TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005

1 Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Johtavan rehtorin katsaus Tavoitteiden toteutuminen Yhtymävaltuuston toimintavuodelle 2005 hyväksymät taloudelliset tavoitteet saavutettiin kaikilta keskeisiltä osin siten, että vuoden 2005 nollabudjetista huolimatta tilikauden tulokseksi muodostui 182 413,75 euroa, joskin tuloksen suuruuteen vaikutti oleellisesti kannustusrahan saanti ja sen ohjeiden mukainen kirjaaminen kokonaisuudessaan käyttötalouden tuotoiksi. Kaikkia tulosaluekohtaisesti sitoviksi hyväksyttyjä taloudellisia tavoitteita ei saavutettu. Ylityksiä oli kuitenkin vähän ja ne olivat pienehköjä ja perusteltuja. Talousarvioasetelman muutos 1.1.2005 lukien vaikeutti varmasti alkuvaiheessa jonkin verran tietojen kirjausta, seurantaa ja vertailtavuutta. Kokonaisopiskelijamäärätavoitetta ei saavutettu, mutta muutoin voidaan todeta, että myös määrälliset ja laadulliset (=toiminnalliset tavoitteet) saavutettiin melko hyvin. Keskeisimmät tavoitteet olivat oppimisen laatu ja opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatkoopintoihin. Laatutyö Forssan ammatti instituutissa nähdään oppilaitoksen kehittäminen ja laatutyö tärkeänä. Laatutyötä on tehty pitkäjänteisesti ja systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin lisäksi ulkoisen arvioinnin palaute on ollut tärkeä oppilaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline. Yhtenä laadun mittarina voidaan pitää opiskelijoiden sijoittumista ammatillisen koulutuksen ammattitaitokilpailuissa. Vuonna 2005 Forssan ammatti instituutin kone ja metallialan opiskelija voitti SM kultaa Taitaja kilpailujen koneistus sarjassa. Metsäopetuksen valtakunnallisten kilpailujen toisen asteen opiskelijoiden sarjassa Forssan ammattiinstituutti saavutti kaksoisvoiton. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa Forssan ammatti instituutti sijoittui hyvin. Tuloksellisuusvertailun tulosindeksi oli jälleen parantunut edellisvuodesta. Vuoden 2005 tuloksellisuusvertailun hyvän indeksin johdosta oppilaitos sai tuloksellisuusrahaa yli 174 000 euroa vuodelle 2006.

2 Toimintavuoden huipennukseksi muodostui Forssan ammatti instituutin voitto opetushallituksen järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa v. 2005. Tunnustus tuli laadun ja arvioinnin jatkuvasta kehittämisestä sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Erityisteemana vuonna 2005 oli erilaiset oppijat ammatillisessa koulutuksessa Rahapalkintona hyvästä toiminnasta saatiin 75 000 euroa oppilaitoksen kehittämiseen. Rakentaminen Vuoden 2005 merkittävin investointi oli C rakennuksen ruokalatiloissa ja opetuskeittiöissä toteutettu peruskorjaus ja muutostyöhanke, jonka kokonaiskustannuksiksi muodostui lähes 218 000 euroa. Vaikeuksia tuotti ennalta arvioida erityisesti LVIS teknisten töiden laajuutta ja kustannuksia. Hankkeen yhteydessä rakennettiin opiskelijaravintolan edellyttämät toimitilat, jotka mahdollistivat opiskelijoiden harjoitteluravintolatoiminnan siirtymisen kehräämön alueelta (Wooninki) muiden opetustilojen yhteen Saksankadulle syksystä 2005 alkaen. 1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymäosuudet Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden omistamat osuudet ja osuus peruspääomasta 31.12.2005: Forssa 90 2 065 351,50 e Humppila 12 275 380,20 e Jokioinen 31 711 398,85 e Somero 32 734 347,20 e Tammela 18 413 070,30 e Urjala 12 275 380,20 e Ypäjä 9 206 535,15 e 4 681 463,40 e Yhden osuuden arvo on 22 948,35 euroa. Jäsenkunnat ovat viimeksi v. 2000 hyväksyneet tarkistukset perussopimukseen. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä suorittaa peruspääoman kuntayhtymäosuuksille vähintään 2,0 %:n suuruisen koron 1.1.2001 lukien.

3 JÄSENKUNTIEN OSUUS PERUSPÄÄOMASTA Tammela 9 % Urjala 6 % Ypäjä 4 % Forssa 44 % Somero 16 % Jokioinen 15 % Humppila 6 % Yhtymävaltuusto 2005 2008 Pj Harri Kaunisto (Tammela) I vpj Leo Leppänen (Forssa) II vpj Sirkku Hohenthal (Somero) Kokoonpano: Forssa: Asta Ahonen (sdp), Aarre Lehtimäki (kok), Ansa Mikkola (kesk), Leo Leppänen (sdp) ja Tiina Tuomisto (vas) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) sekä Tuula Ranta 5.10.2005 saakka ja Leena Oksa (sdp) 25.10.2005 lukien Jokioinen: Markku Holstikko (sdp), Petri Lehtonen (vas), Erja Liuski (kok) ja Pauli Marttila (kesk) Somero: Sirkku Hohenthal (kok), Matti Leino (kesk), Niina Mikkola (kesk) ja Tapani Pesonen (sdp) Tammela: Harri Kaunisto (kesk) ja Mervi Suoranta (sdp) Urjala: Jari Mustajärvi (kesk) ja Susanna Partinen (sdp) Ypäjä: Päivi Laine (kesk) ja Sari Airo (kok). Yhtymähallitus 2005 2008 Pj Jouni Mäkelä Vpj Taisto Heinämäki Kokoonpano: Forssa: Taisto Heinämäki (kesk), Jouni Mäkelä (sdp), Jukka Nummelin (vas) ja Ossi Stenholm (kok) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) Jokioinen: Arja Perälä (sdp) Somero: Matti Leino (kesk) sekä Maarit Rimpinen (kok) 26.9.2005 ja Barbro Sallinen (kok) 25.10.2005 lukien Tammela: Raili Saarenmaa (sdp) Urjala: Maija Leena Kraft (kesk) Ypäjä: Helena Kujansuu (kesk) Yhtymävaltuuston ja hallituksen sihteerinä toimii johtava rehtori.

4 Tarkastuslautakunta 2005 2008 Pj Jari Mustajärvi Vpj Tuula Ranta (sdp) 5.10.2005 saakka ja Leena Oksa (sdp) 25.10.2005 lukien Kokoonpano: Forssa: Jaakko Hulmi (kok) Humppila: Tuula Ranta (sdp) 5.10.2005 saakka ja Leena Oksa (sdp) 25.10.2005 lukien Jokioinen: Sirpa Hakala (kesk) Urjala: Jari Mustajärvi (kesk) Varainhoitovuosina 2005 2008 toimii tilintarkastusyhteisönä Oy Audiator Ab ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä. Forssan ammatti instituutti Kuntayhtymä ylläpitää Forssan ammatti instituuttia, johon v. 2005 kuuluivat seuraavat tulosalueet ja niiden johtajat: yleishallinto johtava rehtori Tuula Koivula Saksankatu 27 29 koulutusalajohtaja Arto Mäki Kerttula Saksankatu 46 koulutusalajohtaja Pekka Santakivi Tammelan toimipiste koulutusalajohtaja Sirpa Järvenpää Liesjärven toimipiste koulutusalajohtaja Eila Lautanen opetuksen kehittäminen johtava rehtori Tuula Koivula oppisopimuskoulutus koulutustarkastaja Jouko Kivelä tukipalvelut. talouspäällikkö Kari Aalto Johtava rehtori toimii muiden tulosalueiden johtajien esimiehenä. Toimintojen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi johtava rehtori muodostaa tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa johtoryhmän. Pääasiallisesti johtoryhmään ovat kuuluneet johtava rehtori, koulutusalajohtajat, koulutustarkastaja ja talouspäällikkö. Tulosalueiden johtajilla oli laskujen hyväksymisoikeus v. 2005. Forssan ammatti instituutin organisaatio:

5 Yhtymähallitus asetti 13.12.2005 ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten 8 jäsenisen ammattiosaamisen toimikunnan ajalle 1.1.2006 31.12.2008. Kokoonpanossa on työnantaja ja työntekijäpuolen lisäksi opettaja ja opiskelijaedustus. Puheenjohtajana toimii Tuula Koivula ja sihteerinä Merja Lyytikäinen. Kuntayhtymän palkatun henkilöstön määrä 31.12.: Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä 2005 2004 2005 2004 2005 2004 2005 2004 FORSSAN TOIMIPISTE Johtava rehtori 1 1 0 0 0 0 1 1 Koulutusalajohtaja 2 2 0 0 0 0 2 2 Opinto ohjaaja 1 0 0 0 0 0 1 0 Päätoimiset opettajat 47 45 0 0 12 15 59 60 Koulutustarkastaja 1 1 0 0 0 0 1 1 Talouspäällikkö 1 1 0 0 0 0 1 1 Tukipalveluhenkilöstö 29 29 1 1 1 1 31 31 82 79 1 1 13 15 96 96 TAMMELAN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja 1 1 0 0 0 0 1 1 Päätoimiset opettajat 5 5 1 0 2 2 8 7

6 Tukipalveluhenkilöstö 3 3 1 1 0 0 4 4 Erillinen projektihenkilöstö 0 0 0 0 0 2 0 2 LIESJÄRVEN TOIMIPISTE 9 9 2 1 2 4 13 14 Koulutusalajohtaja 1 1 0 0 0 0 1 1 Päätoimiset opettajat 7 7 0 0 2 3 9 10 Tukipalveluhenkilöstö 8 7 0 1 0 0 8 8 Erillinen projektihenkilöstö 0 0 0 0 0 1 0 1 16 15 0 1 2 3 18 20 YHTEENSÄ 107 103 3 3 17 24 127 130 Henkilöstön kokonaismäärä alentui vuodesta 2004. Em. henkilöstömääriin sisältyy päätoiminen henkilöstö (joista osa aikaeläkkeellä 12 ja osa aikaisia 1). Vakinaisen henkilöstön (107) osuus kokonaishenkilöstömäärästä oli 84,3 % (v. 2004 vastaavasti 79,2 %). Vakinaisen henkilöstön keski ikä 31.12.2005 oli 50 v 6 kk. Alle 40 vuotiaiden osuus oli n. 25 % koko henkilöstömäärästä. Vanhuuseläkkeelle v. 2005 siirtyi 3 työntekijää ja osaaikaeläk keelle 4 työntekijää. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 4,4 % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitos vertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. Henkilöstölle marraskuussa 2004 järjestetyn motivointikyselyn tulokset (vastaajia 76): Samaa Ei osaa Eri mieltä sanoa mieltä TIEDONKULKU ERI KOULUTUSALOJEN VÄLILLÄ ON RIITTÄVÄ 42 % 26 % 32 % TIEDONKULKU ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLILLÄ ON RIITTÄVÄ 43 % 29 % 28 % SIJAISUUSJÄRJESTELYT ON HOIDETTU JOUSTAVASTI 72 % 11 % 17 % ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON TOIMIVAA 78 % 9 % 13 % SAAN RIITTÄVÄSTI TIETOJA FAI:N TOIMINNASTA/TAVOITTEISTA 67 % 9 % 24 % TYÖTEHTÄVÄT MÄÄRITELTY RIITTÄVÄN SELKEÄSTI 88 % 0 % 12 % TYÖSSÄ VOI TEHDÄ RATKAISUJA OMA ALOITTEISESTI 90 % 2 % 8 % VOI HYÖDYNTÄÄ TIETOJA JA TAITOJA MONIPUOLISESTI 91 % 1 % 8 % VOI OSALLISTUA OMAA TYÖTÄ KOSK. PÄÄTÖKSENTEKOON 74 % 10 % 16 % VOI VAIKUTTAA TYÖYHTEISÖN TOIMINNAN SUUNNITTELUUN 68 % 15 % 17 % HALUAA TOIMIA NYKYISESSÄ TYÖTEHTÄVÄSSÄ 90 % 6 % 4 % TIETÄÄ TARKASTI, MITKÄ TEHTÄVÄT OVAT VASTUULLA 88 % 2 % 9 % TYÖ ON MONIPUOLISTA 89 % 10 % 1 % EI TUNNE TEKEVÄNSÄ TARPEETONTA TYÖTÄ 81 % 0 % 19 % PITÄÄ TYÖSTÄÄN 95 % 4 % 1 % TYÖMORAALI HYVÄ JA IHMISET SITOUTUNEITA TAVOITTEISIIN 79 % 10 % 11 % YKSIKÖSSÄ VALLITSEE HYVÄ YHTEISHENKI 81 % 10 % 9 % SAA TARPEEKSI PALAUTETTA TYÖSTÄ 67 % 17 % 16 % TUNNEN, ETTÄ ESIMIES ARVOSTAA TYÖTÄNI 76 % 14 % 10 % SAA MYÖNTEISTÄ PALAUTETTA HYVIN TEHDYSTÄ TYÖSTÄ 77 % 10 % 13 % TYÖKYKYNI ON TÄLLÄ HETKELLÄ HYVÄ 86 % 6 % 8 % TULOKSELLISUUTTA SEURATAAN JÄRJESTELMÄLLISESTI 70 % 22 % 8 % USEIN MIELESSÄ EHDOTUKSIA TYÖNI KEHITTÄMISEKSI 72 % 20 % 26 % KOKEILLAAN JA TOTEUTETAAN UUSIA ASIOITA INNOKKAASTI 54 % 20 % 26 % MAHDOLLISUUS OSALLISTUA TYÖTÄNI KOSKEVIEN MUUTOSTEN SUUNNITTELUUN 75 % 11 % 14 % PEREHDYTETTIIN HYVIN NYKYISIIN TYÖTEHTÄVIIN (17) 53 % 12 % 35 % TYÖYHTEISÖNI TYÖVÄLINEET TÄYTTÄVÄT TEHTÄVÄNSÄ 68 % 10 % 22 % TYYTYVÄINEN TYÖTILOIHIN 77 % 2 % 21 %

7 Motivaatiokysely on tehty vuosittain vuodesta 1999 alkaen. Johtoryhmän päätöksillä on pyritty parantamaan erityisesti perehdyttämistä, palautteen antamista ja tiedonkulkua. Kaikilla tasoilla on otettu käyttöön säännölliset työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut 1.8.2003 alkaen. Koko henkilöstölle yhteisiä kokouksia järjestetään kahdesti lukuvuodessa. Opetusosastoilta ja tukipalveluhenkilöstöryhmiltä edellytetään vähintään yhtä työpaikkakokousta kuukaudessa. Uuden henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan perehdyttämisohjelmaa. Johtamiskoulutuksen suoritti 6 johtavaa viranhaltijaa ja 8 osastonjohtajaa vv. 2003 2005. Vuonna 2005 ei tehty henkilöstölle motivaatiokyselyä. Kysely on jatkossa tarkoitus tehdä kahden tai kolmen vuoden välein yhteistyössä Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa, jolloin oppilaitosten kesken saadaan vertailukelpoista ja analysoitua tietoa. Henkilöstöraportti vuodelta 2005 on laadittu erikseen. 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen bkt kasvu v. 2005 oli alle 2,0 %, mutta työttömyys % alentui edelleen ollen 11,1 %. Forssan seutukunnan alueella työttömyys aleni 12,3 %:sta 10,6 %:iin. Lounais Hämeen kuntien taloudelliset näkymät eivät parantuneet v. 2005. Myöskään Forssan työpaikka, asuntotuotanto ja asukaslukukehityksessä ei vielä tapahtunut oleellista muutosta parempaan. Lounais Hämeessä on aktiivisesti pyritty uusien työpaikkojen luomiseen. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Olennaisimmat tapahtumat kokonaisopiskelijamäärän alenemisesta huolimatta tilikauden ylijäämäksi muodostui 258 112 euroa opetushallituksen tekemässä ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa Forssan ammatti instituutti saavutti keskimääräistä paremman tuloksellisuuden v. 2005. Tulosindeksiluvun 1026 perusteella saatiin 174 082 euroa tuloksellisuusrahaa vuodelle 2006 Forssan ammatti instituutti voitti opetushallituksen järjestämän ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisen laatupalkintokilpailun v. 2005 ja sai palkintona 75 000 euroa FAI:n kone ja metallialan opiskelija voitti valtakunnallisen Taitaja kilpailun koneistussarjan tammikuussa 2005 opetushallitukselta saatiin v. 2005 erillisrahoituksena 215 600 euroa vähemmän suosittujen, mutta hyvin työllistävien alojen kehittämiseen (rekrytointi, väline ja laitehankinnat, opetusmenetelmien ja oppimisympäristön kehittäminen)

syksyllä 2005 lisättiin rakennusalan koulutusta syksyllä 2005 aloitettiin ammattiin valmentava koulutus laitoskeittiöllä ja molemmissa opetuskeittiössä toteutettiin peruskorjaus ja muutostyöhanke, joka mahdollisti opiskelijoiden harjoitteluravintolatoiminnan siirtymisen kehräämön alueelta (Wooninki) muiden opetustilojen yhteyteen Saksankadulle syksystä 2005 alkaen. 8 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Opiskelijamäärältään pienentyneessä organisaatiossa on käyttömenojen sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin onnistunut melko hyvin vv. 1995 2005. Vuoden 2005 tilinpäätöksen toteutuminen ja tulos varmistaa sen, että myös vuoden 2006 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. Kaikki edellytykset ovat olemassa lähivuosien tasapainoisille talousarvioille, joskin seutukunnan ikäluokkien pienentyessä on pystyttävä toimimaan vähemmillä resursseilla opetuksen tason siitä kärsimättä. Toisaalta valtakunnallisilla aloituspaikkapäätöksillä v. 2008 voi olla oma vaikutuksensa oppilaitoksen toimintaedellytyksiin. Edellisiltä tilikausilta on nyt taseessa n. 235 000 euroa investointivarauksiin (E hallin peruskorjaukseen). Lisäksi on ylijäämää n. 1 435 000 euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien mahdollisesti alijäämäisiä tilinpäätöksiä silloin, kun oppilasmäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut: 2005 2004 1 000 e 1 000 e Toimintatuotot 9 210 9 009 Toimintakulut 8 285 8 073 Toimintakate 924 936 Korkotuotot 18 14

9 Korkokulut 0 4 Muut rahoitustulot/menot 151 149 Vuosikate 791 797 Poistot käyttöomaisuudesta 609 608 Satunnaiset tuotot/kulut 0 0 Tilikauden tulos 182 189 Poistoeron lisäys ( ), vähennys (+) 76 109 Varausten lisäys ( ), vähennys (+) 0 189 Rahastojen lisäys ( ), vähennys (+) 0 2 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 258 107 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot % toimintakuluista 111,16 % 111,59 % Vuosikate % poistoista 129,94 % 131,00 % Vuosikate % toimintatuotoista 8,60 % 8,85 % Tunnusluvut eivät oleellisesti poikenneet vuoden 2004 tunnusluvuista. On huomattava, että kuntayhtymän jäsenkunnilta ei Forssan ammatti instituutin toiminta aikana vv. 1994 2005 ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta, investointi tai rahoitusmenoihin rahoitusmenoissa näkyy, että jäsenkunnille on 1.1.2001 lukien alettu maksaa peruspääomakorkona (2,0 %) yhteensä 93 629,27 euroa/vuosi. Se pienentää tunnuslukuvertailussa vuosikatetta (vastaavanlaista menoerää ei tiettävästi ole muilla ammatillisen koulutuksen kuntayhtymillä) vuoden 2005 tuloslaskelman tulosta parantaa oleellisesti se, että opetushallitukselta saatiin erillistä kannustusrahaa 215 680 euroa, joka kirjanpito ohjeiden mukaan oli kokonaisuudessaan (myös 50 000 euron suuruisten kannustusrahainvestointien osalta) kirjattava käyttötalouden yksikköhintatuottoihin. Kun kannustusrahalla maksettavia käyttötalouskuluja kertyi 81 172 euroa. 2.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut: 2005 2004 1 000 e 1 000 e Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 791 797 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 1 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 616 684

10 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 8 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta 182 113 Rahoitustoiminnan kassavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto omaisuuden muutos 7 2 Pitkäaikaisten saamisten muutos 4 0 Lyhytaikaisten saamisten muutos 951 97 Korottomien pitkä ja lyhytaikaisten velkojen muutos 198 147 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 765 242 Kassavarojen muutos 582 355 Kassavarat 31.12., 1 000 e 258 840 Kassavarat 1.1., 1 000 e 840 485 582 355 Investointien tulorahoitus, % 128,48 % 116,58 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 128,48 % 116,58 % Kassan riittävyys, pv 10 34 Kuntayhtymän kassavarojen negatiiviseen muutokseen v. 2005 vaikutti yksinomaan se, että annettujen ohjeiden mukaisesti FAI:n konsernitilin saldo 31.12.2005 siirrettiin rahat ja pankkitilisaamisista lyhytaikaisiin saamisiin (lainasaamisiin julkisyhteisöiltä). FAI:n pankkitili kuuluu Forssa konsernin konsernitilikokonaisuuteen, jossa Forssan kaupunki on emoyhteisö ja päätilin haltija. Ilman kyseistä kirjanpidollista siirtoa kassan riittävyydeksi 31.12.2005 olisi muodostunut 48 pv. 3 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut: VASTAAVAA 2005 2004 VASTATTAVAA 2005 2004 1 000 e 1 000 e 1 000 e 1 000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 4 681 4 681 Tietoliikenneohjelmistot 51 51 Arvonkorotusrahasto 231 231 Muut pitkävaikutteiset menot 660 648 Muut omat rahastot 622 622 711 699 Ed. tilikausien ylijäämä 1 177 1 070 Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä 258 107 Maa ja vesialueet 315 315 6 969 6 711 Rakennukset 6 012 5 856 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 11 POISTOERO JA VAPAA

11 Koneet ja kalusto 787 949 EHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken Poistoero 929 1 005 eräiset hankinnat 0 0 Vapaaehtoiset varaukset 235 235 7 120 7 131 1 164 1 240 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet 143 135 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muu vaihto omaisuus 33 34 Lahjoitusrahastojen pääoma 6 5 176 169 Saamiset Pitkäaikaiset myyntisaamiset 4 0 Lyhytaik. myyntisaamiset 76 49 Lyhytaik. lainasaamiset 949 0 VIERAS PÄÄOMA Muut lyhytaik. saamiset 47 63 Lyhytaikainen Siirtosaamiset 91 100 Ostovelat 558 427 1 167 212 Muut velat 210 219 Rahoitusarvopaperit Siirtovelat 526 450 Osakkeet ja osuudet 256 255 1 294 1 096 Rahat ja pankkisaamiset 3 586 9 433 9 052 9 433 9 052 Taseen tunnusluvut: 2005 2004 Omavaraisuus % 86,23 % 87,84 % Omaan pääomaan sidotut erät, % osuus taseesta 52,08 % 54,26 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 14,04 % 12,16 % Taseesta saatavat tunnusluvut antavat hyvän kuvan kuntayhtymän rahoitusrakenteesta. Kuntayhtymän tunnuslukuja ei kuitenkaan voida suoraan verrata kuntien tunnuslukuihin ja kuntayhtymienkin kesken ne vaihtelevat toimialasta riippuen huomattavasti. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntataloudessa keskimäärin 30 %. Kuntayhtymän tunnusluvut vuosilta 2004 ja 2005 ovat varsin hyvät. Toisaalta kuntayhtymällä ei ole ollut vuoden 1999 jälkeen talousarviolainoja huolimatta varsin mittavista investoinneista. vv. 2000 2003. 4 Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot v. 2005: TULOT 1 000 e % MENOT 1 000 e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatulot 9 210 97,6 Toimintakulut 8 286 91,5 Korkotuotot 18 0,2 Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Muut rahoitustuotot 3 0,0 Korkokulut 0 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Muut rahoituskulut 154 1,7 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut 0 0,0 käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät pakollisten varausten muutos 0 0,0 käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 Investoinnit Investoinnit

12 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 616 6,8 Käyttöomaisuuden myyntitulot 8 0,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 198 2,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 9 436 100,0 Kokonaismenot yhteensä 9 056 100,0 Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. 5 Konsernitase Kuntayhtymän jäsenkunnille on 8.2.2006 toimitettu kuntayhtymän tilinpäätöstiedot vuodelta 2005 jäsenkuntien konsernitaseita varten. 6 Keskeiset liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot esitetään erillisenä liitteenä. 7 Yhtymähallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteistä Kuntayhtymän tilikauden tulokseksi muodostui 182 413,75 euroa. Varausten ja rahastojen purkamisella vuoden 2005 tilinpäätös muodostui 258 112,04 euroa ylijäämäiseksi. Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että tilikauden ylijäämä, 258 112,04 euroa, kirjataan tilikauden ylijäämätilille. 8 Talousarvion toteutuminen Forssan ammatti instituutin toiminta ajatus: FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOIDEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin

13 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 8.1 Tavoitteiden toteutuminen Määrälliset tavoitteet Vuoden 2005 määrällisiksi sitoviksi tavoitteiksi tulosaluekohtaisesti asetetut opetusryhmien keskikoot ja niiden toteutuminen: TA Tarkistettu Toteutunut 2005 25.10.2005 2005 Saksankatu 27 29 15,0 14,9 15,4 Saksankatu 46 19,0 19,0 21,3 Tammelan toimipiste 12,5 12,5 13,7 Liesjärven toimipiste 11,0 10,7 10,7 Sitova tavoite edellytti, että tulosaluekohtaisesti asetettua opetusryhmien keskikokotavoitetta ei saa alittaa. Se ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa paremmin kuin muiden aiemmin sitovina käytetyt opiskelija tai opetustuntimäärätavoitteet. Talousarvion opiskelijamäärätavoitteena 900 opiskelijaa: TA tavoite Opiskelijoita keskim. Saksankatu 27 29 400 392,4 Saksankatu 46 355 351,5 Tammelan toimipiste 90 80,9 Liesjärven toimipiste 55 41,4 Yhteensä v. 2005 900 865,8 Toteutuminen koulutusaloittain: Opiskelijoita keskim. Tekniikka ja liikenne 290,4 Ravitsemis ja talousala 87,7 Kauppa ja hallinto 203,5 josta datanomikoulutuksessa 52,3 Sosiaali ja terveysala 113,1 josta kosmetologikoulutuksessa 14,3 Kulttuuriala 129,7 josta viestintäalalla 48,8 Luonnonvara ala 41,4 Yhteensä v. 2005 865,8 Vuoden 2005 alusta lukien muodostettiin kaupan ja hallinnon koulutusalasta erillinen luonnontieteiden koulutusala (datanomikoulutus). Tässä toimintakertomuksessa luonnontieteiden koulutusalan suoriteluvut esitetään kaupan ja hallinnon luvuissa.

14 FAI:n kokonaisopiskelijamäärä v. 2005 oli keskimäärin 865,8 opiskelijaa ja tavoitteen saavuttamisaste 96,2 %. Vastaava tavoite oli myös v. 2004, jolloin oppilasmääräksi muodostui 887,2 (98,6 %). Vuoden 2006 talousarviossa asetettiin opiskelijamäärätavoitteeksi 885. Opetusministeriön hyväksymä FAI:n toisen asteen enimmäisopiskelijamäärä on 930, joten toisella asteella käyttöaste oli 93,1 % (95,4 % v. 2004). Kokonaisopiskelijamäärä 20.9.2005 oli 885 opiskelijaa (vuotta aiemmin 907). OPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOTIKUNNITTAIN 20.9.2005 Ypäjä 3 % Muut kunnat 14 % Urjala 5 % Forssa 42 % Tammela 12 % Somero 5 % Jokioinen 14 % Humppila 5 % Vuoden 2005 aikana on huomattava, että urjalalaisten opiskelijoiden määrä on alentunut n. 27 %:lla, somerolaisten n. 12 %:lla ja jäsenkuntien ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä n. 11 %:lla. Opiskelijoiden kotikunnat toimipisteittäin 20.9.2005 (suluissa 20.9.2004): Forssan Tammelan Liesjärven toimipiste toimipiste toimipiste Forssan seudun kunnat 603 (596) 56 (39) 11 (12) 670 (660) Somero 38 (43) 1 (2) 2 (1) 41 (46) Urjala 42 (56) 2 (1) 4 (4) 48 (61) Muut kunnat 75 (84) 26 (31) 25 (25) 126 (140) 758 (774) 85 (80) 42 (60) 885 (914) Tammelan ja Liesjärven toimipisteissä olevista kulttuuri ja luonnonvara alan aloituspaikoista johtuen opiskelijat tulevat paljolti kuntayhtymän toimialuetta kauempaa. Toimialueen ulkopuolelta oli Liesjärven toimipisteessä 60 % opiskelijoista ja Tam

melan toimipisteessäkin 30 % opiskelijoista, vaikka osa kulttuurialan opiskelijoista tekee opiskelun aikana kotipaikkakunnan muutoksen Tammelaan tai Forssaan. Tammelan ja Liesjärven toimipisteisiin ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden myötä saadaan vuosittain yksikköhintarahoituksena yli 500 000 euroa, jota ilman niiden toiminta Tammelassa ei olisi mahdollista. Valmistuneet opiskelijat: v. 2005 v. 2004 Forssan toimipiste 210 234 Tammelan toimipiste 13 25 Liesjärven toimipiste 6 10 Opetustuntimäärätavoitteen toteutuminen: 244 269 Toteutuminen tulosalueittain: TA Toteutunut 2005 2005 Saksankatu 27 29 33 210 31 823 Saksankatu 46 22 460 20 659 Tammelan toimipiste 8 250 6 778 Liesjärven toimipiste 7 240 5 589 Kaikki yhteensä 71 160 64 849 Toteutuminen koulutusaloittain v. 2005: Tekniikka ja liikenne 23 475 Ravitsemis ja talousala 7 278 Kauppa ja hallinto 11 572 Sosiaali ja terveysala 6 428 Kulttuuriala 10 507 Luonnonvara ala 5 589 Kaikki yhteensä 64 849 Lähiopetustuntien määrä oli aiempina vuosina sitovana tavoitteena nimenomaan opetuksen palkkamenojen pysyttämiseksi talousarvioraameissa, mutta jo vuodesta 2004 alkaen on parempana tavoitteena pidetty opetusryhmien keskikokoa. 15 Oppisopimuskoulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 140 oppisopimusta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 140 opiskelijaa lisäkoulutuksessa Tavoite tarkistettiin peruskoulutuksen osalta 150:ksi ja lisäkoulutuksen osalta 160:ksi. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli v. 2005 keskimäärin 157,5 oppisopimusta ja lisäkoulutuksessa vastaavasti 178,5. Oppisopimusten määrän kehitys: 20.1.2004 20.9.2004 20.1.2005 20.9.2005 Ammatillinen peruskoulutus 149 147 160 155 Tutkintotavoitteinen lisäkoulutus 149 149 160 164

16 Muu lisäkoulutus 25 21 17 16 Kaikki yhteensä 323 317 337 335 Muun lisäkoulutuksen osalta saatiin yksikköhintarahoitus 15:lle v. 2005. Oppisopimuskoulutuskulujen jakautuminen: 2005 2004 Koulutustarkastus 9,59 % 10,39 % Koulutuspalvelujen osto 67,58 % 62,37 % Koulutuskorvaukset työnantajille 17,77 % 20,01 % Opintososiaaliset edut 5,06 % 7,22 % Projektitoiminta 0,00 % 0,01 % Kaikki yhteensä 100,00 % 100,0 % Pyritään elinkeinoelämän tarpeiden mukaiseen ja mahdollisimman monipuoliseen toisen asteen koulutusalatarjontaan Lounais Hämeessä siten, että 50 %:lla ikäluokasta on mahdollisuus saada aloituspaikka ja että tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille Syksyn 2005 aloituspaikoille oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 280 (syksyllä 2004 vastaavasti 339): Ensisijaisesti pyrkineitä Hyväksyttyjä Aloituspaikkoja Tekniikka ja liikenne, ajoneuvo ja kuljetustekniikka 28 30 28 Tekniikka ja liikenne, kone ja metallitekniikka 10 14 16 Tekniikka ja liikenne, LVI 36 19 16 Tekniikka ja liikenne, rakentaminen 16 18 16 Tekniikka ja liikenne, sähkö ja automaatiotekniikka 13 17 16 Tekniikka ja liikenne, valmentava koulutus 14 10 20 Majoitus ravitsemis ja talousala 32 31 44 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, pk 31 37 32 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, yo 7 15 16 Luonnontieteiden ala, tietojenkäsittely 17 19 16 Sosiaali terveys ja liikunta ala 34 22 32 Kulttuuri, viestintä ja informaatiotieteet 12 16 16 Kulttuuri, käsi ja taideteollisuus 27 37 42 Luonnonvara ja ympäristöala 3 11 24 Yhteensä 280 296 334 Aloituspaikkojen (334) täyttöasteeksi syksyllä 2005 muodostui vain 88,6 %, kun taas syksyn 2004 aloituspaikkojen täyttöaste oli vastaavasti 103,8 %. Forssan ammatti instituutissa oli v. 2005 seitsemän koulutusalaa. Oppilaitoksessa oli aloittavia koulutusohjelmia 19 ja jatkavia 22. Perustutkintoja oli 16, tutkintonimikkeitä 19 ja suuntautumisaloja 24. Laadulliset tavoitteet Vuoden 2005 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitoksella on laadukas itsearviointi ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun Oppilaitoksessa jatkettiin vuodesta 1998 aloitettua systemaattista, omaan toimintamalliin pohjautuvaan laatutyötä, joka perustuu laadittuihin menettely ja työohjei

siin sekä systemaattiseen tiedon keräämiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Arviointi suoritetaan vuosittain laaditun auditointisuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on, että jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu omalta osaltaan laadukkaan työn tekemiseen. Laadukas opetus ja tukipalvelut ovat jokapäiväisen työn tekemistä mahdollisimman hyvin yhdessä sovittujen menettely ja toimintaohjeistojen mukaisesti. Yhteistyö eri sidosryhmien ja muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa toimintamme vertaisarvioinnin ja edelleen kehittämisen. Vuoden 2005 laatutoiminnasta voidaan mainita mm. seuraavaa: suoritettiin Euroopan laatupalkinnon (EFQM) periaatteiden mukainen itsearviointi, joka oli pohjana ammatillisen koulutuksen laatupalkintohakemukselle ja oppilaitos saikin ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon v. 2005 laadukkaiden oppimis ja opetusprosessien tuloksena kone ja metallialan opiskelija, Henri Valkama (KON 03), voitti koneistus sarjassa Suomen mestaruuden Taitaja 2005 kilpailussa sisäisenä arviointina auditoitiin työssäoppimisen menettelyohje ja kuraattoripalvelut auditoitiin oppilaitoksen työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi laadittiin uudet menettelyohjeet kirjastopalveluista ja kriisitoiminnasta työohjeineen päivitettiin opinnäytetyön menettelyohje ja uusittiin opinnäytetyön työohje vertaisoppimista (benchmarkaus) tehtiin Hämeenlinnan ja Riihimäen oppilaitosten kanssa mm. yhteisten opiskelija, henkilöstö ja työssäoppimismittareiden ja prosessien vertaisarviointien muodossa Salon ja Loimaan ammatti instituuttien kanssa auditoitiin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämiseksi tehdyt toimenpiteet ja käsiteltiin tuloksellisuusrahoituksen eri arviointikohteiden tulokset ja toimenpiteet oppilaitoksittain FAI hallinnoi ammatillisen koulutuksen yrittäjyysosaamisen kehittämisprojektia, jossa mukana on alueen oppilaitokset, kehittämiskeskus, työvoimatoimisto sekä eri yritysten ja yhdistysten edustajia FAI:n laatuvastaava Lauri Lähteenmäki oli asiantuntijana opetushallituksen ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen uudistamisprosessissa. 17 Vuoden 2005 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että kaikille oppilaille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais Hämeestä tai kotipaikkakunnalta Kaikille oppilaille pystyttiin oppilaitoksen puolesta järjestämään työharjoittelu tai työssäoppimispaikka Lounais Hämeestä tai oppilaan kotipaikkakunnalta v. 2005. Vuoden 2005 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että 70 % valmistuvista saa heti työ tai jatkokoulutuspaikan Opetushallituksen viimeisimmän tilaston mukaan Forssan ammatti instituutin valmistuneista 66.0 % (vuotta aiemmassa tilastossa 64,1 %) sai työpaikan ja 16,7 % (vuotta aiemmassa tilastossa 16,9 %) aloitti jatko opinnot korkea asteella. Keväällä 2005 päättöluokkien opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan 77,5 %:lla oli työpaikka tiedossa. Tosin kulttuurialalla vastaava luku oli vain 58,3 %. Kaikista

valmistuvista 23,0 % oli hakenut jatkokoulutukseen korkea asteelle (tavoitteena 25 %) 18 Vuoden 2005 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Opetushallituksen viimeisimmässä tuloksellisuusvertailussa Forssan ammattiinstituutti saavutti tulosrahoitusindeksissä pisteluvun 1 026 (1 003 v. 2004). Vertailussa yli 1000 pisteen tulos määritellään keskimääräistä paremmaksi tuloksellisuudeksi ja laskennallisesta tuloksellisuusrahoituksesta pääsee osalliseksi pisteluvun ollessa vähintään 969. Tuloksellisuusvertailussa on painoarvoltaan erilaisia mittareita: työllistymismittari (40 %), jatko opiskelumittari (15 %), keskeyttämismittari (15 %), läpäisymittari (13 %), opettajien kelpoisuus (11 %) ja henkilöstön kehittäminen (6 %). Työllisyysmittarissa on taustatekijänä otettu huomioon erityisopiskelijoiden osuus 20.9.2002, joka FAI:n kohdalla oli 8,1 %. Vertailussa käytetään tältä osin varsin vanhoja tietoja: vastaava osuus 20.8.2005 oli jo 15,8 %. On hyvin oletettavaa, että FAI:n tulorahoitusindeksi paranee v. 2006. Vertailumittariin vuosittain tehtäviin muutoksiin ja tiedonkeruuajankohtiin on kuitenkin vaikea vaikuttaa. Parhaiten voidaan vertailuun vaikuttaa huolehtimalla, että järjestetty koulutus vastaa työelämän tarpeita ja että opiskelijat työllistyvät, mikä onkin ollut FAI:n keskeisimpiä tavoitteita. Vertailu osoittaa, että juuri tämän tavoitteen eteen on tehtävä vielä enemmän työtä, jos tulevina vuosina halutaan saada erillistä tuloksellisuusrahoitusta. Nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh Kaikille peruskoulupohjaisille opiskelijoille annettiin lähiopetusta vähintään 32 vvh lukuun ottamatta kaupan ja hallinnon II III luokkia, joille syyslukukaudella 2005 annettiin 28 32 vvh. Opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi Kaikille opiskelijoille keväällä 2005 tehdyn kyselyn perusteella 75 % vastanneista oli sitä mieltä, että opetus oli asiantuntevaa, kun taas 11 % (ed. vuonna 23,0 %) oli osittain tai täysin eri mieltä. Vastanneista 78 % katsoi, että tunnollista opiskelua arvostetaan oppilaitoksessa. 86 % ilmoitti pyrkivänsä tekemään annetut tehtävät mahdollisimman hyvin. 72 % katsoi saavansa opettajilta myönteistä palautetta, kun siihen oli aihetta. 78 % koki saavan sa opetuksesta ammatilliset perustaidot ja tiedot selviytyäkseen ammatissa. Valmistuneista 4 % suorittaa myös ylioppilastutkinnon Valmistuneista opiskelijoista 3 eli 1,2 % suoritti kaksoistutkinnon (v. 2004 vastaavasti 9 opiskelijaa eli 3,3 %). Kaksoistutkintoa suorittavien määrän kehitys: 20.1.2003 43 20.9.2003 36

19 20.1.2004 34 20.9.2004 25 20.9.2005 44 Forssan yhteislyseolta ostettiin yhteensä 1 060 opetustuntia 94 184 eurolla v. 2005 (1 050 opetustuntia 86 944 eurolla v. 2004). Kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen enintään 5 % Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammattiinstituutissa negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus oli 5,4 % v. 2003 (vastaava luku esim. Tavastiassa oli 4,9 % ja Riihimäen aol:ssa 6,2 %). Tuloksellisuusvertailussa ovat mukana myös oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat). Opiskelijoiden keskeyttäminen v. 2005 (ei sisällä oppisopimusopiskelijoita): Koulutusala Vaihtanut oppilaitosta Mennyt töihin Varusmiespalveluun tai raskaus Muu syy (ns. negatiivinen keskeytys) Yhteensä Keskeyttämis % v. 2005 Muun syyn perusteella keskeyttämis % Tekniikka ja liikenne 2 4 1 9 16 5,5 % 3,1 % Ravitsemis ja talousala 1 2 0 2 5 5,7 % 2,3 % Kauppa ja hallinto 2 2 1 11 16 7,9 % 5,4 % Sosiaali ja terveysala 1 4 2 3 10 8,8 % 2,7 % Kulttuuriala 3 7 3 10 23 17,7 % 7,7 % Luonnonvara ala 0 1 0 1 2 4,8 % 2,4 % Yhteensä 9 20 7 36 72 8,3 % 4,2 % Opiskelijoiden ns. negatiivinen keskeyttäminen aleni 6,3 %:sta 4,2 %:iin v. 2005. Viime vuosina on keskeyttäminen ollut selvästi suurinta kulttuurialalla. On huomattava, että FAI:n omassa seurannassa ns. negatiivinen keskeyttämis % on suurempi kuin valtakunnallisiin tilastorekistereihin perustuvassa opetushallituksen vertailussa, koska osa keskeyttäjistä ei ilmoita töihin menoa keskeyttämisen syyksi, vaikka menisikin lopulta töihin. Läpäisyaste vähintään 60 % Oppilaitokseen läpäisyasteen suuruuteen liittyy osaksi se, miten paljon ja millaisia suuntautumisalavaihtoehtoja oppilaitoksessa on. FAI:n mahdollisuudet tässä suhteessa ovat rajalliset, joten läpäisyastetavoitteeksi on asetettu 60 %, joka on hieman valtakunnallista keskitasoa parempi. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n läpäisyaste oli 63,9 % Henkilöstöstä 75 %:lla on hyvä työmotivaatio Marraskuussa 2004 tehdyn motivointikyselyn perusteella voidaan arvioida, että ainakin ¾:lla henkilöstöstä on todella vankka työmotivaatio. Motivaatiokyselyn tulokset on esitetty sivuilla 5 6.

20 Opettajista 80 %:lla on muodollinen kelpoisuus Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n opettajista 83,8 %:lla oli muodollinen kelpoisuus. Vastaava luku 31.12.2005 oli 81,25 %, mikä sekin on valtakunnallista keskiarvolukua parempi. 6 opettajaa (1/10) suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomin Työelämädiplomi käsittää 4 ov:n työelämäjakson, 3 ov:n alakohtaisen työelämäosaamisen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittämisen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa. 2 opettajaa suoritti työelämädiplomin v. 2005 (6 opettajaa v. 2004). Opettajilla on työelämätyöskentelyä 200 työpäivää vuodessa Tavoitteena oli, että opettajien työelämäkokemusta kertyy vuodessa yhteensä 200 työpäivää eli n. 10 kk. Vuoden 2005 aikana 8 opettajaa oli työssäoppimassa yht. 160 päivää eli n. 8 kk. Vaikeudet sijaisjärjestelyjen hoitamisessa rajoittivat tavoitteen saavuttamista huolimatta siitä, että ESR projektin (OPEPLUS II) kautta tarkoitukseen oli riittävä rahoitus. Kiinteä yhteistyö työelämän kanssa Oppilaitoksen opiskelijat suorittivat työssäoppimisen opintoviikkoja vuoden 2005 aikana yhteensä 5 462 eli n. 14,7 % kaikista suoritetuista opintoviikoista. Ammatillisten aineiden opettajat käyttivät 5 015 tuntia opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen. Lisäksi opetuksen kehittämiseen varattua määrärahaa käytettiin työssäoppimisen koordinointiin ja työpaikkaohjaajien koulutukseen. Työssäoppimispaikat antavat kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta ja tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä ops työn ja rekrytoinnin suhteen. Vähemmän suosittujen, hyvin työllistävien alojen (kone ja metalliala, talotekniikka, rakennusala ja kuljetusala) vetovoimaisuuden parantamiseksi saatiin opetushallituksen erillistä kannustusrahoitusta 215 600 euroa v. 2005. Sitä käytettiin myös aiempaa tiiviimmän yhteistyön luomiseksi opiskelijarekrytoinnissa yritysten ja peruskoulun yläasteiden kanssa. Työssäoppimispaikoista 75 %:lla on FAI:n kouluttama työnopastaja Forssan ammatti instituutilla on n. 450 työssäoppimispaikkaa, joista yli 75 %:ssa on FAI:n kouluttama työnopastaja, joista n. 140:llä oli FAI:n järjestämä 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutus. Useammalla koulutusalalla em. prosentti on jo 100. Ongelmallisimpia ovat kulttuurialan ja luonnonvara alan maantieteellisesti etäällä ja hajallaan olevat pienehköt työpaikat. Aktiivisuus yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa

Oppilaitosyhteistyössä korostui v. 2005: rekrytointiyhteistyö peruskoulujen kanssa FAI:n yo koulutuksen järjestäminen Forssan Yhteislyseon kansa ESR hankkeet yhdessä Kanta Hämeen ammatillisten oppilaitosten kanssa v. 2003 alkaneen ns. Noste koulutushankkeen toteuttaminen yhteistyössä Kanta Hämeen koulutuskuntayhtymien ja Forssan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. (syksyllä 2005 päätettiin siirtyä FAK:n hallinnoimaan Noste hankkeeseen). 21 Nuorten näyttöjen käyttöönotto suunnitelmakauden 2005 2007 aikana Opettajien kouluttautuminen nuorten näyttöihin jatkui edelleen v. 2005. Koulukohtaisten opetussuunnitelmien päivittäminen aloitettiin vuonna 2005, koska nuorten näytöt aloitetaan systemaattisesti 2006 syksyllä opintonsa aloittavien opiskelijoiden kanssa. Nuorten näyttöjen käyttöönotosta johtuen nimettiin vuoden 2005 lopussa ammattiosaamisen toimielin (ammattiosaamisen toimikunta), jonka tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Tavoitteena oli nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja erityisopetuksen lisääminen Syrjäytymisen ehkäiseminen oli edelleen vuonna 2005 oppilaitoksen painopistealueena. Keinoina käytettiin tiivistä yhteistyötä peruskoulujen kanssa, lähtötasotestejä, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (=HOJKS), varhaisen puuttumisen mallia, oppilashuoltotyötä sekä kuraattoritoimintaa. Vuonna 2005 sovittiin OPEKO:n kanssa opettajille suunnatun erityisopetukseen liittyvän lisäkoulutuksen järjestämisestä vuonna 2006. Päätettiin perustaa myös eri koulutusalojen opettajista koostuva ryhmä kehittämään ja koordinoimaan erityisopetusta. Syksyllä 2005 alkoi ammattiin valmentava koulutus (ns. AVA koulutus), jota varten palkattiin erityisopettajan lisäksi päätoiminen koulunkäyntiavustaja. Ryhmässä aloitti 10 hyvin erilaiset tarpeet omaavaa opiskelijaa. Erityisopiskelijoiden määrän kehitys: 20.9.2002 90 20.9.2003 113 20.9.2004 158 20.9.2005 142 (15,8 %) Tekniikan ja liikenteen tulosalueella oli yli 60 erityisopiskelijaa ja siksi siellä on jo useamman vuoden ajan toiminut päätoiminen koulunkäyntiavustaja, jolla on metallialan ammatillinen koulutus. FAI:n 11 opettajaa on omaehtoisesti suorittanut vähintään 5 ov:n erityisopetuspedagogiikkaopinnot ja 8 opettajaa on suorittamassa ko. opintoja. Yksi opettajista suoritti erityisopettajan 35 ov:n (60 opintopisteen) opinnot v. 2005.

22 Opetuksen kehittämisen tulosalueella tavoitteeksi asetettiin, että FAI:n yksikköhintatuotoista n. 3 % käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella Opetuksen kehittämismenojen osuus yksikköhintatuotoista oli 2,6 % v. 2005. Opetuksen kehittämisen tulosalueelle on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämishankkeita, joille on ominaista, että ne voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisemmin keskitetysti kuin erillisesti koulutusalojen toimesta. Seuraaviin ESR rahoitteisiin kehittämishankkeisiin osallistuttiin v. 2005: opettajien työelämäosaamisen nostaminen (OPEPLUS II) 1.4.2004 31.12.2006 yhdessä Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa. ESR rahoitus vähintään 90 %. toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen yhteismarkkinoinnin keinoin (YME) 1.1.2004 31.12.2005 yhdessä Hämeenlinnan ja Riihimäen oppilaitosten kanssa. ESR rahoitus keskimäärin 70 %. ammatillisen koulutuksen nuorten näyttöjen arviointiprojekti 2.1.2002 31.7.2005. Koskee kulttuurialaa ja luonnonvara alaa Tammelan ja Liesjärven toimipisteissä. Hallinnoijana on Forssan ammatti instituutti. ESR rahoitus keskimäärin 90 %. työpaikkaohjaajakoulutus (KANTO) 1.3.2005 31.12.2007 yhdessä Hämeenlinnan ja Riihimäen oppilaitosten kanssa. ESR rahoitus vähintään 77 %. logistiikka alan yhteistyön kehittäminen (LOGAL) 1.5.2005 31.12.2007 yhdessä Hämeenlinnan, Riihimäen, Salon ja Uudenkaupungin oppilaitosten kanssa. Hallinnoijana on Forssan ammatti instituutti. ESR rahoitus vähintään 98 %. Em. projektien menot v. 2005 olivat yhteensä 140 340 euroa ja niihin saatiin saatiin ESR rahoitusta kaikkiaan 121 351 euroa v. 2005. Toisen asteen kansainvälistymistoiminta vv. 1999 2005 on hoidettu keskitetysti. Kansainvälistymistoiminnalle ei v. 2005 asetettu määrällisiä tavoitteita. Aiemmin on tavoitteena ollut kansainvälistymistoiminnan lisääntyminen siten, että vuoden aikana toisella asteella 5 %:lle opiskelijoista kertyisi vähintään 2 hyväksyttyä opintoviikkoa ulkomailla. Opistoasteen koulutuksen loputtua ja yo paikkojen vähennyttyä ei em. määrällistä tavoitetta ole voitu saavuttaa, vaan sen sijaan on haettu uusia suuntia, jotka sopisivat paremmin peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyville. Kansainvälistymismenojen osuus v. 2005 oli 0,48 % FAI:n opetusmenoista. Vuoden 2005 aikana osallistuttiin kansainvälisiin yhteistyöhakkeisiin ja vaihto ohjelmiin. 9 opiskelijaa oli työssäoppimassa vähintään 2 ov (yhteensä 40 ov) Englannisa, Espanjassa, Italiassa ja Turkissa.

23 Taloudellisuustavoitteet Käyttötalousosassa esitetyt tulosaluekohtaiset toimintakatteet samoin kuin opiskelijakohtaiset toimintakatteet hyväksyttiin vuoden 2005 talousarvion tulosalueen sitoviksi määrällisiksi tavoitteiksi, joita ei saa ylittää. Sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty käyttötalousosan toteutumisliitteissä sivulla 28 kohdassa 8.5 olevassa yhteenvedossa. Pääosin sitovat tavoitteet saavutettiin, mutta kahdella koulutusalalla tapahtui kokonaisuuden kannalta suhteellisen pieniä ja perusteltuja ylityksiä. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2005 asetettiin, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella ja investointivarauksilla Toimintakate v. 2005 oli 924 565 euroa ja varausten tuloutus 75 775 euroa, kun taas sumu poistot olivat vastaavasti 609 269 euroa. Palvelutoiminnan vuotuisena volyymitavoitteena (tuotot) on pidetty yli 800 000 euroa, jossa on 20 %:n nettotuottovaatimus Oppilastyötoiminta on työssäoppimistoiminnan takia muodostunut jo melko vaatimattomaksi. Voidaan kuitenkin sanoa, että palvelutoiminnan tuottotavoite saavutettiin, koska tuotot olivat yhteensä 780 177 euroa samalla kun lähes 50 000 euroa aiemmista tuotoista siirtyi talousarvioasetelman muututtua tukipalvelujen palvelutoiminnan tuotoiksi. Palvelutoiminnan nettotuotoksi muodostui 22,4 %. Vuoden 2005 aikana luovuttiin palkatun henkilöstön ylläpitämästä opiskelijakahviosta, kesäajan retkeilymajatoiminnasta ja harjoitteluravintolatoiminnasta vuokratiloissa (Wooninki), jotka selkeästi ovat heikentäneet palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Tulokseen v. 2005 vaikutti ratkaisevasti sosiaali ja terveysalan järjestämä työllisyys ja oppisopimusteoriakoulutus. Koulutuspalvelujen järjestämistä rajoittaa kuitenkin lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmäuudistuksen myötä tulleet kiintiöt ja se, että seutukunnalla on suhteellisen suuri aikuiskoulutuskeskus, jonka kanssa on muodostunut tietty työnjako. Vuoden 2005 palvelutoiminnasta mainittakoon: luonnonvara alan metsämestari koulutus 1 975 opp.työpv (2 670 tpv v. 2004) luonnonvara alan johtamiskoulutus 488 opp.työpv (570 tpv v. 2004 ja 1 402 tpv v. 2003) lähihoitajan työvoimapoliittinen koulutus 3 885 opp.työpv (3 735 tpv v. 2004) noste koulutuksen tarjoilijakoulutuksessa 313 opp.työpv (295 tpv v. 2004) FAI:n järjestämässä oppisopimusteoriakoulutuksessa oli yhteensä 83 opiskelijaa v. 2005 (74 opisk. v. 2004), joille myytiin yhteensä 1 565 opetustuntia v. 2005 (2 472 v. 2004). Oppisopimusteoriaopiskelijoista LVI alalla 3, laboratorioalalla 2, lähihoitajakoulutuksessa 63 (42 opisk. v. 2004), koulunkäyntiavustajakoulutuksessa 13 ja keramiikka alalla 2 opiskelijaa. muu kurssitoiminta käsitti yhteensä 85 opetustuntia ja 130 opiskelijaa (ADRkurssi, trukkikurssi ja hygieniaosaaminen).

24 Suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloittain ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja ja sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät toiminnoittain (opetus, hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja Ongelmana on edelleenkin vielä v. 2005 yksiselitteisten ja vertailukelpoisten valtakunnallisten vertailutietojen saanti. Opetushallituksen suoritekohtaiseen kustannusvertailuun sisältyy myös rakentamis ja irtaimistoinvestointimenoja. Opetushallituksen vertailutietojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että tukipalvelutoimintojen suoritekohtaiset käyttömenot eivät ylittäneet valtakunnallisia keskiarvolukuja millään koulutusalalla. Pienempien toimipisteiden suoritekohtaisia tukipalvelukustannuksia onnistuttiin pienentämään vuoden 2005 aikana. Oy Audiator Ab:n toimesta kehiteltiin yhteistyössä Kanta Hämeen ammattikoulutuskuntayhtymien kanssa yhteistä suoritevertailumittaristoa, joka valmistunee v. 2006. Tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, mahdollisuus varamiesjärjestelmän luomiseen ja kustannussäästöt Talouspäällikkö toimii tukipalvelujen tulosalueen johtajana. Talouspäällikön alaisena on kolme työnjohdollista esimiestä (ruokapalveluesimies, siivoustyönjohtaja ja kiinteistöesimies). Talouspäällikkö toimii tukipalvelutyöntekijöiden esimiehenä, mikäli nämä eivät ole suoraan jonkun muun esimiehen alaisia. Varahenkilöjärjestelmää kehitettiin erityisesti palkkasihteerin, oppisopimuskoulutussihteerin ja atk tukihenkilön kohdalla. Liesjärven toimipisteen toimistosihteerin työpanoksesta 50 % ohjattiin lisääntyvän oppisopimuskoulutuksen toimistotehtäviin. Atk tukihenkilölle luotiin varahenkilöjärjestelmä syksystä 2005 lukien: yksi kaupan ja hallinnon opettajista toimii sivutoimisesti (3 vvh) atk tukihenkilön varahenkilönä atk tukihenkilön keskeisimmillä vastuualueilla. Tavoitteena on viime vuosina ollut vapautuvien toimien tarpeellisuuden selvittäminen. Tammelan toimipisteen ruokalanhoitajan siirtyessä eläkkeelle laadittiin Tammelan kunnan sosiaalihuollon kanssa ruokahuoltosopimus, jonka mukaan Tammelan kunnalta ostetaan ruokapalvelut 1.1.2005 lukien ja samassa yhteydessä opiskelijakahviosta siirtyi päätoiminen työntekijä Tammelan kunnan palvelukseen: kahvio muutettiin kahviautomaatilla toimivaksi. Kesällä 2005 irtisanoutui Liesjärven toimi pisteen päätoiminen keittäjä, jonka tilalle ei palkattu uutta työntekijää, vaan työt hoitaa jatkossa osa aikaisesta päätoimiseksi siirtynyt suurtalouskokki. Forssan toimipisteessä suoritettiin uusi siivousmitoitus ja yhden kesällä irtisanoutuneen siivoojan tilalle ei palkattu uutta työntekijää. Forssan seudun yhteishankkeisiin osallistuminen

Forssa konsernin kanssa toteutettiin vv. 2004 2005 laskujen sähköiseen kierrätykseen ja sähköiseen arkistointiin siirtyminen, joka tapahtui 2.5.2005 lukien. FAI:lla oli alusta alkaen valmius ottaa vastaan myös verkkolaskuja. 25 8.2 Käyttötalouden toteutuminen Kuntayhtymän käyttötalousosan toteutuminen tulosalueittain on esitetty liitteenä. Liitteenä on esitetty myös opetustulosaluekohtainen toimintakatevertailu. 8.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu: Talousarvio Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten 1.1. 31.12.05 jälkeen Varsinainen toiminta ja investoinnit Toimintatuotot 9 031 400,00 147 900,00 9 179 300,00 9 210 185,92 30 885,92 Myyntituotot 8 710 300,00 105 200,00 8 815 500,00 8 881 762,06 66 262,06 Maksutuotot 49 500,00 0,00 49 500,00 74 650,15 25 150,15 Tuet ja avustukset 178 600,00 42 700,00 221 300,00 158 594,27 62 705,73 Muut toimintatuotot 93 000,00 0,00 93 000,00 95 179,44 2 179,44 Toimintakulut 8 320 700,00 235 000,00 8 555 700,00 8 285 621,15 270 078,85 Henkilöstökulut 5 329 300,00 154 000,00 5 483 300,00 5 327 211,03 156 088,97 Palvelujen ostot 1 664 500,00 15 100,00 1 679 600,00 1 663 205,35 16 394,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 073 300,00 48 900,00 1 122 200,00 1 089 528,40 32 671,60 Avustukset 97 500,00 16 200,00 113 700,00 67 208,53 46 491,47 Muut toimintakulut 156 100,00 800,00 156 900,00 138 467,84 18 432,16 Toimintakate 710 700,00 87 100,00 623 600,00 924 564,77 300 964,77 Rahoitustuotot ja kulut 151 800,00 0,00 151 800,00 132 881,74 18 918,26 Korkotuotot 2 000,00 0,00 2 000,00 18 387,81 16 387,81 Muut rahoitustuotot 2 000,00 0,00 2 000,00 2 753,81 753,81 Korkokulut 1 800,00 0,00 1 800,00 0,00 1 800,00 Muut rahoituskulut 154 000,00 0,00 154 000,00 154 023,36 23,36 Vuosikate 558 900,00 87 100,00 471 800,00 791 683,03 319 883,03 Poistot ja arvonalennukset 635 600,00 0,00 635 600,00 609 269,28 26 330,72 Suunnitelman mukaiset poistot 635 600,00 0,00 635 600,00 609 269,28 26 330,72 Tilikauden tulos 76 700,00 87 100,00 163 800,00 182 413,75 346 213,75 Poistoerän lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 75 774,80 75 774,80 Varausten lisäys ( ) tai vähennys (+) 76 700,00 0,00 76 700,00 0,00 76 700,00 Rahastojen lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 76,51 76,51 Tilikauden ylijäämä 0,00 87 100,00 87 100,00 258 112,04 345 212,04