SuLVI:n puheenjohtajapäivät Rav. Arthur, Helsinki

Transkriptio

1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1

2 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa! Oman kokemukseni valossa: - LVI-insinööri - laskentatoimen merkonomi - toimiminen pienyrittäjänä - järjestöjen hallituksissa - järjestöjen tilin- / toiminnantarkastajana 2

3 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavat mm: Yhdistyksen säännöt Yhdistyslaki ( /89/503) Kirjanpitolaki (uudistus alk ) ja -asetus Tilintarkastuslaki (2015/ ) ja -asetus Tarkista lakien ja asetusten ajantasainen tilanne: Yhdistysrekisteri 3

4 Yhdistyslaki Kaikki rekisteröidyt yhdistykset ovat kirjanpitovelvollisia Yhdistyksen kokous on korkein päättävä elin Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen Lakia uudistettiin perusteellisesti mitä yhdistyksen sääntöjen tulee vähintään sisältää - yhdistyksen kokousten koollekutsumistavat monipuolistuivat, jos säännöissä mainitaan - säännöissä voidaan sallia etäosallistuminen ja äänen käyttäminen postitse tai sähköisesti 4

5 Yhdistyslaki Yhdistyksen kokous, esim. vuosikokoukset - jäsenet voivat yksimielisinä tehdä päätöksen ilman kokousta, pöytäkirja on kaikkien allekirjoitettava - yhdistyksen sääntöjen muutoksesta päättämiseen ei voi etäosallistua - yhdistyksen koosta riippuen on valittava tilintarkastaja(t) tai toiminnantarkastaja(t) - rahoittaja voi vaatia tilintarkastajaa vaikka yhdistys on tilintarkastuslain rajan alapuolella - tilintarkastajien hyväksynnät alk. HT, KHT ja JHT 5

6 Yhdistyslaki ( /89/503) Toiminnantarkastaja, 38 a : Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa. Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, on lisäksi valittava varatoiminnantarkastaja, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään. Toiminnantarkastajan on oltava luonnollinen henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajana ei voi olla vajaavaltainen taikka se, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton tarkastusta suorittaessaan 6

7 Yhdistyslaki Yhdistyksen hallitus: - yhdistyksellä on oltava hallitus, min 3 jäsentä - hallituksella on oltava puheenjohtaja, ei vajaavaltainen ja kotipaikka oltava Suomessa tai saatava lupa poiketa - hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita - hallituksen kokouksille ei ole erityisiä määräyksiä kokoon kutsumisen tai osallistumisen suhteen 7

8 Yhdistyslaki Yhdistyksen hallitus ja kokoukset: - päätösvaltaisuuden osallistujamäärä on säännöissä - ovatko kaikki jäsenet saaneet tiedon ja onko heillä mahdollisuus osallistua kokoukseen? Ellei niin kokous ei ole päätösvaltainen - päätökset tekee hallitus, puheenjohtajalla ei ole yksin päätösvaltaa ellei hallitus ole valtuuttanut - laki sanoo yksinkertaisesti: Hallitus edustaa yhdistystä. - tehtäväjaossa on varottava ns. vaarallisia yhdistelmiä!!, eli samalla henkilöllä rahan käyttö- ja valvontaoikeus! 8

9 Yhdistyslaki Hallitukselle kuuluvia tehtäviä: - huolehdittava, että kirjanpito on laillinen ja varainhoito luotettavasti järjestetty - jäsenluettelon pitäminen, pyynnöstä jäsenellä on oikeus tutustua siihen (täydellinen nimi ja kotipaikka) - hoitaa huolellisesti yhdistystä sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaan, mm. talousarvio, siksi tilinpäätökseen tulisi aina liittää talousarviovertailu vaikka laki ei sitä vaadi - hallituksen kokousten pöytäkirjat eivät ole julkisia, mutta se voi ne myös julkistaa 9

10 Yhdistyslaki Kuka vastaa lain mukaan yhdistyksen asioista? - säännöt ja nimenkirjoittajat on rekisteröitävä yhdistysrekisteriin - yhdistyksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa, väh. 2 tarkastajaa - vastuussa yhdistyksestä ovat ne, joiden tiedot ovat yhdistysrekisterissä, siis kannattaa ilmoittaa muutokset - säännöt ja niiden muutokset sitovat ulkopuolisia vasta kun ne on rekisteröity yhdistysrekisteriin 10

11 Kirjanpitolaki - kirjanpitolakiuudistus astui voimaan ja sitä noudatetaan siitä lähtien alkavina tilikausina - sen mukaan kaikkien yhdistysten on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa - määrittää myös rajat erilaisille vaatimuksille tilinpäätösaineiston suhteen - laissa määritelty toimintakertomus on määrätiedot sisältävä tilinpäätöksen osa, vain poikkeustapauksissa yhdistysten on se laadittava - siksi on mielestäni parempi yhdistysten käyttää nimitystä Vuosikertomus 11

12 Kirjanpitolaki - tilinpäätös on laadittava 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä - tilinpäätöksen ja tilikirjojen säilytysaika on 10 v. sen vuoden lopusta kun tilikausi on päättynyt - tositteiden säilytysaika vastaavasti on 6 v - lain mukaan yhdistyksellä ei ole velvollisuutta luovuttaa kopioita tilinpäätöksestä - avoimuus on yleensä kuitenkin hyvin suositeltavaa! 12

13 Tilintarkastuslaki Laki määrää velvollisuudesta valita tilin- tai toiminnantarkastaja: Yhteisössä ja säätiössä on valittava tilintarkastaja ja toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään. Jollei muussa laissa toisin säädetä, tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhteisössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää euroa; tai 3) palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä. 13

14 Tässä laissa tarkoitetaan: Tilintarkastuslaki 1) tilintarkastajalla 6 luvun 1 :n mukaisesti HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajaksi hyväksyttyä luonnollista henkilöä tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksyttyä yhteisöä; 2) HT-tilintarkastajalla luonnollista henkilöä, joka on 6 luvun 2 :n mukaiset edellytykset täytettyään hyväksytty tilintarkastajaksi; 3) KHT-tilintarkastajalla HT-tilintarkastajaksi hyväksyttyä luonnollista henkilöä, jolle on 6 luvun 3 :n 1 tai 4 momentin mukaisten edellytysten täytyttyä hyväksytty yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan KHT-erikoispätevyys; 4) JHT-tilintarkastajalla HT-tilintarkastajaksi hyväksyttyä luonnollista henkilöä, jolle on 6 luvun 3 :n 2 tai 4 momentin mukaisten edellytysten täytyttyä hyväksytty julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan JHT-erikoispätevyys; 5) tilintarkastusyhteisöllä yhteisöä, joka on 6 luvun 5 :n mukaiset edellytykset täytettyään hyväksytty tilintarkastusyhteisöksi; 14

15 Ja vielä verotus Yleishyödyllinen yhteisö maksaa tuloveroa elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta sekä tietyin edellytyksin kiinteistön tuottamasta tulosta. Yleishyödyllisen yhteisön verotusohjeet: FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Verotusohje_yleishyody llisille_yhteisoil% %29 Yleishyödyllisen yhteisön verotus, usein kysyttyä: FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Yleishyodyllisten_yhteis ojen_verotus us% %29 15

16 Yleishyödyllinen yhteisö: edelleen verotusta Tuloverolain 22 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii 1) yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Yleishyödyllinen ja sääntöjen mukainen toiminta on yleensä verotonta. 16

17 Yleishyödyllinen yhteisö: vielä verotusta Kaikkien tuloverolain 22 :ssä lueteltujen edellytysten tulee täyttyä yhtäaikaisesti, jotta yhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä. Yleishyödyllisyys arvioidaan sekä sääntöjen että tosiasiallisen toiminnan perusteella. Tällöin sekä sääntöjen että tosiasiallisen toiminnan on täytettävä yleishyödyllisyyden edellytykset. Yleishyödyllinen toiminta on verotonta ja yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta on yleensä verollista. Arviointi on verovuosikohtainen ja kokonaisvaltainen. Yleishyödyllisten yhteisöjen sääntöjen mukainen, merkittäväkin elinkeinotoiminta voi olla verotonta. 17

18 vieläkin verotusta Mikäli yhdistys harkitsee merkittävämpää elinkeinotoimintaan verrattavia varainhankintakampanjoita, on syytä ottaa selvää asioista. Säännöt, lait ja ennakkoratkaisut antavat vinkkejä varautumisen tarpeista. Euromääräisiä rajoja verottaja ei tunnusta, vaan tekee kokonaisarviointia. KHO:lta tulee selventäviä ennakkoratkaisuja ja verottajakin uusii ohjeitaan. 18

19 Tämä tällä kertaa, kiitokset mielenkiinnostanne! Kohti uusia seikkailuita, t. Yrjö 19