ESTEETTÖMÄN OPISKELUN SUUNNITELMA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 2009 2010

ESTEETTÖMÄN OPISKELUN SUUNNITELMA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 2009 2010 Työryhmä: Jouni Niskanen, Anneli Pajulammi, Pia-Mari Riihilahti, Heli Simon, Anu Katila, Anu Latva-Reinikka, Katriina Honkala, Jani Erkkonen

Hyväksytty SeAMK:n hallituksessa 3.7.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 ESTEETTÖMYYSTILANNE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 2008... 5 2.1 Fyysinen esteettömyys... 5 2.2 Oppimisen ongelmia... 6 2.2.1 Lukiongelmia... 6 2.2.2 Hahmottamiseen liittyvät ongelmat... 7 2.2.3 Matematiikan oppimisvaikeudet... 7 3 YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITELMA OPINTOPROSESSIN KULUN MUKAISESTI... 9 5 JATKOKSI TULEVILLE VUOSILLE... 15 LÄHTEET... 16 LIITE 1. TODETUT PUUTTEET TOIMIPISTEISSÄ 2008... 18

3 1 JOHDANTO Vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki estää syrjinnän sen eri muodoissa. Lain katsotaan koskevan myös ammattikorkeakouluja ja suhtautumista erilaisiin oppijoihin. Erilaisilla oppijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, joilla on erilaisia oppimiseen liittyviä ongelmia. Esteettömät oppimisympäristöt edistävät kaikkien oppimista. Ongelmat esiintyvät monenlaisina ja -asteisina; kyseessä voi olla lievä lukiongelma tai laaja, vaikea hahmottamiseen liittyvä häiriö. Erilainen oppija saattaa olla myös psyykkisistä häiriöistä kärsivä opiskelija tai päihdeongelmainen opiskelija, joka vaatii enemmän tukea opiskelun etenemisen varmistamiseksi. Erilaiset liikkumiseen, kuulemiseen tai näkemiseen liittyvät ongelmat voivat olla erilaisen oppijan taustalla. Erilaisen oppijan käsite on joustava, jokainen oppii omalla tavallaan. Erilaisia oppijoita tulisi opettaa esteettömissä oppimisympäristöissä. Esteettömyydellä tarkoitetaan oppimisympäristön toteuttamista niin, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esteettömässä oppimisympäristössä ei ole liikkumiseen liittyviä esteitä, ryhmään kuulumiseen liittyviä esteitä, eikä psyykkisiin ominaisuuksiin, kuten oppimiseen, liittyviä esteitä. (Hämäläinen, Liias, Taarna & Valkama 2007, 179.) Yhdenvertaisuuslaki 2004 ja opetusministeriön suositus esteettömyyden toteuttamiseen ammattikorkekouluissa edellyttävät ammattikorkekoulujen toimivan esteettömyyttä edistävällä tavalla. Esteettömyys voidaan jakaa eri osa-alueisiin (kuva 1). Kuva 1. Esteettömyyden eri osa-alueet (ESOK 2008) Esteettömyydellä ei tarkoiteta vain fyysistä saavutettavuutta, vaan kyseessä on laajemmin ymmärrettävä käsite. Esteettömyys käsittää myös oppimisympäristöjen kehittämisen kaikkien saavutettavaksi. Kehitystyön tarkoitus on tehdä oppimisympäristö kaikkien opiskelijoiden, myös erilaisten oppijoiden hyödynnettäviksi.

4 Elina Laaksonen (2005) on tehnyt selvityksen esteettömästä opiskelusta yliopistossa. Selvityksessään hän esittää toimenpidesuosituksia. Näitä suosituksia tulee myös ammattikorkeakoulujen toteuttaa toiminnassaan (Kalliomäki 2006). Laaksonen jakaa suositukset suunnitteluun, henkilöstökoulutukseen, opintoasioihin ja viestintään (taulukko 1). Taulukko 1. Laaksosen toimenpidesuositukset esteettömyyden edistämiseksi (Laaksonen 2005, 38)

5 2 ESTEETTÖMYYSTILANNE SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA 2008 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on tehty kesällä 2008 ammattikorkeakoulun yksiköiden toimipisteiden esteettömyyden selvitys. Kartoituksessa on käytetty apuna Invalidiliiton esteellisyyskartoituslomaketta ja sen täyttöohjetta. Kartoituksessa on selvitetty rakennuksen saavutettavuus, pysäköintipaikat liikuntaesteisille, kulkuyhteydet ulkoalueella, sisäänkäynti, sisätilat. Jokaisesta tarkastuskohteesta on tehty yhteenveto puutteista. Lisäksi on lueteltu pienet kehittämistoimet, isot kehittämistoimet sekä mainittu arvioimatta jätetyt seikat. (Esteettömyyskartoitus SeAMK 2008.) Liitteenä 1 on tiivistelmä havaituista puutteista. Opinto-ohjauksen suunnitelma on käyty läpi ja päivitetty huomioiden esteettömyys. Esteettömyystyötä on tehty kielipalvelujen ohjausryhmässä mm. lukitestausasioissa. Lisäksi Pia-Mari Riihilahti on toistaiseksi sopinut yhteistyöstä Opinpolku elämään -projektin kanssa (linkki http://www.epsospsyk.fi/opinpolku.html). Projekti on lupautunut tekemään lukiseuloja ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Esteettömyystyötä ja suunnittelua varten on pidetty kokous 12.12.2008 vararehtori Niskasen johdolla. Kokouksessa esteettömyyssuunnittelutyö annettiin Pia-Mari Riihilahden ja Anneli Pajulammen tehtäväksi. Samassa tilaisuudessa käsiteltiin myös Riihilahden tekemiä prosessikaavioita. Työryhmä asetettiin suunnitelmaa valmistelemaan kevätlukukaudeksi 2009 ja joka luovutti suunnitelma ammattikorkeakoulun hallituksen vahvistettavaksi heinäkuussa 2009. 2.1 Fyysinen esteettömyys SeAMKin rakennuksista osa on ajalta, jolloin hissejä ei ollut tai oletettiin opiskelijoiden olevan täysin esteettömiä. SeAMK on tehnyt fyysisen esteellisyyden kartoituksen vuonna 2008. Kooste yksikköjen/toimipisteiden puutteista ja kehittämistoimista liikuntaesteisille on liitteessä 1. Esteettömien tilojen osalta SeAMK pyrkii siihen, että suomenkieliset ja englanninkieliset kyltitykset ovat kunnossa kaikissa opetustiloissa ja asiakaspalvelutiloissa. Kooste yksiköiden kiinteistöjen tilasta vuonna 2008 on liitteessä. Erityistarpeisten opiskelijoiden ja asiakkaiden tarpeet pyritään huomiomaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden päätöksellä. Yksikönjohtaja antaa ohjeet ja määrää toimenpiteet erityistarpeisten opiskelijoiden avustamiseksi. Hakijan oppaissa ja nettisivullaan SeAMK pyrkii ilmoittamaan millä tavoin esimerkiksi pääsykokeissa huomioidaan eri tavoin esteelliset ryhmät. Esteettömyyden huomiointi valintakokeissa löytyy taulukossa 2 kohdassa 2.

6 Työryhmä suosittaa, että päärakennusten tilat ovat esteettömiä kaikille. Muut tilat ovat esteettömiä sen mukaan, mikä on yksikön toiminnalle ja opiskelijan toiminnalle kohtuullisesti järkevää. Kirjaston, ruokalan ja wc:eiden tulisi olla kaikissa toimipisteissä esteettömät. Uusissa rakennuksissa noudatetaan liikuntaesteisten suosituksia. 2.2 Oppimisen ongelmia Ohessa käydään läpi tyypillisimpiä esteellisyyden muotoja SeAMKissa. 2.2.1 Lukiongelmia Lukivaikeuksille ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. Yleisyyttä on vaikea arvioida, mutta arvellaan esim. että 15 30 prosentilla ammatilisessa koulutuksessa olevista on lukivaikeuksia. (Kinnunen 1997, 85.) Lukivaikeutta on kuvattu eri tavalla, mutta sitä pidetään uusimman tutkimuksen mukaan neurobiologisena pulmana, joka on ilmeisesti pitkälti periytyvä (Takala & Kontu 2006, 279). Lukiongelmat näyttävät pysyvän aikuisuuteen saakka. Tähän vaikuttaa se, kuinka aikaisin asiaan on nuoruusiällä puututtu ym. Eroja on lukivaikeuksien kanssa selviytymisessä (Holopainen, & Savolainen 2006, 211). Tärkeää on kuntoutus mahdollisen varhaisessa vaiheessa ja harjoittelu (vrt. Holopainen, & Savolainen 2006, 216). Oppimisstrategia, eli kuinka oppii toimimaan lukivaikeuden kanssa, on ratkaisevaa. Aikuisilla yleinen lukivaikeuden piirre on hitaus lukemisessa, tällöin puhutaan yleensä lievästä lukivaikeudesta. Vaikea-asteissa lukivaikeudessa hitaaseen lukemiseen yhdistyvät runsaat virheet kirjoittamisessa ja lukemisessa. Silmäilevässä lukutaidossa on ongelmia, koska automatisoituminen on epätäydellistä. (Leinonen 1997, 24.) Aikuisilla lukivaikeuksista kärsivällä on yleensä lukivaikeuden lisäksi myös varhaissyntyinen käsitys omasta huonommuudesta, mikä on syntynyt ensimmäisten kouluvuosien aikana. Koulumotivaation laskeminen, ongelmat äidinkielessä ja vieraissa kielissä sekä koulukiusaaminen ovat tyypillisiä aikuisten lukiongelmaisten taustoja. (Leinonen 1997, 24.) Tätä tukee myös juuri valmistunut Marika Nygrenin (2008) pro gradu - tutkimus. Peruskoulunsa päättävien keskuudessa on tehty tutkimus, joka osoittaa että lukiongelmaisilla on selvästi heikentynyt kuva itsestään oppijana. Positiivisten oppimiskokemusten mahdollistaminen on siis aikuisille oppimisen vaikeuksista kärsiville ensiarvoisen tärkeää. (Holopainen, & Savolainen 2006, 210.)

7 Seinäjoen ammattikorkeakoulussa lukivaikeuksien ilmetessä opiskelija voi ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan, joka ohjaa opiskelijan lukiseulaan. Lukiseula järjestetään yhteistyössä Opinpolku elämään -projektin kanssa. Jos lukiseulassa ilmenee erityistä, voi opiskelija ottaa yhteyttä Pia-Mari Riihilahteen, joka voi tehdä yksilötestin ja kirjoittaa tarvittaessa lukisuosituksen. SeAMKissa lukisuositus kelpaa osoitukseksi siitä, että opiskelija on esteellinen, ja se oikeuttaa opintoihin liittyvien erityisjärjestelyiden ehdoksi. 2.2.2 Hahmottamiseen liittyvät ongelmat Hahmottamiseen häiriöön liittyvät vaikeudet ovat monimuotoisia ja vaikeita diagnosoida. Ongelmissa on neurologinen perusta, mikä vaatii neuropsykologin tai neurologin tutkimuksia. Yleensä hahmottamisen häiriöt esiintyvät yhdessä muiden oppimisen ongelmien kanssa. (Numminen 2008.) Hahmottamisen ongelmat voivat esiintyä visuaalisen erottelun ongelmina (missä tavarat, missä henkilö joukossa, mitä taululla tapahtuu) tai visuaalisen tunnistuksen ongelmina (kenen kasvot, tausta häiritsee hahmottamista). Eksymistaipumus, oikea-vasen-erottelun vaikeus ja kellon oppimisen vaikeus ovat esimerkkejä ongelmista avaruudellisessa hahmottamisessa. Visuaalisen prosessoinnin ongelmat voivat ilmetä esim. vaikeuksina jäsentää monimutkaista kuvallista materiaalia. (Numminen 2008.) Hahmotusvaikeuksista kärsivien opiskelijoiden kanssa olisi tärkeintä miettiä eri strategioita ongelman kanssa toimimiseen. Tätä ennen on kuitenkin saatava selkeä diagnoosi ongelmasta ja tuettava opiskelijaa. Ongelma on sinänsä hankala, etteivät kaikki hahmotushäiriöistä kärsivät suinkaan tunnista tätä ongelmaa itsessään; ongelma piiloutuu siis vajavaisen itsearvioinnin taakse (Numminen 2008.) Jos Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijalla ilmenee hahmotukseen liittyviä ongelmia, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opiskelijaterveydenhuoltoon, joka ohjaa opiskelijan tarvittaessa lisätutkimuksiin. 2.2.3 Matematiikan oppimisvaikeudet Matematiikan oppimisen erityisvaikeuksia on arvioitu olevan noin 3 7 prosentilla suomalaisista. Asiaa on hyvin vaikea arvioida, koska matematiikan oppimisvaikeudet ilmenevät monilla eri tavoin ja ne jäävät useasti diagnosoimatta. (Murikka 2007.) Matematiikan oppimisvaikeudet ovat usein yhteydessä muihin oppimisvaikeuksiin; lukivaikeuteen ja hahmottamisen ongelmiin. Yksittäinen matematiikan oppimisvaikeus ilman muita oppimisvaikeuksia on harvinaista. (Murikka 2007.)

8 Matematiikan oppimisen ongelmat voivat ilmetä mm. hitautena, suuntaongelmina, sanallisten tehtävien ymmärtämisen ongelmana, kertotaulun ongelmina (automatisoitumattomuus). (Murikka 2007.) Kuten kaikissa oppimisen ongelmissa, myös matematiikan oppimisen ongelmat kasvavat negatiivisten oppimiskokemusten myötä. Tärkeää on positiivisten oppimiskokemusten ja myönteisen ilmapiirin luominen. Jos Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijalla ilmenee matematiikkaa liittyviä oppimisvaikeuksia, on syytä keskustella matematiikan opettajan kanssa ja pohtia tukitoimenpiteitä.

9 3 YKSITYISKOHTAINEN SUUNNITELMA OPINTOPROSESSIN KULUN MUKAISESTI Suunnitelma keskittyy tiedottamiseen ja neuvontaan. Suunnitelma lähtee tiedottamisen ja asennemuutosten tärkeydestä. Suunnittelua rajoittavat resurssien vähyys: esimerkiksi Pia-Mari Riihilahdelle on kevättä 2009 varten varattu 30 tuntia neuvontaan ja suunnitteluun ja vuonna 2010 150 tuntia. Vastaava resurssi pyritään pitämään tulevinakin vuosina koordinaatiota varten. Taulukko 2. Esteettömyystyö opiskelijapolun eri vaiheissa Opiskelijapolun vaihe Toimenpiteet ja keskeiset sisällöt Toteutustapa/vastuutaho 1.Koulutuksen markkinointi ja koulutukseen hakeutuminen Tiedotus: SeAMK:n WWWsivuilla tiedot esteettömyydestä; mistä saa tietoa, yhteyshenkilö, fyysisen esteettömyyden kartoituksen hyödyntäminen SeAMK:n sivuille osio esteettömyydestä ja yhteystiedot; mahdollisesti fyysisen esteettömyyskartoituksen laittaminen näkyviin. (Opintoasiainpäällikkö/esteettömyysasiantuntija) Koulutusohjelmien www-sivuille laitetaan näkyviin, jos alan opiskelu ja tuleva ammatti vaatii hyvää fyysistä terveyttä (yksikön johtaja) SeAMK rekrytointilehteen ja verkkolehteen myönteisiä artikkeleita, jos mahdollisesta esteellisyydestä huolimatta voidaan hyvin opiskella. (Viestintäpäällikkö) 2. Opiskelijavalinta Esteettömyyden huomiointi valintakoetilanteessa: Ketään ei saa syrjiä minkään henkilöön liittyvän syyn, kuten alkuperän, iän, kielen, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella (perustuslaki 6.2 ). Ei myöskään olosuhteiden ja käytäntöjen perusteella (yhdenvertaisuuslaki 21/20.1.2004). Koulutuksen järjestäjän on ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön koulutukseen pääsemiseksi. Samoja periaatteita sovelletaan myös erilaisiin oppijoihin. Huom! Esteetön Yksiköiden johtajat/koulutuohjelmapäälliköt; suunnitelma mahdollisten erilaisten oppijoiden huomioimisesta pääsykoetilanteessa Erityisjärjestelyjä tarvitseva tekee vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen ja toimittaa sen keväällä 15.5. ja syksyllä 6.10. mennessä ensimmäisen hakutoiveen ammattikorkeakoulun hakutoimistoon. Hakijaa ohjataan erittelemään erityisjärjestelytarpeensa hakemuksessaan. Mukaan on liitettävä lääkärintai muu asiantuntijalausunto vamman tai sairauden laadusta. Hakutoimisto valmistelee päätöksen asianomaisen koulutusohjelman kanssa. Vararehtori tekee viranhaltijapäätöksen hakutoimiston esittelystä. Päätös lähetetään hakijalle ja valintakokeen järjestävälle koulutusohjelmalle. Päätöksestä käyvät ilmi hakijalle järjestettävissä olevat erityisjärjestelyt (esim. erillinen huone, tietokoneen käyttömahdollisuus, avustajan käytön salliminen

10 opiskelijavalinta -suositus tai erikseen sovitun mittaisen lisäajan antaminen). - Lukivaikeudet Hakija, jolla on diagnosoitu lukivaikeus (erityisopettajan, puheterapeution, psykologin, neuropsykologin tms. lausunto), toimittaa lausunnon annettuun päivään mennessä kyseisen yksikön opintotoimistoon. Yksikkö vastaa järjestelyistä, jotka mahdollistavat hakijan suoriutumisen pääsykokeista mahdollisimman tasavertaisena muiden hakijoiden kanssa. Vaadittavat järjestelyt riippuvat lukivaikeuden luonteesta sekä alasta, jolle haetaan. 3. Opiskelu ammattikorkeakoulussa (erityisesti oppimisvaikeustilanteissa) -Ohjeistus oppimisvaikeustilanteisiin (esim. lukitestaukset, kieltenja viestinnänopettajien rooli myös olennainen) -Opinto-ohjaajien keskeinen rooli yksiköissä, helppo lähestyttävyys ja keskeinen rooli HOPS-työssä. -Ammatillisen erityisopettajan rooli opinto-ohjaajien työn tukemiseen sekä opiskelijoiden auttamiseen; neuvonta-apu esteettömien oppimisympäristöjen ja järjestelyiden luomiseen -Korkeakoulukirjasto tarjoaa monipuolisia aineistoja (esim. selkokirjoja, ääni-, kuva- ja verkkoaineistoja) erilaisten oppijoiden tueksi -Korkeakoulukirjaston verkkosivut ja Plariaineistorekisteri ovat helppokäyttöiset -Opiskelijalla on mahdollisuus yksilölliseen tiedonhankinnan ohjaukseen Lukivaikeuden huomioimisesta pääsykokeissa tiedotetaan pääsykokeiden järjestelyistä vastaaville henkilöille SeAMK:n yksiköissä. Mahdollisuudesta erityistoimenpiteisiin pääsykoetilanteissa tiedotetaan hakijoille SeAMK:n www-sivuilla ja SeAMK:n hakijan oppaassa. Nimetään yhteyshenkilö, johon hakija voi olla yhteydessä, mikäli hänellä on kysyttävää lukiongelmansa huomioimisesta. (Vastuutaho koulutusohjelmapäällikkö) Tiedotus ja neuvonta opinto-ohjaajille sekä kielten- ja viestinnänopettajille yleensä esteettömyydestä, esteettömistä oppimisympäristöistä sekä lukitestausmahdollisuuksista (esteettömyyden asiantuntija). Tiedotus opiskelijoille mitä oppimisvaikeudet ovat ja miten niiden kanssa selvitään opiskelusta; mistä saa apua ja neuvoja (opintoohjaaja). Vuoden 2009 loppuun mennessä tarkoituksena koota opettajille konkreettinen työkalupakki eli ohje erilaisten opiskelijoiden kohtaamisesta sekä käytännön neuvoja esteettömien oppimisympäristöjen luomiseen (esteettömyyden asiantuntija). Aktiivinen tiedotus opettajille ja opiskelijoille erilaisista aineistoista, myös tiedonhankinnan tunneilla. Yhteistyö opettajien kanssa. (kirjaston informaatikot) Korkeakoulukirjaston verkkoteksti on selkeää ja helppolukuista, ammattitermien käyttöä vältetään. Verkkosivuilla on mukana myös videota ja flashiä. (kirjaston atk-suunnittelija) Koulutusohjelman oma kirjaston informaatikko vastaa yksilöllisestä ohjauksesta

11 Diagnosoitu lukivaikeus Opiskelijoita, joilla on dignosoitu lukivaikeus (erityisopettajan, puheterapeutin, psykologin, neuropsykologin tms. lausunto), kehotetaan heti opintojen alussa toimittamaan lausunto lukivaikeudestansa opintoohjaajalle. Opiskelijan luvalla opinto-ohjaaja voi informoida opettajia opiskelijan lukivaikeudesta. Lukivaikeus tulee huomioida opetus- ja tenttitilanteissa, mikäli opiskelija näin haluaa. Myös opetustilanteissa tulee pyrkiä huomioimaan lukivaikeus. Koska lukivaikeus ei välttämättä ilmene kaikissa aineissa, tulee opiskelijan sopia erikseen opintojakson opettajan kanssa tenttitilanteiden erityisjärjestelyistä. Periaatteena tulee olla, että lukivaikeuksisten opiskelijoiden suoritusten arvioinnissa ei käytetä lievempiä arviointikriteereitä, vaan erityistoimenpiteillä pyritään luomaan sellaiset tenttiolosuhteet, joissa opiskelijan on mahdollisuus saavuttaa osaamistansa vastaavat tulokset. Tiedotus SeAMK:n henkilökunnalle: - www-sivut (opinasiainpäällikkö, kielten koordinaattori, esteettömyyden asiantuntija) - kielten ja viestinnän perehdytysopas (SeAMK kielipalvelut) - opas: kielten ja viestinnän opetus SeAMK:ssa (SeAMK kielipalvelut) - tutkintosäännössä mainitaan jatkossa (opintoasiainpäällikkö) - Esteettömyysopas opettajille, tiivis paketti työkalupakki (esteettömyyden asiantuntija Ei-diagnosoitu lukivaikeus Mikäli opintojen aikana havaitaan, että opiskelijalla saattaa olla lukihäiriö, joka voi estää tai merkittävästi hidastaa hänen valmistumistansa, toimitaan seuraavasti: Opiskelija keskustelee asiasta opettajan kanssa, joka voi ohjata opiskelijan eteenpäin opinto-ohjaajan puheille. Opinto-ohjaaja voi ohjata opiskelijan eteenpäin lukiseulaan, jonka tulosten perusteella opiskelija voidaan lähettää lukitesteihin. Mikäli opiskelija saa lukitestien perusteella lukitodistuksen tai lukisuosituksen, jonka Tiedotus opiskelijoille: - SeAMK:n www-sivut, opinto-opas, tutkintosääntö (opintoasiainpäällikkö) - mahd. kieli-infot yksiköissä tai muut aloitustilaisuudet (opinto-ohjaajat) Opetushenkilöstölle koulutusta, miten esteettömyyttä voi ottaa huomioon opetuksessa (esteettömyyden asiantuntija).

12 4. Kiinteistöjen ylläpito näkö-, liikunta ja kuuloesteiselle opiskelujen aikana mukaan hänellä on jonkinasteinen lukivaikeus, on hän oikeutettu erityisjärjestelyihin tenttitilanteissa. Myös opetustilanteissa tulee pyrkiä huomioimaan lukivaikeus. (vrt. diagnosoitu lukivaikeus). Tiedotetaan www-sivuilla, hakijan oppaissa ja opintooppaissa, mitkä kiinteistöt soveltuvat erityisen hyvin myös esteellisille opiskelijoille. Erityistarpeisten opiskelijoiden ja asiakkaiden tarpeet pyritään huomiomaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden päätöksillä. Yksikönjohtaja antaa ohjeet ja määrää toimenpiteet erityistarpeisten opiskelijoiden avustamiseksi. Tiedottamisesta vastaavat henkilöt Yksikön johtaja Palautetta kiinteistöjen tilasta ja esteettömyydestä otetaan vastaa koko opiskeluajan mm. säännöllisen opintojaksopalautteen ja barometrien kautta. 5. Harjoittelu Harjoittelupaikan valinnassa tulee opiskelijan itse huomioida mahdollinen esteellisyys. Keskustelu harjoitteluohjaan kanssa on 6. Opiskelun päättymisvaiheen ohjaus ja valmistumiskäytännöt tarpeen. Erilaisten oppijoiden ohjaus opintojen päättymisvaiheessa: opinnäytetyö, rästikurssit. Mahdollisuus lisäaikaan esim. opinnäytetyön tekemisessä Yksiköiden laatuvastaava. Harjoitteluvastaavat, opinto-ohjaaja, opiskelija itse Opiskelija myös itse vastaa siitä että kykenee toimimaan harjoittelupaikassa. Opinto-ohjaajien yhteistyö koulutusohjelmapäälliköiden kanssa - lukivaikeudet ja kypsyysnäyte Opiskelija, jolla on diagnosoitu lukivaikeus, voi kirjoittaa kypsyysnäytteensä tietokoneella tai täydentää kypsyysnäytettään suullisesti. Maininta opinnäytetyön ohjeeseen kypsyysnäytteestä (opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja) - lukivaikeudet ja opinnäyte Perustetaan opinnäytetyöklinikoita AMKja YAMK-opiskelijoille yksiköittäin Maininta opinnäytetyöohjeeseen. Mahdollisuus saada Yksiköiden tulee huomioida ylimääräinen

13 lisäohjausta opinnäytetyön tekemiseen opinnäytetyön ohjaajalta, viestinnän opettajalta, koulutusohjelman informaatikolta. ohjaustarve TAS:seissa.

14 4 PROSESSIKAAVIO Prosessissa painottuu moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen tärkeys. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle opiskelijalle opiskelun eteneminen ja tutkinnon suorittaminen. Kaaviossa ulkoisilla yhteistyötahoilla tarkoitetaan kunnallista terveydenhoitoa, kunnallista päihdehuoltoa; sisäisilla yhteistyötahoilla tarkoitetaan terveydenhoitajaa, koululääkäriä, koulupsykologia ja ammatillista erityisopettajaa. Kaaviossa on hahmoteltu prosessinomaisesti, mikä eri toimijoiden rooli on oppimisvaikeuksisen opiskelijan kohtaamisessa. Ohessa kaavio prosessista opiskelijan näkökulmasta. Kuvio 2. Oppimisvaikeuden selvittäminen opiskelijan näkökulmasta

15 5 JATKOKSI TULEVILLE VUOSILLE Seinäjoen ammattikorkeakoulun esteettömyystyö on alkuvaiheessa, paljon on tehtävää, kuitenkin asioita on saatu eteenpäin. Seuraavassa on pohdintaa herättäviä seikkoja tuleville vuosille. Resursointikysymykset ovat avainasemassa. Esteettömyysasioita voidaan kehittää pysyvien opetuksen tulosalueen ohjausryhmän sekä koulutusohjelmapäälliköiden kokousten ja hyvinvointityöryhmän linjausten kautta. Esteettömyystyöhön on jatkossakin resursoitava työaikaa ainakin yhdelle asiasta tietävälle ja koordinoivalle henkilölle. Ammatillinen erityisopettaja (esteettömyyden asiantuntija) Pia-Mari Riihilahdelle on annettu lukuvuodeksi 2009-2010 n. 150 tuntia vuosityöresurssia ja jatkoissa resurssointipäätökset tehdään budjetti- ja TAS-päätöksinä vuosittain. Jatkossa opinto-ohjaajien ohjausta ja neuvonnan roolia korostetaan. Opinto-ohjaajille on kuitenkin varattava koulutusta sekä vuosittaisessa työaikasuunnitelmassa työaikaa esteettömyystyötä varten, sillä esteettömyyden eri muodot ja ratkaisut vaativat perehtymistä. Esteettömyyden tulee näkyä myös tiedotuksessa ja kaikessa suunnittelussa. Henkilökunnalle tulee antaa tiedotusta ja koulutusta mitä esteettömyys tarkoittaa ja miten sen voi ottaa huomioon. Esteettömyyden tulisi sisältyä päivittäisiin toimenpiteisiin, jotta sitä ei tarvitsisi voimakkaasti erikseen nostaa esiin ulospäin suuntautuvassa tiedottamisessa. Esteettömyystyön onnistumista voidaan mitata laatumittareilla ja jatkossa ja sitä voidaan kysellä opiskelijapalautteen ja barometrien osakysymyksinä. Kuinka asennekysymyksiin voidaan vaikuttaa? Tämä ratkaistaan tietoisella kehittämisotteella jonka SeAMK ottaa esteettömyyssuunnitelmansa kautta. Esteettömyysasiaa voidaan käsitellä markkinointitapahtumissa. Kuinka tiedottamista voidaan parantaa esteettömyyden näkökulmasta? Esteettömyydestä voidaan tiedottaa jatkuvasti kuten mistä tahansa muustakin opiskeluun liittyvästä asiasta. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti jatkossa.

16 LÄHTEET ESOK 2008. Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa. [www-dokumentti]. [Viitattu 1.8.2008]. Saatavissa: http://esok.jyu.fi/esittely/ Esteettömyyskartoitus SeAMK 2008. Luonnosversio 19.6.2008. Ei vielä julkaistu. Hämäläinen, R., Liias, S., Taarna, V. & Valkama, A. 2007. Erilaisen oppijan käsikirja. Erilaisten oppijoiden liitto ry, Lukineuvola-hanke. Helsinki Holopainen, L. & Savolainen, H. 2006. Nuorten lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Teoksessa: M. Takala & E. Kontu (toimi.). Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino. 203-229. Kalliomäki, A. 2006. Opetusministerin vastaus kansanedustajan kirjalliseen kyselyyn. Helsingissä 27.9.2006. Kirjallinen kysymys 667/2006. Kinnunen, P. 1997. Ammatillisissa oppilaitoksissa vastuu on kaikilla opettajilla. Teoksessa: K. Stranden (toimi.). Erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntoutus. Helsinki: Stakes. 85-88. Laaksonen, E. 2005. Esteetön opiskelu yliopistoissa. Opetusministeriön julkaisuja 2005:6. [pdf-dokumentti]. [Viitattu 2.3.2008]. Saatavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2005/liitteet/opm_297_opm06.pdf?lan g=fi Leinonen, S. 1997. Elämän vaihtoehdot kapeutuvat. Teoksessa: K. Stranden (toimi.). Erilainen oppija. Oppimisvaikeuksien kokeminen, syyt, esiintyvyys ja kuntoutus. Helsinki: Stakes. 23-26. Murikka 2007. Työelämässä toimivien aikuisten oppimisvaikeudet. [www-dokumentti]. [Viitattu 1.8.2008]. Saatavissa: http://www.murikka-opisto.fi/ murikka_oppimis_vaikeudet_hanke.php

17 Numminen, H. 2008. Hahmotusvaikeudet. Visuaalinen hahmotuskyky ja oppiminen. Erityisopetuksen teemapäivä 6.3.2008. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Erityisopetuksen luento. Nygren, M. Lukivaikeus osana elämää. Aikuisten kokemuksia lukivaikeuden kanssa elämisestä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteen laitos, Jyväskylän yliopisto. Takala, M. & Kontu, E. 2006. Dysleksia ja tulevaisuus. Teoksessa: M. Takala & E. Kontu (toimi.). Luki-vaikeudesta luki-taitoon. Helsinki: Yliopistopaino. 279 283

18 LIITE 1. TODETUT PUUTTEET TOIMIPISTEISSÄ 2008 MAA- JA METSÄTALOUDEN YKSIKKÖ / ÄHTÄRIN TOIMIPISTE -Opastus erityisen heikko koko alueella -Päärakennuksessa pullonkaula jyrkät portaat, rullatuolilla pitää kulkea aina ulkokautta jos halutaan vaihtaa kerroksesta toiseen -Ruokalan ja kirjaston poistumistie alakerrassa (palo-ovi) voi mennä helposti lukkoon (puukapula oven välissä estää palo-oven lukittuminen), jolloin rullatuolilla ei pääse talosta ulos erityisesti hätätapauksessa. -Päärakennuksen rullatuolitiet pitkät ja osin rampit vaaralliset (putoamisvaara) ja talvella liukkaat. Talvella rullatuolitiet voivat olla käyttökelvottomat. -T-silmukkaa ei ole missään. -Vellikello-talossa on inva-wc, mutta taloon ei pääse rullatuolilla sillä rampit ovat asentamatta, vaikka ovat olemassa. Toiseen kerrokseen ei voi päästä rullatuolilla. -Asuntoihin, jotka sijaitsevan maan tasalla, voi päästä rullatuolilla sisään mutta niissä ei ole inva-wc:tä, eikä kalusteiden mitoitusta ole mietitty inva-mitoilla. Pienet kehittämistoimet: -kyltit kuntoon koko alueella -joidenkin ovien avautumissuunnan vaihtaminen rullatuoli-asiakkaiden näkökulmasta -Vellikello-taloon ramppi ulko-ovelle asennettava paikoilleen tai ainakin läheltä löydettäviin. - T-silmukkoja Isot kehittämistoimet -päärakennukseen hissi tai porraskiipijä -asuntoloihin joihinkin asuntoihin inva-mitoituksella varustettu asunto (mm. inva-wc) MAA- JA METSÄTALOUDEN YKSIKKÖ / ILMAJOEN TOIMIPISTE - Kyltit ovat poikkeuksellisen hyvät ja päärakennuksen sekä navetan ja kasvitarhan sisäänkäynnit ovat invamittojen suhteen kunnossa. Talon sisääntulorampit olivat poikkeuksetta kunnossa.

19 -Päärakennuksen toiseen kerrokseen ei pääse rullatuolilla mitenkään. -Kirjastossa ahdas sisääntulo ja kirjasto osin kaksikerroksinen, joista yläkerta kainalosauvoilla vaikeapääsyinen kierreportaan takia. -Terveydenhoitajan luokse ei pääse rullatuolilla kynnyksen takia. -Opiskelija-asuntoiloihin ei pääse rullatuolilla eikä niissä ole invavessoja missään -Invavessoja ei ole navetalla tai kasvitarhalla vaikka esimerkiksi pyörätuolilla pääsy on paikalle. Pienet kehittämistoimet: -Invapysäköintipaikalle ajo-reitin salliminen lisäämällä liikennemerkki Sallittu inva-asiakkaille tms kielletty ajosuunta -merkin alle. - T-silmukkoja Isot kehittämistoimet: -Päärakennuksen toiseen kerrokseen pääsyn mahdollistaminen esimerkiksi porraskiipijällä tai hissillä, sillä luokat ovat siellä. -ainakin jokin opiskelija-asunnoista invakäyttöön kelpaavaan kuntoon. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ / KAMPUSALUEEN TOIMIPISTE -Opastuksessa kehittämisen varaa Pienet kehittämistoimet: -kyltit kuntoon koko alueella -pelastautumissuunnitelma kuntoon - T-silmukkoja Isot kehittämistoimet -Oman invaparkkipaikan järjestäminen rakennuksen yhteyteen lähelle hissiä. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YKSIKKÖ / KOSKENALANTIEN TOIMIPISTE

20 -Hyvät tilat yleisesti. A-rakennuksen hissi ahtaahko, mutta kelvollinen. Kyltitys ja opastus heikohko. Pienet kehittämistoimet: -Kyltit kuntoon -Inva-parkkipaikan parempi merkitseminen B-rapun edessä ja toinen invaparkkipaikka A-rapun eteen. -Joitakin kynnyksiä voi madaltaa. -Auditorioiden eri tasoille pääsyn parantaminen (rampit). - T-silmukkoja KULTTUURIALAN YKSIKKÖ / JURVAN TOIMIPISTE -Ruokalaan pääsy on suurin ongelma liikuntaesteisille. Myöskin puuverstaalla liikkuminen ja koneiden käyttö hankalaa liikuntaesteiselle. Ruokalaan ei rullatuolilla pääse. Kirjastoon on hyvä sisäänkäynti, mutta tila on hivenen ahdas. Nikkarikeskuksen invaparkkipaikka on merkitty tiehen (jää lumen ja hiekan alle). Nikkarikeskukseen ei parkkipaikalta kuitenkaan pääse portaiden takia, sillä luiskaa ei siinä ole. Pienet kehittämistoimet: --Ruokalaan ja Nikkarikeskukseen invasisäänkäyntien parantaminen. - Kyltitykset kuntoon - T-silmukkoja LIIKETALOUDEN, YRITTÄJYYDEN JA RAVITSEMISALAN YKSIKKÖ / KAUHAJOEN TOIMIPISTE -Varsin hyvä invavalmius kiinteistön ikä huomioon ottaen. Pienet kehittämistoimet: -Kylttien tekstikoot isommiksi -invaparkkipaikan parempi merkitseminen - T-silmukkoja LIIKETALOUDEN, YRITTÄJYYDEN JA RAVITSEMISALAN YKSIKKÖ / LIIKETALOUDEN TOIMIPISTE

21 -Varsin hyvät tilat liikuntaesteisen kannalta. Kirjastoon pääsee hyvin, mutta korkea kynnys haittaa yksin liikkujaa. Ruokalaan ei ole ramppia, liikuntaesteiset syövät kahvion puolella. Auditorion luiska on hiukan jyrkkä yksin kulkemiseen. Pienet kehittämistoimet: -Kylttien kehittäminen -Ramppi ruokalaan - T-silmukkoja LIIKETALOUDEN, YRITTÄJYYDEN JA RAVITSEMISALAN YKSIKKÖ / YRITTÄJYYDEN TOIMIPISTE -Varsin hyvä. Lähinnä kyltitys osin heikko, samoin invaparkkipaikkojen merkitseminen. Asuntoloihin tiet epätasaisia. Kaikkiin asuntoihin korkeat kynnykset, mutta Y-klubilta saa lainata ramppia asuntolaan.( tarvitsee kuitenkin apurin) Pienet kehittämistoimet: - invaparkkipaikkojen merkitseminen ja kyltitys. - T-silmukkoja TEKNIIKAN YKSIKKÖ JA KULTTUURIALAN YKSIKKÖ/ FRAMIN TOIMIPISTE SEKÄ KULTTUURIALAN YKSIKKÖ / FRAMIN TOIMIPISTE -Framissa lähinnä heikko kyltitys. Invaparkkipaikat ja ulko-oven kynnykset ongelmia. Pienet kehittämistoimet: - Invaparkkipaikkojen parempi merkitseminen - Ulko-ovien kynnyksien madaltaminen - T-silmukkoja

22 TEKNIIKAN YKSIKKÖ / TÖRNÄVÄN TOIMIPISTE JA KULTTUURIALAN YKSIKKÖ / TÖRNÄVÄN TOIMIPISTE Käynti ulko-ovista jokseenkin mahdotonta rullatuolilla, ei ainakaan ilman avustajaa pääse sisään. Ainoa sisäänkäynti rullatuolilla autolaboratorion autoramppien kautta, mutta muihin tasoihin ei pääse ilman avustajaa. Tilat eivät runsaiden portaiden takia sovellu liikuntaesteisille oikeastaan lainkaan. Hissejä tulisi rakentaa ainakin kaksi ja siitä huolimatta tasoeroja ja ramppien rakentamistarvetta jäisi. Näkövammaisten kannalta monet tilat ovat tummat. Pienet kehittämistoimet: -Invaparkkipaikkojen merkitseminen -Kyltityksen parantaminen -Ramppeja ulko-oville ja portaisiin -Inva-WC:n ulko-oven merkitseminen. Isot kehittämistoimet -Hissejä useampia -Tuulikaappien isontaminen - T-silmukkoja TEKNIIKAN YKSIKKÖ / FOODWESTIN TOIMIPISTE Auditoriossa ramppien kynnykset korkeat. ATK-luokassa usein jalkatilat ahtaat. Ruokalaan ei pääse rullatuolilla. Se on Atrian tiloissa. Pienet kehittämistoimet: -Kylttien parantaminen - T-silmukkoja Isot kehittämistoimet -Ruokalaan pääsyn varmistaminen rullatuolilla asioiville.