Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa

Transkriptio

1 Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa Kliininen päättely ortopedisessa manuaalisessa terapiassa Referaatti: Responses to a clinical test of mechanical provocation of nerve tissue in whiplash associated disorder Kerviko-brakiaalisen oireyhtymän satunnaistettu manuaalisen terapian kliininen tutkimus Syysopintopäivät Referaatti opinnäytetyöstä: C7-nikaman manipulaation/ harjoitteiden vaikutus oireilevilla päätetyöntekijöillä Mitä on Kaltenborn-Evjenth International? Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry:n ja Suomen Manuaalisen Lääketieteen Yhdistys ry:n jäsenlehti

2 Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry Kivun asiantuntijakoulutus Nyt fysioterapeutitkin mukaan moniammatilliseen seminaarisarjaan, joka samalla on lääkäreiden ja hammaslääkäreiden kivunhoidon erityispätevyys-koulutuksen yleinen teoriaosa. 6 seminaaripäivää 2 vuoden aikana (50 h) alkaen Helsingissä, Biomedicum, Haartmanninkatu 8. Tarkempi ohjelma koulutuskalenterissa Kipeä aihe yhdistää, tavataan isolla joukolla marraskuussa! Terveisin tuija.manttari@omt.org Kurssille ilmoittautuminen: Janssen-Cilag (09) tai sähköpostitse ejauro@jacfi.jnj.com mennessä. Osallistumismaksu: 120 euroa (ei sisällä ruokatarjoiluja) maksettava mennessä Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen tilille Sampo Maksusta tulee ilmetä osallistujan nimi sekä merkintä Kivun asiantuntijakoulutus. Kivuntutkimusyhdistys ei ole ALV velvollinen. Yhdistyksen LY-tunnus on Easydoing 1/4 mustavalkoinen ilmoitus

3 SOMTY RY:N SYYSKOKOUS pe klo Tampere-talossa os. Yliopistonkatu 55, TAMPERE Esillä sääntömääräiset asiat SOMTY RY:n hallitus Pääkirjoitus... 3 Kliininen päättely ortopedisessa manuaalisessa terapiassa... 4 Referaatti: Responses to a clinical test of mechanical provocation of nerve tissue in whiplash associated disorder... 7 Kongresseja maailmalla... 9 Käännös: Kerviko-brakiaalisen oireyhtymän satunnaistettu manuaalisen terapian kliininen tutkimus Syysopintopäivät Referaatti opinnäytetyöstä: C7-nikaman manipulaation/ harjoitteiden vaikutus oireilevilla päätetyöntekijöillä OMT-tutkinnon suorittaneet fysioterapeutit SOMTY ry:n kurssikalenteri Mitä on Kaltenborn-Evjenth International? SOMTY ry:n kurssikalenteri Somty ry:n koulutuspäivä syksyisessä Suomenlinnassa lauantaina Aiheena - lääkkeet ja fysioterapia - käytännön tietoa ihon sairauksista, kasvaimista - opastettu patikointi saaren kohteisiin L ämpimän ja aurinkoisen kesän jälkeen toivon, että teillä kaikilla on ollut myös rentouttava kesä. Kesän aikana SOMTY ry:n toiminta ei ole ollut tauolla. Tiina Lahtinen-Suopanki ja Jouko Heiskanen pitivät 3 tunnin luennon Miksi selkä ei taivu tangoon Seinäjoen Tangomarkinoilla. Luennossa käsiteltiin kokonaisvaltaisesti koko tanssitapahtuma ja sen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset meidän kehossamme. Elokuun lopussa kokoontui 29 Kaltenborn-Evjenth opettajaa Tampereelle. Kongressi oli kansainvällinen ja osallistujia 13:sta eri maasta. Meidän sihteerimme Tarja Salonen on saanut kaksoset heinäkuussa ja hänen sijaisena toimistolla vastailee puhelimeen ja kurssisihteerin tehtäviä hoitaa Minna Wuorela. Syksy tuo mukanaan myös uusia kursseja: Kliininen päättely fysioterapeutin työssä on Eira Karvosen ja Markku Paatelman kehittämä kurssikokonaisuus. Kurssista enemmän tieto tässä lehdessä. Opintopäivillä tänä vuonna on aiheena Lantion alueen kiputilat ja fysioterapia. Tänäkin vuonna aiheista luennoi tämän maan asiantuntija fysioterapeutit sekä lääkärit. Monipuolinen kurssitoiminta tänä syksynä tarjoaa teille jokaiselle mahdollisuuden hankkia lisätietoa ja eväitä käytännön työssä. LÄMMINTÄ SYKSYÄ! Maarit Keskinen Lääkkeet ja fysioterapia on neljän tunnin luentokooste fysioterapiapotilaiden yleisesti käyttämistä lääkkeistä. Luennolla perehdytään lääkehoidon indikaatioihin, kontraindikaatioihin ja erilaisiin haitta- ja sivuvaikutuksiin. Esillä on kipu ja tulehduslääkkeiden ohella myös keskeiset mielialalääkkeet, verenkierto-elimistön ja keuhkosairauksien lääkkeet sekä neurologiassa tavallisimmin käytettävät lääkkeet. Käytännön ihotieto ja kasvain -luento on myös neljän tunnin mittainen ja siinä perehdytään fysioterapia potilailla tavattaviin ihomuutoksiin. Milloin huolestua luomesta, milloin nuoren ihmisen kovettuma onkin sarkooma? Opastetulla patikoinnilla kuulemme katsauksen saaren historiaan ja tutustumme saarella oleviin rakennuksiin. Patikointi on noin tunnin mittainen ja retkeen on pukeuduttava sään mukaan. Luennoitsijana on Jouko Heiskanen ft/ll. Ilmoittautuminen SOMTY ry:n toimistoon, puh. (03) Kurssin hinta 134,20 euroa. Ortopedisen manuaalisen fysioterapian ainoa ammattilehti Suomessa Julkaisijat: Suomen Ortopedisen Manuaalisen Terapian Yhdistys ry ja Suomen Manuaalisen Lääketieteen Yhdistys ry. Osoite: Suvantokatu 1 E, Tampere. Puhelin: (03) Telefax: (03) Päätoimittajat: Maarit Keskinen, puh , sähköposti maarit.keskinen@pp.inet.fi ja Jukka-Pekka Kouri, sähköposti jp.kouri@sll.fimnet.fi. Taitto: Tekijätiimi Oy, puh. (03) , fax (03) , sähköposti tekijatiimi@kolumbus.fi. Ilmoitusmyynti/SOMTY: Pekka Anttila, puh , sähköposti pekka.anttila@omt.org. Ilmoitusmyynti/SMLY: Nils Kyrklund, puh. (09) , fax (09) , kyrklund@manualexperts.fimnet.fi. Paino: Painotalo Auranen, Forssa Tekniset tiedot: Lehden koko: A4 (210 x 297). Palstojen määrä: 1-4. Rasteritiheys: Painomenetelmä: offset. Sidonta: stiftaus. Manuaali

4 Kliininen päättely ortopedisessa manuaalisessa terapiassa Eira Karvonen Fysioterapeutin kliininen päättely on asiakkaan tutkimisen aikana tapahtuva ajatteluprosessi. Se on päätöksentekoa asiakkaan ongelman / toimintahäiriöiden syistä ja fysioterapeuttisista hoitomahdollisuuksista. Tutkimisen aikana fysioterapeutti tekee hypoteeseja, joita saadut subjektiiviset ja objektiiviset testitulokset joko vahvistavat tai heikentävät. Tietoa tarvitaan Päättelyprosessin onnistumiseen vaikuttaa kaikki se tieto ja taito, joka asiakkaan tutkimisen suorittajalla on käytössään prosessin eri vaiheissa. Ammatillisesti kokeneella ja hyvin kouluttautuneella kliinikolla on tietysti parempi taito selviytyä prosessista kuin vasta ammattiin valmistautuneella noviisilla. Kroonisoituneissa ongelmatilanteissa prosessi vaatii usean terveydenhuollon ammattilaisen hyvän yhteistyön. Oleellinen osuus tässä yhteistyössä on asiakkaalla itsellään. Onko vuorovaikutus tutkimisen suorittajan kanssa niin luottamuksellinen ja turvallinen, että tutkittava uskaltaa ja haluaa tuoda kaikki vaikuttavat tekijät esiin? Onko kliinikko riittävän herkkä ja taitava ymmärtämään asiakkaan vastauksia? Tarvitaan myöskin kykyä arvioida, mitkä tutkimisen aikana tehdyistä löydöksistä ovat relevantteja tutkittavan ongelman kannalta. Kliinistä tutkimista ja päättelyä ohjaa tieto eri sairauksista ja oireyhtymistä. Tuki- ja liikuntaelinongelmaisen toimintahäiriöitä ja kiputiloja tutkittaessa tarvitaan tietoa siitä, mikä on elimistön normaalia biomekaniikkaa ja mikä on patologista. Edelleen on tunnettava eri kudosten tyypillinen tapa reagoida patologisiin muutoksiin. Mitkä kaikki tekijät voivat aiheuttaa samanlaisia oireita ja miten niitä voidaan kliinisessä tutkimisessa erotella. Tarvitaan tietoa erilaisista testeistä ja niiden luotettavuudesta. Kliinikon tulee seurata, mitä uutta tietoa tieteelliset tutkimukset tuovat luotettavan testipatteriston kehittämiseen. Harvoin meillä on käytössä yksi sataprosenttisen luotettava testi vaan loppupäätelmät tehdään laskemalla yhteen kuinka moni asia on tukemassa tai kumoamassa tehtyä alkuhypoteesia. Voi olla, että tarvitaan koehoito vahvistamaan johtopäätöksiä. Anamneesi ja haastattelu tärkeää Hyvät esitiedot asiakkaan kokeman ongelman kehittymisestä ja oireista täydennettynä asiakkaan haastattelulla voi antaa jo niin varman hypoteesin, että kliinisiä testejä tarvitaan vain vahvistamaan tämä alkuoletus. Mikäli asiakas tulee lääkärin lähetteellä voi fysioterapeutti useimmiten luottaa siihen, että oireiden taustalla olevat mahdolliset vakavat sairaudet on suljettu pois esim. laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla. Fysioterapeutin on kuitenkin aina oltava tarkkana mikäli tilanteessa esiintyy jotain hälyyttävää ( Red Flags) ja ohjattava asiakas lääkärin jatkotutkimuksiin. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi epäily kasvaimesta, jostain sisäelin vaivasta tai tapaturman aiheuttamasta murtumasta. Löydökset suhteessa oireiden voimakkuuteen ovat ristiriitaiset. Asiakkaan haastattelussa voi tulla ilmi tekijöitä, jotka ylläpitävät sairaan roolia. Esimerkiksi ristiriidat työssä ja ihmissuhteissa tai pelot vaivan vakavuudesta saattavat olla paranemisen esteenä (Yellow Flags). Nämä olisi tiedostettava ja korjaavat toimenpiteet suunnattava ensin tai myös näihin tekijöihin. Kliiniset testit ja mittaukset Fysioterapeutilla on käytössään paljon erilaisia kliinisiä testejä ja mittauksia. Noviisi tutkii ja mittaa varmuuden vuoksi kaikkea mahdollista ja yrittää sitten tuloksista tehdä johtopäätökset. Ekspertti pystyy tekemään alkuhypoteesin jo varhain ja valitsee testit ja mittaukset lähinnä varmistaakseen hypoteesinsa. On kuitenkin oltava tarkkana, ettei liian selvältä vaikuttavan syyn taakse kätkeydy jotain muuta ensisijaisempaa, joka on seurannaisoireiden peitossa. Tutkitaan ja hoidetaan selkävaivaa vaikka kivun syynä onkin alkava lonkkanivelen kuluma. Tarvitaan erilaisia mit- Manuaali

5 SOMTY ry:n uusia kursseja Uutena kurssina järjestetään syksyllä 2002 Kliininen päättely ja fysioterapeuttinen erotusdiagnostiikka rankaongelmissa 1. osa lanneranka ja lantiorengas osa kaula- ja rintaranka Lisätietoja saa SOMTY:n toimistosta. tauksia selvittämään miksi asiakkaan elimistö ei ole sille tullutta kuormitusta kestänyt ja erilaisia testejä mikä kudos on vaurioitunut. Pelkästään liikkuvuuksien ja lihasvoimien parantaminen ei riitä silloin kun tarvitaan uudelleen koulutusta siihen, miten niveliä ja lihaksia tulisi käyttää. Jos on vuosia elimistöään virheellisesti kuormittanut, ei hetkessä myöskään opi uusille tavoille. Tämä on myöskin asiakkaan tiedostettava. Johtopäätökset Johtopäätökset, jotka tehdään kliinisessä päättelyssä ohjaavat terapia- ja harjoittelusuunnitelmaa. Mitä paremmin on tutkimisessa ja kliinisessä päättelyssä onnistuttu sitä helpompi on löytää ja ohjata niitä tapoja, joilla asiakkaan tilannetta voidaan helpottaa. Hoitokeinoja voi olla monia, joista voidaan asiakkaan kanssa keskustelemalla löytää hänelle sopivin. Kun asiakkaalle selvitetään mihin tulokseen tutkimisessa ja kliinisessä päättelyssä on tultu ja miksi, on hänen helpompi ymmärtää hoitoehdotukset ja sitoutua tai olla sitoutumatta. Kliinisen päättelyn kirjaaminen Fysioterapiaselosteessa tulisi näkyä asiakkaan kokema ongelma tai toimintahäiriö, kliinisen päättelyn kulku, sitä ohjanneet asiatiedot, johtopäätökset tutkimisesta sekä hoitosuunnitelma. Mikäli terapia ei tuota toivottua tulosta, voidaan kirjauksista tarkistaa kliinisessä päättelyssä mahdollisesti tehdyt virheet tai aukot. Mikäli tarkistusten jälkeen johtopäätökset pysyvät ennallaan on syytä pohtia terapiasuunnitelman toimivuutta ja toteutusta. Kirjaaminen toimii siis apuna koko fysioterapiaprosessin arvioinnissa. Kliininen päättely fysioterapeuttien koulutuksessa Fysioterapeuttien ammatillisessa peruskoulutuksessa ohjataan opiskelijoita alkuun kliinisessä päättelyssä ja tutkimisessa. Uutta tietoa tulee koko ajan sellaisella vauhdilla, ettei prosessi etene vielä peruskoulutuksen aikana asiantuntijuuteen. OMT-koulutuksen aikana päästään jo huomattavasti pitemmälle. Vaikka kahden vuoden tiivisjakson aikana edelleen tulee paljon uutta tietoa ja opitaan uusia käytännön taitoja, tapahtuu oppiminen käytännön tilanteissa ja erikoistuvalla on mahdollisuus saada koko ajan ohjausta ja palautetta omasta päättelytaidostaan. Meillä Suomessa on kliinisen päättelyn- käsite (clinical reasoning) ollut yleisesti käytössä vasta 90 luvulta lähtien. Aikaisemmin on puhuttu fysioterapeuttisesta tutkimisesta ja johtopäätöksistä sekä fysioterapeuttisesta erotusdiagnostiikasta. Prosessi on kuitenkin sama ja onnistuakseen vaatii edellä kuvatun osaamisen. OMT-koulutuksessa olevien fysioterapeuttien kliinisestä päättelystä olen tehnyt pilottitutkimuksen vuosien aikana. Tulokset näyttävät, että kliinisen päättelyn taito täsmentyy koulutuksen aikana, mutta terapiaselosteen kirjaamisessa olisi edelleen paljonkin kehitettävää. Eira Karvonen Ft.OMT, fysioterapian opettaja, THM Kirjallisuutta Jones, M. 1992, Clinical reasoning in manual therapy. Physical Therapy 72 (12): Higgs J., Jones M. 2000, Clinical Reasoning in the Health Professions. New York Kaltenborn F. & al 1993, The Spine, Basic Evaluation and Mobilization Techniques. Oslo Kaltenborn F. & al 1999, Manual Mobilization of the Joints, Oslo Taimela S., Luoto S. 1999, Onko selkävaivan kroonistumisen syynä liikkeiden säätelyn häiriö? Duodecim 115, 16 Paatelma M., Karvonen E. 2001, The predictive validity of clinical tests in examining subjects with chronic and sub-acute low back pain and healthy controls. 4 th Interdisciplinary world congress on low back & pelvic pain, Montreal Karvonen E. 2000, Kliinisen päättelyn kehittyminen OMT-koulutuksen aikana. Pilottitutkimus, Helsinki Manuaali

6 Vioxx/MSD 1/1 4-väri-ilmoitus Sama aineisto kuin Manuaali 1/2002 takakansi ellei uutta aineistoa toimiteta Manuaali

7 Referaatti: Manual Therapy (2002) 7(2),89-94 Responses to a clinical test of mechanical provocation of nerve tissue in whiplash associated disorder M.Sterling, J.Treleaven, G.Jull Esittely Pääosa whiplash-potilaista paranee niskakivuista 2 3 kuukaudessa. Noin % potilaista kärsii kuitenkin jatkuvista niskakivuista vaikkakin radiologisin keinoin ei mitään vauriota voida osoittaa. Eläinkokein ja cadaveritutkimuksin on kuitenkin osoitettu monenlaisten vaurioiden olevan mahdollisia fasettinivelissä, ligamenteissa, diskuksissa, lihaksissa ja neuraalikudoksessa. Neuraalikudoksen vauriot paikallistuvat hermojuurten, dorsaalisen ganglion ja selkäytimen alueelle. Neuraalikudos voi myös ärsyyntyä diskuksen tai fasettinivelen inflammatorisen prosessin seurauksena. Pitkittyneen whiplash-oireiston (WAD, whiplash associated disorder) pääasiallinen oire on niskakipu, mutta myös neuraalikudoksen oireet kuten yläraajakipu, parestesia, heikkous tai anestesia ovat tavanomaisia. Varsinaiset neurologiset puutosoireet ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Neuraalikudoksesta tuleva kipu ei kuitenkaan välttämättä merkitse hermon johtumishäiriötä. Hermokudoksen irritaatio altistaa sen herkäksi aksonien C-säikeiden mekaaniselle stimulaatiolle ilman muutoksia hermon johtonopeudessa. Fysioterapeuttien käyttämillä pleksus brachialiksen tensiotesteillä (BPTT) arvioidaan yläraajan hermokudosten herkkyyttä mekaaniselle provosoinnille. Positiivisella löydöksellä tarkoitetaan potilaan tuntemaa kipua testin aikana yhdessä alentuneen liikkuvuuden kanssa. Tässä tutkimuksessa arvioitiin poikkeavatko WAD potilaiden BPTT löydökset terveistä verrokeista. Metodit Koehenkilöt Tutkimukseen osallistui156 henkilöä (29 miestä, 127 naista, keski-ikä 37.43±9.3v, jotka oli lähetetty Whiplash tutkimusyksikköön Queenslandin yliopistossa. Kaikki koehenkilöt luokiteltiin luokkiin WAD II tai WAD III Quebec Task Force luokittelun mukaisesti. Kaikilla oli ollut kipua yli kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen. Verrokkiryhmäksi rekrytoitiin 95 vapaaehtoista (45 miestä, 50 naista, keskiikä 38.95±14.47v) joilla ei ollut koskaan ollut niskan, pään tai yläaukeaman kipua tai traumaa. Menetelmä Kaikille WAD potilaille tehtiin kliininen neurologinen tutkimus sisältäen ihotunnon, lihasvoimien ja refleksien testauksen. BPTT testaus suoritettiin vakioidusti: kevyt hartiarenkaan depressio, glenohumeraalinivelen abduktio ja ulkorotaatio coronaalitasossa, ranteen ja sormien ekstensio ja kyynärnivelen ekstensio. Hartian depressio vakioitiin käyttämällä kainalossa Stabiliser - painemittaria jonka perusarvoksi asetettiin 40mmHg ; hartian depressiolla nostettiin Jatkuu sivulla 9... Manuaali

8 Solomet/Orion Pharma 1/1 4-väri-ilmoitus sama aineisto kuin Manuaali 1/2002 sivu 2 ellei uutta aineistoa toimiteta Manuaali

9 Responses to a clinical test of mechanical provocation of nerve tissue in whiplash associated disorder... paine 60mmHg:iin. Kyynärpään ekstensioliike mitattiin goniometrillä. Kipu ja muut oireet rekisteröitiin koko testin ajan. Kyynärpään ekstensio vietiin siedettävälle kipurajalle. Jos kipua ei ilmaantunut, testi jatkettiin normaalin liikeradan loppuun. Potilaat ilmoittivat kivun voimakkuuden käyttäen kipujanaa (VAS). Data analysoitiin käyttäen SPSS 10.0 tietokoneanalyysiohjelmaa. Ensin verrattiin WAD ryhmää verrokkiryhmään. Arvioidut muuttujat olivat kyynärnivelen liikerajoitus (ROM) ja kivun intensiteetti (VAS). Tulokset taulukossa 1. Lisäanalyysissä jaettin WAD ryhmä vielä kolmeen osaan: Ryhmä 1 oli ryhmä jolle BPTT provosoi heidän yläraajaoireensa takaisin, ryhmälle 2 testi ei provosoinut heidän yläraajaoirettaan ja ryhmällä kolme ei yläraajaoireita ollut. Analyysissä arvioitiin eroja liikerajoituksen ja kivun suhteen lisäkriteerinä ollessa puoli, so. oireeton (A) / oireileva (S). Kuudella potilaalla ryhmässä 1 oli bilateraalista yläraajaoiretta joka provosoitui testissä. Näiden henkilöiden data poistettiin analyysistä koska heitä ei voitu luokitella oireeton / oireileva muuttujan suhteen. Koska ryhmällä 3 ei ollut A / S muuttujaa käytettiin analyysissä molempien puolien keskiarvoja. Tulokset WAD ryhmän ja verrokkiryhmän välillä oli määräävä ero sekä kivun että liikerajoituksen suhteen. Vasemman ja oikean puolen suhteen ei ollut määräävää eroa (P=0.19)eikä myöskään ryhmä / puoli riippuvuutta (P=0.118). Myöskään ikä tai sukupuoli ei vaikuttanut. WAD ryhmällä oli enemmän kipua ja suurempi liikerajoitus kuin verrokkiryhmällä. Lisäanalyysissä todettiin ryhmällä 1 enemmän liikerajoitusta kuin ryhmällä 2. (P=0.003) vaikka kivussa ei ollut merkitsevää eroa. Ryhmässä 1 ilmoitettiin enemmän kipua ja saatiin pienempi liikerata oireilevalla puolella (P=0.002). Ryhmiä 1 ja 3 verrattaessa saatiin samankaltainen tulos. Ryhmien 2 ja 3 välillä ei saatu merkitseviä eroja. Keskustelu Tulokset tukevat olettamusta, että WAD potilaiden neuraalikudos on herkistynyt mekaaniselle stimulaatiolle. Tämä voi olla osoitus C-säikeiden ärtymisestä vamman seurauksena tai sentraalisen kontrollin yliaktiviteetista erilaisten refleksimekanismien vaikutuksesta. Näyttäisi siltä, että klassiset hermoärsytysoireet omaavilla potilailla (alaryhmä 1) liikerajoitus ja myös kipu provosoituu helpommin. Ilmeisesti ärsyyntyneen tai vaurioituneen neuraalikudoksen provosointi aiheuttaa voimakkaampia suojaavia reaktioita. Kuitenkin vain kolmasosalla ryhmän 1 potilaista oli klassisia hermon johtonopeuden muutoksista johtuvia löydöksiä. Valtaosalla potilaista tulokset vaikuttaisivat olevan peräisin enemmänkin sentraalisten rakenteiden hypersensitiivisyydestä. Neuraalisten rakenteiden reagointia WAD vammoissa tulisi tutkia ja analysoida huolellisesti. Tarvitaan uusia ja tarkempia menetelmiä tähän asti selittämättömiltä vaikuttaneiden oireiden patofysiologian selvittämiseen. BPTT on kliinikolle hyvä työkalu neuraalikudoksen irritaatiota arvioitaessa. Hoitotyössä sen käytön tulee olla herkkää ja varovaista. Asko Koskeli SMLY järjestää kurssin Levillä viikolla Kouluttaja Viktor Dvorak, Sveitsi SMLY järjestää koulutuksen: Kaularanka, kinesiologia, diagnostiikka, radiologia Kouluttaja Vikto Dvorak, Sveitsi Seuraavassa Manuaalissa enemmän tietoa koulutuksista. Milloin OMT-fysioterapeutti manipuloi kaularankaa? September 2002, Antwerpen, Belgia Second Edition of the European Course Tour (ECT 2002). Interactive Management of Dynamic Stability and Muscle Balance Disorders in the Cervical Spine Lisätiedot: the Belgian Scientific Manual Therapy Association, BWMT activities-ect 2002, fax:+32 (0) ect2002@tiscalinet.be, website: October 2002, Estoril, Portugal First International Congress on Manual Therapy Lisätiedot: j.f.v.abreu@mail.telepac.pt;Conference organiser. tai mundiconven@mail.telepac.pt Tuore Niskan Käypä hoito-suositus toteaa, ettei manipulaatiota voida suositella niskakivun hoitoon riittävän korkeatasoisten vaikuttavuustutkimusten puutteen ja tapausselostusten valossa siihen liittyvän komplikaatioriskin perusteella. Mitä vaikutuksia suosituksella on OMT-fysioterapeutin työtapaan niskakivun hoidossa? Tule mukaan päivittämään kaularankamanipulaatioon liittyviä käytäntöjä OMT-Akatemian tapaamiseen kl Tampere talolla. Päivän vetäjinä Tuija Mänttäri ja Jouko Heiskanen. Ilmoittautuminen SOMTY ry:n toimistoon, puh. (03) Päivän hinta 85,40 euroa (sis. alv 22 %). Manuaali

10 Käännös/lyhennelmä Manual Therapy (2002) 7(2) Kerviko-brakiaalisen oireyhtymän satunnaistettu manuaalisen terapian kliininen tutkimus G.T.Allison, B.M.Nagy, T.Hall, The University of Western Australia, Toronto, Canada, Subiaco, Western Autralia Kerviko-brakiaalinen kipuoireyhtymä on yläneljänneksen kiputila, jossa mekano-sensivitiiviset neu-raaliset kudokset ovat pääosassa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kahden erilaisen manuaalisen terapia vaikuttavuutta jakamalla 20 naista ja 10 miestä satunnaistetusti kolmeen eri ryhmään. Yhdessä manuaalisen terapian ryhmässä tehtiin passiivisia neuraalisen kudoksen tekniikoita ja passiivista kaularangan mobilisaatiota. Toisessa ryhmässä tehtiin gleno-humeraalinivelen ja rintarangan tekniikoita. Kolmas ryhmä oli kontrolliryhmä. Hoitojakso oli 8 viikkoa ja sisälsi kotiharjoitteluohjelman. Kontrolliryhmä siirrettiin 8 viikon alkujakson jälkeen neuraalisen kudoksen mobilisaatioryhmään. Visuaalinen kipujana (VAS), lyhyt muoto McGillin kipu- ja Northwick Parkin niskakipukysely suoritettiin ennen, puolivälissä ja hoitojakson jälkeen. Tulokset viittaavat siihen, että molemmat manuaalisen terapian hoitotavat yhdistettynä kotiohjelmaan ovat tehokkaita vähentämään kivun intensiteettiä, kivun laatu pisteitä ja toiminnallista haittatasoa. Manuaalisen terapian ryhmien välillä oli VAS- luokittelussa eroa 8 viikon kohdalla merkittävästi neuraalisen kudoksen ryhmän eduksi. Elveyn ja Hallin (1997) kehittämä spesifi hoitomuoto kerviko-brakiaaliseen kipuoireyhtymään perustuu hypoteesiin neuraalisen kudoksen mekano-sensivisyydestä. Siinä hoitomuodossa keskitytään neuraalisen kudoksen passiiviseen mobilisointiin. Laajasta levinneisyydestä huolimatta spesifiä kliinistä tutkimusta k.o. hoitomuodosta kervikobrakiaaliseen kipuoireyhtymään ei ole tehty. N.220:stä lehdistön ilmoitukseen tai radion ilmoitukseen vastanneesta henkilöstä valittiin 120 henkilöä manuaalisen terapian tutkimukseen, josta kaksi manipulatiivista koke- Fig. 1 Boxplots (Median, Interquartile Range and 10th and 90th percentiles) of the three outcome measures: (A). The short-form McGill questionnaire, (B) Northwick Park questionnaire and (C) Pain visual analogue scale for past week. Control group (n=10) baseline assessments (B1 and B2) shown non-significant difference. Both groups, Neural treatment (n=20 shaded) and articular treatment (n=10 striped) show significant improvements (**). Only Pain VAS shows significant group difference (*). 10 Manuaali

11 AKUPUNKTION KURSSI Perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan, 6 moduulia Alkaen Kohderyhmä: fysioterapeutit ja lääkärit, soveltuu jatkokurssiksi ja mukaan voi tulla vasta-alkajiakin Sisältö:akupunktion historiaa ja filosofiaa,kivun lievitys akupunktion avulla, sairaudet ja oireet)neulatekniikka, käytäntöä, kotiharjoitukset Paikka: Fysiotek, Haparanda Kouluttaja: Margareta Ander, Tukholma MET- muscle energy techniques Atraumaattinen osteopaattinen hoitomenetelmä, jossa potilas aktiivinen hoidon aikana. Aika ja Paikka: Tampere?Pori? Kouluttaja:Lars Kron, Ft, OMT, Osteopaatti Low Force Manipulation Rangan manipulaatiomenetelmä, joka sisältyy mm. USA:ssa osteopaattien koulutukseen. Aika ja Paikka: Vko 15 (to-la?) Levi Kouluttaja: Lars Kron, Ft,OMT, Osteopaatti Lars Kron on hyvin tunnettu kouluttaja Ruotsissa ja ympäri maailmaa: Kirjallisena tuotantona hän on tuottanut mm. kansiot, joita käytetään käsikirjana mm. fysioterapian perus- ja jatkokoulutuksissa. NEUROPATOFYSIOLOGIAN PERUSTEET FYSIOTERAPIASSA -LUENTO Aika ja Paikka: Haaparanta Luennoitsijat: Jouko Heiskanen ja Björn Aasa TULOSSA PILATES-KOULUTUS JARMO AHOSEN VETÄMÄNÄ Lisätietoja em. kursseista ja ilmoittautumiset: Fysiotek. Puh. +49-(0) , fax: +46-(0) , fysiotek@telia.com tai fysiotek@co.inet.fi nutta terapeuttia valitsivat ne, jotka täyttivät k.o. oireyhtymän kriteerit Elveyn ja Hallin (!997) mukaan. Puolella henkilöistä kipua oli kestänyt yli kolme vuotta, ja kaikilla kipu oli kroonista. Neuraalisessa hoidossa terapeutti teki mieltymyksensä mukaan jotain tai kaikkia seuraavista tekniikoista: 1. Kaularangan lateraalista liu ttamista, asiakas selinmakuulla, kipupuolen käsi lievästi abdusoituna ja mukavasti kyynerpäästä 90 asteen koukussa. Terapeutti tuki kipupuolen hartiaa toisella kädellä ja suoritti kontralateraalista liu uttamista päähän ja kaularankaan ensimmäiseen vastustuntemukseen asti(ei siis kipuun asti). 2. Hartiarenkaan oskillointia, asiakas päinmakuulla, käsi selän taakse vietynä terapeutin kannattelemana. Terapeutti oskilloi acromin alueelta kefalo-kaudaalisessa suunnassa. Liikkeen laajuus ensimmäiseen vastustuntemukseen asti. 3. Lihasten uudelleen koulutusta jännitys-rentous tekniikalla abduktio-ulkokiertosuuntaan. 4. Koti-ohjelma mobilisaatio kaularangan sivutaivustus kipuraajasta poispäin 10 toistoa 1-3 kertaa päivässä. Kipuraaja abdusoituna, kyynerpää 90 asteen koukussa esim pöydällä. Myös aktiivisia olkäpään abduktioita ja ulkokiertoja. Artikulaarisessa hoidossa vastaavasti: 1. Glenohumeraalinivelen normaalin anterior-posteriorsuuntaisen mobilisaation asiakas selinmakuulla. (Maitland 1988,Grubbs 1993, Owens-Burkhart 1997) 2. Rintarangan mobilisaation asiakas päinmakuulla ja terapeutti painelee anterior-posterior- suuntaisesti kivunpuolelta TH 2-5 segmenttien prokessus transversuksista. (Maitland 1988) 3. Koti-ohjelma, jossa passiivisia Codmanin harjoitteita (Souza 1994), kipuun asti sauvan avulla vietyjä akt./avustettuja ulkokiertoja (Maitland 1988),pectoralis majorin venytystä oviaukossa, etuhartian venytystä kädet selän takana ja posteriorisen hartian venytystä käsi horisontaali adduktiossa 90 flexiossa. Lisäksi vastuskuminauhaharjoitusta abduktioon ja ulkokiertoon ensimmäiseen kiputuntemukseen asti.(souza 1994) Kontrolliryhmä ei saanut mitään fysioterapiaa. Kahdeksan viikon jälkeen he saivat samaa fysioterapiaa kuin neuraalisen hoidon ryhmä. Tilastollisesti merkittäväksi tulokseksi hyväksyttiin Vaikuttavan näköisten tilastollisten käsittelyjen jälkeen tuloksiksi saatiin mm. seuraavasti: McGillin kipukyselyssä merkittävä parannus hoitoryhmien eduksi ja myös Northwick Park kyselyssä. Myös VAS- janalla mitattuna merkittävä muutos hoitoryhmien eduksi sekä lisäksi vielä merkittävästi vähemmän kipua hoitojakson lopussa neuraalisen ryhmän eduksi vrt. artikulaariseen ryhmään. Arto Torvelainen SLN Manuaalinen Fysioterapia OMT Olavinkatu 53, Savonlinna p.t , fax , GSM: Torvela@nic.fi OMT-AKATEMIA OMT-fysioterapeuteille NEURAL MOBILISATION Clinical Application Course Opettajana Michael Shacklock, M.App.Sc, Dip.Physio ti ke Varalan Urheiluopistolla Hinta 280,60 (sis alv 22 %) Ilmoittautumiset SOMTY ry:n toimistoon, puh. (03) Manuaali 11

12 SOMTY ry:n ja SMLY ry:n Teemana: Lantio Paikka: Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere Eräs kohta vartalon, Monen miehen kiusaus, on saanut suuren huomion. on muodon runsaus. Se innoitus on maalarin, teki säveltäjä sonetin. Jälkeen himon, halun, antaa elämälle alun, ja kautta ahtaan portin käy reitti monen sortin, kohti valoa ja aurinkoa, päin suurta seikkailua. Voi kaikenlaista puuhastella, näillä mahtilihaksilla. Toiset istuu työssään päällä sen, toiset tienaa summan sievoisen. Kuten aikoinansa Elvis, siis sellainen on pelvis. Olli Vahtera Koulutuspäivien johtajat: SMLY ry:n puheenjohtaja Olavi Airaksinen, dosentti, Kuopio SOMTY ry:n puheenjohtaja Maarit Keskinen, ft OMT, Seinäjoki puh.: Yhteyshenkilöt: SMLY ry:n varapuheenjohtaja Nils Kyrklund SOMTY ry:n varapuheenjohtaja Olli Aranko, ft OMT, Helsinki puh.: Ilmoittautuminen: SOMTY ry/minna Wuorela Suvantokatu 1 E, TAMPERE puh./fax: (03) omt-somty@omt.org Kurssimaksu: Jäsenet 164,70 euroa ilmoittautuminen ja maksu mennessä 195,20 euroa ilmoittautuminen jälkeen Ei-jäsenet 274,50 euroa ilmoittautuminen ja maksu mennessä 305 euroa ilmoittautuminen jälkeen Opiskelijat saavat 50 % alennuksen osallistumismaksusta. Alennushinnan maksavien kiintiö on 30 henkilöä. Illalliskortti 15 euroa sisältää alkumaljan ja kolmen ruokalajin illallisen, paikkoja 350 henkilölle. Peruutusehdot mennessä tehtyjen peruutusten maksut palautamme kokonaan, paitsi 30 euroa pidätämme käsittelykuluina jälkeen tehdyistä peruutuksista ei maksua palauteta. Majoitus: Majoitusvaraukset mennessä, majoituskiintiöt koodilla SOMTY. Sokos Hotel Ilves, Hatanpäänvaltatie 1, puh. (03) Hinta 95 euroa/huone 1-2 henkilöä (kiintiö 200 huonetta). Ramada Hotel Tampere, Yliopistonkatu 44, puh. (03) Hinta 87 euroa 2-hengen huone ja 76 euroa 1-hengen huone (kiintiö 90 huonetta). Sokos Hotel Villa, Sumeliuksenkatu 14, puh. (03) Hinta 69 euroa/huone 1-2 henkilöä (kiintiö 50 huonetta). 12 Manuaali

13 Ohjelma: Perjantai Rekisteröinti ja ilmoittautuminen Avaus Maarit Keskinen, SOMTY ry ja Olavi Airaksinen, SMLY ry Session puheenjohtaja: Ylilääkäri Timo Rousi, Kanta- Hämeen keskussairaala Lantio-/nivuskipu - mitä takana, johdatus aiheeseen. Olavi Airaksinen, KYS, Kuopio Kliininen tutkiminen. Fysiatrian erikoislääkäri Leena Niemistö, Orton, Helsinki Näyttelyyn tutustuminen ja lounas Nivusen/lantion kuvantaminen Natiivi rtg UÄ MRI Radiologi Matti Suhonen, Puijon Magneetti, Kuopio Conjoin jänteen repeämä mahdollinen syy urheilijan nivusvaivoille Ortopedi Ismo Syvähuoko, Helsinki Urheilijan nivusvaivat OMT fysioterapeutti Merja Soanjärvi Näyttelyyn tutustuminen ja kahvi Interaktiivisessio Lantio kipu potilas esimerkkejä ja hoitoratkaisuja. Yleisö osallistuu Presenter ohjelman ja -laitteiden avulla tapausten käsittelyyn ja äänestää ratkaisumalleista. Kilpailuja eri hoitovaihtoehdoista yms. Paneelia vetää Ylilääkäri Olavi Airaksinen, paneelissa ylilääkäri Jukka Pekka Kouri ja OMT fysioterapeutti Tiina Lahtinen- Suopanki Päivän päätös SMLY ry ja SOMTY ry vuosikokoukset Iltajuhla, Tampere-talo Lauantai Session puheenjohtaja: Maarit Keskinen, SOMTY ry Lantion alueen erotusdiagnostiikkaa, ekstapelvinen, nonsyklinen vai syklinen lantiokipu. LL, ft Jouko Heiskanen Lantio- / Nivuskipu gynekologiset syyt, Inkontinenssi Dosentti Jorma Penttinen, Naistentautien klinikka, KYS Näyttelyyn tutustuminen ja lounas Lantiopohjan lihasten toimintahäiriöt ja niiden vaikutus keskivartalon stabiliteettiin Minna Törnävä ft, TAYS Si-artrografiat ja blokadit. LT Jaro Karppinen, Fysiatrian klinikka, OYS Näyttelyyn tutustuminen ja kahvi Lantion alueen kivut fysioterapeutin haaste Tiina Lahtinen-Suopanki ft, OMT Lantio- / nivuskipu ja seksi Yleiskeskustelu ja päätös Manuaali 13

14 14 Manuaali

15 Referaatti opinnäytetyöstä: C7-nikaman manipulaation/ harjoitteiden vaikutus oireilevilla päätetyöntekijöillä OMT-koulutus Tapio Tienhaara ja Jouni Peltola Tiivistelmä Tutkimuksessa vertailtiin intervention vaikutusta niska-hartia ja yläraajaoireisilla päätetyötä tekevillä vakuutusvirkailijoilla, joilla oli todettu CTR-menetelmällä C7-segmentin fleksio suuntainen hypomobiliteetti. Tutkimuksessa vakuutusvirkailijat jaettiin satunnaistetusti kahteen ryhmään: 1= Manipulaatioryhmä (n. 13 henkilöä), joille suoritettiin C7-ventraalimanipulaatio ja ohjattiin harjoitteet. 2=Jumpparyhmä (n. 12 henkilöä), joille ohjattiin harjoitteet. Tilastolliset analyysit teki ulkopuolinen tilastotieteilijä, joka käytti kaksisuuntaista toistomittausten ANOVA-menetelmää. Tutkimuksessa mitattiin kipua VAS-kipujanalla, C7- fleksiosuuntaista liikkuvuutta CTR-menetelmällä, ja niska-hartia- sekä yläraajojen rasittuneisuutta rasittuneisuusmittarilla. Mittaukset suoritettiin ennen interventiota sekä viikon, kuukauden ja kolmen kuukauden kuluttua interventiosta. Tuloksissa saatiin ryhmien välille tilastollista merkittävyyttä liikkuvuuden suhteen p = toisella mittauskerralla manipulaatioryhmän eduksi. VAS-kipujanalla tilastollista merkittävyyttä ei voitu osoittaa ryhmien välillä. Yläraajojen rasittavuuden suhteen saatiin tilastollinen merkittävyys mittauskertojen välille p = Niska-hartiarasittuneisuuden osalta ei voitu osoittaa tilastollista merkittävyyttä. Tulokset osoittavat, että C7-segmentin manipulaatioiden ja harjoitusten avulla pystytään lisäämään C7-nikaman fleksiosuuntaista liikkuvuutta niska-hartia- ja yläraajaoireisilla päätetyöntekijöillä lyhyellä aikavälillä, sekä saadaan positiivista vaikutusta rasittuneisuuteen niskahartia- ja yläraajaoireisilla. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla saadaanko manipulaatio/harjoittelu- ja harjoitteluryhmän välille eroa. Lisäksi haluttiin selvittää kipu-, rasittuneisuusoireiden (n-h ja yläraaja), sekä C7-segmentin liikkuvuuden muutosta ja mittausten välisiä eroja. Selvitimme myös C7:n segmentin liikkuvuuden muutosta sekä sen vaikutusta/korrelaatiota vakuutusvirkailijoiden oireisiin. Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä käytettiin sokotettua, satunnaistettua ja prospektiivista vertailututkimusta. Tutkimusaineisto Tutkimukseen osallistui kaksi Tapiola-yhtiöiden pääkonttorin osastoa. Tutkimus suoritettiin osana laajempaa osastojen henkilökunnalle suunnattua Vireyttä-projektia. Osastojen henkilökunnalle (n. 60 henkilöä) järjestettiin informaatiotilaisuus, jossa henkilökunta täytti standardisoidun Nordig-kyselylomakkeen (Kuorinka et al. 1987). Lomakkeella seulottiin niska-hartia- ja yläraajaoireiset vakuutusvirkailijat. Työfysioterapeutti mittasi oireilevat henkilöt CTR-menetelmää käyttäen, ja tutkimukseen valittiin C7- segmentin fleksiosuuntaisen hypomobiliteetin omaavat koehenkilöt. Norlanderin mukaan hypomobiilin C7-T1-segmentin absoluuttinen fleksioliikkuvuus on alle 3,6 cm (SD 0,1). C7-hypomobiliteetin omaavia löytyi 27 henkilöä. Jatkuu seuraavalla sivulla... Manuaali 15

16 C7-nikaman manipulaation/harjoitteiden vaikutus oireilevilla päätetyöntekijöillä... Koehenkilöille asetettiin tutkimukseen osallistumiseksi seuraavat kriteerit: Standardisoidun Nordig-kyselyn mukaan koehenkilöiden piti olla paikallista niska-hartiakipua tai yläraajaan säteilevää niska-hartiakipua tai puutumista. CTR-menetelmällä todennettu C7-segmentin absoluuttinen hypomobiliteetti. Esitietolomakkeella todennettu yleisen terveydentilan sopivuus tutkimukseen osallistumiseksi sekä kirjallinen koehenkilön suostumus tutkimukseen osallistumiseksi. Koehenkilö ei saanut olla tutkimuksen alussa tai sen aikana lääkärin tai fysioterapeutin hoidossa kyseisten niskahartiaoireiden vuoksi. Tutkimuksen kulku Osastojen sihteerit laativat listan, jolloin kh:t tulevat tutkimukseen. Paikka on osastoilla oleva vapaa huone. Jokaiselle kh:lle varataan 20 minuuttia aikaa toimenpiteitä varten. Saapuessaan tutkimushuoneeseen kh täyttää esitietolomakkeen ja allekirjoittaa suostumuksen osallistumisesta tutkimukseen. OMT-erikoistuva tutkija tarkastaa esitietolomakkeen ja tarvittaessa keskustelee lääkityksistä, sairauksista jne., jotka voisivat estää tutkimukseen osallistumista. Tässä vaiheessa kukaan ei ollut estynyt osallistumaan tutkimukseen. Tämän jälkeen kh arpoi itselleen tutkimuslomakkeen, johon oli kirjattu 1 ( = manipulaatioryhmä ) tai 2 ( = harjoitteluryhmä ). Tutkimuslomakkeita oli yhtä monta kuin koehenkilöitä. Tutkimuslomakkeiden järjestys oli satunnaistettu ilmaan heittämällä ja kerätty kirjekuoriin, joista kh:t ne vetivät (liite 4). Tämän jälkeen kh:t täyttivät tutkimuslomakkeen kipupiirustuksen, VASkipujanan ja rasittuneisuuskohdan. Seuraavaksi OMT-erikoistuva tutkija ohjasi harjoitteluryhmälle (2) liikkeet ja antoi harjoituspäiväkirjan, sekä kehotti jatkamaan harjoittelua ja päiväkirjan täyttöä toiseen mittauskertaan asti, joka oli noin kuukauden kuluttua. Manipulaatioryhmän (1) jäsenille OMT-erikoistuva tutkija suoritti neurologisen kartoituksen, refleksit (biceps C5, brachioradialis C6 ja triceps C7), ihotunto ja merkkilihasvoiman. Tämän jälkeen suoritettiin istuen arteria vertebralis testi. Kaikki koehenkilöt todettiin manipulaatiohoitoon soveltuviksi. Sitten kh:lle suoritettiin C7:n ventraalifleksiosuuntainen spesifi nivelmanipulaatio istuen Kaltenborn Evjenth konseptin mukaisesti (Evjenth 1991) ja ohjattiin samat harjoitteet kuin harjoitteluryhmälle. Noin viikon kuluttua työfysioterapeutti suoritti uusintaliikkuvuusmittauksen CTR-menetelmällä ja kh:t täyttivät tutkimuslomakkeen. Kuukauden kuluttua suoritettiin taas uusintamittaus CTR-menetelmällä, sekä kh:t täyttivät tutkimuslomakkeen. Tässä vaiheessa kerättiin harjoituspäiväkirjat pois. Kh:ta kehotettiin jatkamaan harjoittelua omien tuntemusten mukaan. Mitään virallista suositusta määristä ja liikkeistä ei enää ollut. Kolmen kuukauden kuluttua suoritettiin viimeinen tutkimuslomakkeiden täyttö. Tässä vaiheessa ei enää mitattu liikkuvuutta CTR-menetelmällä. Tutkimuslomakkeeseen oli lisätty kaksi kohtaa. Ensimmäisessä kysyttiin olen jatkanut jumppaliikkeitä työ- ja/tai vapaa-aikana. Vastausvaihtoehtoina oli säännöllisesti, toisinaan tai en ollenkaan. Toinen kysymys kuului koetko tilanteesi muuttuneen alkutilanteeseesi nähden. Vastaus vaihtoehtoina oli parempi, hiukan parempi, samanlainen, hiukan huonompi tai huonompi. Tähän päättyi varsinainen tutkimusosuus. Kaksi koehenkilöä joutui hakeutumaan lääkärin vastaanotolle niskahartiaoireiden vuoksi ja heidät poistettiin tutkimuksesta. Tutkimuksen suoritti loppuun kaikki 13 manipulaatioryhmän jäsentä sekä 12 jumpparyhmän jäsentä. Tulokset Tuloksissa on vertailtu ryhmien päävaikutusta, eli onko ryhmien 1=manipulaatioryhmä (13 henkilöä, ryhmän keskiikä 44.1 vuotta, ryhmän BMI ka 25.0, työssäolovuosien ka 19.4) ja 2=jumpparyhmä(12 henkilöä, ryhmän keski-ikä 41.3 vuotta, ryhmän BMI ka 24.6, työssäolovuosien keskiarvo 19.8) välillä tilastollisesti merkitsevää ryhmä-mittausinteraktiota. Lisäksi on tutkittu mittausten päävaikutus, eli onko mittausten välisiä eroja (taulukko 2 ja 4). Yhdessäkään muuttujassa ei ollut tilastollisesti merkitsevää ryhmä-mittaus-interaktiota, joten molemmille ryhmille on sovitettu samansuuntaiset keskiarvoprofiilit. Vain liikkuvuudesta löytyi ryhmien välinen ero (taulukko 2). Mittauskertojen väliset testit osoittavat, että tämä ero on tilastollisesti merkitsevä vain 2. mittauskerralla (manipulaatioryhmän keskiarvo suurempi, taulukot 1,2, ja 3). Mittauksella on päävaikutus yläraajaoireissa ja liikkuvuudessa (taulukko 2). N-h oireissa testitulos (p=.052) jää hieman yli tilastollisen merkitsevyyden rajan (p<.05). Kuitenkin polynomikontrastien testit osoittavat, että n-h oireiden mittauskeskiarvoihin sopii lineaarinen trendi. Siten voidaan päätellä, että päävaikutuksen testin tulos p=.052 johtuu osittain testin voimattomuudesta. Yläraajaoireiden mittauskeskiarvoihin sopivat kvadraattinen ja 3. asteen polynomi yhtä hyvin (kuitenkin paremmin kuin lineaarinen trendi, joka myöskin sopii tilastollisesti merkitsevästi). Liikkuvuudelle sopii kontrastien testien perusteella yhtä hyvin sekä lineaarinen että kvadraattinen trendi. VAS-muuttujaan mittauksella ei ole päävaikutusta (taulukko 2 ja 4). Muuttujien VAS ja liikkuvuus osalta tilastollisiin testeihin liittyvät oletukset eivät saaneet tukea oletuksia vastaavista testeistä. Tosin muuttujassa VAS neliöjuurimuunnos korjaa jakauman vinouden. Kuitenkin tulokset on tarkastettu ei parametristen testien avulla. Vaikka kyseessä ei ole sama asia kuin kaksisuuntainen toistomittaus ANOVA, tukivat ei-parametriset testit saatuja tuloksia. Pohdinta Tutkimustulostemme perusteella voidaan todeta liikkuvuuden parantuvan tilastollisesti merkittävästi manipulaatioryhmässä verrattuna jumpparyhmään C7-T1 segmentissä CTR-menetelmällä mitattaessa. Tämä tulos tukee aikaisempia tutkimuksia samasta aiheesta (Rönkä J, Heikkinen A. 1999). Sen sijaan VAS-janalla kuvatussa kivussa ei muutosta tapahtunut (kuva 1). Jumpparyhmässä tapahtui jopa 16 Manuaali

17 Taulukko 1. Keskiarvot (suluissa keskihajonta) ryhmittäin ja mittauksittain Ryhmä 1. mittaus 2. mittaus 3. mittaus 4. mittaus VAS (3.06) 3.58 (2.99) 3.48 (3.00) 3.41 (3.27) (2.14) 4.66 (1.88) 3.93 (1.53) 3.99 (3.38) VAS (1.04) 1.61 (1.03) 1.65 (0.90) 1.58 (1.00) (neliöjuurimuunnettu) (0.58) 2.11 (0.48) 1.95 (0.38) 1.86 (0.76) N-h oireet (3.77) 9.23 (4.07) 9.31 (3.54) 8.38 (3.66) (3.79) (4.43) (4.87) (2.84) Yläraajaoireet (7.03) (4.29) (3.63) (4.07) (9.18) (7.33) (7.87) (5.21) Liikkuvuus (0.04) 3.68 (0.19) 3.66 (0.18) (0.10) 3.54 (0.09) 3.61 (0.19) - Taulukko 2. F-testit interaktiolle ja päävaikutuksille Ryhmä-mittaus -interaktio # Ryhmän päävaikutus Mittauksen päävaikutus # VAS(neliöjuurimuunnettu) F(2.39,55.05)= 0.28, p=.796 F(1,23)= 1.63, p=.241 F(2.39,55.05)= 0.40, p=.711 N-h oireet F(2.36,55.23)= 0.49, p=.646 F(1,23)= 2.29, p=.144 F(2.36,54.23)= 2.96, p=.052 Yläraajaoireet F(2.06,47.39)= 0.65, p=.529 F(1,23)= 2.79, p=.108 F(2.06,47.39)= 7.33, p=.002 Liikkuvuus F(1.96,45.15)= 1.09, p=.345 F(1,23)= 4.33, p=.049 F(1.96,45.15)= 12.56, p=.000 # Vapausasteet Greenhouse-Geisser epsilon-korjattuja Taulukko 3. Testit ryhmän päävaikutukselle liikkuvuudessa mittauskerroittain Ryhmien välinen keskiarvoero (keskivirhe) T-testi 1. mittaus 0.04 (0.03) t= 1.45, p= mittaus 0.14 (0.06) t= 2.41, p= mittaus 0.05 (0.08) t= 0.71, p=.483 Taulukko 4. Polynomikontrastien testit mittauksen päävaikutukselle. 1. asteen polynomi 2. asteen polynomi 3. asteen polynomi (Lineaarinen trendi) (kvadraattinen trendi) VAS(neliöjuurimuunnettu) F(1,23)= 0.56, p=.463 F(1,23)= 0.48, p=.828 F(1,23)= 0.58, p=.454 N-h oireet F(1,23)= 9.26, p=.006 F(1,23)= 0.20, p=.658 F(1,23)= 1.01, p=.325 Yläraajaoireet F(1,23)= 4.71, p=.041 F(1,23)= 9.70, p=.005 F(1,23)= 9.07, p=.006 Liikkuvuus F(1,23)= 13.18, p=.001 F(1,23)= 11.74, p= lievä kivun lisääntyminen. Tämän työn perusteella liikkuvuuden lisääntyminen ei korreloi VAS-janalla kuvatussa kivussa. N-h -oireet, jotka kuvaavat koehenkilöiden subjektiivista rasittuneisuutta työpäivän jälkeen, saavuttavat lähes tilastollisen merkittävyyden mittauskertojen välillä (p=.052, taulukko 2) manipulaatioryhmässä. Suurempi otos voisi mahdollistaa tilastollisen merkittävyyden. Yläraajaoireissa saavutetaan tilastollinen merkittävyys mittauskertojen välillä manipulaatioryhmässä, kuitenkaan ryhmien välistä tilastollista merkittävyyttä ei saavuteta (taulukko 2). Liikkuvuudessa saavutetaan sekä ryhmän päävaikutus eli ryhmien välinen ero että mittauskertojen välinen ero toisella mittauskerralla manipulaatioryhmän eduksi. Tämän tuloksen perusteella voidaan osoittaa liikkuvuuden lisääntyminen manipulaatiossa ja säilyminen viikon ja kuukauden uusintamittauksissa oireilevilla päätetyöntekijöillä (kuva 4). Liikkuvuuden lisääntymisen vaikutusta oireisiin on vaikea tämän työn perusteella arvioida.. Näyttäisi siltä, että yläraajaoireissa tapahtuisi vähenemistä etenkin manipulaatioryhmässä. Myös jumpparyhmässä tapahtuu lievää tasaista laskua. Samansuuntaista arviota tapahtuu n-h oireissa, varsinkin manipulaatioryhmässä toisella mittauskerralla (kuvat 2 ja 3). Kolmen kuukauden interventiossa pyydettiin koehenkilöitä vastaamaan kahteen lisäkysymykseen. Lisäkysymysten avulla pyrittiin selvittämään koehenkilöiden subjektiivista arviota itsehoitoon ja oiretilanteeseen. Ensimmäisessä kysyttiin olen jatkanut jumppaliikkeitä työ- ja/tai vapaa-aikana. Vastausvaihtoehtoina oli säännöllisesti, toisinaan ja en ollenkaan. Manipulaatioryhmästä 11 henkilöä ilmoitti jatkaneensa jumppaliikkeitä toisinaan ja kaksi en ollenkaan. Jumpparyhmästä yhdeksän ilmoitti jumppaavansa toisinaan ja kolme en ollenkaan. Kun verrataan harjoituspäiväkirjojen täyttöä, niin manipulaatioryhmästä yhdeksän palautti harjoituspäiväkirjan ja harjoituspäivien keskiarvoksi saatiin 17/22. Neljä henkilöä ei palauttanut harjoituspäiväkirjaa pyynnöistä huolimatta. Jumpparyhmästä viisi palautti harjoituspäiväkirjan ja seitsemän henkilöä jätti palauttamatta. Harjoituspäivien keskiarvoksi Jatkuu seuraavalla sivulla... Manuaali 17

18 C7-nikaman manipulaation/harjoitteiden vaikutus oireilevilla päätetyöntekijöillä... Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. saatiin 6/22. Toinen kysymys kuului koetko tilanteesi muuttuneen alkutilanteeseesi nähden. Vastausvaihtoehtoina oli parempi, hiukan parempi, samanlainen, hiukan huonompi ja huonompi. Manipulaatioryhmästä yksi koki tilanteen paremmaksi, neljä henkilöä hiukan paremmaksi, kuusi samanlaiseksi ja kaksi huonommaksi. Jumpparyhmästä yksi koki tilanteen paremmaksi, kuusi hiukan paremmaksi, neljä samanlaiseksi ja yksi hiukan huonommaksi. Tämän mukaan ryhmissä yhteensä koki tilanteen paremmaksi tai hiukan paremmaksi 11 henkilöä, samanlaiseksi 10 henkilöä ja hiukan huonommaksi tai huonommaksi kolme henkilöä. Tämä saattaa tukea tuloksia, joiden mukaan n-hja yläraajaoireissa tapahtui pientä laskua, vaikka tilastollista merkittävyyttä ei juurikaan saavutettu. Ainoastaan VASjanalla kuvattu kipu ei juurikaan muuttunut kummassakaan ryhmässä verrattuna alkutilannetta lopputilanteeseen. Kipupiirrosta tarkastelemalla kummassakin ryhmässä viiden henkilön kipualue on pienentynyt, etenkin väsymistä, jäykkyyttä, puutumista, pistelyä ja/tai tikuttelua kuvaavien ympyröiden määrä oli vähentynyt. Manipulaatioryhmässä kuuden henkilön kipupiirros vastaa alkutilannetta ja jumpparyhmässä viiden henkilön. Kummassakin ryhmässä kahden henkilön kipupiirros on laajempi ja niissä on kipua kuvaavia x-merkkejä enemmän. Henkilöt piirsivät kipua myös alaraajojen, sekä x-selän alueelle, joka osittain vaikuttaa kivun kokemiseen. Saattaisi olla mielenkiintoista tehdä jatkotutkimus, jossa pyrittäisiin tutkimuskohteen kipu lokalisoimaan C7-segmentin dermatomin, myotomin tai sklerotomin alueelle. Näin voitaisiin mahdollisesti saavuttaa tilastollista muutosta lyhyellä interventiolla asiakkaan kokemaan kipuun/oireisiin mitattuna kipu tai rasittuneisuusmittareilla. Lisäksi lisäämällä hoitokertoja ja muuttamalla itseohjautuva harjoittelu esimerkiksi taukoliikunnaksi, joka tukisi tutkimusta, voisi harjoitusvaikutuksen ja määrän standardisoida. Tässä työssä toteutui Norlanderin esittämä, CTR-menetelmällä mitattu naisilla esiintyvä 50% hypomobiliteetti C7-segmentissä. Lisäksi aikaisemmin todettu manipulaation liikkuvuutta lisäävä vaikutus oireettomilla henkilöillä C7-segmentissä, toteutui nyt myös oireilevilla päätetyöntekijöillä. Lähdeluettelo saatavissa tekijöiltä. 18 Manuaali

19 ALAVUS Olkkonen Kai ft OMT Fysiocenter, Nivelpelaajat Järviluomantie 21, ALAVUS ANJALANKOSKI Kirtola Helena ft OMT Myllykoskentie ANJALANKOSKI ESPOO Andersson Christofer ft OMT Leppävaaran kuntoutus Läkkisepänkuja 4 B, ESPOO Hakkarainen Tuula ft OMT Soukan Fysioterapia Soukankuja 12, ESPOO Leskinen Jaana ft OMT Viherlaakson Fysiosporttis Oy fax Viherlaakson ostoskeskus ESPOO Malmi Inka ft OMT Revontulen Fysioterapia Oy Revontulentie 8 A-B, ESPOO Monni Erja ft OMT Soukan Fysioterapia Soukankuja 12, ESPOO Pekkanen Maija ft OMT Viherlaakson Fysiosporttis Oy fax Viherlaakson ostoskeskus ESPOO Talvitie Sirpa elv OMT Espoon OMT-Fysioterapia Tornihaukantie 6, ESPOO Tienhaara Tapio ft OMT Revontulen Fysioterapia Revontulentie, ESPOO revontulen.ft@ revontulenfysioterapia.com.fi FORSSA Teivainen Jukka ft OMT Forssan Fysio Rautatienkatu 18, FORSSA HAMINA Roimola Kirsi ft OMT Haminan Fysioterapia Pikkuympyräkatu HAMINA HAAPARANTA Angeria Ritva ft OMT (tutkinto suoritettu Ruotsissa) Fysiotek Indusrigatan 8, HAPARANDA HELSINKI Andersson Christofer ft OMT Lauttasaaren Fysikaalinen hoitolaitos Gylde nintie 10 C, HELSINKI Mehiläinen-yhtymä: Hakaniemen Lääkäriasema Siltasaarenk. 18 A, HELSINKI Alanko Martti ft OMT OMT Keskus Tallinnanaukio 1 B, HELSINKI martti.alanko@omtkeskus.com Aranko Olli ft OMT Mehiläinen-yhtymä Hakaniemen Lääkäriasema Siltasaarenkatu 18 A HELSINKI olli.aranko@omt.org Falck Mikael ft OMT OMT Keskus Tallinnanaukio 1 B, HELSINKI mikael.falck@omtkeskus.com Garam Sanna ft OMT Töölön Urheilufysio Oy Ruusankatu 8, HELSINKI Johansson Hannu ft OMT OMT-Keskus fax Tallinnanaukio 1, HELSINKI Karvonen Eira ft OMT Härkälahdenkuja 9 B HELSINKI Kerokoski Mika OMT keskus Tallinnanaukio 1 B, HELSINKI Kivikangas Arja ft OMT Kuntomehiläinen Runeberginkatu 47 B HELSINKI Työkunto Mehiläinen Fredrikinkatu 47, HELSINKI Koho Petteri ft OMT Kuntoutus Orton Tenholantie 10, HELSINKI kiputoi@invalidisaatio.fi Koistinen Juha ft OMT Fysioterapiakeskus OMT-klinikka Oy Laulukuja 4 A, HELSINKI Kuntoutus-Orton Tenholantie 10, HELSINKI Kojo Arto ft OMT OMT-Keskus fax Tallinnanaukio 1, HELSINKI Laakkonen Jaana ft OMT OMT Keskus Oy Tallinnanaukio 1 B, HELSINKI jaana.laakkonen@omtkeskus.com Lahtinen-Suopanki Tiina ft OMT Helsingin Diakonissalaitos Alppikatu 2, HELSINKI Sairaala-Orton Tenholantie 10, HELSINKI Lundström Staffan ft OMT Diacor Oy Alppikadun fysioterapia Alppikatu 2, HELSINKI staffan.lundstrom@diacor.fi Paatelma Markku ft OMT OMT-Keskus fax Tallinnanaukio 1, HELSINKI Palo Martti ft OMT OMT Keskus Tallinnanaukio 1, HELSINKI Palo Satu ft OMT OMT Keskus Tallinnanaukio 1 B, HELSINKI satu.palo@omtkeskus.com Penttilä Heikki ft OMT Lassilan Fysikaalinen Hoitolaitos Kaupintie 13, HELSINKI Pohjola Ulla ft OMT Diacor Alppikatu Alppikatu 2, HELSINKI Rahko Anna-Leena ft OMT OMT-Keskus Tallinnanaukio 1 B, HELSINKI Ritola Jukka OMT Keskus Tallinnanaukio 1 B, HELSINKI jukka.ritola@omtkeskus.com Sarvela-Pinomaa Susanna ft OMT Työkunto Mehiläinen Fredrikinkatu 47, HELSINKI Suopanki Vesa ft OMT Helsingin Selkä Center Oy Salomonkatu 17 A 3.krs HELSINKI Thomé Ghita ft OMT Eiran sairaala/ Fysioterapian osasto Tehtaankatu 28, HELSINKI fysioterapia@eiransairaala.fi Tohka Tapani ft OMT BPM-Group Kauppakartanonk. 7 A HELSINKI Virtanen Tuija ft OMT Malminkartanon Fysikaalinen Hoitolaitos Luutnantinpolku 11, HEL- SINKI Työkunto Mehiläinen Fredrikinkatu 47, HELSINKI HYVINKÄÄ Nousiainen Tapani ft OMT OMT-Terapia Hyvinkää Koulukatu 12, HYVINKÄÄ Salminen Marjo ft OMT Hyvinkään OMT-Terapia Koulukatu 12, HYVINKÄÄ HÄMEENLINNA Lahtinen Mauno ft OMT Hämeenlinnan Kuntohoito Sibeliuksenkatu 11 A HÄMEENLINNA Nousiainen Tapani ft OMT Linnan fysioterapia Raatihuoneenkatu 14, 2. krs HÄMEENLINNA ILMAJOKI Saukko Veli-Matti ft OMT OMT-Fysioterapia Saukko Kauppatie 13, ILMAJOKI IMATRA Kainlauri Jari ft OMT Imatran Manuaalinen Terapia Kotipolku 2, IMATRA Suikki Timo ft OMT Imaatran Manuaalinen Terapia Lappeentie 14, IMATRA timo.suikki@omt.org JOENSUU Hyvärinen Jouni ft OMT Joensuun OMT-fysioterapia Rantakatu 26, JOENSUU Ratamaa Kari ft OMT Joensuun OMT-fysioterapia Rantakatu 26, JOENSUU JUVA Tiainen Matti ft OMT Juvantie 7, JUVA JYVÄSKYLÄ Halén Peter ft OMT LIKES tutkimuskeskus fax Yliopistonkatu 20, JYVÄSKYLÄ Honkala Petri ft OMT Keski-Suomen Liikunta-Fysio Väinönkatu 6, JYVÄSKYLÄ Soanjärvi Merja ft OMT LIKES Liikuntaklinikka fax Yliopistonkatu 20, JYVÄSKYLÄ Valkeavaara Martti ft OMT Keski-Suomen Liikunta Fysio Väinönkatu 6, JYVÄSKYLÄ LIKES Liikuntaklinikka fax Yliopistonkatu 20, JYVÄSKYLÄ

20 KANGASALA Paavilainen Pirjo ft OMT Finnentie 9 A 2, KANGASALA KEMI Pitkämäki Keijo ft OMT Hoito- ja Kuntokeskus Pitkämäki & Virtanen fax Valtakatu 19, KEMI KEMPELE Anttila Pekka ft OMT Fysioteekki Liiketori 6 A, KEMPELE KIRKKONUMMI Andersin Gunilla elv OMT Kirkkonummen Fysikaalinen Hoitolaitos Toritie 3, KIRKKONUMMI KLAUKKALA Einistö Olli ft OMT Klaukkalan Fysikaalinen Hoitolaitos Klaukkalantie 63, KLAUKKALA KOKKOLA Mäkinen Marko ft OMT Medirex Oy Kaarlelankatu 67, KOKKOLA Sinivirta-Mäkinen Susanna ft OMT Medirex Oy Vapaa-aikakeskus Kaarlelankatu 67, KOKKOLA KOSKENKORVA Saukko Veli-Matti ft OMT OMT-Fysioterapia Saukko Ilmajoentie 1, KOSKENKORVA KOTKA Hiltunen Juha ft OMT Fysioterapia Ergo Keskuskatu 10 C, KOTKA juha.hiltunen@ergoselkaklinikka.fi Kajanto Sirpa ft OMT Kotkan Fysikaalinen Hoitola Kirkkokatu 8 B, KOTKA Korhonen Ilkka ft OMT Kotkan OMT-Fysio Kotkankatu 10, KOTKA ilkka.korhonen@omt.org Lehtola Vesa ft OMT Kotkan OMT-Fysio Kotkankatu 10, KOTKA vesa.lehtola@omt.org KOUVOLA Kaksonen Anu Kouvolan Manuaalinen Terapia fax Kauppalankatu 19, KOUVOLA Mänttäri Tuija ft OMT Kouvolan Manuaalinen Terapia Kauppalankatu 19, KOUVOLA Parikka Jukka ft OMT Kouvolan Manuaalinen Terapia fax Kauppalankatu 19, KOUVOLA Rönkä Irene ft OMT Kouvolan Manuaalinen Terapia Kauppalankatu 19, KOUVOLA Rönkä Jarmo ft OMT Kouvolan Manuaalinen Terapia Kauppalankatu 19, KOUVOLA KUOPIO Hakulinen Pekka ft OMT Kupion OMT-Keskus fax Vuorikatu 44, KUOPIO Hyvärinen Helena ft OMT Kuopion OMT-keskus Vuorikatu 44, KUOPIO Juvonen Petri ft OMT Kuopion Ortofysio Oy Minna Canthink. 66 D KUOPIO Parviainen Paavo ft OMT Ortofysio Minna Canthinkatu 66 D KUOPIO Sinisalo Olli-Pekka ft OMT Kuopion OMT-Keskus fax Vuorikatu 44, KUOPIO Tikkanen Juha-Pekka ft OMT Kuopion OMT-Keskus fax Vuorikatu 44, KUOPIO LAHTI Liinamaa Jarmo ft OMT Lahden Fysteam Vapaudenkatu 23 B, LAHTI LAPPEENRANTA Hankaniemi Jyrki ft OMT Lappeenrannan OMT-Keskus Lehmus Oy Valtakatu 34, LAPPEENRANTA Heikkinen Ari ft OMT Lappeenrannan OMT-keskus Lehmus Oy Valtakatu 34, LAPPEENRANTA Nousiainen Olli ft OMT Lappeenrannan kuntoutus Oy Kauppakäytävä LAPPEENRANTA Outinen Minna ft OMT OMT-Fysioterapia Manukatti fax Snelmanninkatu LAPPEENRANTA LAPUA Juvonen Jarmo ft OMT Lapuan kipupiste Asemakatu 3, LAPUA LEMPÄÄLÄ Laine Harri ft OMT Sääksjärven Fysio-Piste Tampereentie LEMPÄÄLÄ fysiopiste@koti.ppo.fi LOVIISA Helske Liisa ft OMT Kapteenintie 8, LOVIISA MIKKELI Joensuu Urpo ft OMT Mikkelin Manuaalinen fysioterapia OMT Vuorikatu11 C, MIKKELI Juvonen Kirsi ft OMT Mikkelin Fysioteam Maaherrankatu 19, MIKKELI Mikkelin Manuaalinen Fysioterapia Vuorikatu 11 C, MIKKELI Oikarinen Mikko ft OMT Mikkelin Manuaalinen Fysioterapia Vuorikatu 11 C, MIKKELI Pyrhönen Tapio ft OMT Mikkelin Manuaalinen Fysioterapia fax Vuorikatu 11 C, MIKKELI MYRSKYLÄ Hyväkkä Sari ft OMT Hele-Fysio Keskustie 12, MYRSKYLÄ sari.hyvakka@omt.org MÄNTTÄ Hyvärinen Veli-Pekka ft OMT Mäntän FHL Oy Tehtaankatu 6, MÄNTTÄ NASTOLA Liinamaa Jarmo ft OMT Nastolan Kuntokeskus Muurarintie 3, NASTOLA NOKIA Hilska Marjo elv OMT Fysioterapia Pirkko Honkonen Oy Kauppakatu 1-3, NOKIA marjo.hilska@tammer-tutka.fi NUMMELA Eklundh Marina ft OMT Nummelan Fysikaalinen Hoitolaitos Vihdintie 3, NUMMELA Havulinna Virve ft OMT Nummelan Fysikaalinen Hoitolaitos Vihdintie 3, NUMMELA NURMIJÄRVI Heiskanen Juhani elv OMT Nurmijärven terveyskeskus työterveyshuolto Rajamäentie 9 C, NURMIJÄRVI juhani.heiskanen@nurmijarvi.fi ORIVESI Koli Jarmo ft OMT Fysioterapiakesk. Oriflex Oy fax Kenkäkuja 1, ORIVESI OULU Anttila Pekka ft OMT Fysioteekki Rantakastellintie 4 B 1, OULU Ojala Tapio ft OMT Lääkärikeskus Botnia fax Kauppurienkatu 27, OULU tapio.ojala@kolumbus.fi PARAINEN Lehtonen Liisa ft OMT Paraisten Fysioterapia puh/fax Rantatie 8, PARAINEN PORI Hilska Marjo elv OMT Tutkimuslaitos Ergos Eteläkauppatori 4 A, PORI marjo.hilska@tammer-tutka.fi Marila Teemu ft OMT Tutkimuslaitos Ergos Eteläkauppatori 4 A, PORI PORVOO Paloheimo Risto ft OMT Porvoon Manuaalinen Terapia Rauhankatu 25 B, PORVOO RAISIO Lehtonen Liisa ft OMT Fysicos Ky fax Uintikeskus Ulpukka Eeronkuja 5, RAISIO RISTIINA Juvonen Kirsi ft OMT Ristiinan Fysikaalinen hoitolaotos Braahentie 10, RISTIINA ROVANIEMI Hyvärinen Tuija ft OMT Rovaniemen OMT-Fysioterapia Oy Kansankatu 8, ROVANIEMI Peteri Matti Kunto-Apu Vartiokatu 9 A, ROVANIEMI Soudunsaari Seija ft OMT Rovaniemen OMT-Fysioterapia Oy Kansankatu 8, ROVANIEMI