2014 TALOUSTIETEEN OPPIKIRJA Väittämät 1Yksittäisten kotitalouksien ja yritysten tekemiin päätöksiin ja toimintaan markkinoilla kohdistuvaa tutkimusta kutsutaan makrotaloustieteeksi. 2 Ekonometria keskittyy verotuksen vaikutuksiin talouden toimintaan. 2 TARPEET, TUOTANTO JA VAIHDANTA 3 Tuotantomahdollisuuksien käyrän ulkopuoliset pisteet ovat mahdottomia saavuttaa. 4 Tehokas talous tuottaa jossakin tuotantomahdollisuuksiensa käyrän pisteessä. 5 Yhteiskunnan tarpeiden rakenne määrittelee, mikä tuotantomahdollisuuksien käyrän pisteistä on hyvinvoinnin kannalta paras mahdollinen. 6 Aina, kun vaihdannan osapuolten vaihtoehtoiskustannukset poikkeavat toisistaan, yhdellä on suhteellinen etu yhden, toisella toisen hyödykkeen tuottamisessa. 7 Vaikka jokin kansantalous olisi kaikessa tuotannossaan tehokkaampi kuin mikään muu, sen kannattaa silti erikoistua siihen, missä sillä on suhteellinen etu eli korkeimmat vaihtoehtoiskustannukset 3 MARKKINATALOUDEN RAKENNE 8 Kansantalouden kokonaistuotannon suuruutta voidaan mitata laskemalla yhteen kuluttajien hyödykkeisiin käyttämät menot. 9 Pienet taloudet ovat yleensä suljettuja ja käyvät paljon ulkomaankauppaa. 10 Hintojen tehtävänä markkinataloudessa on mm. välittää tietoa kuluttajien tarpeiden muutoksista yrityksille sekä tuotantoteknologian muutoksista kotitalouksille. 11 Markkinamekanismi toimii nk. näkymättömänä kätenä. 12 Kun tuotantoon ja kulutukseen liittyy ulkoisvaikutuksia, se mikä on ostajan ja myyjän etujen mukaista, on myös yhteiskunnan etujen mukaista. 13 Jotta täydellinen kilpailu vallitsisi, tulee mm. seuraavien ehtojen olla voimassa: Kaikkien tuottamat hyödykkeet ovat samanlaisia. Markkinoille on vapaa pääsy. Markkinoilla vallitsee täydellinen tietämys hyödykkeiden ominaisuuksista. 14 Markkinat voivat olla täydelliset, vaikka niillä ei vallitsisi yhden hinnan laki.
15 Oligopolissa kilpailu voi olla täydellistä. 4 HYÖDYKEMARKKINAT 16 Kuluttajan preferenssit oletetaan taloustieteessä (mallin ulkopuolelta) annetuiksi eli endogeenisiksi. 17 Rajahyöty ei voi olla negatiivinen. 18 Kuluttajan rationaalinen valinta perustuu hinnan ja rajahyödyn vertaamiseen. 19 Kuluttajan tasapainossa hinta on alempi kuin rajahyöty. 20 Markkinahinta ohjaa ostajat ostamaan sellaiset määrät, että viimeksi ostetun yksikön rajahyöty on suurempi kuin rajahyöty. 21 Tuotannon yksikkökustannukset saadaan jakamalla kokonaiskustannukset tuotetulla määrällä. 22 Jos yritys haluaa maksimoida voittonsa täydellisen kilpailun olosuhteissa, sen on tuotettava määrä, jolla hinta ylittää rajakustannukset. 23 Hyödykkeen markkinatarjontakäyrä saadaan laskemalla kullakin hinnalla kaikkien yritysten tarjoamat määrät yhteen. 24 Voidaan sanoa, että rationaaliset taloudenpitäjät tekevät päätöksiään vertaamalla rajaetuja ja rajahaittoja. 25 Tulojen kasvu lisää normaalihyödykkeiden kysyntää. 26 Inferioristen hyödykkeiden kysyntä kasvaa tulotason noustessa, kunnes rajakustannukset ylittävät rajahyödyn. 27 Mainonnan tärkein tehtävä on vaikuttaa ihmisten preferensseihin. 28 Ceteris paribus tarkoittaa tarkastelutapaa, jossa eritellään samanaikaisesti useiden eri tekijöiden vaikutuksia. 29 Kysynnän hintajousto saadaan jakamalla hyödykkeen hinnan suhteellinen muutos kysytyn määrän suhteellisella muutoksella. 30 Polttoaineen hinta on ensin 1 euroa litralta. Se nousee 1,5 euroon litralta. Kysyntä on yhden euron hinnalla 10 yksikköä ja uudella hinnalla 6 yksikköä. Kysynnän hintajousto on tällöin 0,8. 31 Jos hintajouston itseisarvo on yksi, kyse on yksikköjoustavasta kysynnästä. 32 Lineaarisella eli suoraviivaisella kysyntäkäyrällä hintajouston itseisarvo on pieni silloin, kun hinta on alhainen ja kysytty määrä on suuri. 33 Kysynnän tulojousto saadaan jakamalla tulojen suhteellinen muutos kysytyn määrän
muutoksella. 34 Inferiorisilla hyödykkeillä kysynnän tulojousto on positiivinen. 35 Komplementtien ristijousto on positiivinen. 36 Tarjonnan hintajousto kertoo, kuinka tarjottu määrä reagoi hyödykkeen hinnan muuttumiseen. 37 Markkinatasapainossa hinta on tasolla, jolla hyödykkeen markkinakysyntä on yhtä suuri kuin markkinatarjonta. 38 Kilpailutasapainossa yhteiskunnan rajahyöty on suurempi yhteiskunnan rajakustannus. 5 YRITYKSEN TEORIA 39 Palkkajohtajien tulojen sitominen yrityksen arvoon on osaratkaisu päämies-toimeenpanija ongelmaan. 40 Tuotantofunktion komponentteja ovat työ, pääoma ja välituotteet. 41 Työ L (henkilöä) Pääoma K (koneita) 0 1 0 Tuotos Q (kpl) Työn keskimääräinen tuottavuus Q/L 1 1 10 10 10 2 1 15 A B 3 1 18 6 3 Työn rajatuottavuus dq/dl Seuraavat väitteet ovat tosia: a) Työn keskimääräinen tuottavuus kohdassa A on 7,5 b) Työn rajatuottavuus kohdassa B on 6,5 42 Tuottavuus on yksinkertainen tunnusluku, jolla kuvataan tuotantoteknologiaa.
43 Työ L (henkilöä) Tuotos Q (kpl) Pääomakustannukset ( ) Työkustannukset ( ) Kokonaiskustannukset ( ) 0 0 20 0 20 0 1 20 20 20 60 200 2 30 20 40 90 300 3 35 20 60 115 350 Myyntitulot ( ) Voitto ( ) Kaksi seuraavista väittämistä pitää paikkaansa: a) tuotoksen ollessa 20 kpl, voitto on 140 b) tuotoksen ollessa 30 kpl, voitto on 240 c) tuotoksen ollessa 35 kpl, voitto on 235 44 Tuotos Q (kpl) Kokonaiskustannukset ( ) Yksikkökustannukset ( /kpl) 0 100 10 200 10 18 280 15,56 24 360 15 28 440 15,71 Molemmat seuraavat väitteet ovat totta: a) kun tuotos kasvaa kymmenestä kahdeksaantoista rajakustannukset ovat 10 /kpl b) kun tuotos kasvaa 24:stä 28:aan rajakustannukset ovat 15 /kpl. 45 Voidaan perustellusti väittää, että yrityksellä on pitkällä aikavälillä vain muuttuvia tuotannontekijöitä ja kustannuksia. 46 Suurtuotannon eduista syntyvää monopolia kutsutaan usein luonnolliseksi monopoliksi. 47 Luonnollisen monopolin tapauksessa yksikkökustannukset nousevat tuotannon laajentuessa. 48 Usein monopolin valtaa voidaan parhaiten rajoittaa avaamalla markkinoita maantieteellisesti. 49 Monopoliyritys maksimoi voittoaan tuottamalla määrän, jolla rajakustannus on yhtä suuri kuin rajatulo. 50 Monopoliyritykselle myyntihinta ja rajatulo ovat yhtä suuret.
51 Määrä Q (kpl) Hinta P ( /kpl) Kokonaistulo PQ ( ) Rajatulo ( /kpl) 0 6 0 1 5 5 2 4 8 3 3 9 4 2 8 5 1 5 Hinnan laskiessa neljästä eurosta kolmeen euroon rajatulo on puoli euroa. 52 Monopolin tapauksessa myyntihinta on yhtä suuri kuin yrityksen rajakustannus. 53 Hintadiskriminaatio on mahdollista vain silloin, kun yritys voi segregoida markkinat. 54 Oligopolissa on vain muutamia ostajia. 55 Monopsonissa markkinoilla on useita ostajia. 56 Oligopsonissa on muutamia ostajia. 57 Bilateraalissa monopolissa on kaksi ostajaa ja myyjää. 58 Täydellisen kilpailun markkinoilla uuden tuotteen kehittäminen on tavoiteltavaa vain, jos hinta on suurempi kuin sen valmistuksen kokonaiskustannukset. 59 Tuottavuuden kasvu on kansakunnan elintason kasvun toiseksi tärkein tekijä. 6 TUOTANNONTEKIJÄMARKKINAT 60 Maankorko on luonnonvaroille määräytyvä hinta. 61 Työn kysyntä on johdettua: se riippuu hyödykemarkkinoiden tilasta. 62 Yrityksen voitot voidaan maksimoida vain, jos rajatuottavuuden arvo ja palkka ovat yhtä suuria. 63 Työn kysyntäkäyrä saadaan työpanoksen rajatuottavuuden kuvaajasta kertomalla rajatuottavuus hyödykkeen myynnistä saadulla hinnalla tai rajatulolla. 64 Kun yksittäinen yritys ei pysty vaikuttamaan palkkoihin täydellisen kilpailun tapauksessa palkkojen muutos merkitsee siirtymistä pitkin työn kysyntäkäyrää. 65 Työn kysyntäkäyrä siirtyy, kun yrityksen tuottamien hyödykkeiden kysyntä muuttuu. 66 Kun kotitalouksien preferenssit vapaa-ajan ja kulutuksen suhteen muuttuvat, tapahtuu siirtymä pitkin työn tarjontakäyrää.
67 Monet tutkimukset osoittavat, että työn tarjonta on melko joustavaa palkan suhteen. 68 Työvoiman laatuerot voivat synnyttää palkkaeroja. 69 Työvoiman kansainvälinen liikkuvuus tasoittaa palkkaeroja. 70 Työn taloustiede (labour economics) jakautuu mikro- ja makrotaloustieteelliseen tarkasteluun. 71 Pääomahyödykkeet eroavat useimmista kulutustavaroista sikäli, että ne hankitaan pitkäaikaista käyttöä varten. 72 Yritys A investoi tehtaaseen B 50 miljoonaa euroa tänä vuonna. Investointi tuottaa viiden vuoden kuluttua 70 miljoonaa euroa, mutta ei mitään sitä ennen eikä sen jälkeen. Väite: jos korkotaso on kuusi prosenttia, investointi ei ole kannattava. 73 Valtion takaamia pankkitalletuksia voidaan pitää riskittöminä. 74 Kuluttaja voi valita joko täysin varman 100 euron tulon tai 500 euron tulon jonka saamisen todennäköisyys on 1/6. Jos hän valitsee jälkimmäisen, kyse ei ole riskineutraalista käyttäytymisestä. 75 Talletuspaoksi (bank run) kutsutaan tilannetta, jossa asiakkaat pankin maksukyvyttömyyden pelossa nostavat yhtäkkiä talletuksensa. 76 Erät sijoitukset rahoitusmarkkinoille ja oma pääoma ovat pankin taseessa vastaavaapuolella. 77 Euribor- ja eurepo-korkojen välisen eron voi ajatella kuvastavan riskiä, jonka pankki arvioi liittyvän vastapuoleen antaessaan tälle vakuudetonta lainaa. 78 Löyhän moraalin eli moraalikadon ongelma tarkoittaa pankkien tapauksessa sitä, pankki ei toimikaan niin järkevästi kuin sen pitäisi uskoessaan, että valtio pelastaa sen, kun luottoriskit laukeavat. 79 Kansantalouden kokonaisveroaste mittaa julkisen vallan keräämien verojen ja veronluonteisten maksujen suhdetta kokonaistuotannon arvoon. 80 Uhkavaatimuspelin (ultimatum game) mukaan ihmiset toimivat yleensä yhdenmukaisesti peliteorian olettaman rationaalisen käyttäytymismallin mukaisesti. 81 Epäviralliset yhteiskunnalliset instituutiot ovat olennaisen tärkeitä talouden sujuvalle ja tehokkaalle toiminnalle. 82 Markkinoiden ollessa kilpailutasapainossa kuluttajan rajahyöty on suurempi kuin hyödykkeen hinta. 83 Ulkoisvaikutukset eivät ole markkinoiden epäonnistumisen syy. 84 Seuraavista neljästä kolme on markkinoiden epäonnistumisen syitä: epätäydellinen kilpailu, verotus, epäsymmetrinen informaatio ja julkishyödykkeet.
85 Epätäydellisen kilpailun tilanteessa hyödykkeen hinta on korkeampi kuin kuluttajan rajahyöty. 86 Veron vaikutuksesta hinta nousee ja markkinoilla vaihdettu määrä alenee. 87 Joustamattoman hyödykkeen vaihdettu määrä supistuu veron vaikutuksesta enemmän kuin joustavan hyödykkeen vaihdettu määrä. 88 Verotulo = kulutusmeno myyntitulo. 89 Joustamattoman hyödykkeen verottaminen tuottaa vähemmän verotuloja kuin joustavan hyödykkeen verottaminen. 90 Jos tuotantoon liittyy ulkoisvaikutuksia, yrityksen rajakustannukset eivät ole yhtä suuria yhteiskunnan rajakustannusten kanssa. 91 Jos ulkoisvaikutus on positiivinen, hyödykkeen tuotanto jää liian vähäiseksi. 92 Jos julkinen valta perii jokaisesta tuotetusta yksiköstä veron, jonka suuruus vastaa yhteiskunnalle aiheutuvia negatiivisia ulkoisvaikutuksia, tuottavat markkinat yhteiskunnallisesti optimaalisen määrän. 93 Positiiviset ulkoisvaikutukset voidaan sisäistää tukipalkkioiden avulla. 94 Julkishyödykkeen tapauksessa ketään ole mahdollista sulkea pois kuluttamasta. 95 Ex ante -tilanne viittaa tilanteeseen, jossa hyödyke on jo luotu. 96 Epäsymmetrinen informaatio tarkoittaa sitä, että yksi markkinaosapuoli tietää asioista enemmän kuin toinen. 97 Verotus on vertikaalisesti oikeudenmukainen, jos samassa asemassa olevat maksavat veroa yhtä paljon. 98 Proportionaalisessa verojärjestelmässä suurituloisempi maksaa pienituloisempaa suuremman osuuden veroa tuloistaan. 99 Progressiivinen vero on vero, jossa veroaste laskee verotettavan summan kasvaessa. 8 MIKROSTA MAKROON 100 Kansantalouden nykyisen tilinpitojärjestelmän juuret löytyvät makrotaloustieteen luojan, Richard Stonen (1913-1991) ajatuksista. 101 Markkinoilla vaihdetun hyödykemäärän arvo voidaan mitata kolmella tavalla, jotka kaikki antavat saman tuloksen. Näitä tapoja ovat: a) tuotannon arvon laskeminen kertomalla tuotettu määrä hinnalla, b) tuotannosta syntyvien tuotannontekijätulojen laskeminen yhteen ja c) kuluttajien hyödykkeeseen käyttämien menojen laskeminen yhteen.
102 Suljetussa taloudessa kokonaistuotannon arvo = kokonaistulot = tulojen käyttö. 103 Bruttokansantuote on kansantalouden vuoden kuluessa tuottamien lopputuotteiden rahamääräinen summa. 104 Bruttokansantuote on varantosuure. 105 Bruttokansantuote ilmoitetaan useimmiten markkinahintaisena. 106 Markkinahinnat eivät anna oikeaa kuvaa myyjän saamista tuloista, koska hintoja kohottavat välilliset verot ja alentavat tuotetukipalkkiot. 107 Arvonlisävero ei ole tuotevero. 108 Markkina- ja perushintaisen bruttokansantuotteen yhteys on seuraava: bruttokansantuote markkinahintaan = bruttokansantuote perushintaan + tuoteverot tuotepalkkiot. 109 Investointi- eli pääomahyödykkeet ostaja pitää itsellään tuottaakseen niiden avulla uusia hyödykkeitä tai kuluttaakseen ne vasta myöhemmin. 110 Bruttokansantuote = kokonaistuotos välituotekäyttö = tuotannon arvonlisäysten summa. 111 Palvelualojen osuus bruttokansantuotteesta on suurin, alkutuotannon toiseksi suurin ja jalostuksen kolmanneksi suurin. 112 Kiinteästä pääomasta on tehtävä poistoja teknistä ja taloudellista kulumista vastaavasti. 113 Nettokansantuote saadaan lisäämällä bruttokansantuotteeseen poistot. 114 Kun poistetaan inflaation vaikutus bruttokansantuotteen arvosta, reaalinen suure tulee esitetyksi käypähintaisena. 115-117 Vuosi Hyödykkeen A hinta Hyödykkeen A määrä kpl Hyödykkeen B hinta 1 10 10 5 10 2 20 5 10 10 3 15 10 15 10 Yllä olevan taulukon perusteella vuoden 1 nimellinen bruttokansantuote on 150. Hyödykkeen B määrä kpl 116 Yllä olevan taulukon mukaan vuoden 2 reaalinen bruttokansantuote vuoden 1 hinnoin on 150. 117 Jos bruttokansantuotteen hintaindeksi on 100 vuonna 1, vuoden 3 hintaindeksi on 3. 118 Bruttokansantuotteen hintaindeksi saadaan jakamalla nimellinen BKT reaalisella.
119 Kansantulo = palkansaajakorvaukset + omaisuus- ja yrittäjätulot + julkisyhteisöjen saamat tuotannon verot niiden maksamat tukipalkkiot. 120 Suljetun kansantalouden kansantulo = bruttokansantuote + poistot. 121 Avoimen talouden bruttokansantulo markkinahintaan = bruttokansantuote markkinahintaan + ensitulo ulkomailta. 122 Kansantulo jaotellaan kansantalouden tilinpidossa seuraaviin ryhmiin: palkat, työnantajien sosiaalivakuutusmaksut, pääoman omistajille maksettu omaisuustulo ja julkisyhteisöjen saamat tuotannon verot miinus niiden maksamat tukipalkkiot. 123 Kansantalouden käytettävissä oleva tulo = kansantulo + saadut tulonsiirrot maksetut tulonsiirrot. 124 Kansantalouden kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan tase on huoltotase. 125 Maksutase kuvaa kansantalouden ja muiden maiden välisiä liiketoimia tietyn ajanjakson kuluessa. 126 Maksutasetileissä merkitään negatiiviselle puolelle valuuttaa maahan tuovat ja positiiviselle puolelle sitä vievät liiketoimet. 127 Kauppatase on negatiivinen, jos tavaroiden vienti on suurempi kuin tavaroiden tuonti. 128 Positiivinen vaihtotase osoittaa, että maalla on nettolainanantoa ulkomaille. 129 Rahoitustaseessa lainanotto ulkomailta kirjataan taseen negatiiviselle puolelle. 130 Keskuspankin valuuttavarannon muutos saadaan vähentämällä vaihtotaseesta rahoitustase. 131 Bruttokansantuotteen laskennassa otetaan huomioon myös luonnonvarojen käyttö. 132 Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote oli asukasta kohden 32 000 euroa ja Norjan bruttokansantuote 550 000 kruunua. Jos maitolitra maksoi Suomessa 0,80 euroa ja Norjassa 10,00 kruunua, Suomen elintaso oli maidossa mitaten alle 70 prosenttia Norjan elintasosta. 133 YK:n inhimillisen kehityksen indeksi yhdistää elintason, koulutuksen ja terveydentilan mittareita. 9. TALOUSKASVU 134 Kansantalouden tuotantofunktio kuvaa työn, pääoman ja välituotteiden määrien välisen yhteyden. 135 Elintason jatkuva kasvu voi perustua pitkän päälle vain työn määrän kasvuun. 136 Työn tuottavuus nousi Suomessa vuosina 1900-2009 yli 30-kertaiseksi.
137 Tuotannon skaalatuotot ovat vakiot koko kansantalouden tasolla: kaikkien tuotannontekijöiden määrän kasvaessa tietyssä suhteessa tuotannon määrä kasvaa myös samassa suhteessa. 138 Työn tuottavuuden kasvulle on kolme lähdettä: teknologian kehitys, pääomavaltaistuminen ja työvoiman koulutustason nousu. 139 Tuotantoteorian perusoppien mukaan investoinnit sekä aineelliseen että henkiseen pääomaan osoittautuvat ennen pitkää tehottomiksi, ellei teknologia kehity, koska rajatuottavuus on laskeva. 140 Voidaan sanoa, että elintason kasvu syntyy työn tuottavuuden kasvusta, jonka lähteistä teknologinen kehitys on kaikkein tärkein. 141 Elintaso kasvaa maassa A 10 prosenttia vuodessa ja näin ollen kaksinkertaistuu noin 15 vuodessa. 142 Talouskasvun kannalta erityisen merkittäväksi on osoittautunut nk. yleiskäyttöinen teknologia. 143 Merkittävä talouskasvu sai alkunsa höyryvoiman hyödyntämiseen perustuneesta ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta. 144 Väitteet 1 ja 2 pitävät paikkaansa, väite 3 ei pidä paikkaansa. Mikä tahansa yleiskäyttöinen teknologia kiihdyttää työn tuottavuutta kolmella tavalla: 1) Ensin teknologinen kehitys nostaa tuottavuutta uusien tuotteiden valmistuksessa. ' 2) Työn tuottavuus kasvaa, kun uutta teknologiaa sisältävää pääomaa käytetään muilla toimialoilla. 3) Yritykset muuttavat toimintatapojaan. 145 Taloushistoria opettaa, että eriarvoisuuden kasvu johtuu talouskasvusta. 146 Erot teknologian hyödyntämisessä selittävät elintasoeroja paremmin kuin erot henkisen pääoman määrässä. 147 Eksogeenisen kasvun teoria olettaa kasvun talouden sisäisenä ilmiönä. 148 Endogeenisen kasvun teoriaa kutsutaan myös Solow'n kasvuteoriaksi. 149 Endogeenisen kasvun teoria selittää teknologian kehittymisen niin, että se on tietoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosta. 150 Kasvuteorioissa pääoma on tuotannontekijä, jonka määrää voidaan kasvattaa investoimalla. 151 Mitä suurempi osuus tuloista kansantaloudessa kulutetaan, sitä suurempia ovat investoinnit ja sitä suuremmaksi muodostuu pääomakanta. 152 Kasvuteorian mukaan sellainen kansantalous kehittyy rikkaaksi, jossa kuluttamisen osuus tuloista ja investointiaste ovat korkeita.