TT:n tulevaisuusluotain OSAAMISTARPEITA JA NIIDEN TAUSTAA SUOMESSA VUONNA 2012 Väliraportti 1 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Koulutuspolitiikka Marita Aho, Henni Timonen (toim.)
28.5.2002 2 (92)
28.5.2002 3 (92) ESIPUHE Mikä tulevaisuusluotain on? Skenaariot, haastattelut ja taustamateriaali TT:n tulevaisuusluotain ennakoi millaista osaamista TT:n edustamilla toimialoilla tarvitaan kymmenen vuoden kuluttua. Järjestelmän avulla ennakoidaan sekä osaajien määrää että osaamisprofiileita eli millaista ammattitaitoa ja osaamista henkilöstöllä tulee olla. Tavoitteena on vaikuttaa suomalaiseen työvoima- ja koulutuspolitiikkaan siten, että osaavan henkilöstön kysynnän ja tarjonnan kohtaanto on nykyistä parempi. Projektia koordinoi Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto. Sitä osarahoittaa Suomen opetusministeriö ja Euroopan sosiaalirahasto. Tulevaisuusluotaimen noin 50 asiantuntijaa työskentelevät verkossa ja kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Asiantuntijat ovat opetusministeriöstä, opetushallituksesta, työministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, TT:n jäsenliitoista, yrityksistä ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioista. Tutkimusaiheena on kansainvälisen talouden, teknologian, Suomen väestökehityksen ja toimialojen muutos sekä muutosten heijastukset suomalaisen elinkeinoelämän työvoima- ja osaamistarpeisiin ja henkilöstön osaamisprofiileihin. Projektin kouluttajana toimii Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta tutkimusjohtaja Markku Wilenius, koordinaattori Sari Söderlund ja koulutussuunnittelija Hanna-Kaisa Aalto. Lisätietoa tulevaisuusluotaimesta löytyy TT:n www-sivuilta www.tt.fi/tulevaisuusluotain. Väliraportissa esitetään tulevaisuusluotaimen tuottamia skenaarioita elinkeinoelämän toimintaympäristöstä ja tarvittavasta osaamisesta vuonna 2012. Skenaariot ovat syntyneet pääosin Haikossa 31.1.-1.2.2002 pidettyjen koulutuspäivien aikana ja koulutuspäiviä edeltävien toimintaympäristön muutostekijöitä hahmottavien PESTE-analyysin ja delfoi-kyselyn tukemina. Skenaarioita on verrattu muuhun ennakointimateriaaliin. On etsitty skenaarioita tukevia tai niitä kyseenalaistavia tietoja lukuisista tulevaisuusluotaimen lailla ESR-rahoitusta saaneista hankkeista tai muusta aineistosta. Skenaarioihin on pyydetty täsmennyksiä ja korjauksia myös tulevaisuusluotain -verkoston ulkopuolisten asiantuntijoiden haastatteluilla.
28.5.2002 4 (92) Mitä seuraavaksi? Väliraportin julkaisemisen jälkeen syvennytään osaamisprofiileihin ja koulutusjärjestelmän kehittämisstrategiaan. Osaamisprofiilit ja kehittämisstrategiat täsmennetään seminaarissa 24.-25.10.2002. Samalla määritellään, miten osaamistarpeiden muutosta pitäisi jatkossa seurata osaamistarpeiden indikaattorijärjestelmällä (yrityskyselyt ja verkkotyöskentely). Loppuraportti julkistetaan vuoden 2002 lopussa.
28.5.2002 5 (92) SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1. TYÖLLISYYS 9 1.1. Muuttumattoman kasvun mukainen työllisyyskehitys ennakoidaan suotuisaksi 9 1.2. Vallitseva asenneilmasto ei kuitenkaan tue tasaista työllisyyttä 9 1.3. Uhkaskenaarioissa ennustetaan pulaa ammattiosaamisesta 9 1.4. Tavoiteltu tulevaisuuskuva työllisyydestä on maahanmuuttajien varassa 10 1.5. Maahanmuuton onnistumisesta on myös epäilyksiä 10 1.6. Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin 11 1.6.1. Opetushallituksen MITENNA 11 1.6.2. Maakuntien ammattirakenne-ennuste MARE 13 1.6.3. Työvoima 2020 -väliraportti 14 1.7. Haastattelukommentit 16 2. ELINKEINOELÄMÄ 18 2.1. Kansantalous kasvaa voimakkaasti 18 2.2. Osaamis- ja teknologiavetoinen tuotantotoiminta jatkaa todennäköisesti kasvua 18 2.3. Tuotannon ja palvelun rajat hämärtyvät entisestään 19 2.4. Uhkana verotuksen kiristyminen ja yritysten pako Suomesta 19 2.5. Uhkakuvissa energia kallistuu 20 2.6. ICT-alalla saattaa olla edessään ongelmia 20 2.7. Tavoitellussa tulevaisuudessa teknologia sekä palvelee ihmistä että tuo taloudellista kasvua 21 2.8. Kansainvälinen verkottuminen tehostuu 21 2.9. Ympäristöteknologioiden mahdollisuudet ovat todentuneet 22 2.10. Kasvua odotetaan erityisesti Venäjältä 22 2.11. Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin 23 2.11.1. Kauppa- ja teollisuusministeriön arviot uuden talouden vaikutuksista elinkeinorakenteeseen 23 2.11.2. Tulevaisuusvaliokunnan visio työn tilasta 2015 24 2.11.3. Työvoima 2020-raportti 25 2.11.4. ETLAn avainklusterit 27 2.11.5. ETLAn julkaisuja 31
28.5.2002 6 (92) 2.11.6. Tulevaisuusvaliokunnan Geronteknologia-arvioinnin loppuraportti 32 2.11.7. Rakennusteollisuuden oma visio lähivuosien kehityksestä 32 2.11.8. Tietoteollisuuden ICT-osaaminen 2010 33 2.12. Haastattelukommentit 34 3. KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 42 3.1. Muuttumattoman kasvun tilanteessa perusrakenne säilyy 42 3.2. Elinkeinoelämän tarjoamat työllistymismahdollisuudet eivät ohjaa koulutukseen 42 3.3. EU yhtenäistää koulutusta ja kansainvälinen kilpailu lisääntyy 42 3.4. Oppimis- ja kehitysväsymys uhkaavat näivettää koulutusjärjestelmän 43 3.5. Uhkakuvissa työelämä ja koulutusjärjestelmä eivät kohtaa 44 3.6. Yksityiskoulut lisääntyvät merkittävästi taustalla kova kansainvälinen kilpailu osaamisesta 44 3.7. Toiveiden mukainen koulutusjärjestelmä verkostoituu ja täyttää yksilölliset tarpeet 44 3.8. Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin 46 3.8.1. ICT-osaaminen 2010 46 3.8.2. Esimerkki alueellisesta ennakoinnista 47 3.8.3. Työvoima 2020 -raportti 48 3.8.4. Aloituspaikkatarve koulutusaloittain MITENNAn mukaan 48 3.8.5. Aloituspaikkatarve toimialoittain MITENNAn mukaan 50 3.9. Haastattelukommentit 52 4. OSAAMINEN 56 4.1. Kansainvälisyys lisääntyy edelleen 56 4.2. Osaamisen monipuolisuuden vaatimukset lisääntyvät edelleen 56 4.3. Käyttöliittyminen hallintavaatimus kädentaitoja yleisempää 57 4.4. Osaaminen ja osaamistarpeet ovat lähentyneet määrällisesti ja laadullisesti 57 4.5. Uhkana työelämän tarpeiden ja koulutusjärjestelmän huono kohtaanto 57 4.6. Toiveskenaarioissa humanismi ja teknologia kohtaavat toinen toisensa 57 4.7. Ammattiosaamista arvostetaan jatkossakin 57 4.8. Tulosten vertailu muihin osaamisen kuvauksiin 58 4.8.1. Tietoyhteiskunnan osaamistarpeita 58 4.8.2. Osaamistarpeet ETLAn avainklusterien mukaan 63 4.8.3. ICT-osaaminen 2010 72 4.8.4. SET ry:n ja Tekesin osaamisvisio 74 4.8.5. Pohjois-Pohjanmaan osaamistarpeita 76 4.9. Haastattelukommentit 76
28.5.2002 7 (92) 5. GLOBALISAATIO 78 5.1. Globalisaatioskenaariot 78 5.2. Tulosten vertailua Työvoima 2020 -raporttiin 79 5.3. Haastattelukommentit 81 6. EU 81 6.1. EU:n kehitysskenaariot 81 6.2. Tulosten vertailua EU:n komission näkemyksiin 82 6.2.1. Maahanmuuton laajuus tulevan EU:n sisällä 82 6.2.2. Vaikutukset ulkomaankauppaan 83 6.2.3. EU:n laajenemisen vaikutus eräille toimialoille 84 6.3. EU:n itälaajentumisen vaikutukset Työvoima 2020 -raportin mukaan 85 6.4. Haastattelukommentit 85 7. HYVINVOINTIVALTIO 86 7.1. Hyvinvointivaltioskenaariot 86 LÄHTEET 90 LIITE 1: TYÖRYHMIEN TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEET 91 LIITE 2: PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ 92 LIITE 3: HAASTATELTAVAT 92
28.5.2002 8 (92)
28.5.2002 9 (92) 1. TYÖLLISYYS 1.1. Muuttumattoman kasvun mukainen työllisyyskehitys ennakoidaan suotuisaksi Tulevaisuusluotaimen työryhmät kuvasivat ensin niin sanotun business as usual -skenaarion eli muuttumattoman kasvun tilanteen. Se kuvaa tulevaisuutta sellaisena kuin se olisi, jos mikään ei varsinaisesti muuttuisi käsitys muutoksesta olisi yhteneväinen kasvun kanssa. Kehitys jatkuisi hyvin samankaltaisena, samalla nopeudella ja samaan suuntaan kuin nyt. Jos Suomen kehitys jatkaa tasaisesti vallitsevien suuntausten mukaisesti, työryhmät ennakoivat Suomen työllisyystilanteen suotuisaksi: Työllisten määrä on pystytty pitämään vuoden 2002 tasolla. Tämä on edellyttänyt toimenpiteitä työvoimavarojen lisäämiseksi. Mm. eläkeikä on noussut 59:stä 61:teen. Työvoimareservien määrä onkin pudonnut kolmanneksella. Maahanmuuttajista, joita Suomeen tulee koko 2000 luvun alkupuolen tasaisesti n. 6000 vuodessa, jo 60. 000 on työllisiä. Venäjä on Suomelle tärkeä kumppani ja iso osa maahanmuuttajista tuleekin Venäjältä. Tyky-panostuksia on lisätty ja työelämässä viihdytään ja jaksetaan kauempaan (TR4). 1.2. Vallitseva asenneilmasto ei kuitenkaan tue tasaista työllisyyttä Toisaalta nykykehityksessä nähdään myös työllisyyden kannalta epäedullisia muutosvoimia: Suhtautuminen työhön alkoi rapautua 1990-luvulla. Työtä tehdään, kun kiinnostaa. Sitoutuminen yhteen työnantajaan vähenee. Työt ovat enimmäkseen projektiluonteisia (TR2). Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Heikki Havénin artikkelissa Tietoaika -lehdessä (3/2002) on esitelty korkeakoulutettujen keskittymistä. Artikkelissa kuvataan kuinka työvoima menee sinne missä työpaikkoja on ja toisin päin; yritykset sijoittuvat alueille, joissa on tarjolla osaavaa työvoimaa. Laajat työmarkkinat ja kehittymismahdollisuudet houkuttelevat koulutettuja työntekijöitä. Tällöin sitoutuminen vähenee ja työpaikasta lähdetään helpommin. 1.3. Uhkaskenaarioissa ennustetaan pulaa ammattiosaamisesta Muuttumattoman kasvun lisäksi ennakoitiin mahdollisia uhkaskenaarioita. Uhkaskenaarioista nousee esille pelko ammattiosaamisen loppumisesta:
28.5.2002 10 (92) on kaksi vaihtoehtoa: joko halpatyövoimaa virtaa Suomeen yli tarpeenkin tai emme saa ulkomaista työvoimaa houkuteltua kuin vähäisessä määrin ja meillä on sietämätön työvoimapula. Ammattiosaajista on molemmissa vaihtoehdoissa pulaa (TR2). Ammattiosaaminen on mennyttä, mutta toisaalta eläkeläisten kädentaitoja hyödynnetään (TR5) Ihmiset muuttavat takaisin maaseudulle. Kasvukeskuksissa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Työpaikat eivät kuitenkaan muuta ihmisten perässä maalle eli moni valitsee tietoisen työttömyyden. Monet isot yritykset etenkin metallialalla mm. laivanrakennus siirtävät tuotantonsa kokonaan ulkomaille. Verotulot vähenevät ja maa ajautuu lamaan. Muuttoliike tyrehtyy, sillä Suomen huono ulkomaalais- /maahanmuuttajapolitiikka on kuuluisa ympäri maailman (TR4). Toisaalta työllisyystilanne saattaa uhkien toteutuessa heikentyä erittäin voimakkaasti: Laivaliikenne Viroon on aktiivista, koska suomalaiset käyvät siellä työssä (TR5). 1.4. Tavoiteltu tulevaisuuskuva työllisyydestä on maahanmuuttajien varassa Työryhmät ennakoivat myös tavoitellun tulevaisuuden eli mahdollisuuksien skenaariot. Niiden mukaan työllisyys voi parhaassa mahdollisessa tapauksessa kehittyä jopa täystyöllisyydeksi, kunhan maahanmuuttopolitiikka toimii hyvin: Suomesta on tullut houkutteleva vaihtoehto ammattitaitoiselle työvoimalle mm. hyvin hoidetun maahanmuuttopolitiikan ansiosta. Tämän seurauksena Suomen väkiluku on noussut 6 miljoonaan. Väestökasvua on myös edesauttanut hyvä sosiaaliturva, josta kansalaisilla ja eripuolueilla on yhteinen mielipide (TR4). Täystyöllisyys saa aikaan sisäistä koheesiota ja hyvinvointia ja syrjäytymisen vähentymistä. Hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään ja maahanmuuttajia käytetään hyvinvointipalvelujen tuottamisessa (TR1). 1.5. Maahanmuuton onnistumisesta on myös epäilyksiä Tulevaisuusluotaimen toimialojen kehitystä ennakoiva työryhmä oli muita epäilevämpi maahanmuuton lisäämisen onnistumisesta jopa toiveskenaariossaan: Kasvun on tehnyt mahdolliseksi viennin kasvu, koska merkittävää kuluttavan työikäisen väestön kasvua ei odotusten mukaisesti ole tapahtunut ja toisaalta Suomi ei myöskään ole houkutellut merkittäviä määriä maahanmuuttajia (TR3).
28.5.2002 11 (92) 1.6. Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin 1.6.1. Opetushallituksen MITENNA Useat ennakointiraportit ovat yhtä mieltä siitä, että uutta työvoimaa tullaan kuluvan vuosikymmenen aikana tarvitsemaan runsaasti suurten ikäluokkien merkittävän työmarkkinoilta poistumisen takia. Koulutustarvetta ennakoivilla asiantuntijoilla on kuitenkin poikkeavia näkemyksiä, mistä osaamisesta erityisesti olisi syntymässä pulaa. Toiset painottavat ammattiosaamista, toiset asiantuntijaosaamista. Ammattirakenteen muutosta on mallinnettu toinen toisistaan poikkeavalla tavalla kolmessa hankkeessa: opetushallituksen MITENNAssa, ennakointiasiantuntija Keijo Mäkelän kehittämä maakuntien ammattirakenteen ennustemallissa MAREssa ja työministeriön Työvoima 2020 -raportissa. Näkemyseroista huolimatta on merkille pantavaa, että kaikissa kolmessa ammattirakenteen muutosta kuvaavassa ennusteessa teollisen työn työvoimatarve on lähivuosina suuri. Ajanjaksolla 1995-2010 tarvitaan yli miljoona uutta työntekijää Työllisyys kasvaa eniten asiantuntija- ja hoitotyössä Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen määrällisten koulutustarpeiden ennakointiprojektin (MITENNA) mukaan koko työllisen työvoiman määrä 2010 olisi 2 166 000 henkilöä, mikä on noin 230 000 suurempi kuin vuoden 1995 työllinen määrä. Lisäksi uutta työvoimaa tarvitaan korvaamaan vanhuuseläkkeelle siirtymisestä, työkyvyttömyydestä ja kuolleisuudesta johtuvaa työvoiman poistumaa, jonka suuruus 1995-2010 on noin 820 000. Uuden työvoiman kokonaistarve on jaksolla 1995-2010 noin 1 050 000 henkilöä. Vuosina 1995-2010 ennakoidaan asiantuntijatyön ja hoitotyön työllistävän yhä enemmän työntekijöitä. Työvoiman määrä kasvaa eniten hoitotyössä (ennen kaikkea sosiaali- ja vapaa-aika-alan työ sekä sairaanhoitajat ja vastaavat), talouden ja hallinnon (johto- ja asiantuntijatyö sekä markkinointi-, myynti- ja rahoitusasiantuntijat) sekä tuotannon ja liikenteen (mm. sähkötyö) johto- ja asiantuntijatyössä. Nämä ovat myös 1990-luvun alun pysähdyksen jälkeen nopeimmin kasvavia ammattilohkoja. Kahdessa ensin mainitussa kasvu on keskimäärin yli 2 % vuodessa. Myös opetus- ja kulttuurityön työvoima kasvaa, mutta hitaammin kuin edelliset. Työllisyys kasvaa myös palvelutyössä
28.5.2002 12 (92) Teollisen työn ja rakennustyön ammattilohkojen pitkään jatkuneen pienenemisen ennakoidaan kääntyvän lievään nousuun. Lähinnä käytännön työntekijäammatteja sisältävässä palvelutyössä ennakoidaan tapahtuvan merkittävää työllisten määrän kasvua. Toimistotyötä tekevien määrä vähenee edelleen, mutta kuitenkin hitaammin kuin kaudella 1990-1995. Tämä on suurista ammattilohkoista ainut, jossa vuosikymmenen vaihteen jälkeen alkanut elinkeinoelämän elpyminen ei näytä pystyvän pysäyttämään työvoiman vähenemistä. Maa- ja metsätaloustyön työvoima vähenee edelleen, mutta hitaammin kuin viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Työvoiman kysynnän kasvun osuus kokonaistarpeesta vain viidennes Suuri koulutustarve käytännön ammatteihin Ammattien ja työtehtävien muutoksesta seuraa aiempaan verrattuna toisenlaisia osaamistarpeita, mutta ammatillisen koulutuksen tarve käytännön ammatteihin säilyisi MITENNAn mukaan silti suurena. Tämä johtuu siitä, että työvoiman kysynnän kasvun osuus on noin 20 % ja poistuman osuus noin 80 % uuden työvoiman tarpeesta. Työvoimalta vaadittava koulutus on näissä kahdessa ryhmässä hyvin erilainen. Poistuma vaikuttaa huomattavasti uuden työvoiman koulutustarpeeseen, erityisesti käytännön ammateissa. Poistuma on suurin niissä ammateissa, joiden työntekijät ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, työtehtävät ovat fyysisesti raskaita ja työntekijöiden koulutustaso on alhainen. Asiantuntijatyön ammateissa poistumat jäävät huomattavasti alhaisemmiksi eli noin 35 %:iin. Noin kahdelta kolmasosalta poistumaa korvaavista työntekijöistä edellytetään ammatillista peruskoulutusta. Poistumaa korvaamaan tarvitaan runsaasti ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneita nuoria erityisesti keskeisille teollisuuden aloille kuten koneja metallitekniikan, rakennus- ja talotekniikan, auto- ja kuljetustekniikan sekä monille palvelualoille kuten kiinteistö- ja siivoustyön, myyntityön ja toimistotyön aloille. Koulutustarve käytännön ammatteihin olisi suurta siitä huolimatta, että poistumasta osa korvautuu ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneilla tai että ammateista poistuneiden tilalle ei oteta ketään. Kun tiedetään, että ammatillinen koulutus ei houkuttele riittävästi osaavia nuoria ja keskeyttäminen on suurta, työvoimapula näyttää MITENNAn lukujen valossa ilmeiseltä. (lähde 1) Taulukko 1. Ammattirakenteen muutos vuosina 1995-2010, MITENNA
28.5.2002 13 (92) Ammattiryhmä Työllisten määrän Muutos 1995-2010 Poistuma 1995-2010 1 Maa- ja metsätaloustyö -45 900 65 200 19 300 2 Teollinen työ 18 400 157 600 176 000 3 Rakennustyö 7 500 51 700 59 200 4 Liikennetyö 6 600 35 800 42 400 5 Postityö -2 400 12 800 10 400 6 Tuotannon ja liikenteen 51 600 58 200 109 800 johto- ja asiantuntijatyö 7 Palvelutyö 45 900 135 200 181 100 8 Toimistotyö -16 400 72 100 55 700 9 Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö 54 500 53 100 107 600 10 Hoitotyö 91 000 93 000 184 000 11 Opetus- ja kulttuurityö 25 500 47 400 72 900 12 Suojelualan työ -300 13 900 13 600 00 Tuntematon -2 300 22 900 20 600 Yhteensä 233 700 818 900 1 052 600 1.6.2. Maakuntien ammattirakenne-ennuste MARE Uuden työvoiman tarve 2000-2010 MARE maakuntien ammattirakenne-ennuste on Keijo Mäkelän tuottama ennakointimalli, jolla on tehty maakunnittaisia laskelmia työvoimatarpeesta. Valtakunnallinen ennuste on saatu siten, että maakunnista on summattu läänien ja näistä edelleen koko maan työvoimatarve vuoteen 2010. Taulukko 2. Ammattirakenteen muutos vuosina 2000-2010, MARE Ammattilohkot Työllisten määrän muutos Poistuma 2000-2010 Uuden työvoiman tarve 2000-2010 2000-2010 1 Maa- ja metsätaloustyö -23 320 38 700 15 400 2 Teollinen työ -4 760 97 200 92 400 3 Rakennustyö 3 310 16 400 19 700 4 Liikennetyö -12 280 21 700 9 400 5 Postityö -2 780 7 400 4 600 6 Tekninen asiantuntijatyö 24 510 49 100 73 600 7 Palvelutyö 12 690 86 100 98 800 8 Toimistotyö -12 580 60 100 47 500 9 Johto- ja asiantuntijatyö 32 050 49 200 81 300 10 Hoitotyö 27 310 71 300 98 600 11 Sivistystyö -7 100 39 700 32 600 12 Suojelutyö -3 910 8 400 4 500 00 Tuntematon -700 6 700 6 000 Yhteensä 32 440 552 000 578 400
28.5.2002 14 (92) 1.6.3. Työvoima 2020 -väliraportti MARE-ennusteen mukaan työvoiman tarve painottuu ennustejakson 2000-2015 alkuun niissä ammattiryhmissä, joissa se johtuu kokonaan poistumasta. Sen sijaan kasvavien ammattiryhmien työvoimantarve painottuu jakson loppupuolelle, koska silloin niiden poistuma alkaa kasvaa. (lähde 13) Työministeriö julkaisi keväällä 2002 Työvoima 2020 -väliraportin. Hankkeen tavoitteena on kehittää kestävään kehitykseen perustuvaa talous- ja työllisyysstrategiaa täystyöllisyyden aikaansaamiseksi ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Hankkeen tulokset palvelevat EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisten Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmien laatimista. Se tukee myös Suomen linjauksia OECD:ssä, ILO:ssa sekä EU:n työllisyysstrategian valmistelussa. Hankkeessa on yhdistetty aikasarjoihin ja mitattaviin suureisiin perustuva analyysi laadulliseen arviointiin. Uuden työvoiman tarve jaksolla 2000-2015 yli 900 000 henkeä Kaksi vaihtoehtoa ammattirakenteen muutokselle Työvoima 2020 -väliraportin mukaan arvio uuden työvoiman (työllisten) tarpeesta saadaan laskemalla yhteen työllisyyden muutos ja poistumat ammattiryhmittäin. Selvityksen mukaan uuden työvoiman tarve vuosina 2000-2015 on noin 920 000 henkeä, mikä on 43 % vuoden 2000 työllisten määrästä. Työvoiman poistuma- ja tarve-ennusteet esitetään ammattiryhmittäin vuoteen 2015. Raportissa ennakoidaan niin kutsuttu perusuravaihtoehto, jossa teollisen työn ammattiryhmässä työllisyys säilyisi nykytasolla vuoteen 2005 ja lähtisi sen jälkeen laskuun ja saavuttaisi 1990-luvun puolivälin alhaisen tason vuonna 2015. Tuotannon ja liikenteen sekä talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyön ammattiryhmissä työllisyys sen sijaan jatkaisi voimakasta kasvua koko ajanjakson 2000-2015. Raportissa esitetään myös nopean ammattirakenteen muutoksen mukainen kehitys eli teknologiavaihtoehto. Siinä teollisen työn ammattiryhmän työllisyys heikkenee vielä jyrkemmin kuin niin kutsutussa perusuralaskelmassa. Toisaalta tuotannon ja liikenteen ja talouden ja hallinnon johtoja asiantuntijatyön työllisyys nousisi merkittävästi. Johto- ja asiantuntijatyö nousisi ylivoimaisesti suurimmaksi ammattiryhmäksi. Taulukko 3. Ammattirakenteen muutoksen perus- ja teknologiaurat, Työvoima 2020
28.5.2002 15 (92) Ammattiryhmä Työlliset 2000 Poistuma 2000-2015 Perusura/teknologiaura Työvoimatarve 2000-2015 Perusura/teknologiaura Teollinen työ 397 000 172 000/180 000 147 000/141 000 Tuotannon ja liikenteen 213 000 70 000/77 000 88 000/137 000 asiantuntijatyö Talouden ja hallinnon asiantuntijatyö 266 000 99 000/102 000 154 000/189 000 Taulukko 4. Ammattirakenteen muutos vuosina 2000-2015, Työvoima 2020 Ammattiryhmä Työllisyyden muutos 2000 2015 Poistuma 2000-2015 1 Maa- ja metsätaloustyö -26 800 61 400 34 600 2 Teollinen työ -23 500 165 100 141 600 3 Rakennustyö -17 400 40 500 23 100 4 Liikennetyö -2 300 36 200 33 900 5 Postityö -2 500 12 200 9 700 6 Tuotannon ja liikenteen 18 800 72 800 91 600 johto- ja asiantuntijatyö 7 Palvelutyö 14 800 137 800 152 600 8 Toimistotyö -38 400 90 000 51 600 9 Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö 38 300 69 100 107 400 10 Hoitotyö 57 800 124 700 182 500 11 Opetus- ja kulttuurityö 1 900 62 100 64 000 12 Suojelualan työ -2 600 22 700 20 100 13 Tuntematon -6 400 17 000 10 600 Yhteensä 11 700 911 600 923 300 Uuden työvoiman tarve teolliseen työhön molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä Maahanmuuttopolitiikkaa täytyy terävöittää Uuden työvoiman tarve 2000 2015 Huomattavaa on, että vaikka teollisen työn työllisyys Työvoima 2020 - raportin mukaan heikkenisi, työvoiman poistuma on niin merkittävää, että uuden työvoiman tarve teolliseen työhön on molemmissa kehitysvaihtoehdoissa vähintään 140 000 henkeä. Työvoima 2020 -raportin mukaan vuoden 2000 lopussa ulkomaista työvoimaa oli Suomessa noin 39 000 henkilöä eli alle 2 % koko työvoimasta, mikä on kansainvälisesti ajatellen hyvin vähäistä. Muutto Suomeen on tähän asti ollut suurelta osin paluumuuttoa ja pakolaisuutta, eikä ole ollut riippuvaista Suomen työllisyystilanteesta. Tulevaisuudessa muuton volyymin määräytymisessä painottunee enemmän kysyntäpuoli, joten maahanmuuttajat työllistyvät paremmin. Mikäli elintasoerot Suomen lähialueilla ja Euroopassa kaventuvat seuraavien 5-15 vuoden aikana, niin maahanmuuton tarjonta vähenee. Raportti
28.5.2002 16 (92) ennakoikin, että pysyvän oleskelun sijaan maasta toiseen työssäkäynti, pendelöinti, sekä lyhytaikainen oleskelu Suomessa yleistyvät. EUtasolla muutto uusista jäsenmaista on tärkeä kysymys etenkin Keski- Euroopassa, mutta tämän ohella keskeiseksi nousee muutto kolmansista maista. On kohennettava jo maassa olevien ulkomaalaisten työllisyyttä 1.7. Haastattelukommentit Työvoima 2020 -raportissa tiedostetaan, millaisia vaikeuksia työvoiman maahantuonnin lisäämiseen liittyy. Raportti ennakoi, että esteeksi ulkomaisen työvoiman houkuttelemiselle saattavat muodostua negatiiviset asenteet ulkomaalaiseen työvoimaan sekä ulkomaalaisten kuva Suomesta. Erityisen tärkeä toimenpide Suomen kuvan parantamisen kannalta ulkomaalaisen työvoiman silmissä olisi maassa jo nykyisin olevien maahanmuuttajataustaisten työttömyyden alentaminen. Nykyisin maahanmuuttajataustaisten työttömyys Suomessa on noin kolminkertainen verrattuna keskimääräiseen työttömyyteen (34 % vuonna 2000), mikä on kansainvälisesti erittäin suurta. Joillakin kansalaisuuksilla työttömyysaste on tätäkin selvästi suurempi, kuten vietnamilaisilla 60 %, somalialaisilla 67,5 % iranilaisilla 62,8 % ja irakilaisilla jopa 76,3 %. Työvoima 2020 -raportissa arvioidaan vielä, että vaikka maahanmuuttajataustaisten heikkoa työllistymistä selitetään usein työnhakijan puutteellisella kielitaidolla, taustalla olisivat työnantajan asenteiden lisäksi tai sijasta muiden työntekijöiden tai asiakkaiden asenteet. Yhdeksi selitykseksi maahanmuuttajataustaisten työllistymisesteille on tarjottu ns. tilastollista syrjintää: koska työnantajilla on vähän kokemusta maahanmuuttajataustaisista, he valitsevat varmuuden vuoksi työntekijöitä ryhmistä joista on ennestään kokemusta ja joiden soveltuvuutta on siten helpompaa arvioida. (lähde 9) Tulevaisuusluotaimessa tehdyissä asiantuntijahaastatteluissa kommentoitiin skenaarioita ja niistä tehtyjä väittämiä. Moni näkemys tai väittämä kyseenalaistettiin. Todettiin esimerkiksi monesti, että Suomen väkiluku ei voi nousta kuuteen miljoonaan kymmenessä vuodessa. Väestöennusteiden mukaan se ei ole mahdollista minkään prosentin todennäköisyydellä. Skenaarioissa mainittu 6000 maahanmuuttajaa vuodessa nähtiin riittämättömäksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Toisaalta haastatteluissa laskeskeltiin, että jos siirtolaisuus hoidetaan täällä samoin kuten Ruotsi hoiti aiemmin, 15000 siirtolaista vuodessa on rea-
28.5.2002 17 (92) Onko työvoimapula virhearvio? Haastateltavat epäilivät muutenkin uhkaskenaariota Maastamuuttoa pidettiin todellisena uhkana listinen maksimi mikä pystytään hallitsemaan. Tätä asiaa pitäisi pohtia laajasti eli mikä määrä tarvitaan ja mikä määrä pystytään hallitsemaan ja miten. Työvoimapulaan ajautumisesta esitettiin erilaisia mielipiteitä. Useimpien mielestä työvoimapula on väistämätöntä ja se pahenee oleellisesti vuoden 2010 jälkeen. Toisaalta joku taas piti keskustelua työvoimapulasta lähinnä eräänlaisena muoti-ilmiönä, eikä sen pelko ole todellista ainakaan tällä ajanjaksolla ja näin voimakkaana kuin skenaarioissa on esitetty. Perusteluna jälkimmäiselle mielipiteelle oli, että työvoimareservin vuoksi voimme nostaa työllisyysastettamme. Lisäksi toimintojen tehostamisen ja entistä laajemman automatisoinnin ansiosta tulemme toimeen olemassa olevalla työvoiman määrällä. Lisäksi asiantuntijahaastatteluissa epäiltiin, että Suomi ei saa halpatyövoimaa, koska omat järjestelmämme estävät sen saamisen. Myös vallitseva asenneilmasto ei tue työvoiman tänne tulemista. Haastatteluissa todettiin myös, että maalle muuttaminen on hyvin epätodennäköistä eikä siis ole uskottavaa, että näin tapahtuisi suuremmissa määrin. Tätä perusteltiin sillä, että maalta on kadonnut lähes kaikki palvelut, joten siellä asuminen olisi ongelmallista. Tällainen käänne vaatisi todellisen katastrofin tapahtumisen. Maan ajautumista lamaan ei pidetty todennäköisenä. Maastamuutto nähtiin myös haastatteluissa uhkana. Suomen lailla muuallakin Euroopassa tulee olemaan työvoimapula, jolloin liikutaan herkästi parempien etujen perässä. Vaihtoehdot maahanmuutolle eivät tule esiin riittävässä laajuudessa Todettiin, että skenaarioissa työkyvyn parantaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle. Sen merkitys tulee olemaan suuri. Tykyn avulla voisimme saada työllisiksi huomattavia määriä ihmisiä yhtäältä reservistä ja toisaalta saisimme ylläpidettyä ihmisiä kauemmin työssä. Tykyn avulla voisimme lisäksi vähentää selkeästi mm. sairastamispäiviä. Skenaarioissa tulisi olla vahvemmin keskustelua maahanmuuttajien osaamisesta. Maahanmuuttajista puhutaan blokkina, mutta ei oteta kantaa millaista osaamista he edustavat. Olisi mietittävä aktiivista maahanmuut-
28.5.2002 18 (92) Suomessa jyrkkä sukupolvikuilu topolitiikkaa, sillä uhkana voi olla, että tänne tulee rikollista ainesta ja vähän kouluttautunutta väkeä. Skenaarioissa olisi hyvä eritellä ilmiöiden sisäisiä puolia. Kaikkialla maailmassa maahanmuuttajien työttömyys on suurta ja he ovat näin yhteiskunnallinen kulutekijä. Maahanmuuttoon sisältyy aina ongelmia. Haastatteluissa nostettiin esille sukupolvikuilun jyrkkyys Suomessa, sillä meillä on OECDn huonoimmin koulutetut vanhat ikäluokat ja parhaiten koulutetut nuorimmat. Tämä on työttömyyden yksi perusongelma. 2. ELINKEINOELÄMÄ 2.1. Kansantalous kasvaa voimakkaasti Työryhmät analysoivat elinkeinoelämän kehitystä vuoteen 2012, jos mitään yllättävää ei tapahdu. Kartoitettiin nykytrendejä ja niiden vaikutusta tulevaisuuteen. Tulevaisuusluotaimen toimialojen kehitystä ennakoiva työryhmä suhtautui taloudelliseen kasvuun hyvin positiivisesti. Kasvun on tehnyt kansantalous, joka kasvaa lujaa mutta hallitusti 5 prosentin vuosivauhtia. Teollisuudelta tämä edellyttää 8 prosentin vuosittaista kasvua. (TR3). 2.2. Osaamis- ja teknologiavetoinen tuotantotoiminta jatkaa todennäköisesti kasvua Kasvuelinkeinojen arveltiin jatkossakin kumpuavan tutkimus- ja kehitystoiminnasta. ICT-ala säilyy vahvana ja perinteinen metsäteollisuus pysyy merkityksellisenä. Ympäristöteknologia nousee merkittäväksi vientituotteeksi. Seuraavassa on otteita skenaarioista: Tiedevetoinen tuotantotoiminta kasvaa edelleen. Samalla metsäteollisuuden asema pysyy vakaana. (TR1). Bio- ja ympäristöklusteri ovat hiljalleen nousemassa metsä- ja tietoliikenneklustereiden rinnalle. Mitään merkittäviä uusia innovaatioita ei synny ja siksi kasvu säilyy maltillisena (TR3). Bioteknologian kehittyminen mahdollistaa kantasolujen hyödyntämisen. Vanhaa bioteknologiaa edustavat terveysvaikutteiset tuotteet, joissa Suomi on kehittynyt kansainväliseksi toimijaksi (TR2). Tietoteknologian klusteri on kasvanut tasaista tahtia ja yleensäkin kasvualat ovat jatkaneet kasvamistaan ja kuihtuvat alat kuihtumistaan (TR3).
28.5.2002 19 (92) Nanoteknologian avulla mikropiirit kehittyvät entistä pienemmiksi ja niiden käyttöalue laajenee (TR2) Suomeen kehittyy vahva satelliittiverkostoja ja blue tooth (laitteet kommunikoivat keskenään) -teknologiaa hyödyntävä ICT - palveluteollisuus (TR2). 2.3. Tuotannon ja palvelun rajat hämärtyvät entisestään Palvelujen ja teollisuuden raja todennäköisesti edelleen hämärtyy. Uutta kasvua syntyy palvelutoiminnoista: Teollisuus on hieman pienentynyt ja palvelujen osuus kasvanut. Osittain kysymyksessä on toimintojen ulkoistamisesta juontuva tilastoharha. Silti väestön ikääntyminen on tosiasiallisestikin kasvattanut palveluiden kysyntää (TR3). Osaamisintensiiviset liiketoimintapalvelut (KIBS) kasvavat merkittävämmäksi elinkeinoksi verkottumisen ja ulkoistamisen tuloksena. Elektroniikka helpottaa yhteiskunnan taakkaa vanhustenhuollossa, terveydenhuollossa ja muissa palveluissa. Informaatio- ja tietotekniikkaa hyödyntävälle elinkeinoelämälle tämä tuo mukanaan runsaasti tuottoisia bisnesalueita joten valtion, kuntien ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö monipuolistuu yksityistämisen ja alihankintayhteistyön myötä (TR2). Business-to-business -alalta on hävinnyt yrityksiä, mutta niiden tilalle on syntynyt kokonainen uusi tietoverkon kehittymiseen pohjautuvat yrityspalveluiden markkinat (TR3). Kaikissa klustereissa markkinointi tapahtuu sähköisesti erilaisten portaalien avulla (TR2) Matalan tuottavuuden tehtävät todennäköisesti siirtyvät Suomesta halpojen kustannusten maihin. Kädentaitoelinkeinojen ennakoidaan kuitenkin elpyvän (TR1). Öljyä korvaavia energiamuotoja kehitetään, mutta tilanne säilyy tässä suhteessa vakaana (TR1). 2.4. Uhkana verotuksen kiristyminen ja yritysten pako Suomesta Tulevaisuusluotaimen työryhmät kuvasivat myös elinkeinoelämän uhkaskenaarioita vuodelle 2012. Liian kireä verotus mainittiin useimmissa työryhmissä tekijänä, joka saattaa viedä Suomea kohti näiden skenaarioiden toteutumista. Työryhmät kuvasivat uhkakuvia värikkäästi seuraavasti: Kiristyneestä verotuksesta johtuen muutama suurin yritys kuten Nokia, Stora Enso, UPM-Kymmene, Metso ja Kone päättää siirtää pääkonttorinsa suotuisamman verotuksen maahan. Tästä seuraa se, että entistä useampi osaaja siirtyy pois Suomesta (TR5).
28.5.2002 20 (92) 2.5. Uhkakuvissa energia kallistuu Yrityskuolemien ja ulkomaan etabloitumisen seurauksena yritystoiminta surkastuu (TR3). Metsäteollisuus supistuu ja keskittyy erikoistuotteisiin kuten älytuotteisiin (mm. älykkäät pakkaukset), jotka menestyvät. Metsäteollisuuden tuotekehitysporukka miettii siirtymistä muualle, mutta toistaiseksi toimitaan vielä Suomessa (TR5). Valtio on tehnyt Suomelle kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta epäedullisia veropäätöksiä: Suomi tunnetaan korkean pääoma- ja tuloveron maana. Suuret yritykset kuten Nokia siirtävät toimipisteitään ja tuotantolaitoksiaan ulkomaille ja uudet yritykset ja toimipisteet jo muodostuneen käytännön mukaan suuntautuvat ulkomaille (TR3). Suomeen jää enää matalan tuottavuuden klustereita, joten talous on vuosikymmenen aikana hidastunut ja vuoteen 2010 mennessä pysähtynyt täysin. Matalan tuottavuuden klustereiden rinnalle on syntynyt kirjava joukko konsulttitoimistoja, jotka ovat erikoistuneet yritysten etabloitumiseen ulkomaille. Epätoivoiset yritykset matalan tuottavuuden aloilla tekevät niistä alttiita mafian toiminnalle ja julkisessa keskustelussa välähtää aika ajoin epäilyksiä erityisesti kansainvälisen mafian soluttautumisesta Suomen elinkeinoelämään. Myös ääri-islamin tulosta Suomeen on herännyt epäilyksiä. EU pitää Suomea kuitenkin siinä määrin kurissa, että elinkeinoelämä arvioidaan suhteellisen terveeksi. On selvää, että Suomi luokitellaan elintason ja talouskehityksen puolesta yhdeksi EU:n periferiavaltioista. (TR3). Jäljelle jäänyt suuri osa kansasta on välinpitämätöntä ja henkisesti syrjäytynyttä. Lisääntyneestä välinpitämättömyydestä johtuen koulutuksen arvostus on laskenut ja koulutuksen laatu kärsinyt rahoituksen puutteen takia. Laskeneen hyvinvoinnin seurauksena ihmiset on pakotettu omatoimisuuteen esimerkiksi maanviljelyyn, turkiseläinten kasvatukseen (vihreitä ei enää ole), ja toimimaan Lapinmatkailun parissa. Uniikkeja tuotteita löydetään ja viedään ulkomaille, porotuotteet ovat menestystarina ja Rovaniemi kukoistaa. Tämän kehityksen myötä Lapista on tullut Suomen rikkain alue Lapinmatkailu vetää (TR5). Uhkakuvien Suomessa energian kallistuminen haittaa elinkeinoelämän kasvua: Öljyriippuvuus ei pienenny ja öljyn tarjonta vähenee (ja hinta kasvaa) merkittävästi islamilaisen maailman kuohunnan seurauksena. Erityisesti Saudi-Arabian tilanne aiheuttaa hämmennystä (TR1). 2.6. ICT-alalla saattaa olla edessään ongelmia ICT-alalla saattaa olla uhkaskenaarioiden mukaan myös ongelmia vuonna 2012. Tämä johtuu pelättävissä olevista matkapuhelinten haitallisista terveysvaikutuksista ja maailmantalouden taantumasta:
28.5.2002 21 (92) Keskustelu kännykän aiheuttamasta syöpäriskistä velloo mediassa. Onko kännykkäsyöpä 2010-luvun uusi elintasosairaus? Tämä saa aikaan kännyköiden myynnin romahtamisen ja niiden käyttö vähenee. Teleoperaattorit ja valmistajat ovat suurissa vaikeuksissa (TR4). USA taantuu ja velkaantuu ja erityisesti ICT-teollisuus kokee ankaria iskuja ja takapakkia. EU ei pysty toimimaan maailmantalouden veturina. Suomalaisen tuotannon siirtyminen halvemman työvoiman maihin lisääntyy dramaattisesti. Metsäteollisuus taantuu kun paperinkulutuksen kasvu pysähtyy (TR1). Kolmannen sukupolven teknologia ja verkot eivät tulleetkaan koko Suomeen vaan ainoastaan pääkaupunkiseudulle. Oulu on tyhjentynyt. Oulussa asuu noin 60000 asukasta ja siellä on tällä hetkellä Suomen halvimmat asunnot. Kehitys johtui siitä, että avainihmiset lähtivät Nokialta. Tämän johdosta alihankkijat joutuivat ongelmiin ja seurauksena oli massatyöttömyys. (TR5). 2.7. Tavoitellussa tulevaisuudessa teknologia sekä palvelee ihmistä että tuo taloudellista kasvua 2.8. Kansainvälinen verkottuminen tehostuu Tavoitellun tulevaisuuden skenaarioissa vuoden 2012 elinkeinoelämää kuvattiin seuraavasti: Teknologia on humanismin palveluksessa. Ihmisiltä ja prosesseilta edellytetään ketteryyttä ja proaktiivisuutta. Eettisyyttä ja yhteisöllisyyttä arvostetaan (TR2). Suomella on hyvä maine turvallisena, puhtaana ja korkean teknologian maana. Koulutusjärjestelmämme on kehittyvä, laadukas ja kilpailukykyinen. Vahvan tietotekniikka-alan rinnalle on noussut uusia, kasvavia ja työllistäviä aloja (bioteknologia, puuteollisuus jatkojalosteet, energiatekniikka, luontomatkailu ja avaruusteknologia) (TR4). Suomen tietoliikenneosaaminen ja tekniikan onnistuneet sovellutukset ovat vieneet digitalisoitumisen kaikille elämän alueille. Tämä on edelleen vahvistanut suomalaisten uskoa tieteen ja tekniikan kehitykseen ja etenkin niiden onnistuneeseen yhdistämiseen ja yhteisvaikutukseen. Digitalisoitumisen myötä tietoteknologisten sovellutusten määrä on kasvanut merkittävästi. Kaikki, mihin digitalisointi ja tietoteknologia ylipäänsä voi tuoda lisäarvoa, on jo keksitty, kehitetty ja saatettu menestyvän liiketoiminnan muotoon (TR3). Bioteknologian läpimurrot monipuolistavat elinkeinorakennetta. Tällöin esimerkiksi nälänhätäongelmaan keksitään uusia ratkaisuja. Yhteenkuuluvaisuuden lisääntyminen vahvistaa telekommunikaatioalaa entisestään. Tietoliikenteessä yhteiset standardit vallitsevat (TR1). Mahdollisuuksien skenaarioissa kansainvälinen yhteistyö lisääntyy:
28.5.2002 22 (92) Toimialojen asemasta yleisessä elinkeinoelämän kielenkäytössä puhutaan klustereista, jotka ovat entisiä toimialarakenteita kompleksisempia, yritystoiminnan verkostoitumista paremmin kuvaavia yritysrakenteita. Metsä- ja tietoliikenneklustereilla on jo suhteessa yrityselämän muutosnopeuteen pitkä kehityshistoria. Kansallisten toimintojen rinnalle on kasvanut merkittäviä kansainvälisiä toimintoja: klusterit ovat pitkälle globalisoituneita ja monikulttuurisia (TR3). 2.9. Ympäristöteknologioiden mahdollisuudet ovat todentuneet 2.10. Kasvua odotetaan erityisesti Venäjältä Vuonna 2012 bio- ja ympäristöteknologiat ovat muuttuneet lupausten toimialoista kasvualoiksi: Julkisen vallan päätöksentekijät ovat jo aikaa sitten huomanneet, että ympäristönsuojelun edistäminen ei onnistu ilman yritysten tukea. Samaan aikaan ympäristöarvojen korostuminen kuluttajien ostopäätöksissä on saanut yritykset huomaamaan ympäristöteeman merkityksen kilpailutekijänä. Yritykset ovatkin ottaneet vastuun ympäristönsuojelun edistämisestä ja kasvattaneet omaa ympäristöosaamistaan. Suomen elintarviketeollisuus hyötyy ympäristöklusterin noususta ja kasvaa sen rinnalla. Ympäristöklusteri on luonut jakelukanavansa Venäjän markkinoilla ja on pääsemässä Venäjän kautta Kiinan kasvaneille markkinoille. Yritysten laajamittainen vastuun kantaminen ympäristöstä on saanut julkiset päätöksentekijät suhtautumaan entistä myönteisemmin yritysten toimintaedellytysten parantamiseen, mikä on edelleen muuttanut yleistä asenneilmastoa yritystoiminnalle myönteiseksi. Yleinen vastuun tunne sekä itsestä että muista on kansalaisilla yhdistynyt sopusuhtaisesti eikä yritystoimintaa enää nähdä itsekkäänä eduntavoitteluna (TR3). Vakiintuneiden metsä- ja tietoliikenneklustereiden rinnalle on kohonnut kansainvälistyneinä klustereina bio- ja ympäristöalan toinen toisiaan hyvin täydentävät klusterit. Venäjän talouskehityksen ja houkuttavuuden kasvun myötä erityisesti ympäristöklusterin kehittyminen on pitkälti vientivetoinen. Venäjän talouskasvun kiihtyessä sen tarve liputtaa muulle maailmalle ympäristöystävällisen yritystoiminnan puolesta on kasvanut. Samaan aikaan vuosien myötä Suomessa ympäristönsuojelu yhdistyneenä kehittyneeseen teknologiaan ja edulliseen maantieteelliseen sijaintiin ovat antaneet Suomelle ylivertaisen aseman ympäristöosaajana, jota muu maailma ja etenkin lähialueet tarvitsevat (TR3).
28.5.2002 23 (92) Edellä Venäjä mainittiin jo ympäristöteknologian vauhdittajana. Venäjän elpyminen edistää toiveskenaarioissa muutenkin Suomen elinkeinoelämää: Perustetaan erityistalousalue Suomen ja Venäjän välille Karjalaan. Sinne kehittyy kokoonpanoteollisuutta ja huipputeknologian soveltamista halvoilla kustannuksilla. Tästä aiheutuu hyviä bisnestilaisuuksia suomalaiselle rakennusteollisuudelle. Köyhyys Venäjän alueella laskee merkittäväksi ja tämä kehitys toimii veturina Venäjän taloudelle (TR1). Suomen menestyvät klusterit ja Venäjä-yhteydet houkuttelevat ulkomaisia yrityksiä Suomeen etsimään liikekumppanuuksia. Niinpä erilaiset ulkomaiset klusterit ovat vilkastuttaneet talouskehitystä Suomessa. Osa ulkomaisista yrityksistä pyrkii Venäjän ja Kiinan markkinoille Suomen kautta (TR3). 2.11. Tulosten vertailua muuhun ennakointimateriaaliin 2.11.1. Kauppa- ja teollisuusministeriön arviot uuden talouden vaikutuksista elinkeinorakenteeseen Kauppa- ja teollisuusministeriö on kuvannut uuden talouden keskeisiä piirteitä ja vaikutuksia Suomen elinkeinoelämään seuraavasti: Teknologinen kehitys: Tieto- ja viestintäteknologiaa sovelletaan nopeasti ja laajasti kaikilla toimialoilla ja se on kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Tiedon ja osaamisen sekä yritysten toimintatapojen muutosten merkitys kasvaa. Yrittäjyyden merkitys: Nopeutuvan rakennemuutoksen vaatimus korostaa yrittäjyyden merkitystä. Uuden yritystoiminnan esteistä on tullut entistä suurempia taloudellisen kasvun esteitä Globaalistuminen: Maailmantalouden integraatio ulottuu kaikkiin maihin. Globaalistuminen merkitsee markkinoiden ja kilpailun laajenemista. Yrityksistä on myös tullut aiempaa riippumattomampia alkuperäisen kotimaansa olosuhteista.
28.5.2002 24 (92) Kestävä kehitys: Yhteiskunnan ja talouden kaikilla aloilla pyritään kestävään kehitykseen, joka tarkoittaa taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien tasapainoista huomioonottamista ekologisten vaatimusten ohella. Ikääntyminen: Vanhusväestön määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavan 30 vuoden kuluessa. Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden arvioidaan nousevan selvästi länsimaissa. Alueellinen rakennemuutos: Kaupungistuminen on yleismaailmallinen kehityssuunta Suomen kilpailukyky: Suomen kilpailukyky on hyvä. Kilpailukyvyn tekijät on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa ja huomata, että ne muuttuvat toimintaympäristön muutoksen myötä. Keskeisimmät uuden talouden kehityspiirteet seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat seuraavat: Maailman talous integroituu entistä enemmän EU:n laajeneminen on tästä yksi osoitus Uudet teknologiat luovat lukuisia uusia tuotteita teollisuudessa ja palveluissa Tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen ja kehittäminen on keskeinen kilpailukykytekijä kaikessa yritystoiminnassa Verkostomainen toimintatapa lisääntyy entisestään Rakennemuutos on nopeaa yritysten vaihtuvuus on suurta Yrityksistä kilpaillaan toimintaympäristön houkuttelevuudella Tutkimus ja innovaatiot ovat avainasemassa pyrittäessä kestävän kehityksen edellyttämään luonnonvarojen käytön vähentämiseen, ja uusi teknologia edesauttaa merkittävästi ekotehokkuuden parantamisessa. Ympäristönäkökohtien huomioonottaminen nähdään yrityksissä yhä enemmän kilpailuetuna. Luonnonvarojen käytön vähentäminen (ekotehokkuuden parantaminen) edellyttää elinkaariajattelua sekä kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Energiapolitiikka ja kestävä kehitys muodostavat vaikean pulman, jossa tarvitaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä ratkaisuja (lähde 12). 2.11.2. Tulevaisuusvaliokunnan visio työn tilasta 2015 Tulevaisuusluotaimen visiota on mielenkiintoista verrata tulevaisuusvaliokunnan visioon työn tilasta vuonna 2015 + megatrendejä/3. Tulevaisuusvaliokunnan visio voidaan kiteyttää seuraavasti:
28.5.2002 25 (92) 2.11.3. Työvoima 2020-raportti Liike-elämän palvelut kasvavat Ulkomaiset osaajat täydentävät suomalaista osaamista, työmarkkinat muuttuvat maailmanlaajuisiksi, kulttuurit törmäävät, yllätyksellisyys lisääntyy, Suomesta tehdään ulkomaalaisia houkutteleva niin, että he viihtyvät Suomessa Huippuosaajien työtehtävät ovat kuitenkin globaalisia, joten on vaarana, että niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin huippuosaajat siirtyvät kiinnostaviin tehtäviin ulkomaille. Osaamistarpeena korostuu siten taito toimia monikulttuurisessa ympäristössä Perheajan ja työelämän yhteensovittamista on helpotettu, pehmeät arvot vahvistuvat, erityisesti isien perheaikaa on pyrittävä lisäämään, työorganisaatioita tulee kehittää siten, että ne paremmin huomioivat työntekijöiden jaksamisen ja huolehtivat siitä. Osaamistarpeina korostuvat henkilökohtaiset ajan- ja elämänhallinnan taidot sekä arvokeskustelu yrityksissä. Sosiaalisen tietoyhteiskunnan tukeminen siten, että ihmiset ja heidän yhteisönsä ovat suomalaisen tietoyhteiskunnan keskiössä, syrjäytymisen ja jakautumisen estäminen tietoyhteisössä, sekä globaalisti että lokaalisti. Osaamistarpeina korostuvat tietotekninen koulutus kaikkien työntekijöiden ulottuville sekä motivoiminen sen hankkimiseen. (lähde 6) Myös Työvoima 2020 -väliraportissa ennakoidaan, että 2000-luvun alun laskusuhdanne ei muodostu pitkäaikaiseksi hitaan kasvun vaiheeksi tai muutu lamaksi, vaan kasvu uudelleen elpyy. Alkaneella vuosikymmenellä kasvu on kuitenkin hieman hitaampaa, kuin Suomessa historiallinen kolmen prosentin kasvu keskimäärin ja 2010-luvulla kasvu edelleen jonkun verran hidastuisi. Vuoden 2020 jälkeen kasvu olisi noin puolitoista prosenttia vuodessa. Suomen kasvun ennakoidaan olevan hiukan nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin johtuen mm. Suomen erilaisesta tuotantorakenteesta. Kun peruskehityksessä lähdetään keskimäärin 2,5 prosentin kasvusta, tähän suhteutettu Euroopan unionin kasvu olisi keskimäärin noin 2-2,5 %. Työvoima 2020 -raportissa on ennakoitu, että aineettomien investointien kasvu kuten panostukset t&k-toimintaan, markkinointiin, henkilöstökoulutukseen sekä tieto- ja viestintäteknologiaan - näkyy liike-elämän palvelujen kasvuna (laki-, markkinointi-, muotoilu-, viestintä- ja konsultointipalvelut) ja tutkimusyhteistyön kasvuna (yliopistot, yhteisyritykset, teknologiakeskukset). Esimerkiksi tietämyksen hallinnan (Knowledge Management), asiakkuuden hallinnan (CRM), projektihallinnan ja brandien rakentamisen ympärille on syntynyt uudenlaisia palveluja ja tietoteknisiä ratkaisuja. Yrityk-
28.5.2002 26 (92) Tietointensiivisyys nostaa osaamisvaatimuksia Maailmanlaajuista hajauttamista Palveluissa työvoiman kysyntä kasvaa sissä kasvu näkyy erityisesti tutkimushenkilöstön ja it-eksperttien määrän kasvuna. Toisaalta uusien toimintatapojen luominen ja tiedon soveltaminen voi tehostaa toimintaa ja siten säästää työpanosta esimerkiksi tuotantoprosesseissa. Yhä useammat ihmiset työskentelevät tietointensiivisissä ammateissa, joissa työn vaatimukset liittyvät tiedon käsittelyyn, omaksumiseen ja luomiseen. Siten vaadittava osaamistaso kasvaa. Työskentelytapojen muutokset painottavat henkilöstön liiketoiminnallista osaamista, projektienhallintaa ja yhteistyötaitoja. Omaa vastuuta osaamistason ylläpidosta painotetaan ja samalla menestyvät yritykset panostavat vahvasti työssä oppimiseen. Monitaitoisuus korostuu, sillä osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, erityisesti teknologiassa. Yksilön osallistuva rooli työnsuunnittelussa ja kehittämisessä kasvaa. Strategisesti tärkeät toiminnot, joihin suuri osa aineettoman pääoman ohjauksesta kuuluu säilytetään omassa omistuksessa, mutta maantieteellisesti nekin voidaan eriyttää maailmanlaajuisiin osaamis- ja teknologiakeskuksiin. Osaamiskeskittymät sijoittautuvat alueille, jotka tarjoavat osaavaa työvoimaa, kilpailukykyiset ja kannustavat työskentelyedellytykset sekä mahdollistavat tutkimus- ja yritysyhteistyön. Tietoverkkojen hyödyntäminen vähentää työllisyyttä liikenteen palveluissa. Kulutusrakenteen muutos palveluihin päin suuntaa työvoiman kysyntää palveluihin. Palvelut ovat työvoimaintensiivisempiä kuin tavaratuotanto, mikä lisää työvoiman kysyntää. Lisäksi itsepalvelun korvautuminen (päivittäistavaroiden noutaminen) palvelulla lisää työllisyyttä. Toisaalta verkkopalvelut saattavat puolestaan lisätä itsepalvelua. Kaiken kaikkiaan potentiaalinen työvoiman kysyntä nousee. Kommunikaatio ja siihen liitettävä viihde syövät muuta kulutusta Suomessa telepalvelujen osuus kulutuksesta on noussut viime vuosina ja varsinkin nuorten kohdalla telepalvelut ovat korvanneet muuta kulutusta, kuten vaatteita. Kaupan piirissä on havaittu, että telepalvelut ovat syöneet kaupan osuutta kulutuksesta. Uusia ammatteja syntyy verkkojen kautta välitettäviin viihdepalveluihin ja sisältöjen tuottamiseen. Myös tuotteen omistamisen korvautuminen palvelulla synnyttää uusia liiketoimintoja. Sisältötuotannon, viihteen ja
28.5.2002 27 (92) 2.11.4. ETLAn avainklusterit verkkojen kautta välitettävien muiden palvelujen lisääntyminen vaatii osaavaa henkilöstöä. (lähde 9) ETLA kuvaa kasvuelinkeinoja avainklusterit -hankkeessaan Seitsemän avainklusteria Klustereihin vaikuttavat megatrendit Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus Tuotanto, työllisyys ja osaaminen -hankkeessa (Hernesniemi ym. ETLA 2001) on tunnistettu ja muodostettu yhdeksän Suomen kannalta keskeistä klusteria. Raportissa on tarkasteltu avainklustereittain keskipitkän ja pitkän ajan työllisyys- ja tuotantoennusteita huomioiden myös keskeiset megatrendit sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä erityisesti näiden alojen organisaatioiden henkilöstöön kohdistuvien osaamistarpeiden osalta. Avainklusterit ovat tuotannon ja työllisyyden vetureita kansantaloudessa. Niiden tuotanto ja työllisyys ovat merkittäviä tai ne kasvavat nopeasti. Optimitapauksessa kaikki nämä myönteiset tekijät toteutuvat yhtäaikaa. Maa ja sen kansantalous voi sitä paremmin mitä useammille voimakkaille klustereille se voi tarjota kotipesän eli kehittävimmät toimintaolosuhteet ja vahvan ponnahduslaudan maailmanmarkkinoille. Avainklusterit -raportissa on määritelty seuraavat avainklusterit: 1. Informaatio- ja kommunikaatioklusteri 2. Metsäklusteri 3. Metallinjalostusklusteri 4. Koneenrakennusklusteri 5. Elintarvikeklusteri 6. Liike-elämän palvelujen klusteri 7. Rakennusklusteri 8. Energiaklusteri 9. Hyvinvointiklusteri Klustereiden tulevaan kehitykseen vaikuttavat megatrendit ovat: 1) Globaali integraatio, 2) Osaaminen työn muovaajana, 3) Kasvava ympäristötietoisuus, 4) Teknologian muutosvoimat, 5) Palveluyhteiskunnan murros, 6) Väestön ikääntyminen. Nämä megatrendit vaikuttavat tavalla tai toisella voimakkaasti kaikkiin klustereihin. Seuraavassa muutamia nähtävissä olevista tärkeimmistä vaikutuksista:
28.5.2002 28 (92) Metsäklusteri: Osaamisen hyödyntäminen globaalisti antaa tällä hetkellä paremman tuoton sijoituksille kuin toiminnan kehittäminen kotimaassa, mikä voi rapauttaa kotimaista toimintaa. Informaatioteknologia ja paperiton tiedonvälitys muodostaa haasteen metsäklusterille. Energiaklusteri: Kehityksen katalysaattori on ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Suomessa on merkittävää ympäristömyönteistä energiateknologian tuotantoa ympäristöä säästävän energian tuotannon, tehokkaan siirron ja jakelun sekä säästävän käytön tarpeisiin. Hyvinvointiklusteri: Väestön kaksoisikääntyminen vanhusten osuuden lisääntyminen ja eliniän pidentyminen lisäävät pakosta palvelujen kysyntää, vaikka järjestelmä pyrkisi tietoisesti säästämään. Kysyntää ei voi, eikä ole eettisesti mahdollista laiminlyödä. Huoltosuhteen heikkeneminen eli veronmaksajien osuuden vähentyminen johtaa kustannuskriisiin, joka on yksi palveluyhteiskunnan murroksen ilmentymä. Liike-elämän palvelut: Uusi ilmiö on teknologian muutosvoimien vaikutukset myös tällä alueella. Tieto- ja teleteknologia on tuonut innovaatiotoiminnan osaksi klusteria ja niiden ansiosta klusterin sisällä syntyy itsenäistä yritystoimintaa. Aiemminhan klusteri laajeni sen seurauksena, että teollisuus ja muut alat ulkoistivat palveluita. Avainklusterit arvioitu työllisyyden kannalta vuoteen 2015 Sekä mainitussa ETLAn Suomen avainklusterit ja niiden tulevaisuus Tuotanto, työllisyys ja osaaminen -hankkeessa että ETLAn Toimialojen ja avainklustereiden tuotannon ja työllisyyden pitkän ajan kehitys (Rantala, 2001 lähde 14) raportissa on ennakoitu eri teollisuusalojen tuotannon kasvua ja työllisyyttä vuoteen 2015. Työllisyyden kannalta avainklustereita ovat ETLAn mukaan liike-elämän palvelujen klusteri ja hyvinvointi-klusteri. Ainakaan toistaiseksi näillä aloilla ihmistyötä ei ole voitu korvata automatisoinnilla. Niinpä tuotannon kasvu on näkynyt yhtäläisenä työllisyyden kasvuna. Liike-elämän palvelut -klusteri on monien toimintojen osalta myös osa muita klustereita, esimerkiksi rakennustekninen suunnittelu on samalla osa rakennusklusteria ja tekninen suunnittelu palvelee esimerkiksi koneenrakennusta ja energiaklusteria. Viime aikoina klusteri on kuitenkin alkanut elää omaa elämäänsä siinä mielessä, että siellä tehdään tuotekehitystoimintaa ja siellä syntyy omia tuotteita tuottavia uusia yrityksiä. Tämä on nopeuttanut ohjelmisto- ja atk-yritysten kehitystä. Hyvinvointiklusterin keskeiset toimialat ovat sosiaali- ja terveydenhuolto. Vanhusväestön osuuden kasvu ja eliniän pidentyminen kasvattavat vää-