Kapitalismin kriisit II: Euforinen talous ja globaali finanssikriisi Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 25.10.2011
Luennon sisältö 1. Vakaudesta epävakauteen 2. Minsky ja euforinen talous 3. Finanssikriisin syyt 4. VelkadeflaaK 5. Globaali kriisi
Vakaudesta epävakauteen (1) Rahoitusmarkkinoiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen asema oli heikentynyt selväsk toisen maailmansodan jälkeen Julkisen sektorin velkaantuminen oli lisännyt yritysten ja koktalouksien riippumaromuura rahoituslaitoksista Pääomaliikkeiden sääntelyn kiristyminen FordisKnen tuotanto ja keynesiläinen talouspolikikka takasivat talouden kasvun ja omistajien vaurastumisen vallan siirtyminen rahoituslaitoksista suuryrityksiin (teollisuuskapitalisknen kasautumismalli)
Vakaudesta epävakauteen (2) Rahoitusmarkkinoiden volyymi ja likviditeet alkoi kasvaa hiljalleen hek toisen maailmansodan jälkeen RahastosijoiRamisen lisääntyminen Eläkerahastojen syntyminen InflaaKon kiihtyminen RahastosijoiRamisen sääntelyn ja verotuksen helpotukset BreRon Woods - järjestelmän kaatuminen Uusi rahoitusteoria: tehokkaiden markkinoiden hypoteesi ja Black Scholes- malli
Vakaudesta epävakauteen (3) Yksityinen velka/bkt Yhdysvalloissa Yksityiset luotot/bkt Euroopassa
Vakaudesta epävakauteen (4) Maailman johdannaismarkkinoiden kasvu (mrd. USD) Maailman valuuaakaupan kasvu 1986 1988 1990 1992 1 083 2 637 5 743 9 987 Vuosi Keskimääräiset päiviaäiset valuutanvaihdo t maailmassa (mrd. USD) 1977 18,3 1128 1986 270 2138 1995 1190 5162 2004 1880 9191 Kaikkien maiden yhteenlaskeau viend vuodessa (mrd. USD)
Vakaudesta epävakauteen (5) FinanssitransakKot suhteessa maailman brurokansantuoreeseen
Vakaudesta epävakauteen (6) Finanssialan yritysten neroarvo suhteessa reaalitalouden yrityksiin Yhdysvalloissa Kuvio: Duménil & Lévy
Vakaudesta epävakauteen (7) 1900- luvun alun merkirävät finanssikriisit New Yorkin pörssiromahdus 1901 Yhdysvaltain pankkikriisi 1907 Suuri lama 1929 1939
Vakaudesta epävakauteen (8) BreAon Woods - aikakauden finanssikriisit, 1945 1971 BreAon Woods - ajan jälkeiset finanssikriisit, 1972 Länsimaiden osakemarkkinakriisi 1973 1974 Iso- Britannian pankkikriisi 1973 1975 Kehitysmaiden velkakriisi 1979 Musta manantai 1987 Säästö- ja lainakriisi 1989 1991 Pohjoismaiden finanssikriisi 1990 1993 Japanin kiinteistökupla 1990 Musta keskiviikko 1992 1993 Meksikon talouskriisi 1994 1995 Aasian talouskriisi 1997 1998 IT- kupla 1998 2001 Globaali finanssikriisi 2007 Julkisten talouksien velkakriisi 2010
Minsky ja euforinen talous (1) Euforisen talouden sykli: 1) Varovaisuuden kausi: edellinen kriisi on vielä muiskssa konservakiviset velkarakenteet, korkeat riskipreemiot 2) Euforian synty: kasvava talous ja konservakivisesk rahoitetut investoinnit investoinkprojekkt onnistuvat, kasvumahdollisuudet suuria kasvua aletaan hakea raskaammilla velkarakenteilla lisää rahaa varallisuusmarkkinoille arvopaperien hintojen nousu lisävelkaantumista 3) SpekulaKivinen rahoitus: sijoituksista koituva kassavirta (esim. osingot) ei riitä karamaan velkapääoman lyhennystä 4) Ponzi- rahoitus: kassavirta ei riitä karamaan velkapääoman lyhennystä eikä korkomenoja; sijoitusstrategia perustuu vain varallisuusmarkkinoiden nousuun tarvitaan uura velkaa vanhojen velkojen maksuun Nousevat varallisuusarvot uuden velan vakuutena Eli: finanssimarkkinat kehiryvät suotuisask niin pitkään kuin tarjolla on varallisuusarvoja inflatoivaa velkarahaa Jos luoramus varallisuusarvojen kasvuun romahtaa, ei velkarahaa enää anneta
Minsky ja euforinen talous (2)
Finanssikriisin syyt (1) Arvopaperistaminen Arvopaperistaminen on nykyaikainen rahoitustekniikka, jolla tuleviin kassavirtoihin oikeuravia saatavia muunnetaan arvopapereiksi Keskeisessä roolissa CDO- luorojohdannaiset (Collateralized Debt ObligaKons) Erilaisia velkasopimuksia niputetaan yhdeksi arvopaperiksi (esim. asuntolainoja) Myyjä kustantaa CDO- papereiden tuoton taustalla olevien velkasopimusten tuotoista CDO- paperit ryhmitellään eri luokkiin korkealuokkaisimmat paperit pääsevät ensimmäisenä nautmaan lainasopimusten tuotoista Ketyn rajan jälkeen velkapapereiden tuoro ohjataan seuraavaksi korkealuokkaisempiin CDO- papereihin Arvopaperistaminen syntyi 1980- luvulla Yhdysvalloissa Volcker- shokin seurauksena Ohjauskoron noustua dramaatsesk pankkien oli saatava pois taseistaan kiinteäkorkoiset lainat pankeille annetin oikeus perustaa SPE- enkteerejä (special purpose enkkes), jotka oravat velkapaperit hallintaansa ja arvopaperistavat ne SPE:t veloravat komission CDO- johdannaisen luomisvaiheessa sekä saavat jatkuvask hallinnoinkpalkkiota Pankit eivät enää ole ensisijaisesk riippuvaisia myöntämiensä lainojen laadusta, vaan niiden määrästä
Finanssikriisin syyt (2) Asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen AsuntoluoRojen tarjonta löystyi arvopaperistamisen myötä AsuntoluoRoihin ei sisältynyt riskiä niin pitkään kuin asuntojen hinnat nousivat Lainojen vakuutena oli asunnon arvo Asuntomarkkinoiden saavuterua saturaakopisteen kääntyivät hinnat väistämärä laskuun velkojen maksusta ei enää selviry CDO- johdannaiset menetvät arvonsa 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % Varallisuusmarkkinat ja reaalitalous Yhdysvalloissa 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 BKT:n kasvu Osakkeiden hintojen muutos Asuntojen hintojen muutos
Finanssikriisin syyt (3) Epäonnistunut rahapolikikka Keskuspankit (erityisesk Yhdysvaltain Federal Reserve) keskiryivät inflaakon torjuntaan InflaaKota tarkasteltaessa keskitytään yleensä kulurajahintoihin Reaalitalouden inflaako pysyi kurissa, mura samanaikaisesk varallisuus- ja asuntomarkkinat inflatoituivat Aluksi kevyellä rahapolikikalla tuetin varallisuusarvojen nousua Lopulta ohjauskorkoa nostetin Klanteessa, jossa varallisuusmarkkinoiden romahdus oli jo varmaa Korkeampi korkotaso vaikeut enksestään velkataakasta selviytymistä
Finanssikriisin syyt (4) Epäonnistunut rahapolikikka Vuotuinen kuluaajahintainflaado Yhdysvalloissa 2000 2008 Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorkotavoite 2005 2010 4,5 6 4 3,5 5 3 4 2,5 2 3 1,5 2 1 0,5 1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 0 2005-01 2005-04 2005-07 2005-10 2006-01 2006-04 2006-07 2006-10 2007-01 2007-04 2007-07 2007-10 2008-01 2008-04 2008-07 2008-10 2009-01 2009-04 2009-07 2009-10 2010-01 2010-04 2010-07
Finanssikriisin syyt (5) Epäonnistunut rahapolikikka
VelkadeflaaKo Irving Fisher (1933) KapitalisKnen rahatalousjärjestelmä elää yksityisen velan varassa Hintojen kääntyessä laskuun, rupeavat toimijat vähentämään velkataakkansa velan vähentäminen kääntää hinnat enkstä voimakkaampaan laskuun investoinnit lykkääntyvät työrömyyden lisääntyminen kokonaiskysynnän vähentyminen tuotannolliset leikkaukset Myös rahoituslaitosten Klanne heikkenee, koska ne saavat voironsa velasta makseravista koroista velan tarjonnan vähentyminen TyöAömyys ja alityöllisyys Yhdysvalloissa
Miksi kriisistä tuli globaali? Rahoitusmarkkinat toimivat täysin globaalisk amerikkalaisia asuntoluorojohdannaisia oli päätynyt ympäri maailmaa Arvopaperistaminen on laajalle levinnyt käytäntö kaikkialla länsimaissa Asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen Euroopassa (erityisesk Espanjassa) MuRa tärkeimmät tekijät: 1) Yksityinen velkaantuminen on kiihtynyt jokaisessa kehiryneiden rahoitusmarkkinoiden maassa 2) VienKmarkkinoiden tyrehtyminen 6 5 4 3 2 1 0 BKT/capita- kasvu vähiten kehiayneissä maissa 1995 2009 1995 1998 2001 2004 2007
Yhteenveto Tuotannollinen toiminta rahatalousjärjestelmässä edellyrää uusien velkasuhteiden solmimista EfekKivinen kysyntä voi kuitenkin kohdistua myös pelkästään varallisuusarvoihin, jolloin Ponzi- kuplan syntymisen uhka on ilmeinen EfekKivinen kysyntä ei saisi nojata liikaa yksityisen velan varaan, koska yksityisen talouden velankantokyky on rajallinen