Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä Tyypin 2 diabetes Sirkku Tulokas Kaija Paasikivi Timo Pehkonen Kirsti Suontaka-Jamalainen Sinikka Vilppo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2002
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2002 RYHMÄOHJAUS DIABETEKSESSA ONGELMALÄHTÖISEN OPPIMISEN MENETELMÄLLÄ Tyypin 2 diabetes Sirkku TULOKAS, Kaija PAASIKIVI, Timo PEHKONEN, Kirsti SUONTAKA-JAMALAINEN, Sinikka VILPPO Tampereen yliopistollinen sairaala Sisätautien klinikka Tampere 2001
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000 33521 TAMPERE ISBN 951-667-050-4 ISSN 1238-2639 Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2002
KUVAILUSIVU 28.2.2002 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: Ryhmäohjaus diabeteksessa ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä, Tyypin 2 diabetes Tekijä/tekijät: Sirkku Tulokas, Kaija Paasikivi, Timo Pehkonen, Kirsti Suontaka-Jamalainen, Sinikka Vilppo Julkaisun numero: 3/2002 ISSN 1238-2639 ISBN 951-667-050-4 Julkaisupaikka: Tampere Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Kokonaissivumäärä: 54 Ryhmäohjaus ongelmalähtöisen oppimisen menetelmällä tyypin 2 diabeteksessa Aikuistyypin eli tyyppi 2 diabetes on kaikkialla lisääntymässä. Aiemmin lievänä diabeteksena pidetty sairaus on osoittautunut vakavaksi huolellista hoitoa vaativaksi valtimosairaudeksi, jossa sokeritasapainon hoidon ohella on pyrittävä vähentämään sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Tyypin 2 diabeteksen hoito on kehityksen myötä käynyt yhä vaativammaksi. Verensokeritasossa pyritään lähelle terveen ihmisen sokereita ja aika ajoin joudutaan insuliinihoitoakin aloittamaan. Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä elintapamuutokset ovat ensisijainen hoito. Tavoitteena on diabetekseen liittyvien elinmuutosten; munuais- ja silmänpohjamuutosten, sekä verisuonikomplikaatioiden; sydän- ja aivotapahtumien ja jalkahaavojen ehkäisy. Nykyaikaisessa hoidossa korostuu diabeetikon oma aktiivinen rooli hoidon toteuttajana. Diabeetikko tarvitsee huolellisen ohjauksen osatakseen hoitaa itseään. Ohjauksesta huolehtii hoitopaikka. Parhaiten ohjaus voidaan antaa diabeteskäyntien yhteydessä tai joskus erillisillä kursseilla. Kurssien eruna on se, että niillä voidaan keskittyä yksinomaan diabeteksen hoitoon. Tämä kirjanen esittelee uuden ohjausmenetelmän ja sisältää siihen kehitetyn ohjausmateriaalin diabeetikoita hoitavan henkilökunnan käyttöön. Ongelmalähtöistä oppimisen menetelmää on aikaisemmin käytetty lääketieteen opetuksessa Tampereen yliopistossa ja Tamperren yliopistollisen sairaalan diabetespoliklinikalla. Saadut kokemukset ovat hyviä. Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmää on käytetty lähinnä ryhmäohjauksessa, mutta se on käyttökelpoinen myös yksilöohjauksessa. Menetelmässä painottuu opiskelijan oma aktiivinen rooli tiedon hankkijana ja muokkaajana. Diabetekseen menetelmä sopii hyvin, sillä jokapäiväinen hoito tuo esiin jatkuvasti erilaisia tilanteita, jotka diabeetikon täytyy osata ratkaista saavuttaakseen hyvän hoitotasapainon. Kirjaseen on koottu arkipäivän tilanteita, joiden ratkaiseminen antaa varmuutta diabeetikon omaan hoitoon ja auttaa ymmärtämään sairauden olemusta Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: http://www.pshp.fi/tuty/julkaisu/index.htm Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa Julkaisu ostettavissa myös Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, 33014 Tampereen Yliopisto puh. (03) 2142822, 2158580 Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, 33720 Tampere puh. (03) 3170701, 3652351 Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, 33230 Tampere puh. (03) 2146165
SISÄLLYSLUETTELO Johdanto.. 7 Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä (PBL) diabeteksen hoidonohjauksessa.. 9 TAPAUKSET 1 Aikuistyypin diabetes. 14 2 Diabetes ja ruokavalinnat 16 3 Painonhallinta. 19 4 Omaseuranta 21 5 Tablettihoito 23 6 Insuliinihoito 25 7 Liikunta 27 8 Jalkojenhoito 29 9 Diabeteksen seuranta.. 31 10 Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet. 33 11 Hampaiden hoito. 35 12 Sosiaaliturva 37 LIITTEET Tapaukset (leikekirjana)..
7 Johdanto Vuonna -98 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistettiin projekti Diabeetikon hoitoketju, jonka tavoitteena oli selvittää diabeteksen hoidon nykytila ja kehittää alueelle toimiva hoitoketju. Diabeetikon hoidonohjaus ja ravitsemusneuvonta todettiin keskeiseksi diabeteksen hoidon ongelma-alueeksi ja ko. osa-aluetta selvittämään nimettiin työryhmä HOI- DONOHJAUS JA RAVITSEMUSNEUVONTA. Työryhmään kutsuttiin ravitsemusterapeutti Kaija Paasikivi TAYS:sta, osastonhoitaja Kirsti Suontaka-Jamalainen Valkeakosken aluesairaalasta, johtava lääkäri Timo Pehkonen Etelä-Pirkanmaan ktt ky:sta Urjalasta, diabeteshoitaja Sinikka Vilppo Ikaalisten terveyskeskuksesta ja ryhmän puheenjohtajaksi erikoislääkäri Sirkku Tulokas TAYS:sta. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa diabeteksen hoidonohjauksen ja ravitsemusneuvonnan nykytilanne ja etsiä ratkaisuja esille tuleviin ongelmiin. Hoitohenkilökunnalle osoitetun kyselyn perusteella suurin ongelma diabeetikon ohjauksessa oli ajan puute. Muita ongelmia olivat yhtenäisten ohjeiden puuttuminen, tiedon ja koulutuksen sekä yhteistyön vähäisyys ja ravitsemusasiantuntemuksen riittämättömyys. Potilaskyselyn mukaan diabeetikot olivat kuitenkin pääosin tyytyväisiä saamaansa hoidonohjaukseen. Kartoituksensa perusteella työryhmä ehdottaa ryhmäohjauksen käyttöönottoa diabeteksen hoidossa. Ryhmäohjauksella voidaan saada huomattavaa ajan säästöä. Ohessa on työryhmän laatima ohjelma diabeteksen hoidonohjaukseen. Sisällön kuvaus perustuu Ongelmalähtöiseen oppimismenetelmään. Ohjaus on suunniteltu toteutettavaksi ryhmässä, mutta ohjelmaa voidaan käyttää myös yksilöohjaukseen. Ohjelmaan sisällytetään uutta hoitofilosofiaa, empowermentia, joka korostaa oppijan omaa roolia ja vastuuta.
8 Ohjelmaa voidaan käyttää myös hoitohenkilökunnan koulutukseen, jolloin on mahdollista kehittää alueelle yhtenäinen käytäntö diabeetikon hoidonohjaukseen. Kehittääksemme diabeteksen hoidonohjausta edelleen pyydämme ystävällisesti käyttäjien mielipiteitä ja parannusehdotuksia ohjelmastamme. Sirkku Tulokas, erikoislääkäri (diabetes) työryhmän puheenjohtaja TAYS, sisätautien klinikka Pl 2000, 33201 Tampere Puh. 03-247 4401 Sähköposti: sirkku.tulokas@tays.fi
9 Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä diabeteksen hoidonohjauksessa (Problem Based Learning, PBL) Taustaa Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmää on käytetty yliopistoopetuksessa laajalti ympäri maailmaa. Tampereella menetelmä otettiin lääketieteellisessä tiedekunnassa käyttöön 1991 täydentävänä opetusmenetelmänä ja yksinomaisena 1994 alkaen. Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä PBL on konstruktivistinen opetusmenetelmä, jossa uusi tieto rakennetaan vanhaa hyväksi käyttäen. Uusi tieto opitaan tarkoituksenmukaisen ongelman yhteydessä, esimerkiksi lääketieteen opiskelussa kliinisten ongelmien yhteydessä. Menetelmä korostaa opiskelijan omaa vastuuta tiedon hankinnassa ja oppimisessa. Oppilas on subjekti, ei objekti kuten aiemmissa konservatiivisissa opetusmenetelmissä. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, jolloin ryhmän jäsenten tietämyksen muotoutumiseen vaikuttavat muiden ryhmän jäsenten mielipiteet ja käsitykset. Ohjaajan eli tutorin tehtävänä on pitää huolta oppimistavoitteiden saavuttamisesta eli kannustaa keskusteluun ja asioiden selvittämiseen päämääränä oppiminen. PBL diabeteksen hoidonohjauksessa Diabeteksen hoidonohjaukseen PBL-menetelmä on vasta tulossa. Kirjallisuudessa on muutama raportti suppeista kokeiluista Amerikassa, lähinnä nuorten diabetesleireiltä. Teoreettisesti PBL sopii diabeteksen hoidonohjaukseen korostaessaan oppijan omaa vastuuta. Siten menetelmä on myös väline empowerment- ideologian (valtuuttaa, varustaa potilas tautinsa hoitamiseen ja vastuuseen) toteuttamiseen. Tänä päivänä hoidonohjauksen tärkeimpiä tavoitteita on varustaa potilas tiedoilla ja taidoilla, jotka auttavat itsenäiseen sairauden hoitoon ja hallintaan. Menetelmään kuuluu myös kliinisten taitojen harjoittelu. Diabeteksessa ruuan valinta, verensokerin mittaaminen ja insuliinin pistäminen ovat taitoja, jotka vaativat harjoittelua ja tarjoavat siten aiheita käytännön opetustilanteisiin. Ongelmat oppimisen lähtökohtana sopii diabeteksen hoidonohjaukseen hyvin, sillä sairauden jokapäiväinen hoito tuo esiin moninaisia ongelmia.
10 Käytännön toteutus Opetusohjelma laaditaan etukäteen ja ryhmän toiminta ja oppimistavoitteet selvitetään yleisellä tasolla ryhmään tuleville. Sopiva ryhmän koko on 8-10 henkilöä. Ryhmä pysyy samana koko opetusjakson ajan. Opetusohjelma Olemme Diabeteksen hoitoketju-projektin puitteissa kehittäneet Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmään perustuvan ohjelman diabeteksen hoidonohjaukseen. Ohjelma on suunniteltu käytettäväksi ryhmäohjauksessa, mutta "tapauksia" voi käyttää myös virittämään asioiden pohdintaa yksilöohjauksessa. Liitteenä on 12 ongelmaa erilaisten tapausten valossa. Opetusjakson sisällön voi kukin suunnitella tarpeidensa mukaan. Tapaukset käsittelevät tavallisimpia aiheita sekä insuliinihoitoisessa että aikuistyypin diabeteksessa. Tarkoituksena on käsitellä yksi ongelma kerrallaan eli kussakin istunnossa on oma aiheensa. Ohjelmassa on lueteltu oppimistavoitteet kunkin tapauksen kohdalla, samoin tutorille avuksi on esitetty muutamia kysymyksiä keskustelun virittämiseksi. Tarkoituksena on antaa ohjattavalle luettavaksi vain tapaus. Oppimistavoitteet ja ohjeet ovat tutoria varten. Kun aihe on käsitelty, voidaan tapauksen loppuosa eli tiivistelmä aiheesta antaa ohjattavalle vielä asioiden kertaamiseksi ja kotiohjeeksi. Usein diabeteksessa voi aloittaa keskustelun kysymällä onko kenellekään sattunut tällaista tai onko asia millään tavalla tuttu. Keskustelu alkaa ilman suurempia kynnyksiä, kun osanottajat voivat kertoa omista kokemuksistaan. Usein saadaan ongelman ratkaisuunkin käytännön elämästä useita malleja, joita ryhmän osanottajat voivat käyttää omissa ongelmatilanteissaan.
11 Ryhmän toiminta Tarkoituksena on saada aikaan halu asioiden selvittämiseen ja siten oppimiseen. Tutorina tai ohjaajana toimii hoitohenkilökuntaan kuuluva. Koska uuteen henkilöön tutustuminen vie aikaa ja energiaa ryhmältä, on eduksi, että tutor pysyy suunnitellun opetusjakson samana. Tämä on myös tutorin kannalta edullista, hän oppii tuntemaan ryhmänsä osanottajat. Ryhmän toimintaa oppimistilanteessa ohjaa systemaattinen ongelman käsittely, jossa voidaan erottaa seitsemän eri vaihetta: 1. Epäselvien käsitteiden ja termien selvittäminen Ongelmaan tutustutaan lukemalla tapaus huolellisesti läpi. Tarkoituksena on, että kaikki ryhmässä ymmärtävät lukemansa tai kuulemansa, jolloin jokainen voi tasavertaisena osallistua keskusteluun. 2. Käsiteltävän ongelman tai ongelmien määrittely Tässä tutor, jolla on tiedossa oppimistavoitteet, voi kysymyksillään auttaa ongelman löytämisessä. 3. Ongelmasta keskustellaan vapaasti ja sille keksitään mahdollisimman monta selitystä Tutorin tehtävänä on esittää kysymyksiä, joiden avulla ryhmän jäsenet pohtivat asiaa mahdollisimman monipuolisesti. 4. Esiin tulleita asioita jäsennellään ja yhdistellään Apuna voi käyttää taulua, johon asioita ryhmitellään ja etsitään mahdollisia syy-seuraussuhteita (käsitekartta). Apuna käytetään keskustelun aikana muistiin kirjattuja asioita. 5. Määritellään opiskeltavat asiat Ryhmittelyssä tulee ilmi asioita, joita ei tunneta, joiden avulla ongelma saattaisi olla ratkaistavissa.
12 6. Tiedon hankinta Tiedon hankinta tapahtuu yleensä tutoristuntojen välillä, mutta voidaan toteuttaa myös samassa istunnossa syventymällä selvitettäviin asioihin käyttäen oppaita tai muita tietolähteitä avuksi. Ryhmän jäsenet voivat myös pareittain pohtia ja selvittää asioita. Ohjelmaan sisältyy kunkin ongelman kohdalle viittaus tietolähteisiin. Tutor voi ottaa materiaalia mukaan ohjaustilanteeseen. 7. Hankitun tiedon soveltaminen ongelmaan keskustelemalla Diabeetikot pystyvät usein jo pelkän kokemuksensa perusteella ratkaisemaan ongelmia. Kirjoista tiedon tarkistaminen syventää oppimista. Mahdollisia ongelmia Opetusmenetelmään liittyy helposti erilaisia ongelmia, joihin on hyvä varautua ja tunnistaa ne. Hiljainen ryhmä, kukaan ei halua puhua Useimmiten kyseessä ovat henkilöt, jotka eivät ole tottuneet puhumaan diabeteksestaan juuri muiden kuin oman perheensä kanssa. Varautuneisuutta helpottaa ryhmän jäsenten oma esittelykierros, puhuminen työstä, tulevasta lomasta yms. Annettava aikaa ongelman tunnistamiseen ja miettimiseen. Parityöskentely ja asioiden paperille kirjoittaminen saattavat helpottaa alkuun pääsemisessä. Yksi ryhmän jäsenistä on puhelias; muiden on vaikea saada suunvuoroa Tässä tutorin rooli on tärkeä hiljaisten ja vetäytyvien saamisessa keskustelun piiriin. Tutor voi suoraan kysyä mitä mieltä hiljainen ryhmän jäsen on tai pyytää häntä kertomaan kokemuksiaan ko. asiasta. Keskustelu ohjautuu pois käsiteltävästä asiasta Tutorin tehtävänä on keskustelun ohjaaminen opittavaan asiaan. Se onnistuu yleensä luontaisesti johdattamalla keskustelusta kysymyksiä,
13 esimerkiksi: Miten tuo on selitettävissä, kun käytännössä kuitenkin kaikki näyttävät tekevän... Mihin tuo mahtaisi perustua? Ovatko muut samaa mieltä? Ryhmän jäsenet rupeavat laiminlyömään käyntejä Ryhmän toiminta ja tavoitteet kannattaa jo ensimmäisellä käynnillä sopia. Poissaoloista ilmoitetaan etukäteen tutorille. Tutor on moralisoiva Tutorin asenteet huonoa hoitoa kohtaan voivat olla tuomitsevia. Kannattaa kannustaa ryhmän osanottajia miettimään miksi oma hoito epäonnistuu ja etsimään uusia lähtökohtia hoidon parantamiseksi. Tupakkaa ja liiallista alkoholin käyttöä yleensä paheksutaan ryhmän jäsenten taholta, tutorin ei juuri tarvitse siihen puuttua. Tutor opettaa Tähän sortuu jokainen, joka on saanut konservatiivisen kouluopetuksen. Kuitenkin tiedämme, että asian oppii parhaiten, jos joutuu tiedon ongelmaansa hakemaan itse. Eli kannattaa kierrättää kysymystä ja lopulta ehdottaa tiedon hakemista kirjoista, jos tietää sen sieltä löytyvän. Ylipäätään tutorin ei kannattaisi kärkkäästi esittää omaa tietämystään, vaan johdattaa asioiden tutkiskeluun oppaista, diabeteslehdistä ja kirjoista sekä innostaa ryhmän jäseniä kertomaan omista kokemuksistaan. Kun esimerkiksi joku kysyy: "tekeekö laserhoito kipeätä?", tutorin kannattaa pyytää ryhmän jäseniä kertomaan kokemuksistaan. Usein voi todeta, että ryhmän jäsenten puhetta kuunnellaan paljon tarkemmin kuin tutorin. Vertaiskokemukset ovat arvokkaita.
14 TAPAUS 1 Pekka on viime kuukausina tuntenut itsensä tavallista väsyneemmäksi. Janontunne on voimistunut ja yölliset WC-käynnit häiritsevät unta. Painokin on pudonnut. Työterveystarkastuksessa sokeri, verenpaine ja veren rasvaarvot olivat koholla. Oppimistavoitteena: Aikuistyypin diabetes, syyt, oireet, merkitys, hoitotavoitteet ja -keinot yleisesti Keskustelun aiheita: - miten diabetes todetaan - millainen sairaus on diabetes - miksi diabetes puhkeaa - mitkä ovat tyypilliset oireet - mitä haittaa on kohonneesta verensokerista - miten itse voi hoitaa sairautta (paino, verensokerin omaseuranta, liikunta, ruokavalio)
15 TAPAUS 1 Huolellisella hoidolla voit ehkäistä diabeteksen haittoja ja säilyttää terveyttäsi. Liikapainon pudottaminen korjaa kohonneita verensokereita. Eläinrasvan välttäminen on eduksi poikkeaville rasva-arvoille. Liikunnalla on edullisia vaikutuksia diabeteksessa. Jätä tupakointi.
16 TAPAUS 2 Keskustellaan ruokavalion laadusta 2-3 päivän ruokapäiväkirjan avulla. Oppimistavoitteena: Diabeetikolle sopiva ruoka Keskustelun aiheita: - mikä on sopiva ateriarytmi - ruokapäiväkirjan elintarvikejakauma verrattuna ruokapyramidiin - noudattavatko ruokapäiväkirjan ateriat lautasmallia - mistä rasvaa saadaan (piilorasva), ruoanvalmistus- ja leipärasvat, rasvan laatu - sokerillisten tuotteiden käyttö, makeutusaineet - mitä selviää pakkausmerkinnöistä hiilihydraateista, rasvasta ja suolasta - minkälaiset välipalat ovat suositeltavia
17 TAPAUS 2 Monipuolisesti ja kohtuudella Kokoa ateriat lautasmallin mukaan, silloin syöt sopivassa suhteessa eri ruoka-aineita. Syö aterioilla sekä raasteita/salaatteja että kypsennettyjä kasviksia. Mitä useampaa kasvista on tarjolla, sitä enemmän yleensä niitä syödään. Kasviksista saat hyödyllistä kuitua ja ne ovat lähes energiatonta vatsantäytettä. Syö ruis-, graham- ja moniviljaleipää ja puuroa, sellaisenaan hedelmiä ja marjoja. Näistä saat kuitua, joka hidastaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Valitse vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita ja syö niitäkin kohtuudella. Käytä ruoanvalmistuksessa, leivonnassa ja salaatinkastikkeissa öljyä, juoksevaa margariinia tai pehmeitä rasiamargariineja, leivällä pehmeää rasiamargariinia. Jos tavoitteenasi on laihtua, käytä rasvaa niukasti ja valitse leivälle kevytmargariini tai jätä leipärasva kokonaan pois. Syö sokeria sisältäviä tuotteita vain vähän kerralla. Jos tarvitset lisämakeutta, esimerkiksi jälkiruokiin, käytä makeutusainetta. Valitse juomiin makeutusaine. Sopivia janojuomia ovat vesi, vähäsuolaiset kivennäisvedet ja lightjuomat. Käytä suolaa vähän. Valmistamalla ruoka vähäsuolaiseksi mausteiden avulla ja suosimalla suolaa sisältämättömiä peruselintarvikkeita kuten peruna, juurekset, vihannekset, hedelmät, nestemäiset maitovalmisteet ja vähäsuolaisia viljavalmisteita, saat suolaa sopivan vähän. Käytä alkoholia kohtuudella. Alkoholi vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin, verenpaineeseen ja saattaa laskea verensokeria liikaa. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa. Syö 3-5 ateriaa päivässä, tällöin yhden aterian koko ei nouse liian suureksi ja aterianjälkeinen verensokeri ei nouse liikaa.
18 Välipalojen tarpeeseen vaikuttaa diabetestyyppi, hoitomuoto ja diabetestasapaino. Diabeetikko, jolla on tabletti- tai iltainsuliinihoito, ei tarvitse välipaloja. Monipistoshoidossa välipalojen tarpeeseen vaikuttaa ateriainsuliinin laatu. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, syöt liikaa. Tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 58-70, 78 P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, 1999. * Diabeetikon ruokavaliosuositus 1999. Suomen Diabetesliitto ry. www.diabetes.fi * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta.
19 TAPAUS 3 Pekalla on todettu diabetes. Hän painaa 115 kg ja on 180 cm pitkä. Pekka on tottunut syömään iltaisin. Viikonloppuisin hän käyttää alkoholia, noin pullon koskenkorvaa. Oppimistavoitteena: Laihduttaminen ja painon pitäminen ruokavalion avulla Keskustelun aiheita: - normaalipaino, oma painotavoite - mitä etua liikapainoisella on laihduttamisesta diabeteksen hoidossa - laihduttaminen ja painonhallinta: - rasvan vähentäminen, kuitupitoisten elintarvikkeiden suosiminen, lautasmalli - alkoholin ja juomien merkitys painoon - ateriarytmin vaikutus painonhallintaan ja verensokeriin
20 TAPAUS 3 Jos 5-10 kilon painonpudotus parantaa verensokereita, veren rasvaarvoja ja verenpainetta Liikapainoisen aikuistyypin diabeetikon tärkein omahoito on laihduttaminen. Punnitse itsesi vähintään kerran viikossa ja merkitse tulos omaseurantavihkoon. Säännöllisillä aterioilla ehkäiset liikasyömistä. 3-5 ateriaa päivässä on sopiva määrä. Aikuistyypin diabeetikko ei tarvitse välipaloja. Myöskään iltainsuliinihoito ei edellytä välipalojen syömistä. Kokoa ateriat lautasmallin mukaan, silloin syöt sopivassa suhteessa eri ruoka-aineita. Lisää kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä. Vähennä rasvan saantia. Valitse vähärasvaiset maitovalmisteet, lihavalmisteet, leikkeleet ja juustot. Laita leivälle kevytlevitettä ja vähennä makkaroiden ja juustojen käyttöä. Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa ja lisää ruokahalua. Alkoholi saattaa laskea verensokeria liikaa ja vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin. LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 75-77, 88-89 P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.) Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, 1999. * Suomen Diabetesliitto. Diabeetikon ruokavaliosuositus 1999. www.diabetes.fi * Diabeteslehti nro 10/1999 * Fogelholm Mikael. Syö ja liiku mielelläsi. WSOY, 1999. * Hakala Paula. Paino hallintaan kotikonstein. Kansaneläkelaitos. Turku 1999.
21 TAPAUS 4 Pekan verensokerit ovat koholla. Verensokeri mitataan 3 4 kk:n välein terveyskeskuksessa. Pekka kyllä haluaisi tietää verensokerinsa useammin, sillä hän on yrittänyt parantaa hoitoaan aloittamalla jokailtaisen kävelylenkin. Oppimistavoitteena: Omaseurannan merkitys, verensokerinmittauksen oikea tekniikka, verensokerimittarit, testiliuskat, näytteenottolaitteet, seurantatiheys, mittaustuloksen luotettavuus, tuloksen kirjaaminen, verensokerin tavoitetaso Keskustelun aiheita: - mitä tarkoitetaan verensokerin kotiseurannalla - mitä hyötyä verensokerin mittaamisesta on - millaisen verensokerimittarin valitsen - miten verensokeri mitataan - milloin verensokeri pitää mitata - antaako verensokerimittari aina oikean mittaustuloksen - verensokerin tavoitetaso - miten käytän hyväkseni mittaustulokset
22 TAPAUS 4 Verensokerin mittaaminen opettaa sinua tuntemaan missä rajoissa verensokerisi vaihtelee Mittaa verensokerisi säännöllisesti. Hoidosta riippuen yleensä riittää 1-4 koetta viikossa. Jos verensokerisi ei ole tavoitetasolla, korjaa hoitoasi. Jos hoidostasi huolimatta verensokeri pysyy liian korkeana, ota yhteyttä diabeteshoitajaan tai lääkäriin.
23 TAPAUS 5 Diabeteksen tultua ilmi Pekka aloitti säännölliset iltalenkit ja pudotti painoaan 5 kg. Tästä huolimatta verensokerit pyrkivät sekä aamulla että iltapäivällä olemaan 10 mmol/l tienoilla. Oppimistavoitteena: Lääkehoito; diabetestabletit, vaikutus, annostelu Keskustelun aiheita: - miten tehostaa diabeteksen hoitoa - miten diabetestabletit vaikuttavat - milloin tabletit tulee ottaa - voiko tablettien määrää itse lisätä - onko tableteilla sivuvaikutuksia
24 TAPAUS 5 Pyri pitämään verensokerisi mahdollisimman lähellä normaalia. Jos laihtumisesta ja liikunnasta huolimatta verensokerisi ei alene riittävästi, on aloitettava lääkehoito; diabetestabletit ja/tai insuliinihoito. Verensokerimittaustesi perusteella tiedät, onko diabetestablettien määrä riittävä. Oman lääkärisi kanssa on hyvä sopia, voitko muuttaa päivittäistä lääkeannostasi ja missä tilanteessa.
25 TAPAUS 6 Pekka on käyttänyt kahta laatua diabetestabletteja jo pitkään. Paastoverensokeri on aamuisin jatkuvasti 8-14 mmol/l. Diabeteksen oireita on taas ilmennyt. Oppimistavoitteena: Insuliinihoito, insuliinin vaikutus, insuliinin pistäminen, pistosalueet, omasäätö Keskustelun aiheita: - kannattaisiko tabletteja vielä vaihtaa - milloin on aloitettava insuliini - miten insuliinihoito toteutetaan - mihin insuliini pistetään - minkälaisia insuliiniannoksia - muuttuuko ruokavalio - tarvitseeko syödä välipaloja - milloin mitataan verensokeri - voiko itse muuttaa insuliiniannosta
26 TAPAUS 6 Iltainsuliinihoidossa pistetään pitkävaikutteista insuliinia illalla ennen nukkumaan menoa ja aamulla ja/tai päivällä otetaan diabetestabletteja. Tavoitteena on saada iltainsuliinilla aamuverensokeri kuntoon. Pitkävaikutteinen insuliini pistetään illalla reiteen tai pakaraan, josta se imeytyy hitaasti. Käytä oikean pituista neulaa, 8 mm on useimmille sopiva. Opettele insuliinikynän käyttö ja pistostekniikka huolella. Opettele lisäämään insuliiniannosta, jos aamuverensokerisi on yli 6 mmol/l. Verensokerimittauksin näet, miten hoitosi onnistuu. Kun verensokerisi on tavoitetasolla, mittaa verensokerisi 1-3 aamuna viikossa. Jos haluat tietää, miten ateriat vaikuttavat verensokeriisi, mittaa verensokeri 1,5-2 tuntia aterian jälkeen. Usein on kuitenkin tärkeämpää mitata verensokeri iltapäivällä ennen ateriaa ja illalla, jotta näet päivä- ja ilta-ajan sokeritason.
27 TAPAUS 7 Pekan liikuntaharrastukset ovat vähentyneet nuoruuden ajoilta. Työ ja vapaa-ajan toiminnat tuntuvat vievän kaiken ajan. Liikunta jää satunnaiseksi. Painoa on tullut huomaamatta parikymmentä kiloa lisää. Oppimistavoitteena: Liikunnan suotuisat vaikutukset terveyteen; liikunta osana diabeteksen hoitoa Keskustelun aiheita: - miksi pitäisi liikkua - miten liikunta vaikuttaa diabeteksen tasapainoon - voiko verensokeri laskea liikaa liikunnan yhteydessä - kuinka usein pitäisi harrastaa liikuntaa - onko jokin liikuntamuoto suositeltavampi kuin toinen - mitä riskejä saattaa liittyä aktiiviseen liikuntaharrastukseen
28 TAPAUS 7 Liikkumalla sinulla on mahdollisuus pitää yllä hyvää kuntoa ja parantaa diabeteksesi tasapainoa. Kunnostasi riippuu, mitä liikuntaa voit harrastaa. Harrastamalla liikuntaa voit pudottaa painoasi, kun samalla pidät huolta, ettet syö liikaa. Liikunnan aikana verensokerin lasku liian matalalle on poikkeuksellista, joten lisävälipalaa et yleensä tarvitse. Voit varmistaa asian mittaamalla verensokerisi joskus ennen ja jälkeen liikunnan.
29 TAPAUS 8 Pekka kävelee päivittäin sekä työssä että vapaa-aikana. Arkijalkineina hänellä on lenkkitossut. Hän on huomannut, että jalkojen iho kuivuu herkästi ja kantapäissä on kovettumaa. Silloin tällöin varvasvälitkin saattavat hautua rikki. Oppimistavoitteena: Jalkojenhoito, jalkavammojen ennalta ehkäisy Keskustelun aiheita: - terveet jalat - hyvät jalkineet - miksi jalkojen hoito on tärkeää - miten jalkoja tulee hoitaa - millaisissa jalkavaivoissa tulee ottaa yhteyttä asiantuntijaan
30 TAPAUS 8 Jalat kunnossa kaiken ikää. Pese jalkasi joka ilta haalealla vedellä ilman saippuaa tai miedolla saippualla. Kuivaa jalkasi huolellisesti. Jos jalkojesi iho on kuiva, rasvaa se sopivan rasvaisella perusvoiteella. Perusvoiteen valinnassa sinua auttavat hoitopaikan tai apteekin henkilökunta. Valitse jaloillesi sopivat jalkineet eri käyttötarkoitusten mukaan. Pidä jalkojesi kunto hyvänä liikkumalla ja jalkavoimistelulla. Varo jalkavammoja, sirpaleita, terävää kiveä, nauloja tms. Älä kulje ulkona paljain jaloin. Varo liikaa kuumuutta esim. saunassa. Kaikki jalkaterän haavat ja tulehdukset on hoidettava huolellisesti, näytä niitä lääkärille. Jos sinulla on jalkaongelmia, ota yhteys hoitopaikkaasi.
31 TAPAUS 9 Pekan diabeteksen hoito on sujunut rutiinilla. Hänellä on ollut kiirettä työssään. Pekka on unohtanut tilata ajan terveyskeskuksesta. Viimeisestä käynnistä on jo melkein vuosi. Oppimistavoitteena: Diabeteksen seuranta, määräaikaiskäynnit, vuositarkastus Keskustelun aiheet: - miksi diabeteksen seuranta on tarpeen - mitä määräaikaiskäynnillä seurataan - mikä on vuositarkastuksen merkitys seurannassa - miksi käynnit jäävät
32 TAPAUS 9 Seurantakäynnit ovat Sinua varten. Ole aktiivinen diabeteksesi hoidon suhteen. Säännöllisillä seurantakäynnillä käynnillä mitataan sokerihemoglobiini (GHbA1c), punnitaan, mitataan verenpaine ja tarkastellaan omaseurantavihon merkintöjä ja keskustellaan omahoidon onnistumisesta. Tarpeen mukaan saat uusia neuvoja diabeteksesi hoitoon. Vuositarkastuksessa tutkitaan munuaisten toiminta, näkö ja silmänpohjat, jalkojen kunto, hermojen toiminta, veren rasva-arvot, mikäli ne ovat olleet poikkeavat ja sydänfilmi. Pyydä lääkäriä tai hoitajaa merkitsemään verenpaine, paino, laboratoriokokeiden tulokset seurantavihkoon ja selvittämään tulosten merkitys. Ota esille sinua askarruttavat asiat. Ole selvillä omasta terveydentilastasi.
33 TAPAUS 10 Pekalle on ilmaantunut vaivoja jalkoihin. Niissä on särkyä ja kosketus tuntuu kivuliaalta. Yöllä jalat ovat levottomat. Näkökin on tuntunut hämärtyvän. Oppimistavoitteena: Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet, elinmuutosten synty, ehkäisy ja hoito Keskustelun aiheita: - mistä Pekan oireet mahtavat johtua - mitä diabeettisilla lisäsairauksilla tarkoitetaan - tuleeko jokaiselle diabeetikolle jossain elämänsä vaiheessa lisäsairauksia - voiko elinmuutosten kehittymistä ehkäistä - ovatko elinmuutokset pysyviä - miten lisäsairauksia voidaan hoitaa
34 TAPAUS 10 Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla ehkäiset elinmuutosten kehittymistä ja pahenemista. Hyvä hoitotasapaino tarkoittaa, että verensokerisi ovat tavoitetasolla, verenpaine on normaali ja veren rasva-arvot kunnossa. Elintapojasi muuttamalla voit vaikuttaa hoitotasapainoosi. Syö vähärasvaista ruokaa. Käytä kasviksia runsaasti. Liiku joka päivä. Älä tupakoi. Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Jos muutoksia on tullut, muista että siinäkin tilanteessa voidaan oikeilla hoitotoimilla oireita helpottaa ja parantaa. Ole selvillä terveydestäsi.
35 TAPAUS 11 Pekan hampaita on jomottanut. Hammaslääkäri toteaa hänellä ientulehduksen. Oppimistavoitteena: Hampaiden hoito, säännölliset tarkastukset Keskustelun aiheita: - altistaako diabetes ientulehduksille - miten estää tulehduksia - mikä merkitys hampaiden huonolla kunnolla on terveyteen - säännöllinen hammashuolto
36 TAPAUS 11 Hampaat kannattaa pitää kunnossa Huolehdi hampaiden hoidosta. Käy säännöllisesti hammaslääkärillä. Hoida hammasperäiset tulehdukset.
37 TAPAUS 12 Pekalla on todettu aikuistyypin diabetes. Hän on kuullut tuttavaltaan että diabeteslääkkeet voi saada ilmaiseksi ja verotukseen saa huojennusta. Oppimistavoitteena: Sosiaaliturva, diabeteslääkkeiden erityiskorvaus, haitta-astevähennys verotuksessa, tietolähteet sosiaaliturvasta Keskustelun aiheita: - milloin diabeteslääkkeistä on mahdollista hakea erityiskorvausta - miten haitta-asteprosentti määräytyy - mistä saa tarkempia lisätietoja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä
38 TAPAUS 12 Lääkekorvaukset Lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet korvataan kokonaan tai osittain. Korvausluokkia on kolme: peruskorvattavat, erityiskorvattavat 75 % ja 100 % korvattavat lääkkeet. Kuhunkin korvausluokkaan sisältyy ostokertakohtainen omavastuu. Erityiskorvauksen myöntäminen on Kelan harkinnassa. Erityiskorvaus haetaan Kelalta B-lääkärinlausunnolla. Korvauspäätöksen jälkeen Kelakorttiin merkitään erityiskorvausoikeus. Invalidivähennys verotuksessa Invalidivähennykseen on oikeus sellaisella henkilöllä, jolle lääkäri on määritellyt sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvan vähintään 30 %:n suuruisen pysyvän haitta-asteen. Tablettihoitoisen diabeetikon haitta-aste jää 20-25 %:iin. Iltainsuliinihoidon yhdistäminen nostaa %:n yleensä 30:een. Verottajalle toimitetaan haitta-asteesta B-lääkärin-todistus. Sairaanhoitokorvaukset Julkisen terveydenhuollon perimistä palkkioista ei makseta korvauksia. Yksityisistä sairaanhoitopalveluista sairausvakuutus voi korvata omavastuun ylittäviä hoitokuluja. Matkakustannukset Korvattavuus perustuu yleensä julkisen kulkuvälineen käyttämiseen. Erityiskulkuneuvon, kuten taksin käytön tarpeesta tarvitaan hoitopaikan antama matkakorvaus-todistus. Omavastuun ylittävä summa korvataan kokonaan. Tarkista epäselviä asioita Diabetesliiton julkaisemasta sosiaalioppaasta tai kysy hoitoyksiköstäsi. LISÄTIETOA: www.diabetes.fi/sosturva Diabeetikon sosiaaliturva 2000
39 --------------------------------------------------------------------- TAPAUS 1 Pekka on viime kuukausina tuntenut itsensä tavallista väsyneemmäksi. Janontunne on voimistunut ja yölliset WC-käynnit häiritsevät unta. Painokin on pudonnut. Työterveystarkastuksessa sokeri, verenpaine ja veren rasva-arvot olivat koholla. ---------------------------------------------------------------------- TAPAUS 2 Keskustellaan ruokavalion laadusta 2-3 päivän ruokapäiväkirjan avulla. ---------------------------------------------------------------------- TAPAUS 3 Pekalla on todettu diabetes. Hän painaa 115 kg ja on 180 cm pitkä. Pekka on tottunut syömään iltaisin. Viikonloppuisin hän käyttää alkoholia, noin pullon koskenkorvaa. -------------------------------------------------------------------- TAPAUS 4 Pekan verensokerit ovat koholla. Verensokeri mitataan 3 4 kk:n välein terveyskeskuksessa. Pekka kyllä haluaisi tietää verensokerinsa useammin, sillä hän on yrittänyt parantaa hoitoaan aloittamalla jokailtaisen kävelylenkin. ----------------------------------------------------------------------- TAPAUS 5 Diabeteksen tultua ilmi, Pekka aloitti säännölliset iltalenkit ja pudotti painoaan 5 kg. Tästä huolimatta verensokerit pyrkivät sekä aamulla että iltapäivällä olemaan 10 mmol/l tienoilla. -----------------------------------------------------------------------
40 ----------------------------------------------------------------------- TAPAUS 6 Pekka on käyttänyt kahta laatua diabetestabletteja jo pitkään. Paastoverensokeri on aamuisin jatkuvasti 8-14 mmol/l. Diabeteksen oireita on taas ilmennyt. ----------------------------------------------------------------------- TAPAUS 7 Pekan liikuntaharrastukset ovat vähentyneet nuoruuden ajoilta. Työ ja vapaa-ajan toiminnat tuntuvat vievän kaiken ajan. Liikunta jää satunnaiseksi. Painoa on tullut huomaamatta parikymmentä kiloa lisää. ----------------------------------------------------------------------- TAPAUS 8 Pekka kävelee päivittäin sekä työssä että vapaa-aikana. Arkijalkineina hänellä on lenkkitossut. Hän on huomannut, että jalkojen iho kuivuu herkästi ja kantapäissä on kovettumaa. Silloin tällöin varvasvälitkin saattavat hautua rikki. ----------------------------------------------------------------------- TAPAUS 9 Pekan diabeteksen hoito on sujunut rutiinilla. Hänellä on ollut kiirettä työssään. Pekka on unohtanut tilata ajan terveyskeskuksesta. Viimeisestä käynnistä on jo melkein vuosi. ----------------------------------------------------------------------- TAPAUS 10 Pekalle on ilmaantunut vaivoja jalkoihin. Niissä on särkyä ja kosketus tuntuu kivuliaalta. Yöllä jalat ovat levottomat. Näkökin on tuntunut hämärtyvän.
41 --------------------------------------------------------------------- TAPAUS 11 Pekan hampaita on jomottanut. Hammaslääkäri toteaa hänellä ientulehduksen. ---------------------------------------------------------------------- TAPAUS 12 Pekalla on todettu aikuistyypin diabetes. Hän on kuullut tuttavaltaan että diabeteslääkkeet voi saada ilmaiseksi ja verotukseen saa huojennusta. -----------------------------------------------------------------------
42 Ohjeet diabeetikolle OHJE 1 Huolellisella hoidolla voit ehkäistä diabeteksen haittoja ja säilyttää terveyttäsi. Liikapainon pudottaminen korjaa kohonneita verensokereita. Eläinrasvan välttäminen on eduksi poikkeaville rasva-arvoille. Liikunnalla on edullisia vaikutuksia diabeteksessa. Jätä tupakointi.
43 OHJE 2 Monipuolisesti ja kohtuudella Kokoa ateriat lautasmallin mukaan, silloin syöt sopivassa suhteessa eri ruoka-aineita Syö aterioilla sekä raasteita/salaatteja että kypsennettyjä kasviksia. Mitä useampaa kasvista on tarjolla, sitä enemmän yleensä niitä syödään. Kasviksista saat hyödyllistä kuitua ja ne ovat lähes energiatonta vatsantäytettä. Syö ruis-, graham- ja moniviljaleipää ja puuroa, sellaisenaan hedelmiä ja marjoja. Näistä saat kuitua, joka hidastaa aterian jälkeistä verensokerin nousua. Valitse vähärasvaisia maito- ja lihavalmisteita ja syö niitäkin kohtuudella. Käytä ruoanvalmistuksessa, leivonnassa ja salaatinkastikkeissa öljyä, juoksevaa margariinia tai pehmeitä rasiamargariineja, leivällä pehmeää rasiamargariinia. Jos tavoitteenasi on laihtua, käytä rasvaa niukasti ja valitse leivälle kevytmargariini tai jätä leipärasva kokonaan pois. Syö sokeria sisältäviä tuotteita vain vähän kerralla. Jos tarvitset lisämakeutta, esimerkiksi jälkiruokiin, käytä makeutusainetta. Valitse juomiin makeutusaine. Sopivia janojuomia ovat vesi, vähäsuolaiset kivennäisvedet ja lightjuomat. Käytä suolaa vähän. Valmistamalla ruoka vähäsuolaiseksi mausteiden avulla ja suosimalla suolaa sisältämättömiä peruselintarvikkeita kuten peruna, juurekset, vihannekset, hedelmät, nestemäiset maitovalmisteet ja vähäsuolaisia viljavalmisteita, saat suolaa sopivan vähän. Käytä alkoholia kohtuudella. Alkoholi vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin, verenpaineeseen ja saattaa laskea verensokeria liikaa. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa. Syö 3-5 ateriaa päivässä, tällöin yhden aterian koko ei nouse liian suureksi ja aterianjälkeinen verensokeri ei nouse liikaa.
44 Välipalojen tarpeeseen vaikuttaa diabetestyyppi, hoitomuoto ja diabetestasapaino. Diabeetikko, jolla on tabletti- tai iltainsuliinihoito, ei tarvitse välipaloja. Monipistoshoidossa välipalojen tarpeeseen vaikuttaa ateriainsuliinin laatu. Säännöllisen painon seurannan avulla opit tietämään onko syömäsi ruoan määrä sopiva. Jos paino nousee, syöt liikaa. Tarkista ruokiesi rasvan määrä, välipalojen ja aterioiden annoskoot. LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 58-70, 78 P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.). Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, 1999. * Diabeetikon ruokavaliosuositus 1999. Suomen Diabetesliitto ry. www.diabetes.fi * Diabeteslehti nro 10/1999. Erikoisnumero ruoasta.
45 OHJE 3 Jo 5-10 kilon painonpudotus parantaa verensokereita, veren rasvaarvoja ja verenpainetta Liikapainoisen aikuistyypin diabeetikon tärkein omahoito on laihduttaminen. Punnitse itsesi vähintään kerran viikossa ja merkitse tulos omaseurantavihkoon. Säännöllisillä aterioilla ehkäiset liikasyömistä. 3-5 ateriaa päivässä on sopiva määrä. Aikuistyypin diabeetikko ei tarvitse välipaloja. Myöskään iltainsuliinihoito ei edellytä välipalojen syömistä. Kokoa ateriat lautasmallin mukaan, silloin syöt sopivassa suhteessa eri ruoka-aineita. Lisää kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä. Vähennä rasvan saantia. Valitse vähärasvaiset maitovalmisteet, lihavalmisteet, leikkeleet ja juustot. Laita leivälle kevytlevitettä ja vähennä juustojen ja makkaroiden käyttöä. Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa ja lisää ruokahalua. Alkoholi saattaa laskea verensokeria liikaa ja vaikuttaa epäedullisesti veren rasvoihin. LISÄTIETOA * Diabetes-kirja, sivut 75-77, 88-89 P.Ilanne-Parikka, T.Kangas, E.A.Kaprio, T.Rönnemaa (toim.) Duodecim ja Suomen Diabetesliitto ry, 1999. * Suomen Diabetesliitto. Diabeetikon ruokavaliosuositus 1999. www.diabetes.fi * Fogelholm Mikael. Syö ja liiku mielelläsi. WSOY, 1999. * Hakala Paula. Paino hallintaan kotikonstein. Kansaneläkelaitos. Turku 1999. * Diabeteslehti nro 10/1999.
46 OHJE 4 Verensokerin mittaaminen opettaa sinua tuntemaan missä rajoissa verensokerisi vaihtelee Mittaa verensokerisi säännöllisesti. Hoidosta riippuen yleensä riittää 1-4-koetta viikossa. Jos verensokerisi ei ole tavoitetasolla, korjaa hoitoasi. Jos hoidostasi huolimatta verensokeri pysyy liian korkeana, ota yhteyttä diabeteshoitajaan tai lääkäriin.
47 OHJE 5 Pyri pitämään verensokerisi mahdollisimman lähellä normaalia. Jos laihtumisesta ja liikunnasta huolimatta verensokerisi ei alene riittävästi, on aloitettava lääkehoito; diabetestabletit ja/tai insuliinihoito. Verensokerimittaustesi perusteella tiedät, onko diabetestablettien määrä riittävä. Oman lääkärisi kanssa on hyvä sopia, voitko muuttaa päivittäistä lääkeannostasi ja missä tilanteessa.
48 OHJE 6 Iltainsuliinihoidossa pistetään illalla ennen nukkumaan menoa pitkävaikutteista insuliinia ja aamulla ja/tai päivällä otetaan diabetestabletteja. Tavoitteena on saada iltainsuliinilla aamuverensokeri kuntoon. Pitkävaikutteinen insuliini pistetään illalla reiteen tai pakaraan, josta se imeytyy hitaasti. Käytä oikean pituista neulaa, 8 mm on useimmille sopiva. Opettele insuliinikynän käyttö ja pistostekniikka huolella. Opettele lisäämään insuliiniannosta, jos aamuverensokerisi on yli 6 mmol/l. Verensokerimittauksin näet, miten hoitosi onnistuu. Kun verensokerisi on tavoitetasolla, mittaa verensokerisi 1-3 aamuna viikossa. Jos haluat tietää miten ateriat vaikuttavat verensokeriisi, mittaa verensokeri 1,5-2 tuntia aterian jälkeen. Usein on kuitenkin tärkeämpää mitata verensokeri iltapäivällä ennen ateriaa ja illalla, jotta näet päivä- ja ilta-ajan sokeritason.
49 OHJE 7 Liikkumalla sinulla on mahdollisuus pitää yllä hyvää kuntoa ja parantaa diabeteksesi tasapainoa. Kunnostasi riippuu, mitä liikuntaa voit harrastaa. Harrastamalla liikuntaa voit pudottaa painoasi, kun samalla pidät huolta, ettet syö liikaa. Liikunnan aikana verensokerin lasku liian matalalle on poikkeuksellista, joten lisävälipalaa et yleensä tarvitse. Voit varmistaa asian mittaamalla verensokerisi joskus ennen ja jälkeen liikunnan.
50 OHJE 8 Jalat kunnossa kaiken ikää. Pese jalkasi joka ilta haalealla vedellä ilman saippuaa tai miedolla saippualla. Kuivaa jalkasi huolellisesti. Jos jalkojesi iho on kuiva, rasvaa se sopivan rasvaisella perusvoiteella. Perusvoiteen valinnassa sinua auttavat hoitopaikan tai apteekin henkilökunta. Valitse jaloillesi sopivat jalkineet eri käyttötarkoitusten mukaan. Pidä jalkojesi kunto hyvänä liikkumalla ja jalkavoimistelulla. Varo jalkavammoja, sirpaleita, terävää kiveä, nauloja tms. Älä kulje ulkona paljain jaloin. Varo liikaa kuumuutta esim. saunassa. Kaikki jalkaterän haavat ja tulehdukset on hoidettava huolellisesti, näytä niitä lääkärille. Jos sinulla on jalkaongelmia, ota yhteys hoitopaikkaasi.
51 OHJE 9 Jalat kunnossa kaiken ikää. Pese jalkasi joka ilta haalealla vedellä ilman saippuaa tai miedolla saippualla. Kuivaa jalkasi huolellisesti. Jos jalkojesi iho on kuiva, rasvaa se sopivan rasvaisella perusvoiteella. Perusvoiteen valinnassa sinua auttavat hoitopaikan tai apteekin henkilökunta. Valitse jaloillesi sopivat jalkineet eri käyttötarkoitusten mukaan. Pidä jalkojesi kunto hyvänä liikkumalla ja jalkavoimistelulla. Varo jalkavammoja, sirpaleita, terävää kiveä, nauloja tms. Älä kulje ulkona paljain jaloin. Varo liikaa kuumuutta esim. saunassa. Kaikki jalkaterän haavat ja tulehdukset on hoidettava huolellisesti, näytä niitä lääkärille. Jos sinulla on jalkaongelmia ota yhteys hoitopaikkaasi.
52 OHJE 10 Diabeteksen hyvällä hoitotasapainolla ehkäiset elinmuutosten kehittymistä ja pahenemista. Hyvä hoitotasapaino tarkoittaa, että verensokerisi ovat tavoitetasolla, verenpaine on normaali ja veren rasva-arvot kunnossa. Elintapojasi muuttamalla voit vaikuttaa hoitotasapainoasi. Syö vähärasvaista ruokaa. Käytä kasviksia runsaasti. Liiku joka päivä. Älä tupakoi. Vältä runsasta alkoholin käyttöä. Jos muutoksia on tullut, muista että siinäkin tilanteessa voidaan oikeilla hoitotoimilla oireita helpottaa ja parantaa. Ole selvillä terveydestäsi.
53 OHJE 11 Hampaat kannattaa pitää kunnossa. Huolehdi hampaiden hoidosta. Käy säännöllisesti hammaslääkärillä. Hoida hammasperäiset tulehdukset.
54 OHJE 12 Lääkekorvaukset Lääkärin sairauden hoitoon määräämät lääkkeet korvataan kokonaan tai osittain. Korvausluokkia on kolme: peruskorvattavat, erityiskorvattavat, 75 %:sti ja 100 %:sti korvattavat lääkkeet. Kuhunkin korvaus-luokkaan sisältyy ostokertakohtainen omavastuu. Erityiskorvauksen myöntäminen on Kelan harkinnassa. Erityiskorvaus haetaan Kelalta B- lääkärinlausunnolla. Korvauspäätöksen jälkeen Kelakorttiin merkitään erityiskorvausoikeus. Invalidivähennys verotuksessa Invalidivähennykseen on oikeus sellaisella henkilöllä, jolle lääkäri on määritellyt sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvan vähintään 30 %:n suuruisen pysyvän haitta-asteen. Tablettihoitoisen diabeetikon haitta-aste jää 20-25 %:iin. Iltainsuliinihoidon yhdistäminen nostaa %:n yleensä 30:een. Verottajalle toimitetaan haitta-asteesta B-lääkärintodistus. Sairaanhoitokorvaukset Julkisen terveydenhuollon perimistä palkkioista ei makseta korvauksia. Yksityisistä sairaanhoitopalveluista sairausvakuutus voi korvata omavastuun ylittäviä hoitokuluja. Matkakustannukset Korvattavuus perustuu yleensä julkisen kulkuvälineen käyttämiseen. Erityiskulkuneuvon, kuten taksin käytön tarpeesta tarvitaan hoitopaikan antama matkakorvaus-todistus. Omavastuun ylittävä summa korvataan kokonaan. Tarkista epäselviä asioita Diabetesliiton jakamasta sosiaalioppaasta tai kysy hoitoyksiköstäsi. LISÄTIETOA: www.diabetes.fi/sosturva Diabeetikon sosiaaliturva 2000
JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto Pirkanmaan Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Tampereen ammattiopisto, kirjasto Tampereen yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Tampereen yliopiston kirjasto, lääketieteellinen osasto Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi PSHP:n diabetesvastuulääkärit PSHP:n diabeteshoitajat PSHP:n ravitsemussuunnittelijat Diabeteskeskus
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 3/2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, 33521 TAMPERE Puhelin: (03) 247 5111 Faksi: (03) 247 4042 Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) 247 6155 sähköpostimuoto: Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) 247 3162 etunimi.sukunimi@ pshp.fi Kehityspäällikkö Juha Heino (03) 247 5124 Tiedotussihteeri Leena Kuupakko (03) 247 6107 Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) 247 5599 ISBN 951-667-050-4 ISSN 1238-2639