Kotiseuranta sydämen vajaatoimintapotilailla 8.12.2011 VTT Tiina Heliö Dos., kardiologi HYKS
Yleistä sydämen vajaatoiminnasta Eri syistä johtuva pumpputoiminnan häiriö, johon liittyy poikkeava hengenahdistus ja väsyvyys rasituksessa ja nesteen kertyminen keuhkoihin ja ääreiskudoksiin Dg edellyttää aina oireita ja näyttöä vajaatoiminnasta Esiintyvyys väestötasolla 1-2 % Merkittävä kuolleisuuden ja sairaalaan joutumisen syy > 65 -v:lla
Sydämen vajaatoiminnan syyt + n. 25% diabetes, osalla eteisvärinä Kirjasta Kardiologia, v.2008
Sydämen vajaatoiminnan hoitomuodot Elintavat, oma seuranta Lääkehoito Laitehoito (esim. tahdistin) Kirurginen hoito (sepelvaltimo- tai läppäleikkaus, sydämensiirto)
Care4me research plan- remote patient monitoring in the care of heart failure patients Vajaatoimintapotilaiden hoito toteutuu usealla tasolla: omaseuranta, terveyskeskus, alue/keskus- tai yliopistosairaala Aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että vajaatoimintapotilaiden etäseurannalla voitaisiin vähentää sairaalahoidon tarvetta, jopa kuolleisuutta (Klersy C ym. JACC 2009)
Care4me tutkimussuunnitelma Etämonitoroinnilla oletetaan voitavan vähentää 1) sairaalahoitoja ja 2) ennakoimattomia pkl-käyntejä, kuolemia, sydämensiirtoja t. listauksia sydämensiirtojonoon Kombinoimalla potilaan mittaustuloksia voitaisiin paremmin arvioida ennustetta
Care4me tutkimussuunnitelma Potilaat ja kontrollit valittu Meilahden kard.pkl:n 18-90v:sta sydämen vajaatoimintapotilaista Interventioryhmä: etämonitorointivälineet Kontrolliryhmä: tavanomainen polikliininen seuranta Kullekin potilaalle kaltaistettu verrokki Tavoite 60 + 60, kahdessa erässä
Etäseurantavälineet ja -seurantaparametrit Vaaka: paino RR-mittari: systolinen ja diastolinen RR, syketaajuus Matkapuhelin Tukimateriaalia Vointi: heikotus, huimaus, hengenahdistus ja rytmihäiriötuntemukset
Care4me tutkimussuunnitelma End points: Primary endpoint: sairaalahoitopäivät seuranta-aikana Muut: suunnittelemattomat pkl- tai ppklkäynnit seuranta-aikana, kuolema, syd.siirto/siirtojonoon asetus, probnptason muutos, QOL-muutos
Pilottiryhmä 1 29 laiteseuranta-kontrollipotilas -paria Arvioitiin etäseurannan ammatillista hyötyä ja vaikutusta potilaan hoidon toteutumisessa
Potilastapauksia Tutkimuspotilas AS-15-T 48v mies Sydämen vajaatoiminta perinnöllisen sydänlihasrappeuman pohjalta Krooninen eteisvärinä Biventrikulaarinen rytmihäiriötahdistin, kammiotahdistus Laiteseuranta 23.12.2010-23.6.2011
AS-15-T Elokuussa 2010 EF 25-30%, probnp 893 ng/l (<84ng/l) Lääk. bisoprololi, varfariini, spironolaktoni, enalapriili Työpäivien jälkeen uupumusta, liikunta oli vähentynyt, alkoholinkäyttö lisääntynyt ja paino ad 103kg Seurannan aikana jätti alkoholin kokonaan pois sekä kiinnitti huomiota ruokailuun -> painon lasku huomattava
AS-16-T 34v mies, toimistotehtävissä Lapsuudesta ylipainoa, tupakoinut 15v, t Tutkimuksiin joulukuussa 2010 veriyskän takia Ei säänn. lääk. Todettiin 12/2010 korkea verenpaine, lievä munuaisten vajaatoiminta, dilatoivan kardiomyopatian taudinkuva, LVEDD 62mm, EF vain 17%
AS-16-T Taustasyinä liikapaino (176cm/130kg) ja hoitamaton verenpainetauti ja kilpirauhasen vajaatoiminta 12/2010 probnp oli 2376 (<84), krea 127 Laiteseuranta 24.12.2010-23.6.2011 Verenpainelääkitys: ramipriili, bisoprololi, furosemidi, amlodipiini
AS-16-T 22.6.2011 Vointi hyvä probnp 69, krea 96, normaali Sydämen ultraäänitutkimuksessa vasen kammio 51/34mm, seinämät 11-12mm, EF 60% Seurannan aikana verenpainearvot saatiin kohtuullisiin lukemiin Potilas ei laihtunut, mutta samoihin aikoihin perheeseen syntyi lapsi, joka tilanne voinut vaikuttaa asiaan
AS-33-T 49v mies, peltiseppä Runsasta alkoholinkäyttöå, tupakoinut 20v askin päivässä, ei säänn. lääkitystä Toukokuussa 2011 sairaalaan, pidempään huonontunut rasituksen sieto Kävelymatka n. 100m, hengenahdistusta, ajoittain lämpöä, veriysköksiä
AS-33-T Tulovaiheessa hapenpuutos po 2 8kPa Keuhkokuume ja sydämen vajaatoiminta probnp 2672->3546 ng/l Maksa-arvot runsaasti koholla, rasvamaksa Sydämen ultraäänitutkimuksessa vasen kammio 64mm, seinämät 14-15mm, EF 15-20%, mitraaliläppävuoto Sepelvaltimoissa ei merkittäviä ahtaumia
AS-33-T Sydämen vajaatoiminnan lääkehoitona bisoprololi, furosemidi, ramipriili, varfariini, spironolaktoni Vointi ei kohentunut Sydämen MRI ja koepalat: sidekudoslisää Laiteseurantatutkimus 15.6.2011 alkaen
AS-33-T Kontrollikäynti 10/2011 Sairauslomalla, rasitushengenahdistus rajoittavana oireena probnp 1670, maksa-arvot normaalit LV 63mm, EF n 25%, oikean puolen paineet koholla Harkitaan biventrikulaarisen rytmihäiriötahdistimen laittoa
AS-33-T -aluksi runsas nestekuorma -ruokahalu huono sairauden takia -nestekuorma purettiin -uusi painonnousu saattoi liittyä parantuneeseen ruokahaluun
Ammatillinen hyöty: arviointikriteerit kotona mitattujen tietojen käyttökelpoisuus hoitavan tahon näkökulmasta asteikko 1-5, 1= ei juuri hyötyä, 5= erittäin paljon hyötyä lääkemuutos tai lääkityksen turvallinen jatkaminen voitiin tehdä päätelmiä, ottiko potilas lääkkeet säännöllisesti voitiinko ennakoida pöhöjaksoja? pystyikö pt tekemään hoidon kannalta tärkeän elintapamuutoksen? pahenemisvaiheessa noudattiko ohjeita, tekikö seurantaa tai pysyikö tilanne vakaana seurannassa, jos yleensä ei?
Potilaan hoidon onnistuminen, arviointikriteerit asteikko kuten ed. kohdassa muuttiko/lopettiko itse lääkitystään ilman sopimusta? pystyikö noudattamaan hoito-ohjeita: nesterajoitus, suolan ja alkoholin välttäminen, laihdutus, seuranta? kontrolliryhmässä seurattiin oliko kirjanpito paperilla vai muistinvaraista
Laiteryhmä 1, alustavat tulokset Ammatillinen hyöty Pisteet N 1 0 2 12 3 11 4 6 5 0 Yht 29 Hoidon onnistuminen Pisteet N 1 2 2 8 3 6 4 8 5 5 Yht 29
Pilottiryhmä 1, laite vs. kontrolli Verrattaessa kutakin yksittäistä laiteryhmän potilasta verrokkiinsa, kumpi hyötyi ammatillisesti ja hoidon toteutumisen kannalta enemmän? Laiteseurantapotilas 19 kpl Kontrollipotilas Ei eroa 4 kpl 6 kpl Yht. 29 kpl
Käytännön havaintoja Saatiin luotettavaa dataa (osa potilaista ei muuten spontaanisti kerro mitään) Toisaalta osalla vaikea noudattaa täsmällisiä ohjeita, esim. RR-mittaus tiettynä aikana Kaksi potilasta raportoi niin tasaisia arvoja, että epäiltiin huijausta Yksi lopetti ei halunnut olla sairas ja koki raportoinnin muistuttavan siitä
Käytännön havaintoja Datan pohjalta tarkempi asioiden käsittelypitkään seurannassa käyneille uutta tietoa perusasioista Kertauksen tarve osoittautui suureksi Saatu data helpotti monimuotoisen oireilun tulkintaa -> potilas oppi tulkitsemaan oireitaan