkaan taakse ryhmittyminen on edessä vasta vuosien kuluttua, tulee fysioterapeutin olla poliittisesti valveutuneita ja seurattava kansanedustajiksi valittujen terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. On huolehdittava että perusterveydenhuoltoa ei unohdeta, ja että erityisesti ennaltaehkäisevä terveydenhuolto saa sille kuuluvan arvon ja aseman. Se jos mikä on olennainen osa fysioterapiaa. Jos nämä edelliset tiedot ja taidot hallitsee, eikö asiakkaan/potilaan ensikontakti voisi tule-ongelmissa olla esimerkiksi fysioterapeutti. Jos sairaanhoitaja pikakoulutetaan lääkäreiksi, voisi heistä tulla flunssalääkäreitä ja fysioterapeuteista selkälääkäreitä. Markku Paatelma Suomen Fysioterapeuttiliiton 60-vuotis juhlakongressi 4.-5.4.2003 Finlandia-talossa Kiitospuhe kultaisen ansiomerkin saaneiden puolesta Manuaali 11
21.11.2003 perjantai 9.15 10.00 Rekisteröinti ja ilmoittautuminen 10.00 10.15 Avaus Maarit Keskinen, SOMTY ry ja Olavi Airaksinen, SMLY ry Session puheenjohtaja: Ylilääkäri Timo Rousi, Kanta- Hämeen keskussairaala 10.15 10.45 Polvikipu taustaa 10.45 12.00 Polvipotilaan tutkimus vastaanotolla miten testit valitaan? Ortopedi Jukka Kettunen KYS Polvipotilaan tutkiminen fysioterapeutti 12.00 13.30 Näyttelyyn tutustuminen ja lounas 13.30 14.20 Millaisia kuvia polvipotilaasta natiivi UÄ vai MRI 14.20 15.00 Urheilijan polvikipu Ortopedi, dosentti Hannu Miettinen, KYS Urheilijan polvikivut fysioterapeutti 15.00 15.45 Näyttelyyn tutustuminen ja kahvi 15.45 16.30 Nivelrikko miten se syntyy? Dosentti Jari Arokoski 16.30 17.15 Polvivaivojen hoitolinjauksia: lääkkeistä harjoitteluun Dos Olavi Airaksinen 17.15 17.30 Päivän päätös 17.30 18.15 SMLY ry ja SOMTY ry vuosikokoukset 20.00 Iltajuhla, Tampere-talo 22.11.2003 lauantai Session puheenjohtaja: Olli Aranko, SOMTY ry 9.15 10.00 Rustosiirteet - uutta helpotusta polvivammoihin? 10.00 10.45 Polven harjoittaminen vesiolosuhteissa Tapani Pöyhönen, TtT, ft, liikuntafysiologi Kymenlaakson keskussairaala 10.45 12.15 Näyttelyyn tutustuminen ja lounas 12.15 12.45 Polven artroskopiakirurgian menetelmät Ortopedi Jan Lassus 12.45 13.30 ACL, postoperatiivinen fysioterapia ja laksiteettimittaukset Anu Kivinen, ft, Sairaala Orton 13.30 14.30 Näyttelyyn tutustuminen ja kahvi 14.30 15.15 Komplisoitunut polvikipu CRPS ja vaikean polvikivun hoito 15.15 16.00 Fysioterapian keinot pitkittyneessä polvikivussa Tiina Lahtinen-Suopanki, ft, OMT Sairaala Orton 16.00 16.15 Yleiskeskustelu ja päätös 12 Manuaali
Koulutuspäivien johtajat: SMLY ry:n puheenjohtaja Olavi Airaksinen, dosentti, Kuopio e-mail: olavi.airaksinen@kuh.fi SOMTY ry:n puheenjohtaja Maarit Keskinen, ft OMT, Seinäjoki e-mail: maarit.keskinen@pp.inet.fi Yhteyshenkilöt: SMLY ry:n varapuheenjohtaja Nils Kyrklund e-mail: kyrklund@manualexperts.fimnet.fi SOMTY ry:n varapuheenjohtaja Olli Aranko, ft OMT, Helsinki e-mail: olli.aranko@omt.org Ilmoittautuminen: SOMTY ry/tarja Salonen Suvantokatu 1 E, 33100 TAMPERE Puh./fax (03) 273 1320 e-mail: omt-somty@omt.org Kurssimaksu: Jäsenet 165 euroa, ilmoittautuminen 14.10.2003 ja maksu 28.10.2003 mennessä 195 euroa, ilmoittautuminen 15.10.2003 jälkeen Ei-jäsenet 275 euroa, ilmoittautuminen 14.10.2003 ja maksu 28.10.2003 mennessä 305 euroa, ilmoittautuminen 15.10.2003 jälkeen Opiskelijat saavat 50 % alennuksen osallistumismaksusta. Alennushinnan maksavien kiintiö on 30 henkilöä. Illalliskortti 15 euroa, sisältää alkumaljan ja kolmen ruokalajin illallisen, paikkoja 350 henkilölle. Peruutusehdot 29.10.2003 mennessä tehtyjen peruutusten maksut palautamme kokonaan, paitsi 30 euroa pidätämme käsittelykuluina. 8.11.2003 jälkeen tehdyistä peruutuksista ei maksua palauteta. Manuaali uudistuu Toimituskunta ottaa vastaan tasokkaita manuaalista terapiaa ja lääketiedettä sivuavia artikkeleita esim: - kirjallisuuskatsauksia - tutkimusselostuksia - mielenkiintoisia tapausselostuksia ( case corner ) - kirja-arvosteluja, lehtireferaatteja Tekstimateriaali toimitetaan päätoimittajalle sähköpostitse (jouni.peltola@omt.org) tai 3,5 tuuman levykkeellä osoitteella Jouni Peltola, Mannerheimintie 47 C 2, 00250 HELSINKI. Tekstiformaattina käyvät kaikkien yleisimpien tekstinkäsittelyohjelmien (esim. Microsoft Word, WP, Works) tallennusmuodot. Varmuuden vuoksi mukaan on hyvä liittää tekstitiedostomuodossa (.txt) tallennettu kopio tekstistä. Perustekstin tulee olla kirjoitettu ilman rivinvaihtolyöntejä ja tavuviivoja. Taitossa pyritään yhdenmukaiseen otsikointiin, joten harkitse otsikointia ja otsikoiden painoarvoa huolella. Lähteet ja viitteet merkitään tekstin yhteyteen käyttäen joko suoraa viittausta tai numerointia. Lähdeluettelo tulee esille artikkeleissa, joissa sen katsotaan olevan tarpeellinen. Sähköisessä muodossa tallennetut kuvat voidaan toimittaa toimitussihteerille sähköpostitse tai levykkeellä em. osoitteeseen. Ei mielellään Word muodossa kuvia. Paperitai diakuvat toimitetaan suoraan taittoon osoitteella Tekijätiimi /Pirjo Pöllänen, Arolantie 16, 16300 ORIMATTILA. Jouni Peltola toimitussihteeri jouni.peltola@omt.org 050-5254462 Mannerheimintie 47 C 2 00250 HELSINKI Majoitus: Majoitusvaraukset 22.10.2003 mennessä, majoituskiintiöt koodilla SOMTY Sokos Hotel Ilves, Hatanpäänvaltatie 1, puh. (03) 262 6260 Hinta 98 euroa/huone 1-2 henkilöä. S-etukortilla hinta 89 euroa/huone. (Kiintiö 230 huonetta). Ramada Hotel Tampere, Yliopistonkatu 44, puh. (03) 245 5111 Hinta 87 euroa 2-hengen huone ja 76 euroa 1-hengen huone (kiintiö 30 huonetta). Sokos Hotel Villa, Sumeliuksenkatu 14, puh. (03) 262 6267 Hinta 71 euroa/huone 1-2 henkilöä (kiintiö 30 huonetta). Sokos Hotel Tammer, Satakunnankatu 13, puh. 020 123 4632. Hinta 75 euroa/huone (kiintiö 10 huonetta). Manuaali 13
Kuvassa vas. ylärivi Jukka-Pekka Kouri ja Mark Laslett, alarivi oikealla fysiatri Kari Hurskainen ja Heikki Levon. Kevätopintopäivät Hotelli Presidentti Congress Center 9.5. 10.5.2003 SMLY :n ja SOMTY :n ensimmäiset kevätopintopäivät pidettiin Helsingissä. Opintopäivien teemat olivat: Niskan käypähoito suositus, kivunhoito ja manuaalinen terapia. Päiville oli saapunut n. 200 osallistujaa kuulemaan esityksiä. Perjantai päivän avasi puheenjohtajana fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, kivunhoidon erikoispätevyys, Olavi Airaksinen KYS, Kuopio. Ensimmäinen puhuja kansainvälisen tuulahduksen antoi, Mark Laslett Dip. MT, Dip. MDT. Aiheet: Kaularangan ja lannerangan mekaaninen diagnoosi sekä hoito. Tutkijan otteella selvitettiin mekaanista diagnostiikkaa ja kliinisten tutkimusten luotettavuutta. Erityistä mielenkiintoa lisäsi selkeät esitykset kliinisten tutkimusten yhteydessä esiintyvien termien selventäminen. Puhuttaessa spesifisyydestä ja sensitiivisyydestä suomenkieli käyttää sanoja tarkkuus ja herkkyys. Herkkyys tarkoittaa testin kykyä antaa positiivinen tulos eli testin havaitsemistodennäköisyys. Tarkkuus tarkoittaa testin kykyä antaa negatiivinen tulos. Herkkyyden kasvaessa tarkkuus yleensä heikkenee ja tarkkuuden kasvaessa herkkyys yleensä vähenee. Tarkkuus ja herkkyysarvojen avulla voidaan myös laskea todennäköisyyssuhde testien luotettavuudesta likehood ratio LR. Mark Laslettin esitys osoitti suuntaa (EBPMT) evidence based pratice in manual therapy, näyttöön perustuvasta manuaalisen terapia/lääketieteen osalta. Olavi Airaksinen jatkoi aiheesta: Millainen tieteellinen näyttö on manipulaatiohoidoista? Manipulaatio ja manuaalisesta hoidosta on julkaistu viime vuosina runsaasti hoitotutkimuksia ja myöskin on arvioitu manipulatiivisenhoidon vaikuttavuutta useissa meta-analyyseissa. Airaksinen korostaa lääkärin keskeistä vastuuta diagnoosin varmentamisesta ja mahdollisten riskitekijöiden huomioimisessa. Näin ollen manipulaatiohoidon turvallisena käyttöalueena on epäspesifi lanneselkä kipu. Mikäli havaitaan riskitekijöitä tulee harkita muita vaihto-ehtoja hoidon toteutuksessa. Voimakkaita ulkoisia voimia aiheuttavia manipulaatiotekniikoita tulisi käyttää harkiten. Koska tutkimusten mukaan pelkkä mobilisaatio ja saa aikaan suotuisia hoito vaikutuksia, samoin kuin yhdistämällä mobilisaatio ja manipulaatiohoitoihin injektiohoitoja, näin suositeltavaa onkin lähteä liikkeelle kevyimmillä teknii- 14 Manuaali
likaatiosta raportoitu viimeisen kolmen vuoden aikana, Kuvantamistekniikoiden kehitys ja parempi saatavuus vaikuttavat myös lisääntyvään ja tarkempaan raportointiin. Uutena piirteenä on tullut esiin silmälääkärien julkaisut. Voidaanko komplikaatiota vähentää 1. toimenpiteitä vähentämällä, 2 rajaamalla, 3 keskittämällä, 4 manipulaatiokoulutusta ja tekniikoita kehittämällä, 5 tiedostamista lisäämällä, 6 kliinistä tutkimista kehittämällä, 7 konetutkimuksia lisäämällä, 8 muilla konsteilla??? Maarit Keskinen, SOMTY ry:n puheenjohtaja ja Voitto Järvimäki. koilla. Lääkärin päättäessä ohjata potilaansa manipulaatiohoitoon tulee kiinnittää huomiota hoidon toteuttajan ammattitaitoon. Hyvin koulutettuja hoidon toteuttajia on käytettävä. Riittävän manipulaatiokoulusta on asiaan perehtyneillä lääkäreillä, OMT-fysioterapeuteilla, koulutetuilla kiropraktikoilla, koulutetuilla osteopaateilla ja koulutetuilla naprapaateilla. Fysiatri ylilääkäri Kari Hurskainen Hyvinkään sairaala /HUS. Aiheena manipulaatiohoitojen komplikaatiot Selkärangan manipulaatiohoitojen komplikaatiota on kuvattu kirjallisuudessa 1920-luvulta alkaen. Ensimmäinen neropatoloogisesti vahvistettu manipulaatio jälkeinen vertebrobasilaarinen infarkti kuvattiin 1947. Yleisin vakava manipulaatiokomplikaatio vertebrobasilarinen infarkti, minkä taustalla todetaan yleensä arteria vertebraaliksen dissekaatio. Todennäköiset syyt ovat nikamavaltimon rakenne ja kulku yläkaularangassa; rangan kiertolaajuus ja ojennus, toimenpide voima ja liikelaajuus. Hurskaisen 1994 julkaistun artikkelin todettiin 1993 menessä 17 kaularangan alueen komplikaatio joista 12 vertebrobasilaarista ja 3 karotisalueelta. Nyt uudessa kirajllisuushaussa 1993-3/2003 totesin 68 manipulaatiokomplikaatiota, joista 63 kaularangan alueelta, 30 vertebrobasilaarista, 7 karotisalueelta myelopatiota 11 ja kaluarangan prolapseja ja/tai radikulopatiota. Puolet komp- Päivän päätti manipulaatiohoito antavien ammattikuntien paneeli, osallistujat: fysiatri Eero Penttinen, fysiatri osteopaatti Jari Ylinen, naprapaatti Petteri Koski, OMT-fysioterapeutti Tiina Lahtinen-Suopanki, OMT-fysioterapeutti THM Markku Paatelma ja kiropraktikko Reijo Neva Osallistujat esittivät oman näkemyksen manipulaatiohoidosta. Esiintyjät olivat hyvin perillä tämän hetkisten tutkimusten valossa manipulaatiohoidon vaikuttavuudesta ja riskeistä. Useassa esityksessä kaularangan manipulaatioon liittyvä halvausriskin suuruus oli esitetty olevan noin 0,001%. Vertailuarvona voidaan pitää tulehduskipulääkkeiden kuolemaan johtavaa GI-kanavan verovuotoriskin arvioitu olevan 0,04 %. Huolenaihetta ammattikuntien parissa kuitenkin tunnettiin erityisesti niskan käypähoito suosituksen voimakkaasta suhtautumisesta kaularangan manipulaatiohoitoihin, vaikka yleisesti ottaen hoitosuositusten tarpeellisuus hyväksyttiin. Puheenjohtaja Olavi Airaksinen selvitti asiaa käypähoito suosituksen asiantuntia tiimiin osallistuneena. Riittävän tutkimuksellisen näytön puutteessa ja komplikaatio riskin takia ratkaisuun oli päädytty käypähoito suosituksessa. Tämä herätti kysymyksen: johtaako tämän siihen, että kaularangan manipulaatiohoidot siirtyvät ei koulutettujen tai itseoppineiden tekijöiden työvälineeksi. Näin ollen toiminnan kontrolli vaikeutuisi entisestään. Kaiken kaikkiaan paneeliin jäsenten välillä oli selkeä yhteinen näkemys myös kaularangan mobilisaatio ja manipulaatiohoitojen vaikuttavuudesta Uudet julkaistut tutkimukset myös puhuvat tämän puolesta ja jatkossa varmasti saamme tietoa, mitkä tekniikat ja kliiniset tutkimukset vähentävät komplikaatioriskiä. Fysiatri Eero Penttinen esitys korosti harjoittelun ja ohjauksen merkitystä. Tiina Lahtinen-Suopanki esitteli yhden uusimmista tutkimuksista Jatkuu seuraavalla sivulla... Manuaali 15
Kevätopintopäivät... joissa tulokset osoittivat harjoittelun tai/sekä manuaalisten hoitojen vaikuttavuuden verrattuna kontrolliryhmään. Toisen opintopäivän puheenjohtajan toimi OMTfysioterapeutti Maarit Keskinen Ensimmäinen luennoija LKT, fysiatri Maarit Gockel, Orton. Aiheena: Autonominen hermosto, stressi ja kipu. Autonominen hermosto säätelee elimistön toimintoja pyrkii ylläpitämään optimaalisia olosuhteita kehossa. Säätelee kohde-elimiä mm. sileää lihaksisto; verisuonia ja suoliston seinämiä, sydänlihassoluja, hiki- ja sylkirauhasia. Toimien osana stressin säätelyjärjestelmää. Sentraalinen säätely locus ceruleuksessa (LC) on suuri osa noradrenerisistä neuroneista lähellä neljännen aivokammion seinämää molemmin puolin. Stressi ja kipu lisäävät LC:n neuronien toimintaa ja noradrenaliinin NA: n vapautumista. jos ei veren hiilihydraatti ja rasvapitoisuuden nousuun. Matalaksi koettu työn hallinta on yhteydessä matalaan kipukynnykseen koeolosuhteissa. Vähentynyt sykevariaatio heijastaen autonomisen hermoston toimintaa selkäkipupotilailla voi liittyä sympaattisen aktivaatioon tai heikentyneeseen parasympaattisen aktivaatioon. Autonomisen hermoston toimintaa voidaan vaikuttaa liikunnan ja rentoutuksen avulla. Vaikean kipupotilaan haasteet, aiheesta luennoi anestesiologi Voitto Järvimäki OYS Hoidollisena ongelmana kipu ei ole vain kudosvaurio, vaan sillä on laajempi psykososiaalinen olemus. Kipu on olemuksellinen tila, epämiellyttävä aistimus ja tunnepohjainen elämys, jonka muotoutumiseen vaikuttavat aistimusten lisäksi tunnetilat, mielikuvat, ajatukset persoonallisuus sekä sosiaalinen asema, roolit ja vuorovaikutussuhteet niin perheessä kuin työelämässäkin. Kipu aiheuttaa usein myös toiminnallista haittaa hei- Paneelikuvassa vas. Risto Neva, Jari Ylinen, Petteri Koski, Tiina Lahtinen-Suopanki ja Markku Paatelma. kykene nukkumaan REM.univaihetta, niin NA säätely voi häiriintyä. Uupuminen vähentää aivojen NA-varastoja. Stressi lisää unihäiriötä. Unettomuus heikentää kudosten uusiutumista. Kova psyykkinen vaatimustaso on yhteydessä koettuun lihasjännitykseen ja korkeaan plasman kortisolitason. 2/3 kroonisesta kivusta kärsivillä on masennusoireita, noin ¼ :lla vakava masennus, lähiomaisilla myös masennus yleistä. 2/3.lla masennuspotilaita kipuoireita. Sympaattinen hermosto voi heikentää lihaksen verenkiertoa ja vaikuttaa lihaskäämin toiminnan herkkyyteen (estää toimintaa tai lisää staattista herkkyyttä) heikentäen koordinaatiota (H Johansson) Sympaattiset efferentit postganglionariset aksonit muodostavat myeliinitupettomista aksoneista 20 prosentilla. Ne voivat muodostaa häiriintyneen yhteyden tuovien ääreishermojen kanssa ja herkistäen nosiseptiota. Mahdollinen alfa-reseptorien aktivoitumien johtaa prostanoidien vapautumisen kautta nosiseptoreiden herkistymiseen. Takasarven informaation säätelyn muutos voisi johtaa pienten verisuonten noradrenergisen säätelyn muutokseen. Sosiaalisen tuen puute on yhteydessä adrenaliinin ja noradrenaliin erityksen lisääntymiseen, mikä taas johtaa kentäen niin kognitiivista, affektiivista kuin motorista ja sosiaalista suoriutumista. Etiologiset epäselvyydet ja näyttöperusteisen evidenssin puute ei kuitenkaan saisi merkitä kipupotilaan kärsimysten vähättelyä tai heidän subjektiivisen kokemuksen totuusarvon kyseenalaistamista. Kliinikoille hyvä toimintaohje on luottaa siihen, että potilaan kokema ja kuvaama kipu on totta ja sitä koetettava hoitaa. Järvimäki onnistui värikkäällä esiintymisellä saamaan kuulijat mukaan esitykseen. Näkemäni perusteella uskon Voitto Järvimäen olevan kysytty luennoitsi jatkossakin. Aiheesta krooninen kipu luokittelu ja hoitolinjat luennoi fysiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, kivunhoidon erikoispätevyys Jukka Pekka Kouri, Kuntoutus-Orton Kroonista neuropattista kipua esiintyy lukuisten kansainvälisten selvitysten perusteella noin 1 %:lla väestöstä. Tämän potilasryhmän hoidossa keskeinen merkitys on kipuklinikoilla joita on jo nykyään lähes kaikissa keskussairaaloissa. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu kipuklinikoiden pitkät jonot ja resurssien vähäisyys, jolloin potilaiden on vaikea päästä hoitoon riittävän nopeasti. Tämä lisää painetta aloit- 16 Manuaali
taa kivun hoito jo perustasolla. Laajassa esityksessä Kouri käy läpi lääkinnällisen kuntoutuksen keinot ja merkitykset WHO:n porrasteisen menetelmän tapaan. Johdattaen kuulijat puudutusten ja neuroablatiivisten menetelmien pariin; joista triggerpuudutukset ja sympaattiset salpaukset sekä radiofrekvenssin käytön mahdollisuuden erityisesti selkä- ja niskakivun hoidossa. Stimulaatiohoidot, joista perusmallina TNS-hoito, muut fysikaaliset menetelmät, akupunktuurin ja epiduraalisen stimulaatio jossa neurokirurgi asettaa stimulaatioelektrodit selkäytimen takajuuren lähelle. Lopuksi Kouri korostaa yhteistyötä ja moni ammatillisuutta kivun hoidossa. Vaikean kroonisen kivun hoidossa tärkein oivallus on monialaisten työryhmien yhteistoiminta, johon kuuluvat lääkäri, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, sosiaalihoitaja ja kuntohoitaja. Muun muassa tämän takia on Suomeen perustettu kivuntutkimusyhdistys, johon jokainen fysioterapeutti ja terveydenhuollon ammattilainen on tervetullut. OMT-fysioterapeutit Tiina Lahtinen-Suopanki ja Petteri Koho Kuntoutus- Orton, luennoivat aiheesta: Kroonisen ja kipupotilaan fysioterapeuttinen tutkiminen Kipu on fysioterapian suurin käyttöaihe (Pohjolainen 02). Esitykset pohtivat tutkimuksen tarkoitusta, syytä ja mitä kliinisellä tutkimuksella pystytään arvioimaan. Anamneesin osuus korostuu tutkimusten mukaan kliinisessä tutkimuksessa. Mitä anamneesi tulisi selvittää? Aikaisemmat vaivat, tehdyt tutkimukset jne.. Nykyinen vaiva: oireiden alku, laatu ja voimakkuus; vaikutukset toimintakykyyn; mikä pahentaa, mikä helpottaa; muut sairaudet, lääkitys jne.. Diagnoosin merkitys? ymmärrys, helpotus, sosiaaliset etuudet ja turvallisuus, psykososiaalinen tunnistaminen. Kipupotilaan arvioinnissa voidaan käyttää apuna: VAS, kipupiirros, Oswestry jne.. haastattelu, lomakkeet. Petteri Kohon esitys keskittyy kipu käyttäytymiseen ja asiakkaan arvoihin ja odotuksiin. Näiden mittaamiseen käytössä oleviin mittareihin. Psykososiaalisten ja sentraalisten tekijöiden erotteluun mekaanisista häiriöstä. Tiina Lahtinen-Suopankin esityksen painottuu vastaavasti mekaanisten tekijöiden tutkimiseen ja erotusdiagnostiikkaan sekä niiden yhteyttä toimintahäiriöihin. Esitys kuvasi selkeästi neurogeenisiä tekijöitä ja niiden vaikutuksia toimintahäiriöihin. Kliinisen tutkimuksen löydökset selvittävätkö ne oireilun.? Mitä jos kivulle ei löydy syytä? Yhteys kipumuistiin, muistijäljen syntyminen synaptinen vahvistumisilmiö. Huomioidaan tutkiessa ja hoidon suunnittelussa. Lauantai päivän ohjelman päättää paneeli aiheena: Kipupotilaan hoitoketju - toimiiko se? Paneelin osallistuivat: Voitto Järvimäki, Jukka Pekka Kouri, Tiina Lahtinen-Suopanki ja Petteri Koho Paneeli keskustelu innosti yleisöä esittämään kysymyksiä hoitoketjun toimivuudesta ja kipupoliklinikoiden kanssa tehtävän yhteistyön rooleista. Voitto Järvimäki viihdytti yleisöä värikkäillä vastauksilla ja vahvalla kokemustaustalla.. Kuuleman perusteella usko kipupotilaiden asioiden korjaantumisen yhteiskunnassa säilyy. Kaiken kaikkiaan onnistuneiden kevät opintopäivien toivotaan jatkossakin esiintyvän SMLY: n ja SOMTY: n ohjelmistosta. Kiitokset kaikille näyttelyn järjestäjille sekä kevät opintopäivien järjestelyissä mukana olleille. Jatkossa voisi olla mukava kuulla paneelikeskusteluissa myös naislääkärien kannanottoja. Hyvää kesän jatkoa! Kuvat Olli Aranko Kuvat ja referaatti Jouni Peltola OMT-fysioterapeutti Petteri Koho. Manuaali 17
Viime numerossa ilmestynyt referaatti julkaistaan nyt kokonaisuudessa, pahoittelemme tapahtunutta. Tutkimus referaatti: Manual Therapy, Physical Therapy, or Continued Care by General Practitioner for Patients with Neck Pain A Randomized, Controlled Trial Jan Lucas Hoving et all Kyseinen tutkimus julkaistiin Annals of Internal Medicine nimisessä lehdessä viime vuonna. Koko tutkimuksen voit lukea menemällä julkaisun nettisivuille: www.annals.org, valitse kohta previous issues ja valitse Ann Intern Med.2002;136:713-722. Tutkimus tehtiin Hollannissa, tutkimukseen osallistuneet 183 potilasta. Valintakriteerinä oli vähintään 2 viikkoa kestänyt epäspesifi niskakipu, potilaiden ikä 18-70. Potilaat eivät olleet saaneet hoitoa vaivaansa edellisten 6 kk:n aikana, niskaoireen tuli myös provosoitua alkututkimuksen aikana, potilaiden tuli olla myös halukkaita osallistumaan hoitoon sekä hoidon aikana tehtäviin tutkimuksiin ja seurantoihin. Tarkoituksena oli tutkia manuaalisen terapian, fysioterapian, ja yleislääkärin tarjoaman hoidon tehokkuutta. Hoitojakso kesti 6 viikkoa. Potilaat jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään. Alkututkimuksen sekä seurantatutkimukset suoritti 2 kokenutta fysioterapeuttia, jotka eivät olleet tietoisia mihin ryhmään kukin potilas kuului. Manualisen terapian ryhmä sai hoitoa kerran viikossa n. 45 min ajan, hoitoa antoivat manuaaliseen terapiaan erikoistuneet terapeutit, manipulaatio käsittelyjä ei kuitenkaan käytetty. Fysioterapia ryhmä sai hoitoa 2 krt viikossa, 30 min/ kerta, hoito painottui aktiivisin harjoitteisiin, myös esim. manuaalista traktiota, hierontaa, sähkökipuhoitoja käytetttiin. Yleislääkärin hoito sisälsi ohjausta, miten itse hoitaa niskavaivaa, esim. kirjallisia harjoittelu yms. ohjeita, kipulääkitystä. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen seurasi 10 min kontrollikäynti 2 vkon välein, nämä olivat potilaille kuitenkin vapaaehtoisia. Tutkimusaineistoa kerättiin sekä 3 viikon että 7 viikon jälkeen jolloin hoitovaikutuksen katsottiin olevan maksimissaan, hoitojakso kesti 6 viikkoa. Jakson aikana potilaat saivat jatkaa mahdollisia omia harjoittelu/kuntoilu yms. harrastuksia, ja käyttää reseptivapaita kipulääkkeitä jos katsoivat sen tarpeelliseksi. Potilaita rohkaistiin välttämään muita hoitotoimenpiteitä, jos näin kuitenkin kävi nämä tapaukset rekisteröitiin. Tutkimuksessa selvitettiin ensisijaisesti potilaiden kokemusta paranemisen määrästä (perceived recovery), tässä käytössä oli 6 tasoinen skaala väliltä: paljon huonompi-täysin parantunut. Petri Honkala 18 Manuaali
Neitsytmatkani OMT-Paatissa Viime kesänä toteutui yksi pitkäaikainen haaveeni. Olin useana kesänä jäänyt rannalle ruikuttamaan, kun monet tuttavani starttasivat Sulkavan Souduissa. Olin ilmoittanut useissa piireissä halukkuuteni osallistua tähän maailman suurimpaan soututapahtumaan. Keväällä sitten Outisen Minna otti minuun yhteyttä ja kertoi, että voisin päästä perutuspaikalle OMT-Paattiin. Minun onnekseni eräs kollegani ei halunnut tulevana kesämorsiamena rakkuloita käsiin eikä liiemmin hiertymiä ahteriinsa. Toinen konkari valitteli, ettei terveys ja kunto ollut ihan soutukunnossa. Minä tietysti olin aina valmis, vaikken olekaan partiolainen, ja luotin luonnonlahjakkuuteeni tässäkin lajissa. Mitenkäs sitä sanotaan; lahjattomat treenaa Tätä lukiessa joukkueemme sielu, Monnin Erja ja joukkueen taktiikkavastaava, Hyvärisen Pirjo, varmasti miettivät, että olisi ehkä Rahkoskankin kannattanut vähän treenata, niin olisi saatettu tavoiteaika saavuttaa Fyysinen valmentautuminen jäi siis vähiin, mutta henkisesti olin valmentautunut sataprosenttisesti. Lisäksi päätin panostaa energian riittävyyteen ja oikeaoppiseen tankkaukseen. Ohjeet sain erään paikallisen yrityksen soutuvalmentajalta, jolla oli vuosien kokemus soutamisesta niin paahtavassa helteessä kuin vinkuvassa tuulessa ja myrskyssä. Joten viimeisen viikon söin sitten pastaa, pastaa, pastaa ja vielä edellisenä päivänäkin pastaa. Vatsani alkoi kummasti paisua, tuntui kuin siellä olisi ollut vähintäänkin kuntopallo. Ja pihaustakaan ei tullut ulos! Ajattelin, että kyllä salibandyn peluu on sittenkin enemmän minun lajini. Perjantaina iltapäivällä Minna tuli minua hakemaan. Pakkasimme patjamme ja pussimme autoon ja starttasimme. Matkalla kävimme ostamassa vielä jonkun letkun ja venttiilin juoma-arsenaaliamme varten, soutueväät, saunalimonadit ja virtaviivaiset, tuulta halkovat ja häikäisyä estävät aurinkolasit. Aurinko paistoi ja tuleva soutusää näytti hyvältä. Matka Sulkavalle meni mukavasti Minnan ilmastoidussa autossa, mutta WC:tä ei tarvittu vielä tälläkään matkalla. Perillä meitä odotti iloinen joukko muita paattilaisia, jotka olivat juuri pystyttäneet armeijanvihreän puolijoukkueteltan majapaikaksemme. Levitimme vuoteemme ja aloimme keskittyä huomiseen koitokseen. Vii- OMT-Paatti starttaamassa Sulkavalla 2003. Etualalla kuvassa fysioterapeutit Minna Outinen ja Helena Rahkonen (seisomassa). Osa OMT-paattilaisia majapaikan edustalla. Manuaali 19
SOMTY ry kurssikalenteri 2003 C1/C2 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon peruskurssi, Helsinki I-osio...24.-26.4. II-osio...16.-17.5. III-osio...12.-14.6. NPF Neuropatofysiologian perusteet, Tampere... 9.8. C1/C2 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon peruskurssi, Tampere I-osio...28.-30.8. II-osio...19.-20.9. III-osio...16.-18.10. C2/C3 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon jatkokurssi, Tampere I-osio...5.-6.9. II-osio...26.-27.9. III-osio...24.-26.10. Mulligan Consept Tampere...7.-8.9....9.-10.9 NKM I Neuraalikudoksen mobilisointi peruskurssi, Tampere...12.-13.9. Maitlandin jatkokurssi fysioterapeuteille Tampere...14.-16.9. Kipumekanismit kurssi Tampere...17.-18.9. Kliininen päättely ja fysioterapeuttinen erotusdiagnostiikka rankaongelmissa Helsinki I-osio...19.-20.9. II-osio...28.-29.11. CM Craniomandibulaarikurssi, Tampere...3.-5.10. E-Sup Hartiarenkaan ja yläraajojen nivelten tutkimisen ja hoidon kurssi...9.-11.10. Shaklock Michael paikka avoin...10.-13.10. NKM II Neuraalikudoksen mobilisointi jatkokurssi, Tampere...7.-8.11. Pre-congres Tampere... 20.11. Syysopintopäivät Tampere...21.-22.11. Post-congres Tampere... 23.11. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SOMTY r.y./tarja Salonen, Minna Wuorela Suvantokatu 1 E, 33100 TAMPERE Puh/Fax (03) 273 1320. E -mail: omt-somty@omt.org. Internet: http//www.omt.org Hinnat: 1 päivä... 134,20 euroa 2 päivää... 268,40 euroa 3 päivää... 402,60 euroa C1/C2-kurssi 8 päivää... 1073,60 euroa C2/C3-kurssi 6 päivää... 805,20 euroa Maitland kurssi... 439,20 euroa Neitsytmatkani OMT-Paatissa... meistely ja lopullinen taktiikka hiottiin, totuttuun tapaan, Rossinniemessä. Huonosti nukutun yön (siitä viereinen telttajengi piti huolen eivät olleet ilmeisestikään soutajia) jälkeen kello pirahti kuuden aikaan. Aamutoimet, takapuolen rasvaukset ja tankkien täytöt. Ja sitten SYÖMÄÄN. Ei, ajattelin, että lusikallistakaan puuroa en saa alas ennen kuin jotain tulee ulos. Mutta niin vaan upposi puuro, kyytipoikana leipä ja kahvi. WC:tä tarvitsin jälleen ainoastaan virtsaamiseen. Aloin pelätä pahinta. Hiki nousi otsalle ja näin jo itseni kyykkimässä veneen pohjalla potalla. Selässäni tunsi ohikiitävien soutajien ilkkuvat katseet ja ympärilläni kollegojen halveksuntaa amatöörimäisen käytökseni johdosta. Miten saatoinkaan pilata ystävieni hienon soudun? Kävelimme lyhyen matkan Sulkavan cityyn, mistä bussikuljetus lähti kohti starttipaikkaa, Hakovirran lossia. Bussijonossa joku meikäläisistä jakoi vielä ylimääräisiä perskarvoja, mutta minua ne eivät juuri sillä hetkellä kiinnostaneet. Ajatukseni pyörivät lähinnä vatsani ympä- 20 Manuaali
SOMTY ry kurssikalenteri 2004 C1/C2 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon peruskurssi, Tampere I-osio...22.-24.1. II-osio...27.-28.2. III-osio...25.-27.3. NKM I Neuraalikudoksen mobilisointi peruskurssi, Tampere...30.-31.1. NKM I Neuraalikudoksen mobilisointi peruskurssi, Tampere...5.-6.3. E-inf Lantion ja alaraajojen nivelten tutkimisen ja hoidon kurssi, Tampere...11.-13.3. NPF Neuropatofysiologian perusteet, Tampere... 17.4. NKM II Neuraalikudoksen mobilisointi jatkokurssi, Tampere...23.-24.4. E-Sup Hartiarenkaan ja yläraajojen nivelten tutkimisen ja hoidon kurssi...13.-15.5. Maitlandin perusteet fysioterapeuteille Tampere... avoin Maitlandin jatkokurssi Tampere... avoin C2/C3 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon jatkokurssi, Tampere I-osio...27.-28.8. II-osio...24.-25.9. III-osio...22.-23.10. rillä. Bussissa muuten rento ja hikinen tunnelma. Hakovirralla löysimme sujuvasti veneemme. Minna päätti lähteä vielä varalirille messukäymälään ja minä toiveikkaana ryntäsin mukaan. Jonotusta jälleen, mutta kyllä kannatti!! Ajoitus oli siis täydellinen. Oloni oli kevyt ja huojentunut. Tiesin, ettei minulla enää ole hätää (edes sanan varsinaisessa merkityksessä) ja edessäni on nautinnollinen soutu hyvässä seurassa. Ja sitä se kyllä olikin. Vene liukui upeasti sinisellä Saimaalla ja yhteinen tahti löytyi helposti vanhojen konkareiden seurassa. Perämies ja koko miehistö teki jälleen kerran hienon suorituksen. Alkumatka aloitettiin ehkä himpun verran liian varovasti, sillä maalissa näytti, että monilla meistä olisi ollut rahkeita vähän kovempaan rutistukseen. No, onpahan vara petrata tulevana kesänä. Muuten, tankkausohjeita saa maksutta allekirjoittaneelta. Helena Rahkonen Lappeenranta Maitlandin perusteet fysioterapeuteille Tampere... avoin Maitlandin jatkokurssi Tampere... avoin C1/C2 Selkärangan manuaalisen tutkimisen ja hoidon peruskurssi, Tampere I-osio...16.-18.9. II-osio... 15.16.10. III-osio...25.-27.11. NKM I Neuraalikudoksen mobilisointi peruskurssi, Tampere...3.-4.9. CM Craniomandibulaarikurssi, Tampere...1.-3.10. NKM II Neuraalikudoksen mobilisointi jatkokurssi, Tampere...8.-9.10. Syysopintopäivät Tampere...19.-20.11. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: SOMTY r.y./tarja Salonen, Minna Wuorela Suvantokatu 1 E, 33100 TAMPERE Puh/Fax (03) 273 1320. E -mail: omt-somty@omt.org. Internet: http//www.omt.org SOMTY ry:n toimisto lomailee 1.7. - 4.8.2003 Kursseille voi ilmoittautua Internetissä sivulla: www.omt.org Viestejä voi jättää osoitteeseen: somty.sihteeri@omt.org Michael Shacklockin kurssi Michael Shacklock, kotimaa Australia, on tulossa Suomeen lokakuun puolivälissä,. Hän on neurodynamiikan huippuasiantuntia ja kouluttanut pitkään ympäri maailmaa fysioterapeutteja neurodymiikan arvointiin ja hoitoon. Häneltä on ilmestymässä myös kirja. Kurssi lääkäreille 8. - 9.10.2003 Alaraajakurssi 11. - 12.10.2003 Yläraajakurssi 13. - 14.10.2003 Lisätietoja SOMTY ry:n toimistosta Puh. (03) 273 1320 Manuaali 21