Yleistä RAY:n avustustoiminnan näkökulmasta osastopäällikkö Mika Pyykkö Uusien avustusten saajien koulutustilaisuus 2.3.2011 Mika Pyykkö, 28.2.2011 1
Yhteiskunnan ja kuluttajan suojeleminen - rikollisuuden ja vilpin estäminen - voitto yleishyödyllisiin tarkoituksiin YHTEISKUNTA YKSILÖ RAY ja sen strategiset kumppanit - jännitys, viihde, ajankulu ym. - sosiaalisten haittojen ehkäiseminen Kuluttajan tarpeet MARKKINA - kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen; laatu ja hinta Taloudellinen tulos Mika Pyykkö, 28.2.2011 20.3.2007 2
Avustustoiminnan lähtökohdista Lainsäädäntö, mm. arpajaislaki asetus Raha-automaattiyhdistyksestä laki raha-automaattiavustuksista Sosiaali- ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen sopimus avustustoiminnan tulostavoitteista vuosille 2008 2011 Avustusstrategia 2008 2011 1. Hyvinvoinnin edistäminen ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen 2. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen 3. Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Mika Pyykkö, 28.2.2011 3
Jakopäätös 2011 Avustukset yhteensä 268,2 milj. euroa (423) Avustuksen saajat yhteensä 781 kpl / 1 587 av.kohd. (1 123) (2 426) Yleisavustukset (Ay) 51,9 milj. euroa (19,4 %) Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) 123,1 milj. euroa (45,9 %) Investointiavustukset (B) 34,4 milj. euroa (12,8 %) Projektiavustukset (C) 58,8 milj. euroa (21,9 %) Lapset / nuoret 36 milj. euroa Ikääntyneet 35 milj. euroa Mielenterveystyö 28 milj. euroa Päihdetyö 25 milj. euroa Valtiokonttorille 99,3 milj. euroa (Vuosina 1993 2011 yhteensä noin 1,6 miljardia euroa) Mika Pyykkö, 28.2.2011 4
Haasteista ja mahdollisuuksista Terveys- ja hyvinvointikäsitteet Ikärakennemuutos Lapset / nuoret, lapsiperheet Monikulttuurisuus Henkinen kulttuuri Työelämä Rakennettu ympäristö Väkivalta / turvattomuus Alueelliset erityispiirteet Hallintorakenteiden muutokset Jatkuva kasvu / taantuma (työttömyys) Syrjäytyminen Teknologia Kestävä kehitys Globalisaatio Media Mika Pyykkö, 28.2.2011 5
Haasteista ja mahdollisuuksista Mielen hyvinvoinnin uhat Alkoholin (ja muiden päihteiden, ml. tupakka) käyttö Ylipaino / lihavuus Joidenkin väestöryhmien hyvän arjen perusedellytykset (asunto jne.) Eri sairaus- / vammaryhmiin kuuluvien toimintakyky sekä yleensä osallistumis- ja toimintamahdollisuudet SOSIOEKONOMISET TERVEYS- JA HYVINVOINTIEROT Mika Pyykkö, 28.2.2011 6
Järjestöjen muuttuvasta roolista Järjestötoiminnan painotuksia Osallistuminen, toimiminen, vaikuttaminen tavoite, teema Vapaaehtoisuus muoto, aikajänne Vertaistuki kanssakokija / -toimija Asiantuntijuus näkemyksellisyys Viestintä / tiedon levittäminen kuuntelu, keskustelu, sparraus Suunnitelmallisuus / kehittäminen uudistuminen, ennakoivuus Reagointi joustavuus YHTEISTYÖ -> ihmisen hyvä arki (ei ensisijaisesti organisaation etu) Mika Pyykkö, 28.2.2011 7
Avustamisen edellytyksistä Avustuksen saajan on haluttava ja osattava seurata ja ymmärtää toimintaympäristön muutoksia asettaa oma toimintansa osaksi laajempaa (järjestötyön) kokonaisuutta suunnitella, toteuttaa, seurata / arvioida, tehdä johtopäätöksiä ja tarvittavia muutoksia luopua kehittää suunnata tehdä yhteistyötä tiedostaa moraalinen vastuunsa ja toimia kaikissa tilanteissa sen mukaisesti Mika Pyykkö, 28.2.2011 8
Toiminnan yhteen sovittamisesta RAY-avustusten suuntaaminen Markkinaehtoiset palvelut järjestötoiminta järjestölähtöinen auttamistyö edunvalvonta, vaikuttaminen vapaaehtoistoiminta, vertaistuki kehittäminen asiantuntijatoiminta Kunnille selvästi kuuluvat (lakisääteiset) tehtävät - kuntien itsensä tuottamat palvelut - ostopalvelut Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät Mika Pyykkö, 28.2.2011 9
Avustusstrategia 2012 2015 / kolme päälinjaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla monipuolinen ja tuloksellinen järjestötoiminta ihmisen hyväksi aikaansa ja toimintaympäristöään seuraavilla kansalaisjärjestöillä on mahdollisuudet toimia kansalaislähtöisesti hyvinvoinnin edistämiseksi ja hyvinvointierojen kaventamiseksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytysten varmistamista 1 terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen 2 terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen 3 ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Mika Pyykkö, 28.2.2011 10
RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYS Turuntie 42, 02650 ESPOO puh. (09) 437 01 faksi (09) 4370 2383 etunimi.sukunimi@ray.fi www.ray.fi Mika Pyykkö, 28.2.2011 11
Uusien avustuksensaajien koulutus 2.3.2011 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen kehittämispäällikkö Elina Varjonen Avustus, Elina Varjonen 2.3.2011 1
RAY:n avustusstrategian lähtökohdat RAY:n avustusstrategialuonnos 2012-> Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Avustus, Elina Varjonen 2.3.2011 2
Tiimimuotoisen avustusvalmistelun tekijät Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Tiimivastaavana Sari Miettunen (Niina Pajari vanhempainvapaalla), seurantavastaavana Sini Toikka Tiimiläisinä avustusvalmistelijat Anne-Mari Tuominiemi ja Heidi Hakulinen Terveyttä & sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Tiimivastaavana Jussi Heinonen, seurantavastaavana Anne Merjovaara Tiimiläisinä avustusvalmistelijat Marika Heimo, Mirja Nyroos-Seppänen ja Ari Mattila Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen Tiimivastaavana Margita Nylander, seurantavastaavana Ulla Hartvig Tiimiläisinä Anne Kukkonen ja Veera Väisänen Avustus, Elina Varjonen 2.3.2011 3
Toimintaympäristön tuntemus ja vuoropuhelu Järjestötyö ei elä omassa eriössään vaan sillä on yhteistyöpintaa muiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Tunnetaanko toimintaympäristöä riittävästi? Tunnetanko muuta järjestötoimintaa? Mitä on meneillään tai suunnitteilla muissa järjestöissä? Järjestökentän sektoroituneisuus yhteistyön esteenä /hidasteena? Tunnetaanko kunnan toimintaa? Mistä kunta tietää, mihin järjestöön kannattaa ottaa yhteyttä? Järjestöjen verkostot, järjestötalot jne. helpottamassa järjestöjen välistä yhteistyötä ja työtä ulkopuolisiin tahoihin Kunnan tuki paikallisten järjestöjen perustyöhön olennaista. RAY:n rahoitus kehittämishankkeille ja toiminta-avustukset pääosin valtakunnallisille tai alueellisille toiminnoille Avustus, Elina Varjonen 2.3.2011 4
Pysyvät rakenteet edesauttamassa toimintojen juurtumista Pysyviä rakenteita, joissa tulokset elävät Määräaikainen projektitoiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulosten pitäisi voida juurtua osaksi perustoimintaa (esim. osaksi kunnan toimintaa, osaksi järjestöjen perustoimintaa, osaksi muiden tahojen toimintaa) monesta alun perin järjestövetoisesta hankkeesta on poikinut tuloksia, jotka ovat nykyään osa kuntien vakinaista toimintaa, esim. Porin kodinhoitohenkilöstön sijaishoito ja Kaarinassa vakinaistettu vanhusneuvolatoiminta Laajempien hankekokonaisuuksien ja monitoimijahankkeiden mahdollisuudet esim. Kaste on järjestöille mahdollisuus, ei pakkopulla Tarvitaan riittävän yhtenäiset tavoitteet, yhteistyörakenne ja yhteistyöhön sitoutuneet kumppanit Kaste-työskentely lähentänyt eri toimijoita Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Eri toimijoiden roolit (myös vastuut ja valtuudet) sovittava selkeästi jo hanketta suunniteltaessa Avustus, Elina Varjonen 2.3.2011 5
Järjestön ja julkisen sektorin rajapinta Järjestölähtöisen auttamistyön keinot: Ohjaus- ja neuvontatyö Vapaaehtois- ja vertaistuki Kehittämistoiminta Kohderyhmän edun ja oikeuksien valvonta, vaikuttamistyö Esimerkiksi: Sairausryhmäkohtaiset vertaistukiryhmät Omaishoitajien kuntouttava ryhmätoiminta Mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminta Julkiset palvelut Kotihoito, kotisairaanhoito Omaishoitajien etuudet: tuki, vapaapäivät Mielenterveyspalvelut Vaikka järjestöjen ja kuntien toimintatavat eroavat, niillä on - yhteisiä tavoitteita (esim. terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen) - yhteisiä asiakkaita (järjestöjen toimintaan osallistuvat ihmiset ovat jonkin kunnan asukkaita) Avustus, Elina Varjonen 2.3.2011 6
elina.varjonen@ray.fi 09-4370 2231 Avustus, Elina Varjonen 2.3.2011 7
Seurannan sisältö ja kehittäminen Janne Jalava seurantapäällikkö RAY/avustusosasto Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 1
Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava avustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla avustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Rahapeliyhteisön on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen avustusten tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden vaikutuksia kilpailuun ja eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden muita vaikutuksia. Rahapeliyhteisön on määräajoin arvioitava avustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 2
Muita virallisia painotuksia RAY/STM tulossopimus 2008-2011 Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminta tuottaa yhteiskunnalle tietoa hyvistä käytännöistä, kehittämistoiminnan tuloksista, tulosten leviämisestä sekä juurtumisessa havaituista ongelmista Avustustoiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmiä kehitetään erityisesti avustettujen toimintojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi ja toteamiseksi. RAY-avustuksilla tuetun toiminnan laatua ja vaikuttavuutta edistetään sekä kehittämällä avustustoiminnan käytäntöjä että tehostamalla innovaatiohakuisen kehittämistoiminnan ohjaus- ja arviointipanosta RAY avustusstrategia 2012-2015 Eräänä menestystekijänä tavoitteellisuus Tavoitteelliseen toimintaan kuuluu, että toimintaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan Tavoitteiden seuranta tekee mahdolliseksi myös sen, että onnistumisista, tuloksista ja vaikutuksista voidaan viestiä jäsenistölle, rahoittajille ja muille sidosryhmille. Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 3
Mihin seurannalla pyritään? 1) Seurantaa tehdään, jotta sen tuottama tieto auttaa järjestöjä entistä paremmin kehittämään omaa toimintaansa toimintaympäristön vaatimuksien mukaiseksi. 2) Seurantatietoa hyödynnetään jakoehdotuksen valmistelussa ja avustusten suuntaamisessa. 3) Seurantatiedolla lisätään avustetun toiminnan läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisella tasolla. 4) Seurantatiedolla tuotetaan tietoa (valtiolle/) STM:lle avustetun toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. 5) Seurantiedon kautta voidaan paremmin hahmottaa ja levittää hyviä käytäntöjä, paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin sekä välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä. 6) Loppujen lopuksi: seurantiedon hyödyntämisen keskiössä on yksilö/ihminen/väestöryhmä Keskeistä: Miten avustetulla toiminnalla parhaiten voidaan A) Vahvistaa terveyttä sosiaalista hyvinvointia B) Ehkäistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavia ongelmia C) Auttaa ja tukea ongelmia kohdanneita (yksilöitä) Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 4
Miten seuranta toteutetaan? Tavoitteena strukturoitu järjestelmä, joka avulla saadaan mahdollisimman yhteismitallista, luotettavaa ja vertailtavaa tietoa. RAY:n puolella seurannasta vastaavat seurantapäällikkö ja tiimien seurantavastaavat; mukana kiinteästi myös koko valmistelu ja valvonta Seurantajärjestelmään kehitetään seuraavanlaisia kokonaisuuksia: 1) Osallistujatiedon kerääminen ja seuranta 2) Sidosryhmä- ja yhteistyötahojen (toimintaympäristön) tuottaman tiedon kerääminen ja seuranta 3) Järjestöjen tekemä itsearviointi koko toiminnasta 4) Lupaavien käytäntöjen ja toimintojen seuranta 5) Yhtenäinen loppuraportin rakenne, jossa hyödynnetään em. tietoja (hankkeille) Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 5
Miten seuranta toteutetaan Seurantajärjestelmän kehittäminen tehdään vaiheittain siten, että toimintaryhmille järjestetään seurantaverstaat vuoden 2011 aikana Toimintaryhmistä valitaan järjestöt, joille järjestetään seurantaverstaat, joissa: koulutetaan arvioinnin perusteita koulutetaan itsearvioinnin käytännön toteuttamista sekä kerätään ryhmätöiden avulla osallistujatiedon ja toimintaympäristötiedon teemoja/indikaattoreita Pilottiryhmien järjestöille/hankkeille osoitetaan seurantavastaavat, jotka keräävät tietoa teema/indikaattorikohtaisesti ja tallentavat tiivistetyt vastaukset RAY:n osoittamaan järjestelmään Itsearviointi tarkoittaa seurantajärjestelmän näkökulmasta kerättyjen tulosten analyysiä, jonka vaikutukset pitää näkyä järjestelmässä yhteenvetona Tavoite: valmis järjestelmä käyttöön 2013 Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 6
Miten seuranta toteutetaan Tietoja (osallistuja- ja toimintaympäristö sekä itsearviointi) pitää toimittaa valmiiseen järjestelmään (vähintään) puolivuosittain (Ak ja C) järjestelmässä kuitenkin ns. jatkuvan seurannan periaate Järjestelmän sujuvuutta pilotoidaan ennen laajempaa käyttöönottoa pilotointi ainakin seurantaverstaisiin osallistuneilla järjestöillä ja testauksessa erityisesti indikaattoreiden soveltuvuus Indikaattoreita kehitetään jatkossa säännöllisesti, aluksi pyritään luomaan kattava perusrunko Pilotointi tehdään sähköisellä kyselyohjelmalla (Webropol) RAY:n toimesta kysely osallistuja- ja toimintaympäristötiedoista lähetetään järjestöjen seurantavastaavalle ja tästä informoidaan heitä etukäteen Pilotoinnin aikana seurantietoja toimitetaan vain kerran vuoden aikana (elokuu-syyskuu 2012) Jokaisesta toimintaryhmästä pyydetään palautetta indikaattoreiden soveltuvuudesta ennen varsinaisen seurantajärjestelmän käyttöön ottoa (loka-joulukuu 2012) Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 7
Miten seuranta toteutetaan Hankkeiden loppuraportin sisällöstä tullaan antamaan suositukset (alaotsikko/teemakohtaiset) valmis järjestelmä aikanaan pyytää hankkeilta loppuraportin Ak-avusteiset toiminnot tekevät seurantaraportin järjestelmään joka toinen vuosi sisällöstä annetaan suositukset järjestelmä pyytää raportin Yleisavusteiset toiminnot tekevät seurantaraportin järjestelmään joka toinen vuosi sisällöstä annetaan suositukset järjestelmä pyytää raportin Yleisavustusten saajille järjestetään oma seurantaverstas vuoden 2011 lopulla, jossa käydään läpi seurannan teemoja/indikaattoreita Lupaavia käytäntöjä varten luodaan omat kriteerit ja niiden seuranta tapahtuu ainakin loppuraporttien kautta Lupaavien käytäntöjen suhteen tehdään yhteistyötä Innokylän kanssa Seurantaa tehdään jatkossa valmiin järjestelmän kautta myös em. peruskäytäntöjen lisäksi esimerkiksi ohjelma- tai toimintoryhmäkohtaisten erillisselvitysten tai tutkimusten avulla. Kyse on tällöin syvällisemmästä tiedon keräämisestä ja analyysistä. Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 8
Seurantajärjestelmän logiikka (Ak ja C) Järjestöt Osallistujatiedon kerääminen Sidosryhmä- ja yhteistyötahojen tuottaman tiedon kerääminen RAY:n seurantatiimi Myös valmistelu ja valvonta Itsearviointi Lupaavat käytännöt (vain C) Loppu/Seurantaraportti Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 9
Mitä seurantajärjestelmä järjestöiltä vaatii? Seurantatiedon keräämisen perusteiden osaamista Seurantatiedon kokoamista sähköiseen muotoon ohjeiden mukaisesti Itsearviointiin keskittymistä ja sen tulosten konkretisointia kerätyn tiedon pohjalta ns. arvioivan työotteen kehittämistä Lupaavien käytäntöjen kehittämistä ja kuvaamista Loppu/seurantaraportin kirjoittamista Tarvittaessa valmiutta vastata kysymyksiin ja erityisesti intoa kehittää yhdessä RAY:n kanssa toimintojensa tuloksia ja vaikutuksia Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 10
RAY tukee merkin käyttäminen Viestintä, 1.3.2011 1
RAY-järjestelmä perustuu suomalaisten hyväksyntään Tällä hetkellä enemmistö suomalaisista, yli 70 %, kannattaa RAY:n yksinoikeutta raha-automaatteihin kasinopeleihin Kannatus perustuu siihen, että rahat menevät hyvään tarkoitukseen, kansanterveydelle. Perustana RAY:n yrityskuvamainonta ja muu viestintä Avustuksensaajien viestintä Avustuksensaajien kannattaa tuoda aktiivisesti esiin se, että toimintaa rahoitetaan RAY:n tuella Käyttämällä RAY tukee merkkiä Mainitsemalla, että toimintaa tukee RAY, kun järjestön toimintaa esitellään esim. medialle tai sidosryhmille. Viestintä, 1.3.2011 2
Yleistä tukimerkin käytöstä RAY tukee -merkillä tuot esiin, mihin RAY:n voittovarat käytetään ja mitä niillä saadaan Suomessa aikaan! Merkkiä tulee käyttää painetuissa ja sähköisissä julkaisuissa ja tiedotteissa, kun toimintaan on myönnetty RAY:n avustusta, esim. verkkosivuilla esitteissä ppt-esityksissä tiedotteissa ja työpaikkailmoituksissa Merkin sijainnin julkaisussa voi itse valita. Suositeltavat vähimmäiskoot ovat Verkossa 100 x 100 pikseliä Painotuotteissa 2 x 2 cm Viestintä, 1.3.2011 3
Käyttöohjeita (1) Pyri käyttämään merkkiä valkoisella pohjalla. Valkoisen reunuksen ansioista merkin voi kuitenkin sijoittaa myös kuvan tai väripinnan päälle. RAY:n yritystunnusta ei saa käyttää avustustoiminnan yhteydessä Viestintä, 1.3.2011 4
Käyttöohjeita (2) Merkistä on olemassa myös harmaasävyinen versio. Silloin kun painotekniikka ei salli neliväripainatusta tai rasteria, käytä tukimerkin yksiväristä versiota (esim. jos merkki aplikoidaan vaatteeseen). Yksiväristä versiota voidaan käyttää mustana, valkoisena tai sinisenä. Viestintä, 1.3.2011 5
Lisätietoja Tukimerkin sähköiset versiot ja ohjeet tarrojen tilaamiseen löytyvät RAY:n verkkosivuilta: Ray.fi > Avustustoiminta > Aineistopankki > Ray tukee merkki Lisätietoja ja tulkintaohjeita: Marika Leed, viestintäpäällikkö, (09) 4370 2253, marika.leed@ray.fi Viestintä, 1.3.2011 6
Laki raha-automaatti- avustuksista (1056/2001) Voimassa 1.1.2002 alkaen sisältää sekä RAY:tä että avustuksen saajia velvoittavia säädöksiä RAY on julkaissut lain avustusten käyttö- ja raportointiopas Aikaisempien vuosien avustuksiin sovelletaan vnp 929/1998:n säädöksiä 2.3.2011 1
Säädökset, säännöt ja ohjeet Arpajaislaki (1047/2001) - Laki raha-automaattiavustuksista (1056/2001)tulkintaohjeet järjestöille Valtioneuvoston asetus eräistä rahaautomaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista (1170/2001) Valtioneuvoston asetus Rahaautomaattiyhdistyksestä (1169/2001) Hakuopas Arvioiva ajattelu projektitoiminnassa Maksatusohje Selvitysohje Projektipotin ohje 2.3.2011 2
Avustuslain 1-2 luvut 1 soveltamisala - avustusten myöntäminen, maksaminen, käyttö, käytön valvonta, palauttaminen ja takaisinperintä 2 määritelmät - RAY, julkinen avustus, julkinen tuki, EY- ja EU-tuet 3 avustuslajit - toiminta-avustukset: yleisavustus (Ay) ja kohdennettu toiminta- avustus (Ak) - investointiavustus (B) - projektiavustus (C) 2.3.2011 3
Avustuslain 1-2 luvut 4 myöntämisperusteet - yhteiskunnallinen hyväksyttävyys - asetetut tavoitteet - omat ja rinnakkaisorganisaatioiden varat sekä muut tuotot huomioon - toiminnan laatu ja laajuus - muu julkinen tuki - vain vähäiset kilpailu vääristymät - tekniset ja toiminnalliset suunnitelmat - omarahoitus ja käyttötalousrahoitus järjestyksessä - saajan omaan hankkeeseen toimintaan tai edelleen välitettäväksi toiselle vastaavaan hankkeeseen tai toimintaan (kiint.oy, jäsenjärjestöt ) 2.3.2011 4
Avustuslain 3 luku 5 hakeminen - RAY:llä tiedotusvelvollisuus - hakijan annettava oikeat ja riittävät tiedot - määräaika-asetuksessa säädetty: uudet investoinnit maaliskuun - projektit toukokuun ja - toiminta-avustukset sekä jatkoavustushakemukset syyskuun loppuun mennessä 6 päättäminen - RAY tekee ehdotuksen, stm vie valtioneuvoston päätettäväksi - lopullinen päätös helmikuussa - stm ohjaa ja valvoo RAY:tä 2.3.2011 5
Avustuslain 3 luku 7 avustuspäätös - kirjallisena kaikille hakijoille - käyttötarkoitus ja määrä - voi sisältää avustuksen käyttämistä koskevia ehtoja ja rajoituksia - mahdollinen enimmäismäärä hyväksytyistä kuluista 8 maksaminen - toiminta-avustukset (A) automaattisesti vuosineljänneksittäin poikkeusmahdollisuus, jos toiminta jaksottuu epätasaisesti - muut (B ja C) maksupyyntöjen perusteella kustannusten ajoittumisen mukaisesti 2.3.2011 6
Avustuslain 4 luku 9 avustuksen käyttö - päätöksen käyttötarkoitus ehtoineen ja rajauksineen ratkaiseva - tulkinta hakemuksesta - investointiavustusta saanut kohde oltava saajan omistuksessa avustuspäätöksen mukaisessa käyttötarkoituksessa 30 vuotta myöntämisestä - toimintaa voi hoitaa myös joku toinen, kunhan käyttötarkoitus toteutuu ilmoitusvelvollisuus RAY:lle 2.3.2011 7
Avustuslain 4 luku 10 tiedonantovelvollisuus - saajan annettava oikeat ja riittävät tiedot valvonnan toteuttamiseksi - muutoksista ilmoitettava 11 hyväksyttävät kulut - käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset ja kohtuulliset kulut - RAY:n avustusosuuteen sisältyvät myös muut julkiset avustukset ne eivät ole omarahoitusta - poistot, vuokra-arvot, varaukset ym. laskennalliset erät eivät ole hyväksyttäviä kuluja 2.3.2011 8
Avustuslain 4 luku 12 yleisavustus (Ay) - varsinaisen toiminnan kulut lukuun ottamatta muin avustuksin rahoitettuja toimintoja - tarpeelliset irtaimistohankinnat - tarvikkeiden ja julkaisujen myynnin ja muun välitystoiminnan osalta vain alijäämä - yleisavustuksen osalta tuottoja ei vähennetä kuluista otetaan kyllä huomioon arvioitaessa avustustarvetta myöntämisvaiheessa 2.3.2011 9
Avustuslain 3 luku 13 Kohdennettu toiminta- avustus (Ak) - toiminnasta aiheutuvat erilliskulut erillistuotoilla vähennettynä - erilliskuluiksi katsotaan kulut, joita ei syntyisi, jollei kyseistä toimintaa, projektia tai hanketta toteutettaisi - ns. perushenkilöstön palkkakuluja, sisäisiä vuokria ym. ei hyväksytä - kurssi- ym. toiminnoissa majoitus- tai täysihoitokuluiksi hyväksytään ns. markkinahinta 2.3.2011 10
Avustuslain 4 luku 14 erityisavustus (B ja C) - erilliskulut erillistuotoilla vähennettynä - perustamismenot: hankintamenot - rakennus- ja peruskorjausmenot - rakennusaikaiset rahoituskulut (netto) (max 5 % rakennus-menoista) - irtaimistohankinnat (max 10 % rakennusmenoista) 2.3.2011 11
Avustuslain 4 luku 15 asiakkaiden valinta - valinnassa huomioon: sosiaaliset ja terveydelliset tekijät - hakijan ja puolison tulot - aiempi osallistuminen - tiedotettava mahdollisimman laajasti avustuksen määrä huomioon ottaen - tilastointi sellaiseksi, että ehtojen noudattamista voidaan valvoa - valintaan liittyvät asiakirjat säilytetään kuten tositteet tietojen luottamuksellisuus huomioon 2.3.2011 12
Avustuslain 4 luku 16 käyttöaika - Sovelletaan kirjanpitolain mukaista kirjauskäytäntöä - A-avustuksia voi käyttää myöntämisvuoden ja seuraavan vuoden kuluihin vain, jos päätöksessä erikseen mainittu, myös aiempien vuosien kuluihin - B- ja C-avustuksia myöntämisvuoden ja seuraavan vuoden kuluihin tai menoihin myös aiempien vuosien kuluihin ja menoihin, jotka liittyvät avustuspäätöksen mukaiseen hankkeeseen tai projektiin 2.3.2011 13
Avustuslain 4 luku 17 vakuuttaminen - avustettu omaisuus vakuutettava 18 kirjanpito ja tilintarkastus - kirjanpitolaki - avustuksen käyttöä voitava seurata - Tilintarkastuslaki (tilintarkastus/toiminnantarkastus) - RAY suosittelee HTM- tai KHT- tarkastajan käyttöä ainakin toisena 19 vuosiselvitys - huhtikuun loppuun mennessä - lomakkeet avustuskohdekohtaisesti - tilinpäätös, toiminta- ja tilintarkastuskertomukset myös rinnakkaisorganisaatioilta 2.3.2011 14
Avustuslain 4 luku 20 työllisyysehdot - ei velvoitteita 21 RAY:n valvonta - RAY valvoo ja seuraa - tuloksellisuus, tarkoituksenmukaisuus, vaikutukset väestöryhmien asemaan ja toimijoiden väliseen kilpailutilanteeseen - STM ohjaa ja valvoo RAY:tä - valvontasuunnitelma ja -kertomus STM:lle 2.3.2011 15
Avustuslain 4 luku 22-24 tarkastukset - RAY:llä tarkastusoikeus - sekä avustettuun toimintaan että tarvittaessa koko toimintaan ja talouteen - jos avustus siirretty esim. jäsenjärjestölle, tarkastusoikeus ulottuu myös sinne - saajan annettava kaikki aineisto käyttöön - pääsyoikeus tiloihin ja tietojärjestelmiin - RAY voi myös valtuuttaa ulkopuolisen tekemään tarkastuksen (erityiset syyt) - RAY:llä oikeus saada mm. poliisi- ja veroviranomaisilta virka-apua 2.3.2011 16
Avustuslain 4 luku 25 maksatuksen keskeytys - RAY voi keskeyttää, jos on aihetta epäillä, että avustuksen saaja ei ole antanut RAY:lle oikeita ja riittäviä tietoja avustuksen käytön kannalta - perusteet, joilla avustus on myönnetty ovat olennaisesti muuttuneet - EY-lainsäädäntö niin edellyttää 2.3.2011 17
Avustuslain 5 luku 26 palauttaminen - velvollisuus palauttaa virheellisesti, liikaa tai perusteettomasti saatu avustus 27 takaisinperintävelvoite - STM velvollinen perimään takaisin: ei ole palautettu, vaikka olisi pitänyt - käytetty väärään tarkoitukseen - annettu väärää tietoa - rikkonut säännöksiä tai ehtoja 2.3.2011 18
Avustuslain 5 luku 28 takaisinperintä - STM voi periä: ei ole antanut oikeita ja riittäviä tietoja - tarkastuksessa ei anneta riittävää aineistoa käyttöön - toiminta päättynyt, olennaisesti muuttunut tai luovutettu toiselle - avustettu omaisuus luovutettu tai vuokrattu toiselle - omaisuuden käyttötarkoitus muuttunut - saaja ulosottotoimien kohteena, selvitystilassa, konkurssissa - muut vastaavat tilanteet 2.3.2011 19
Avustuslain 5 luku 29-35 perintään liittyviä säädöksiä - palautettava / perittävä määrä avustusosuuden suuruinen osuutena luovutushetken käyvästä arvosta jos avustettu 70 % perustamismenoista, palautetaan 70 % luovutushetken arvosta - korkoa voidaan määrätä maksettavaksi - STM voi kohtuullistaa 2.3.2011 20
Avustuslain 5 luku 36 ehtojen muuttamien ja avustuksen siirto - STM voi saajan hakemuksesta: muuttaa avustuksen käyttämistä koskevia ehtoja ja rajoituksia - korottaa avustusosuutta - muuttaa vähäisessä määrin käyttötarkoitusta - lyhentää omaisuuden 30 vuoden vanhentumisaikaa - pidentää avustuksen kahden vuoden käyttöaikaa RAY päättää alle kahden vuoden pidennykset - siirtää avustuksen toiselle järjestölle (samaan käyttötarkoitukseen) 2.3.2011 21
Avustuslain 6-7 luvut - RAY voi saada viranomaisilta saajaa koskevia tietoja - RAY voi luovuttaa tietoja viranomaisille - päätökset toimitetaan postitse - päätöksistä (Vn, STM, RAY) ei voi valittaa - oikaisua voi hakea STM:ltä - oikaisuvaatimuspäätöksestä voi valittaa - hallintomenettelylaki, kielilaki, julkisuuslaki koskevat avustustoimintaa RAY:lle toimitetut asiakirjat ovat julkisia - toimi- ja luottamushenkilöt käsittelevät avustusasioita virkavastuulla 2.3.2011 22
Uudet avustuksen saajat koulutustilaisuus 2.3.2011 Raimo Hakola Valvontapäällikkö HTM Raimo Hakola 2.3.2011 1
AVUSTUSTEN KÄYTÖN VALVONTA JA SEURANTA OHJAUS JA NEUVONTA oppaat ja ohjeet nettisivut: www.ray.fi tilaisuudet järjestökäynnit päivittäisneuvonta sähköpostilla ja puhelimitse MAKSATUSTARKASTUS B- ja C-avustukset + osa A-avustuksista n. 3 000 maksupyyntöä vuodessa VUOSISELVITYKSET kaikki 1 000 järjestöä LAUSUNNOT KÄYTTÖTARKOITUS- MUUTOKSISTA STM:LLE KÄYTTÖAJAN PIDENNYSPÄÄTÖKSET TALOUDEN SEURANTA - tilastotietoja - taloudellisen aseman arvio TOIMINNAN ARVIOINTI - järjestö itse arvioi - RAY itse arvioi tai teettää ulkopuolisilla arviointeja TARKASTUSKÄYNNIT 60-80 vuodessa Raimo Hakola 2.3.2011 2
Valvonnan tunnuslukuja 2005-2010 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosiselvitykset 1253 1254 1224 1188 1122 1037 Tarkastuskäynnit 99 60 58 61 174 68 Maksupyynnöt 5884 5523 5352 4842 3888 2949 Lausunnot stm 52 55 54 43 41 49 Pidennyspäätökset 73 63 48 60 49 32 Vuoden 2009 tarkastuskäynnit sisältävät 147 kpl yleisavustuksiin liittyvää käyntiä Raimo Hakola 2.3.2011 3
AVUSTUSTEN MAKSAMINEN Ay- ja Ak- avustukset helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa poikkeusmahdollisuus, jos toiminta jaksottuu epätasaisesti B- ja C-avustukset (ja osa Ak- avustuksista) sitä mukaan kuin kuluja toteutuu Vain erilliskulut erillistuotoilla vähennettynä kulut ja tuotot, joita ei olisi ilman projektia tai hanketta ei omien tilojen vuokraosuuksia ei hallintokuluosituksia RAY:lle annettava olennaiset ja riittävät tiedot Raimo Hakola 2.3.2011 4
MAKSATUSKÄYTÄNTÖ käytettävä maksupyyntölomaketta - samalla lomakkeella voi olla useampi kohde - vain yksi summa/avustuskohde tälle lomakkeelle erillinen lomake ennakoiden erittelyyn (kohdekohtainen) ennakot mahdollisia 2-3 kk kuluihin toteutuneet kulut ja tuotot voi selvittää kustannuspaikkakohtaisella tuloslaskelmalla Excel-työkalutaulukon (Projektipotti) käyttö apuna jälkiselvitykset tehtävä ajoissa, mielellään uuden ennakon hakemisen yhteydessä käsittely kestää noin 2 viikkoa Raimo Hakola 2.3.2011 5
KOHDENNETUN AVUSTUKSEN (Ak ja C) HYVÄKSYTTÄVÄT KULUT vain erilliskulut tuotoilla vähennettynä ei kuluja, joita olisi ilman projektiakin päätösteksti ja hakemus tulkinnan perustana jos avustuspäätös oli olennaisesti pienempi kuin hakemus, uudet suunnitelmat RAY:lle toiminnallisiin kuluihin, ei juurikaan hankintoihin, pääsääntöisesti 1. vuonna mahdollinen maksatusprosentti otettava huomioon Raimo Hakola 2.3.2011 6
SUUNNITELMIEN MUUTTAMINEN pienehköt muutokset ovat mahdollisia, kunhan tavoitteet ovat ennallaan ja toteutustapa (kulurakenne) olennaisesti samanlainen kuin hakemuksessa poikkeustapauksissa sosiaali- ja terveysministeriö voi erillisestä hakemuksesta vähäisessä määrin muuttaa projektin käyttötarkoitusta joskus voi tulla tilanne, että huomataan, ettei projektia kannata kaavailulla tavalla viedä eteenpäin -> projekti voidaan keskeyttääkin Raimo Hakola 2.3.2011 7
Hyväksyttävät kulut Tarpeelliset ja kohtuulliset kulut Erilliskulut / -tuotot Arviointikulut Ei kohdennettujen/projektien alijäämiä toisille projekteille/toiminnoille Ei poistoja, rahoituskuluja, tilintarkastuskuluja (ellei toiminta 100 % RAY-rahoitteista), sisäisiä kuluosituksia, varauksia Lomapalkkavelka ym. Vakuutus- ja työntekijäjaksotukset kyllä Raimo Hakola 2.3.2011 8
YHTEISKULUJEN JAKO Pienillä järjestöillä, joilla ei ole yleisavustusta ja joiden toiminnasta RAY:n avustukset kattavat merkittävän osan voidaan erilliskuluksi hyväksyä myös erilaisia toimisto-, kirjanpito- ja hallintokuluja Jos sama kustannus kohdistuu usealle toiminnolle, on kustannus jaettava mahdollisimman tarkasti, kuitenkin kustannustehokkaasti, olennaisuusperiaate! Esimerkkejä - Palkkahallinto henkilölukumäärien suhteessa - Kirjanpito tositemäärien suhteessa - Yleishallinto henkilökuntamäärien, menojen tai tulojen suhteessa - henkilöstökulut tuntikirjanpito tai muu työajanseuranta - posti, puhelin, kopiointi jne. käytön mukaan - varaukset - ei kulua? (verotettavan tuloksen pienentämiseksi) Kyse on arviosta!! Kannattaa sopia RAY:n kanssa etukäteen Olennaisuuden periaate!!! Raimo Hakola 2.3.2011 9