Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla

Maankäyttö kylissä kyläsuunnitteluseminaari Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke Salon suunnitteluhaasteet kyläalueilla Hajakeskitettyä vai hajanaista maaseutuasutusta 1

Yleiskaavallisen ohjelman visio Salon kuntarakenne muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa eri osa-alueita kehitetään niiden luontaisista edellytyksistä ja tarpeista lähtien. Kaupungilla on vahva keskusta ja selkeät aluekeskukset, joiden palveluista huolehditaan asutusta ja elinkeinoelämää kehittämällä. Maaseutualueilla turvataan maatalouselinkeinojen toimintamahdollisuudet. Salon kaupungin rooli eteläisen Suomen elinkeinorakenteessa on tarjota jatkossakin valtakunnallisesti merkittävälle elinkeinoelämälle sen edellyttämiä toimintamahdollisuuksia hyödyntämällä seudun hyviä yhteyksiä ja osaamista 2

Maaseutuasutus ja haja-asutus Perustuslain mukaan saamme vapaasti valita asuinpaikkamme. Sitä, minne asuntoja saa rakentaa ohjataan kuitenkin MRL:ssa. Ennen maaseudun asutus oli sidoksissa maaseudun elinkeinoihin sitten tuli henkilöauto, jolla pääsee Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat asua maaseudulla ja maksaa kulkemisesta ja kuljettamisesta. Kaupungilla ei ole syytä edistää asutusta joka paikkaan - mutta ei Salo ole sitä estänytkään. Maaseudun elinkeinoihin liittyvä asuminen oma juttunsa. 3

Periaatetasolla hyväksytään: Maaseudun uutta asutusta syytä ohjata Tiettyjen kuntapalvelujen tuottaminen hajallaan olevalle väestölle on kallista (esim. kotipalvelut, koulukyyti). Maaseutuhakuinen uusi asutus pitäisi saada ohjattua alueille, joissa asuu muitakin ja koululle ei ole pitkä matka, tai bussi kulkee. Salon olemassa oleva palveluja koulukyläverkko tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Väljä haja-asutus, jossa kaverit on kaukana, sitoo vanhemmat autonkuljettajiksi. Kaikkialle sinkoutuva haja-asutus haittaa myös maa- ja metsätaloutta, luontoarvoja, metsästystä ja jokamiehen oikeutta. Haja-asutustontin minimikoko (4000 m 2 ) näyttää synnyttävän kyseenalaista maan jatkojalostusta 4

Teesit Kehysalueen lähipalveluiden säilyttäminen edellyttää rakentamista palvelujen tuntumaan. Maatalouselinkeinon harjoittamista ei saa vaikeuttaa Etäällä palveluista olevat loma-asuntoalueet tulee säilyttää lomakäytössä alueet, joissa ei ennenkään ole asuttu. Maaseutuasumista pitää ohjata kyläkeskuksiin sekä palvelujen ja joukkoliikenteen kannalta edullisille vyöhykkeille. Suunnittelematonta asutusta ei tule suosia kaavoitettujen taajamien lievealueilla. 5

Asemakaavoitetut alueet Salossa 6

Asuinrakentaminen 1980 -luvulla 7

Asuinrakentaminen 1980-2010 10

Keskusverkko väestön perusteella 24.4.2013 Timo Alhoke 11

Suunnittelutarve- alueet Salossa 18.4.2013 Timo Alhoke 12

18.4.2013 Timo Alhoke 13

Väestön rakenteellinen sijoittuminen Väestön jakautuminen eri aluevyöhykkeillä Muu lievealue 3 % Maaseutu 24 % Keskustaajama 55 % Keshysal. taajamat 17 % Keskust. lievealue 1 % 24.4.2013 Timo Alhoke 14 Väestörekisterikeskus 1.1.2010

Yritysten sijoittuminen 2009 (Yrityksen kotipaikka) 24.4.2013 Timo Alhoke 15

Maatilojen tilakeskukset ja EU-tuettu peltoala 2009 4.12.2012 Timo Alhoke 16

Ikä 90 + 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 1-4 Uusi Salo Naisia Miehiä Hlö Ikärakenne -2200-1700 -1200-700 -200 300 800 1300 1800 Ikä 90 + 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 1-4 Naisia Miehiä Hlö -1200-1000 -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 1000 1200 Ikä 90 + 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 1-4 Naisia Miehiä Hlö -500-400 -300-200 -100 0 100 200 300 400 500 Ikä 90 + 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 1-4 Naisia Miehiä Hlö -800-600 -400-200 0 200 400 600 800 Keskustaajama Kehysal. taajamat Maaseutu

Väestönkehitys Hlö 600 500 400 300 200 Väestön kokonaismuutos Vuosi Väkiluku 1985 48 013 1990 49 738 1995 50 432 Salon väkiluvun kehitys 100 0 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2000 52 194 2005 53 214 2010 54 875 Eri aluetyypeillä tapahtunut väestönkehitys 1985-2010 30000 25000 20000 Hlö 15000 10000 5000 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Keskustaajama Muut asemakaavataajamat Maaseutu

14031 13432 13404 13405 13143 12940 Hajautuva maaseutu Väkiluvun kehitys maaseudun haja-asutusalueella 1985-2010 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 hlö 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Väkiluvun ja asutun alueen kehityksen välinen suhde maaseudun haja-asutusalueella 1985-2010 Ajankohta 1985 1990 1990 1995 1995 2000 2000 2005 2005 2010 Väestönmuutos, %/5-vuotiskausi -4,3-0,2 0,0-2,0-1,5 Asutun alueen muutos, %/5-vuotiskausi -2,2 0,9 1,8 0,4 0,7

Nykyiset kiinteät palvelupisteet kartalla 4.12.2012 Timo Alhoke 20

Mallivaihtoehdot KESKUSTAPAINOTTEINEN MALLI Keskusta kasvaa (Salo-Halikko) Pertteli ja Muurla hyvässä vanavedessä Kerrostalorakentamisen osuus suuri HAJAKESKITETTY MALLI Aktiivista tonttitarjontaa kaikissa kuntakeskuksissa Turvaa palveluja kunnan kaikissa osissa Perniön keskustan, Suomusjärven ja Teijon kehityspotentiaalien hyödyntäminen Joka niemeen notkoon MALLI Jos kaupungin ohjaus vähäistä Johtaa palvelujen heikkenemiseen Tehtyjen investointien heikko hyödynnettävyys 4.12.2012 Timo Alhoke 21

Hajakeskitetyn keskeiset piirteet Loma-asuminen rakennetekijänä Vanhat kuntakeskukset aluekeskuksina ja palvelukylinä Vahva seutukeskus, kohtaamispaikka STAGE Suomusjärvi on portti Perniössä palveluita ja työpaikkoja Märy, Muurla ja Perttelin taajamat ulompaa keskustaa Moottoritie rakennetekijänä? Teijon seutu monitoimialueena Pientaloja aluekeskuksiin ja palvelukyliin Koulukylien turvaaminen Kerrostalorakentamista, palveluasumista Monipuolinen elinkeinoelämä Seutukaupungin julkiset ja kaupalliset palvelut 4.12.2012 Timo Alhoke 23

TAAJAMIEN VÄESTÖTAVOITTEET - - SUHTEELLINEN VÄESTÖNKASVU 24.4.2013 Timo Alhoke 24

Asuntotuotannon tavoitteet Salon taajamissa %-osuus taajamien kasvusta n. 10 v taakse Taajama ASUNTOTUOTANTOTAVOITTEET MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA SALON TAAJAMISSA Väestö 2010 %-osuus taajamien kasvusta Kasvu 20 v eteen Kasvu/v Kasvun edellyttämä asuntojen lisäys Asuntokunnan keskikoon pienenemisen edellyttämä asuntojen lisäys Asuntoje n lisäys 2011-2030 Asuntoa/v 91,0 Keskustaajama (Salo, Halikko) 30265 77,0 % 5390 270 2840 1520 4360 218,0-4,2 Perniön keskusta 2458 1,0 % 70 4 40 125 165 8,3-1,2 Märy 1084 3,5 % 245 12 130 55 185 9,3 4,5 Perttelin(Kaivola) 741 2,0 % 140 7 75 40 115 5,8 4,9 Perttelin(Hähkänä, Inkere) 1320 4,0 % 280 14 150 70 220 11,0 4,7 Muurla 750 4,0 % 280 14 150 40 190 9,5-0,6 Kisko, Toija+kk 632 1,0 % 70 4 40 30 70 3,5 0,3 Suomusjärvi 574 3,5 % 245 12 130 30 160 8,0 0,6 Kiikala kk 336 1,0 % 70 4 40 20 60 3,0-0,8 Kuusjoki, Kurkela 369 0,5 % 35 2 20 20 40 2,0 0,0 Teijo 337 1,5 % 105 5 55 20 75 3,8 1,6 Matilda 123 0,5 % 35 2 20 10 30 1,5 0,2 Särkisalo kk 148 0,5 % 35 2 20 10 30 1,5-0,6 Förby 52 0,0 % 0 0 0 5 5 0,3-1,0 Kuusjoenperä 79 0,0 % 0 0 0 5 5 0,3-1,0 Vaskio 248 0,0 % 0 0 0 15 15 0,8-0,2 Perniön asema 114 0,0 % 0 0 0 10 10 0,5 4.12.2012 0,0 Härjänvatsa Timo Alhoke 63 0,0 % 0 0 0 5 5 0,3 25 1,8 Vartsala 77 0,0 % 0 0 0 5 5 0,3

Yleiskaavoitetut alueet Salossa 26

Kyläkaavoitus Hajalan kylä Kaupunkisuunnitteluosasto Kehysalueyksikön päällikkö Timo Alhoke www.salo.fi

Mitä on kyläkaavoitus? Kylien maankäytön suunnittelu voi olla vapaamuotoista, esim. kylätoimikunnan tekemä, jolloin sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Kyliä voidaan kaavoittaa laatimalla lain (MRL) mukaisia kaavoja kuten asemakaava tai yleiskaava. Asemakaava on yksityiskohtainen, tuo monia velvoitteita kunnalle Yleiskaava on yleispiirteinen, tavoitteellinen suunnitelma, tavallisesti kyläkaavat ovat ns. kylien osayleiskaavoja. www.salo.fi

Hajalan projektin luonne Pilottiprojektin sisällä emme voineet tehdä kylän osayleiskaavaa eli kyläyleiskaavaa Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on päätetty aloittaa Salon kaupungin vuoden 2012 kaavoitusohjelmassa (KH 12.12.2011) Pilottiprojektissa on puhuttu kyläkaavaluonnoksesta tai kyläkaavan laatimisesta Projektin yksi lopputulos oli, että esitettiin kaupungille kyläyleiskaavan laatimista. www.salo.fi

Suunnittelun edistymisestä Hajalan kyläkaavoituksessa Pilottiprojektin luonne Ei voinut olla kunnan virallista kaavoitusta Asukaslähtöisyys ohjenuorana Tiedottaminen monipuolista Kaikkia vaikea tavoittaa, vaikka tahtoa ei varmasti puuttunut Ulkokuntalaisia ei tavoitettu Asia korjataan yleiskaavatyössä Asukkaiden aktivointia Kyläkokouksissa Kirjeitse Suunnitteluryhmän taholta Sanomalehdissä Aluksi vaikeata saada kantoja Maanomistajilta Suunnitteluryhmältä mutta kun vauhtiin päästiin Ammattilaisen rohkaisua ja luonnoksia kuitenkin myös kaivattiin www.salo.fi

Ote Hajalan kyläkaavasta www.salo.fi

Kyläyleiskaava Kyläyleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena yleiskaavana Kaavoitus on määrämuotoista Vapaamuotoisen kyläkaavan laatimisessa olisi järkevä noudattaa yleiskaavan luonteisia toimintatapoja, jotta työtä voidaan hyödyntää mahdollisesti laadittavassa kyläyleiskaavassa Kaavoitusta seuraavat viranomaistahot olisi hyvä kytkeä mukaan projektiin jo varhaisessa vaiheessa mukaan (tarvitaan aikaa) Näin menetellen kaavaluonnoksesta tulee mahdollisimman toteuttamiskelpoinen ja suoraan yleiskaavoituksessa hyödynnettävä Mahdollista tietenkin lähteä myös suoraan virallisen kyläyleiskaavan laatimiseen ilman erillistä asukaslähtöistä kyläkaavavaihetta www.salo.fi

www.salo.fi

Maankäyttö-ja rakennuslain 44 2 momentti Yleiskaavallinen ohjelma / Yhdistyneen Salon Rakennemalli / Yritysaluiden sijoittuminen ja yhteydet, E-18 kehityskäytävän vahvistaminen Meriniityn liikenneyhteydet Asemanseudun kehittäminen Sucroksen alueen kehittäminen Saloran alueen yritys- ja kulttuurintuotannon alue www.salo.fi

Kyläkaavaesimerkki www.salo.fi

www.salo.fi

Salon seudun kyläsuunnitteluhanke kokemuksia käytetystä suunnittelumallista Kyläsuunnittelija Sarita Humppi www.salo.fi

Kyläsuunnitteluhankkeen taustaa Kyläsuunnittelua on käytetty paikallisen kehittämisen välineenä 1970-luvulta lähtien, ja siinä korostetaan paikallisen tason roolia Hankkeessa kyläsuunnittelu tarkoitti sekä toiminnallista suunnittelua että maankäytön suunnittelua kyläkaavoituksen muodossa Hankkeen tavoitteena on ollut Kehittää kylien toiminnallista suunnittelua ja maankäytön suunnittelua Kehittää asukaskeskeistä yhteistyötoimintamallia Laatia kyläsuunnitelmat ja epäviralliset kyläkaavaluonnokset pilottikyliin Luoda kyläsuunnittelun malli, jota voidaan soveltaa seudun muissa kylissä www.salo.fi

Toiminnallinen kyläsuunnittelu ja kyläkaavoitus Toiminnallinen kyläsuunnittelu on strategista kyläyhteisön toiminnan suunnittelua Suunnittelussa tarkastellaan laaja-alaisesti kylän kehittämistarpeita kyläläisten näkökulmasta Siinä huomioidaan kylän nykytilanne ja historia, jotka muodostavat lähtökohdat kylän kehittämiselle Suunnitelmassa määritellään kehittämispäämäärien lisäksi tarvittavat toimenpiteet, rahoitus ja toteuttajat Hankkeessa kyläkaavoitus oli epävirallista maankäytön suunnittelua www.salo.fi

Kyläsuunnittelumalli Suunnitteluryhmä - asukkaat - yhdistykset - maanomistajat Kyläkokoukset Kysely vuorovaikutus Tavoitteiden ja päämäärien asettelu Kaupunki - kehittäminen Toimenpiteiden määrittely Toiminnallinen suunnittelu Maankäytön suunnittelu Kylätoiminta Hankkeet Ulkopuolinen tuki Käytännön kehittämistyö Kaavoitus Yhteistyötahot www.salo.fi

Kyläsuunnittelu kehittämisen välineenä Kehittämistarpeet vaihtelevat alueittain, mutta eri kylissä on myös samanlaisia tarpeita Suunnitteluun ryhtyminen vaatii aikaa ja kiinnostusta asukkailta Suunnittelu on työkalu, jonka avulla kehittämistyötä voi jatkaa tulevaisuudessa Seurannaisvaikutukset kylissä riippuvat siitä, millä tavalla kyläläiset lähtevät asioita viemään eteenpäin ja minkälaista ulkopuolista tukea on tarjolla Toiminnallinen kyläsuunnittelu ja kyläkaavoitus tukevat toisiaan www.salo.fi

Osallisuus, lähidemokratia ja vuorovaikutus Kylä asukkaiden aluekehittämisen pienempänä yksikkönä: miten voidaan hyödyntää lähidemokratian edistämisessä? Kyläsuunnittelu onnistuessaan edistää asukkaiden osallisuutta ja osallistumista oman elinympäristönsä kehittämiseen Suunnittelussa vuorovaikutus perustui erityisesti suunnitteluryhmän toimintaan: mahdollisti pitkäjänteisen ja tiiviin vuorovaikutuksen Vuorovaikutus kaupungin kanssa voi auttaa luomaan uusia yhteyksiä kaupunkiorganisaation ja asukkaiden välille kuntamuutostilanteessa www.salo.fi

Suunnittelusta opittua Suunnittelun aloittaminen edellyttää todellista tarvetta ja asukkaiden sitoutumista alueensa kehittämiseen Suunnittelu ei tarkoita vain lyhyttä hanketta vaan jatkuvaa prosessia Hankkeessa suunnitteluun käytetty aika oli lyhyt suunnitteluvaiheen ajallisen keston tulisi olla pidempi Kylien suunnittelu ja kehittäminen jatkossa vaatii myös kylien ulkopuolisia resursseja Epävirallisessa kyläkaavoituksessa asukkailla mahdollisuus vaikuttaa ennen virallisen kaavoitusprosessin käynnistymistä www.salo.fi

Kyläsuunnittelun tulevaisuus Salon seudulla Asukasyhdistykset ja kyläyhdistykset voivat olla aktiivisia kyläsuunnittelun käynnistämisessä omalla alueellaan Yhdessä oppimalla ja tekemällä voidaan saavuttaa enemmän Millaisia resursseja kyläsuunnittelulle varataan? Miten laaditut suunnitelmat tulisi ottaa huomioon kaupungin toiminnassa? www.salo.fi

Kylätoiminta on elämää Kaupunki kaavoittajana ei pelasta maailmaa (=kyläasutusta), mutta voi tukea järkevää toimintaa Kaupunki voi edistää yhteistoimintaa 46 www.salo.fi

Hajalan suunnitelmat ovat nähtävissä osoitteessa: http://www.salo.fi/asuminenkaavoitusjarakentamine n/kaavoitus/vireillaolevatkaavat/yleiskaavat/hajala/ default.aspx Häntälän kyläkaava löytyy osoitteessa: http://www.somero.fi/tutustusomeroon/someronkyli a/hantalankylasuunnittelu/ www.salo.fi