Yleistä RAY:n avustustoiminnan näkökulmasta

Transkriptio

1 Yleistä RAY:n avustustoiminnan näkökulmasta osastopäällikkö Mika Pyykkö Avustusosasto,

2 RAY:n toiminnan lähtökohdat Rahapelilupa vuoteen 2011 asti Uudistettu arpajaislaki lakiin kirjattu yksinoikeus Asetus Raha-automaattiyhdistyksestä Laki raha-automaattiavustuksista uudistetaan mennessä Rahapelitoiminnan valvonta sisäasiainministeriöllä Rahapelihaittojen valvonta ja tutkimus sosiaali- ja terveysministeriöllä Avustustoiminnan ohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä RAY:n hallituksessa sekä yhdistyksen kokouksen valitsemia että valtioneuvoston nimittämiä jäseniä Avustusosasto,

3 RAY:n arvot Asiakaskeskeisyys Avoimuus Luotettavuus Toiminnan tehokkuus Avustusosasto,

4 Avustustoiminnan lähtökohdista Lainsäädäntö, mm. arpajaislaki asetus Raha-automaattiyhdistyksestä laki raha-automaattiavustuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksen sopimus avustustoiminnan tulostavoitteista vuosille Avustusstrategia Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen 2. Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen 3. Ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen. Avustusosasto,

5 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö esittelee jakoehdotuksen valtioneuvostolle Valtioneuvosto päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus Avustukset RAY Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n toimitusjohtaja maksaa avustukset valvoo avustusten käyttöä Hakemukset Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelu Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustusosasto,

6 Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen saajat / kohteet yhteensä 756 kpl / av.kohd. (781) (1 587) Avustusstrategian vahvistamisen päälinja 86,7 milj. euroa ehkäisemisen päälinja 89,7 milj. euroa auttamisen päälinja 114,7 milj. euroa Yleisavustukset (Ay) 51,7 milj. euroa (51,9) Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) 132,8 milj. euroa (123,1) Investointiavustukset (B) 40,3 milj. euroa (34,4) Projektiavustukset (Ci / Ck) 66,2 milj. euroa (58,8) Valtiokonttorille 99,3 milj. euroa (99,3) (Vuosina yhteensä noin 1,7 miljardia euroa) Avustusosasto,

7 Avustusosasto,

8 Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty arpajaislaissa ja laissa raha-automaattiavustuksista. Tarkoitus, johon avustusta haetaan, on oltava yhteiskunnallisesti hyväksyttävä Avustuksen myöntämisen on oltava perusteltua sen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta Avustuksen myöntämisen on oltava tarpeellista hakijan omat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot ja muu julkinen tuki huomioon ottaen Avustuksen myöntämisellä saa olla vain vähäinen kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristävä vaikutus. Laki raha-automaattiavustuksista (2001/1056), 4 Avustusosasto,

9 Tavoitetila Suomessa on monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä. Järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää osallisuutta ja sen myötä terveyttä ja hyvinvointia. 2 Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset on turvattu. 3 Terveys- ja hyvinvointierojen kasvu maassamme taittuu. Terveyden ja hyvinvoinnin edellytykset jakautuvat aiempaa tasaisemmin eri väestöryhmien kesken. Avustusosasto,

10 Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen Rahoituksella vastataan ajankohtaisiin haasteisiin. Ikärakennemuutos Maahanmuutto / monikulttuurisuus Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet Avustusosasto,

11 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Avustusosasto,

12 Menestystekijät varmistavat onnistumisen Avustusstrategiaa tukevan järjestötyön menestystekijöitä on RAY:n näkemyksen mukaan viisi. Tavoitteellisuus Ajassa mukana Yhteistyöhakuisuus Varojen taloudellinen käyttö Ihminen keskiössä Ihminen on järjestötoiminnan lähtökohta ja aktiivinen toimija! Avustusosasto,

13 Yhteisiä haasteita vuodesta 2012 lähtien Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Yhteistyön lisääminen Järjestöjen keskinäinen Järjestöjen ja kuntien välinen (vrt. Kaste-ohjelma) Järjestöjen ja yritysten välinen Järjestöjen vahvistavan ja ehkäisevän työn roolin kehittäminen Tavoitteiden asettamisen (vrt. tarve) ja seurantakäytäntöjen selkiyttäminen Toimivien käytäntöjen hyödyntämisen laajentaminen Kehittämistyön tulosten juurruttaminen Avustusosasto,

14 Yhteisiä haasteita ja mahdollisuuksia Järjestöjen muuttuva rooli Osallistuminen, toimiminen, vaikuttaminen tavoite, teema Vapaaehtoisuus muoto, aikajänne Vertaistuki kanssakokija / -toimija Asiantuntijuus näkemyksellisyys Viestintä / tiedon levittäminen kuuntelu, keskustelu, sparraus Suunnitelmallisuus / kehittäminen uudistuminen, ennakoivuus Reagointi joustavuus Miksi, mitä tavoitellen, kenelle / keille, millä tavoin, kenen / keiden kanssa? Avustusosasto,

15 Ohjelmatoiminta RAY:n avustusohjelmat (v ) Emma & Elias Kolme temaattista toimintalinjaa Koordinaattorina Lastensuojelun Keskusliitto Eloisa ikä Ikäihmisten voimavarojen ja elämänhallinnan tukeminen Koordinaattorina Vanhustyön keskusliitto Muu ohjelmatoiminta Poikkihallinnollinen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen toimenpideohjelma Kaste-ohjelma Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelma Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Avustusosasto,

16 Hyvinvointi rakentuu yhteistyöllä Koulu Liikunta Järj stöt Oppilaitokset Sairaanhoitopiirit Tutkimuslaitokset Sosiaali Kela Terveys Ad hoc www Kylä, kaupunginosa Eduskunta, lainsäädäntö Työ Harrastus Naapurit Maakunnat Nuoriso GLOBALISAATIO ELY:t & AVI:t Kulttuuri Osaamiskeskukset ym. alueelliset organisaatiot Seurakunta Ystävät Perhe, suku Ympäristö EU Media Yritykset Avustusosasto,

17 Avustusosasto,

18 Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin käyttöönotto kehittämiskoordinaattori Sini Toikka

19 RAY:n avustusstrategian lähtökohdat RAY:n avustusstrategia Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Ongelmia kohdanneiden kansalaisten ja perheiden auttaminen

20 Tiimi 1: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Niina Pajari, tiimivastaava Sari Miettunen, avustusvalmistelija Heidi Hakulinen, avustusvalmistelija Anne-Mari Tuominiemi, avustusvalmistelija Marja Soikkeli, asiantuntijainsinööri (rakentaminen, peruskorjaus, asuntohankinnat)

21 Tiimi 2: Terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen Jussi Heinonen, tiimivastaava Mirja Nyroos-Seppänen, avustusvalmistelija Marika Heimo, avustusvalmistelija Ari Mattila, avustusvalmistelija Marja Soikkeli, asiantuntijainsinööri (rakentaminen, peruskorjaus, asuntohankinnat)

22 Tiimi 3: ongelmia kohdanneiden auttaminen ja tukeminen Margita Nylander, tiimivastaava Anne Kukkonen, avustusvalmistelija Heli Litja, avustusvalmistelija Iida Partanen, avustusvalmistelija Marja Soikkeli, asiantuntijainsinööri (rakentaminen, peruskorjaus, asuntohankinnat)

23 Kolme avustuslajia Toiminta-avustukset (A) Yleisavustukset (Ay) järjestön sääntöjen mukaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta syntyviin kuluihin Kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) jonkin järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon erillismenoihin Investointiavustukset (B) hankintoihin ja rakentamiseen Projektiavustukset (Ci, Ck) määräaikaiseen kehittämiseen ja kokeiluun

24 Ajankohtaista avustusvalmistelussa Tarkennetut talousarviot ja toimintasuunnitelmat: voimassaoleva tarkennettu talousarvio on maksujen pohjana Muutokset alkuperäisiin suunnitelmiin on hyvä tuoda ilmi hyvissä ajoin Järjestötapaamiset Yhteydenotot mieluiten sähköpostiin Järjestön tulevaisuuden suunnitelmista kannattaa keskustella keväällä, syksyllä ei tapaamisia Yhteistapaamisia suositellaan Haku päällä ajankohtaista avustusvalmistelussa Helsinki, Tampere, Rovaniemi, Oulu, Mikkeli

25 Toimintaympäristön tuntemus ja vuoropuhelu Järjestötyö ei elä omassa eriössään vaan sillä on yhteistyöpintaa muiden järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa Tunnetaanko toimintaympäristöä riittävästi? Tunnetanko muuta järjestötoimintaa? Mitä on meneillään tai suunnitteilla muissa järjestöissä? Järjestökentän sektoroituneisuus yhteistyön esteenä /hidasteena? Tunnetaanko kunnan toimintaa? Mistä kunta tietää, mihin järjestöön kannattaa ottaa yhteyttä? Järjestöjen verkostot, järjestötalot jne. helpottamassa järjestöjen välistä yhteistyötä ja työtä ulkopuolisiin tahoihin Kunnan tuki paikallisten järjestöjen perustyöhön olennaista. RAY:n rahoitus kehittämishankkeille ja toiminta-avustukset pääosin valtakunnallisille tai alueellisille toiminnoille

26 Pysyvät rakenteet edesauttamassa toimintojen juurtumista Pysyviä rakenteita, joissa tulokset elävät Määräaikainen projektitoiminta ei ole itsetarkoitus, vaan tulosten pitäisi voida juurtua osaksi perustoimintaa (esim. osaksi kunnan toimintaa, osaksi järjestöjen perustoimintaa, osaksi muiden tahojen toimintaa) monesta alun perin järjestövetoisesta hankkeesta on poikinut tuloksia, jotka ovat nykyään osa kuntien vakinaista toimintaa, esim. Porin kodinhoitohenkilöstön sijaishoito ja Kaarinassa vakinaistettu vanhusneuvolatoiminta Laajempien hankekokonaisuuksien ja monitoimijahankkeiden mahdollisuudet esim. Kaste on järjestöille mahdollisuus, ei pakkopulla Tarvitaan riittävän yhtenäiset tavoitteet, yhteistyörakenne ja yhteistyöhön sitoutuneet kumppanit Kaste-työskentely lähentänyt eri toimijoita Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Eri toimijoiden roolit (myös vastuut ja valtuudet) sovittava selkeästi jo hanketta suunniteltaessa

27 Verkkoasioinnin käyttöönotto Tiedon kulku nopeutuu, kun järjestöt pääsevät käyttämään verkkoa asioidessaan RAY:n kanssa. Hakemuksen täyttäminen on joustavampaa ja sen käsittely nopeutuu. Avustukset vuodelle 2013 haetaan verkkoasioinnin kautta Verkkoasiointia varten haetaan käyttöoikeudet ja tunnukset lomakkeella, joka löytyy RAY:n nettisivuilta aineistopankista (aineistopankki - lomakkeet - muut) Verkkoasioinnissa otetaan käyttöön aluksi valmistelun osuus. Vuonna 2013 valmistuvat valvonnan ja seurannan osuudet, vuonna 2014 maksatus

28

29 Seurannan sisältö ja kehittäminen Janne Jalava seurantapäällikkö RAY/avustusosasto Avustusosasto, Janne Jalava,

30 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava avustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla avustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Rahapeliyhteisön on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen avustusten tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden vaikutuksia kilpailuun ja eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden muita vaikutuksia. Rahapeliyhteisön on määräajoin arvioitava avustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Avustusosasto, Janne Jalava,

31 Muita virallisia painotuksia RAY/STM tulossopimus Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminta tuottaa yhteiskunnalle tietoa hyvistä käytännöistä, kehittämistoiminnan tuloksista, tulosten leviämisestä sekä juurtumisessa havaituista ongelmista Avustustoiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmiä kehitetään erityisesti avustettujen toimintojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi ja toteamiseksi. RAY-avustuksilla tuetun toiminnan laatua ja vaikuttavuutta edistetään sekä kehittämällä avustustoiminnan käytäntöjä että tehostamalla innovaatiohakuisen kehittämistoiminnan ohjaus- ja arviointipanosta RAY avustusstrategia Eräänä menestystekijänä tavoitteellisuus Tavoitteelliseen toimintaan kuuluu, että toimintaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan Tavoitteiden seuranta tekee mahdolliseksi myös sen, että onnistumisista, tuloksista ja vaikutuksista voidaan viestiä jäsenistölle, rahoittajille ja muille sidosryhmille. Avustusosasto, Janne Jalava,

32 Mihin seurannalla pyritään? 1) Seurantaa tehdään, jotta sen tuottama tieto auttaa järjestöjä entistä paremmin kehittämään omaa toimintaansa toimintaympäristön vaatimuksien mukaiseksi. 2) Seurantatietoa hyödynnetään jakoehdotuksen valmistelussa ja avustusten suuntaamisessa. 3) Seurantatiedolla lisätään avustetun toiminnan läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisella tasolla. 4) Seurantatiedolla tuotetaan tietoa (valtiolle/) STM:lle avustetun toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. 5) Seurantiedon kautta voidaan paremmin hahmottaa ja levittää hyviä käytäntöjä, paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin sekä välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä. Avustusosasto, Janne Jalava,

33 Miten seuranta toteutetaan? Tavoitteena strukturoitu järjestelmä, joka avulla saadaan mahdollisimman yhteismitallista, luotettavaa ja vertailtavaa tietoa. RAY:n puolella seurannasta vastaavat seurantapäällikkö ja tiimien seurantavastaavat; mukana kiinteästi myös koko valmistelu ja valvonta Seurantajärjestelmään kehitetään seuraavanlaisia kokonaisuuksia: 1) Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuottaman tiedon kerääminen 2) Osallistujatiedon kerääminen ja seuranta 3) Yhteistyökumppaneiden (toimintaympäristön) tuottaman tiedon kerääminen ja seuranta 4) Järjestöjen tekemä itsearviointi koko toiminnasta 5) Lupaavien käytäntöjen ja toimintojen seuranta 6) Yhtenäinen loppuraportin rakenne, jossa hyödynnetään em. tietoja (hankkeille) Avustusosasto, Janne Jalava,

34 Toimintakokonaisuudet 1) Järjestötoiminnan rakenteiden tukeminen 2) Matalan kynnyksen osallistumis- ja toimintapaikat 3) Loma- ja leiritoiminta 4) Viestinnällinen vaikuttaminen ja koulutus 5) Ryhmämuotoinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 6) Yksilöllinen tuki ja toimintakyvyn edistäminen 7) Asumisen edistäminen ja kehittäminen 8) Palvelujärjestelmän ja toimintakokonaisuuksien kehittäminen 9) Kriisiauttaminen Avustusosasto, Janne Jalava,

35 Miten seuranta toteutetaan Seurantajärjestelmä kehitetään vuosien 2011 ja 2012 aikana ja otetaan käyttöön 2013 Pilotointi noin 220 järjestön kanssa Huomioitava kuitenkin jo nyt: Jokaisen järjestön tulee valita seurannasta vastaava henkilö /henkilöt Itsearviointi on olennainen osa: Itsearviointi tarkoittaa seurantajärjestelmän näkökulmasta kerättyjen tulosten analyysiä, jonka vaikutukset pitää näkyä järjestelmässä yhteenvetona Itsearvioinnin tapoja on useita: ei ole yhtä oikeaa tapaa Avustusosasto, Janne Jalava,

36 Miten seuranta toteutetaan Hankkeiden loppuraportin sisällöstä tullaan antamaan suositukset (alaotsikko/teemakohtaiset) valmis järjestelmä aikanaan pyytää hankkeilta loppuraportin, muuten pilotointi keväällä Tulokset olivat hyvät. C-hankkeista tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys joka vuosi (helmikuu) Ak-avusteiset toiminnot täyttävät tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen järjestelmään joka toinen vuosi järjestelmä pyytää sen (maaliskuu) Yleisavusteiset toiminnot vielä selvityksen alaisena Seurantaa tehdään jatkossa valmiin järjestelmän kautta myös em. peruskäytäntöjen lisäksi esimerkiksi ohjelmatai toimintoryhmäkohtaisten erillisselvitysten tai tutkimusten avulla. Kyse on tällöin syvällisemmästä tiedon keräämisestä ja analyysistä. Avustusosasto, Janne Jalava,

37 Seurantajärjestelmän logiikka (Ak ja C) Järjestöt Osallistujatiedon kerääminen Työntekijöiden ja vapaaehtoisten tuottaman tiedon kerääminen RAY:n seurantatiimi Myös valmistelu ja valvonta Yhteistyökumppaneiden tuottaman tiedon kerääminen Itsearviointi Lupaavat käytännöt (vain C) Loppuraportti Avustusosasto, Janne Jalava,

38 Mitä seurantajärjestelmä järjestöiltä vaatii? Seurantatiedon keräämisen perusteiden osaamista Seurantatiedon kokoamista sähköiseen muotoon ohjeiden mukaisesti Itsearviointiin keskittymistä ja sen tulosten konkretisointia kerätyn tiedon pohjalta ns. arvioivan työotteen kehittämistä Lupaavien käytäntöjen kehittämistä ja kuvaamista Loppuraportin kirjoittamista Tarvittaessa valmiutta vastata kysymyksiin ja erityisesti intoa kehittää yhdessä RAY:n kanssa toimintojensa tuloksia ja vaikutuksia Avustusosasto, Janne Jalava,

39 RAY:n viestintä palvelee Marja Konttinen, viestintäpäällikkö

40 Tervetuloa RAY:n viestintä järjestöjen kaverina RAY tukee -merkin käyttö Yhteystiedot 2

41 Avustusviestinnän tehtävät Viranomaistiedotus (julkisuuslaki- ja asetus) RAY:n strategian ja avustusstrategian tukeminen Strategian tekeminen ymmärrettäväksi Strategisten tavoitteiden edistäminen viestinnän keinoin Yrityskuvan kehittäminen sekä talon sisällä että ulkoisesti Perustyön tukeminen tiedonkulun varmistaminen viestintäkanavien ylläpito Yhteistyön ja keskustelun ylläpitäminen järjestöjen kanssa

42 Kohderyhmät Avustusta hakevat/saavat järjestöt Järjestöjen sidosryhmät kunnat sosiaali- ja terveysalan yrittäjät Regulaattorit poliittiset päättäjät Valtionhallinto EU RAY:n oma henkilökunta Suuri yleisö (tiedotusvälineiden kautta)

43 Keskeisiä viestintäkanavia RAY:n julkaisut ja verkkosivut Avustuksen oma asiakaslehti Tukipotti, 4 nroa / vuosi lähetetään kaikille avustuksensaajille Uutiskirje n. 10 kertaa vuodessa Lähetetään kaikille avustuksensaajille Voi tilata RAY:n verkkosivuilta Oppaat, ohjeet, verkkopalvelut Neuvonta, tilaisuudet Tapaamiset Tiedotusvälineet

44 RAY tukee -merkin käyttäminen Pelisaliesittäytyminen Järjestölehtikampanja 6

45 RAY turvaa järjestöjen toiminnan edellytyksiä - sanansaattajia tarvitaan Enemmistö suomalaisista kannattaa RAY:n yksinoikeutta rahaautomaatteihin ja kasinopeleihin Kannatus perustuu siihen, että rahat menevät hyvään tarkoitukseen, kansanterveydelle. Kansalaiset saavat tietoa RAY:n voittovarojen käytöstä RAY:n yrityskuvamainonnasta ja muusta viestinnästä (media) Avustusta saaneiden järjestöjen avulla Avustuksensaajien kannattaa tuoda aktiivisesti esiin se, että toimintaa rahoitetaan RAY:n tuella Käyttämällä RAY tukee -merkkiä Mainitsemalla, että RAY tukee toimintaa, kun järjestön toimintaa esitellään esim. medialle tai sidosryhmille. 7

46 Yleistä tukimerkin käytöstä RAY tukee -merkillä tuot esiin, mihin RAY:n voittovarat käytetään ja mitä niillä saadaan Suomessa aikaan Merkkiä tulee käyttää painetuissa ja sähköisissä julkaisuissa ja tiedotteissa, kun toimintaan on myönnetty RAY:n avustusta, esim. verkkosivuilla Esitteissä ja julisteissa ppt-esityksissä tiedotteissa ja työpaikkailmoituksissa Merkin sijainnin julkaisussa voi itse valita. Suositeltavat vähimmäiskoot ovat Verkossa 100 x 100 pikseliä Painotuotteissa 2 x 2 cm 8

47 Käyttöohjeita (1) Pyri käyttämään merkkiä valkoisella pohjalla. Valkoisen reunuksen ansioista merkin voi kuitenkin sijoittaa myös kuvan tai väripinnan päälle. Järjestöt eivät saa käyttää RAY:n yritystunnusta 9

48 Käyttöohjeita (2) Merkistä on olemassa myös harmaasävyinen versio. Silloin kun painotekniikka ei salli neliväripainatusta tai rasteria, käytä tukimerkin yksiväristä versiota (=ilman noppataustaa) (esim. jos merkki applikoidaan vaatteeseen). Yksiväristä versiota voidaan käyttää mustana, valkoisena tai sinisenä. 10

49 Järjestön esittelymahdollisuus pelisalissa Avustusta saavat järjestöt ovat tervetulleita esittelemään toimintaansa RAY:n Potti- ja Täyspotti-pelisaleihin. Esittäytyminen salissa kestää yleensä noin 2-4 tuntia ja on mahdollista pelisalien aukioloaikoina. Lisätiedot ja ohjeet: 11

50 Järjestölehtikampanja 2012: Pidämme huolta Avustuksensaajien käyttöön tarkoitettu kampanja kertoo tänä vuonna, että järjestöt auttavat ihmisiä pitämään huolta itsestään ja toisistaan eri elämäntilanteissa. Julkaisemalla ilmoituksen voitte kertoa jäsenillenne ja sidosryhmillenne, minkä verran saatte tänä vuonna avustusta toimintaanne. Ilmoituksen voi tilata yhdeksällä eri kuvavaihtoehdolla. Tekstiosassa kerrotaan, paljonko toimintanne saa kuluvana vuonna raha-automaattiavustusta. Ilmoitustilasta ei makseta korvausta, mutta RAY vastaa ilmoituksen suunnittelu- ja valmistuskuluista. Lisätiedot: 12

51 Lisätietoja ja ohjeita Tukimerkin sähköiset versiot Ohjeet merkin käytöstä käytöstä Lehtikampanjan ohjeet Ray.fi > Järjestöt > Aineistopankki > Ray tukee -merkki ja kampanja Lisätiedot ja ohjeet: Liisa Kairesalo, tiedottaja p , 13

52 Kiitos! 14

53 Kristian Seemer, valvontapäällikkö Raha-automaattiyhdistys, Avustusosasto Turuntie 42 PL Espoo puhelin: fax: kristian.seemer@ray.fi

54 AVUSTUSTEN KÄYTÖN VALVONTA JA SEURANTA OHJAUS JA NEUVONTA oppaat ja ohjeet nettisivut: tilaisuudet järjestökäynnit päivittäisneuvonta sähköpostilla ja puhelimitse MAKSATUSTARKASTUS B- ja C-avustukset + osa A-avustuksista n maksupyyntöä vuodessa VUOSISELVITYKSET kaikki järjestöä LAUSUNNOT KÄYTTÖTARKOITUS- MUUTOKSISTA STM:LLE KÄYTTÖAJAN PIDENNYSPÄÄTÖKSET TALOUDEN SEURANTA - tilastotietoja - taloudellisen aseman arvio TOIMINNAN ARVIOINTI - järjestö itse arvioi - RAY itse arvioi tai teettää ulkopuolisilla arviointeja TARKASTUSKÄYNNIT vuodessa

55 Valvonnan tunnuslukuja Vuosiselvitykset Tarkastuskäynnit Maksupyynnöt Lausunnot stm Pidennyspäätökset Vuoden 2009 tarkastuskäynnit sisältävät 147 kpl yleisavustuksiin liittyvää käyntiä

56 AVUSTUSTEN MAKSAMINEN Raha-automaattiyhdistys, valvontapäällikkö Kristian Seemer

57 AVUSTUSTEN MAKSAMINEN Ay-ja Ak-avustukset helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa poikkeusmahdollisuus, jos toiminta jaksottuu epätasaisesti B- ja C-avustukset (ja osa Ak-avustuksista) sitä mukaan kuin kuluja toteutuu 2 3 kk:n ennakot mahdollisia toteutuneet kulut ja tuotot täytyy selvittää kustannuspaikkakohtaisella tuloslaskelmalla RAY:lle annettava oikeat ja riittävät tiedot AVUSTUSPOTTI excel-työkalu avustuksen käytön seurantaan, RAY:lle toimitettava kuitenkin aina myös kustannuspaikkakohtainen tuloslaskelma

58 MAKSATUSKÄYTÄNTÖ käytettävä maksupyyntölomaketta (3741) samalla lomakkeella voi olla useampi kohde vain yksi summa/avustuskohde tälle lomakkeelle erillinen kohdekohtainen lomake ennakoiden erittelyyn (3742) toteutuneet erilliskulut ja -tuotot täytyy selvittää kustannuspaikkakohtaisella tuloslaskelmalla Excel-työkalutaulukon (Projektipotti) käyttö apuna jälkiselvitykset tehtävä ajoissa, mielellään uuden ennakon hakemisen yhteydessä käsittely kestää noin 2 viikkoa

59 MAKSATUSKÄYTÄNTÖ Todenna järjestön pankkitili kirjallisesti lähettämällä RAY:n maksatukseen joko kopio pankin tiliotteesta tai tilisopimuksesta. Vahvista myös mahdolliset allekirjoitusvaltakirjat Mikäli avustuspäätös poikkeaa olennaisesti hakemuksessa esitetystä, RAY pyytää toimittamaan tarkennetun talousarvion ja toimintasuunnitelman ensimmäisen maksupyynnön mukana Oppaat ja lomakkeet löydät verkkosivuiltamme osoitteesta Ray.fi > Avustustoiminta > Aineisto-pankki Projektiavustusta ei makseta loppuun ennen projektin loppuselvityslomakkeiden toimittamista. Toimita projektin loppuselvityslomakkeet, viimeistään viimeisen maksuerän yhteydessä. Tee projektin loppuselvitys lomakkeella Lähetä viimeisestä maksuerästä myös maksupyyntölomake (3741)

60 OIKEAT ja RIITTÄVÄT TIEDOT olennaiset tiedot Pystyisitkö itse - tekemään antamillasi tiedoilla päätöksen avustusten maksusta - tekemään ratkaisun avustuksen käyttötarkoituksen mukaisesta käytöstä - tarkastamaan avustuksiin liittyvät jaksotukset avustuskohteittain lähettämästäsi materiaalista Selviääkö maksupyynnön liitteenä olevasta kirjanpidon raportista kumulatiiviset erilliskulut ja tuotot Maksuihin liittyvä lisätieto esille niin, että sen myös huomaa!

61 TULKINTOJA AVUSTUSLAISTA Raha-automaattiyhdistys, valvontapäällikkö Kristian Seemer

62 AVUSTUKSEN HYVÄKSYTTÄVÄ KÄYTTÖ Avustuspäätöksen käyttötarkoitusteksti ehtoineen ja rajoituksineen on siten ratkaiseva avustuksen käytön kannalta. Hakemuksessa esitetty talousarvio ja toimintasuunnitelma ovat avustuksen maksun ja hyväksyttävän käytön perustana, jollei avustuspäätöksessä muuta todeta Avustusta ei voi kuitenkaan käyttää sellaisiin kuluihin, joita avustuslain mukaan sillä ei voi kattaa, tämä siitäkin huolimatta, että ne olisi budjetoitu hakuvaiheessa erikseen Jos järjestö aikoo toimia toisin kuin hakemuksessaan on ilmoittanut, muutoksista on oltava yhteydessä Raha-automaattiyhdistykseen

63 SUUNNITELMIEN MUUTTAMINEN Pienehköt muutokset ovat mahdollisia, kunhan tavoitteet ovat ennallaan ja toteutustapa (kulurakenne) olennaisesti samanlainen kuin hakemuksessa poikkeustapauksissa sosiaali- ja terveysministeriö voi erillisestä hakemuksesta vähäisessä määrin muuttaa projektin käyttötarkoitusta joskus voi tulla tilanne, että huomataan, ettei projektia kannata kaavailulla tavalla viedä eteenpäin -> projekti voidaan keskeyttääkin Turvallisinta olla yhteydessä RAY:een muutostilanteissa (vrt. avustuslain 10, 8, 27, 28 ja 36 )

64 Avustuksen saajan tiedonantovelvollisuus Oikean ja riittävän kuvan antamiseksi on raha-automaattiyhdistykselle ilmoitettava kaikki sellainen tieto, jolla on tai saattaisi olla vaikutusta avustuksen myöntämiseen tai myönnetyn avustuksen käytön hyväksyttävyyteen Järjestölle RAY:ltä saatu lupa poikkeavaan käytäntöön on voitava esittää kirjallisessa muodossa Avustuksen saajan tiedonantovelvollisuus on jatkuvaa Avustuksen saaja ei täytä ilmoitusvelvollisuuttaan, mikäli se raportoi olosuhteiden tms. muutoksista vasta vuosiselvitysvaiheessa, jos niiden saattamisella raha-automaattiyhdistyksen tietoon aikaisemmin olisi ollut vaikutusta avustusten myöntämiseen tai käytön hyväksyttävyyteen Vrt. avustusten takaisinperintä, avustuslain

65 KOHDENNETUN AVUSTUKSEN (Ak ja C) HYVÄKSYTTÄVÄT KULUT vain erilliskulut tuotoilla vähennettynä ei kuluja, joita olisi ilman projektiakin päätösteksti ja hakemus tulkinnan perustana jos avustuspäätös oli olennaisesti pienempi kuin hakemus, uudet suunnitelmat RAY:lle toiminnallisiin kuluihin, ei juurikaan hankintoihin, pääsääntöisesti 1. vuonna mahdollinen maksatusprosentti otettava huomioon

66 Hyväksyttävät kulut tarpeellisuus ja kohtuullisuus Kulujen tarpeellisuuden kannalta on aina arvioitava, onko jokin kulu välttämätön toiminnan tai hankkeen toteutumisen kannalta Vaikka jokin kulu katsottaisiin ehdottoman tarpeelliseksi, voi olla, että jokin tietty kulu suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin ei ole kohtuullinen Avustuskohteiden avustusten käytön kohtuullisuudessa ja tarpeellisuudessa tulisi käyttää harkintaa esimerkiksi seuraavasti: Jos järjestö käyttäisi varat omista varoistaan, toimisivatko ne rahan käytön osalta samalla tavalla? Esim. Jos järjestö käyttäisi varat omista varoistaan, lähettäisikö se 5 10 henkilöä ulkomaille seminaariin? Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi tietyt yksittäiset hankinnat, joita ei ole budjetoitu tai sellaiset ulkopuolelta ostettavat palvelut, jotka voitaisiin suorittaa myös omalla henkilöstöllä ja jota ei ole hakemusvaiheessa ilmoitettu raha-automaattiyhdistykselle

67 Hyväksyttävät kulut - hallintokulut Toimisto- ja hallintokulujen hyväksyminen edellyttää lisäksi, että näiden kulujen kohdistamisperusteet ovat selkeästi ja perustellusti määritetyt ja että ne ovat kohteen talousarvion mukaisia ja pysyvät koko vuoden samanperusteisina Muista dokumentoida jakoperusteet Hallintokulujen jako tulee käydä läpi vuosittain Tarvittaessa jakoperusteen asianmukaisuudesta tulee olla yhteydessä avustusosastolle järjestönne tarkastajaan, jonka nimi on ilmoitettu avustuspäätöksessänne

68 Hyväksyttävät kulut - hallintokulut Vakiintuneen käytännön mukaan yleisavustusta saavassa järjestössä hallinto- ja tukitoiminnot tulee kattaa yleisavustuksella (muista, että sama sääntö on voimassa myös hallinnon ak-avustuksissa vrt. tasapuolisen kohtelun vaatimus) Mikäli järjestö saa yleisavustusta, jolla se kattaa hallintonsa kulut ja myy edelleen hallintopalveluja toiselle yhteisölle tai säätiölle, tulee saatavat tuotot kirjata kulujen oikaisuksi, ei tuotoksi Mahdolliset toimitilojen edelleen vuokraamisesta saatavat tuotot tulee kirjata kulujen oikaisuksi yleisavustuksen kustannuspaikalle, jos toimitilavuokrat katetaan yleisavustuksesta Tämä sen vuoksi, että yleisavustus poikkeaa avustuslajina muista avustuksista siinä, että yleisavustuksen käyttöä laskettaessa siihen ei noudateta netotusperiaatetta

69 YHTEISKULUJEN JAKO - ESIMERKKI Jos sama kustannus kohdistuu usealle toiminnolle, on kustannus jaettava mahdollisimman tarkasti, kuitenkin kustannustehokkaasti, olennaisuusperiaate! Esimerkkejä - Palkkahallinto henkilölukumäärien suhteessa - Kirjanpito tositemäärien suhteessa - Yleishallinto henkilökuntamäärien, menojen tai tulojen suhteessa - henkilöstökulut tuntikirjanpito tai muu työajanseuranta - posti, puhelin, kopiointi jne. käytön mukaan - varaukset - ei kulua (verotettavan tuloksen pienentämiseksi?)

70 HYVÄKSYTTÄVÄT KULUT - VUOKRAKULUT Järjestön omistuksessa olevan toimiston laskennallinen vuokra ei ole hyväksyttävä kulu Vuokrakulut hyväksytään pääsääntöisesti vain sellaisista toiminnan käytössä olevista tiloista, joita avustuksensaajalla ei ollut käytössään ennen kyseisen toiminnan aloittamista. Mikäli avustettu toiminta tapahtuu tiloissa, joiden rakentamiseen tai hankintaan on saatu raha-automaattiavustusta, erilliskuluksi voidaan hyväksyä tiloista maksettava hoitovastike, mikäli tilat on rakennettu tai hankittu nimenomaan kyseistä avustettavaa toimintaa varten Jos järjestöllä on useampi avustus, vuokra tai yhtiövastike ja tilojen ylläpitokulut jaetaan käytössä olevien neliöiden suhteessa toiminnoille

71 Hyväksyttävät kulut - hankinnat Projektien ja kohdennettujen toiminta-avustusten hankinnat kirjattava suoraan kuluksi tuloslaskelmaan, edellyttäen, että ne ovat RAYhankkeen kannalta tarpeellisia RAY:n avustuskäytännössä edellytetään, että kaikki vähänkin suuremmat tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava mm. kustannusten pitämiseksi kohtuullisina. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi pyytämällä tarjouksia useammasta kuin yhdestä paikasta. Pyydetyt tarjoukset on hyvä sisällyttää osaksi avustuksen saajan kirjanpito- tai hallintomateriaalia Projekteille hyväksytään hankintoja ainoastaan projektin ensimmäisenä vuotena, jos ne on budjetoitu

72 Hyväksyttävät kulut - henkilöstökuluista Vapaaehtoisiin henkilösivukuluihin voi huomioida lounassetelit ja työterveyshuollon, mutta ei esimerkiksi vapaaehtoista eläkevakuutusta tms. kuluja Käytännössä lakisääteiset henkilöstökulut (vrt. edellä kuitenkin lounassetelit) hyväksytään Kaikissa tulkinnallisissa tapauksissa järjestön on syytä olla yhteydessä RAY:n avustusosastoon Ei ennen RAY-projektin alkua palkkalistoilla olleiden työntekijöiden kuluja

73 Hyväksyttävät kulut - henkilöstökuluista Avustuksen saaja voi joutua tilanteeseen, jossa se esimerkiksi tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi joutuu irtisanomaan henkilöstöään RAY-avustuksilla ei voi kattaa työntekijöiden irtisanomiskuluja, vaan RAY-avustuksilla voi kattaa ainoastaan sellaisia palkkakuluja, joita vastaan on ollut työntekovelvoite eli jota vastaan on tehty todellisia työsuoritteita RAY-hankkeelle RAY-avustuksilla ei voi myöskään kattaa oikeudenkäyntikuluja tai niistä aiheutuneita oikeuden langettamia korvauksia. Edellä kuvatut kustannukset tulee kattaa järjestön omista varoista Tulospalkkiot EI RAY hankkeissa, koska sitä on vaikea seurata ja sitä saatetaan käyttää projektin tai hankkeen tuloksen järjestely eränä

74 Hyväksyttävät kulut ulkopuoliset palvelut Ulkopuolelta vuokratut tai ostetut asiantuntijapalvelut eivät kuulu henkilöstökuluihin, vaan ne ovat ulkopuolelta ostettuja palveluita Hakemuksesta tai projektisuunnitelmasta tulee lisäksi käydä ilmi, mitä ostetaan, mihin hintaan ostetaan ja keneltä ostetaan Lisäksi hakemuksessa tai sen liitteessä pitää pystyä mainitsemaan, miksi kyseinen henkilö on ostettava ulkopuolelta projektin tai hankkeen käyttöön, eikä ostettavaa palvelua voida suorittaa omalla henkilöstöllä BUDJETOI ULKOPUOLISET PALVELUT!!!

75 Hyväksyttävät kulut arvionvaraiset ja muut laskennalliset erät Hyväksyttäviä kuluja eivät ole poistot, arvonvähennykset, vuokraarvot eivätkä sellaiset varaukset tai sellaiset laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kuluihin tai menetyksiin Hyväksyttäviä ovat siten vain todelliset kulut: sellaiset, jotka on rahalla maksettu tai joiden maksamiseen on syntynyt velvoite ja jonka määrä pystytään luotettavasti osoittamaan lomapalkkavelka ja työntekijän vakuutusjaksotukset tms. Pakolliset ja vapaaehtoiset varaukset eivät ole hyväksyttäviä kuluja, koska niiden tarkkaa määrää tai toteutumisajankohtaa ei pystytä määrittelemään

76 Hyväksyttävät kulut - Varainhankinnan tuotot ja kulut Erittele varainhankinnan tuotot ja kulut selkeästi RAY:lle (vrt. KPA 3 ) Tämä sen vuoksi, että varainhankinnan tuotot eivät ole avustuslain mukaisia erillistuottoja, eivätkä varainhankinnan kulut avustuslain mukaisia erilliskuluja Kuluja ei myöskään lasketa osaksi yleisavustuksella katettavia hyväksyttäviä kuluja Tyypillisiä varainhankinnan eriä ovat jäsenmaksuista ja ja erilaisista keräyksistä saatavat tuotot, lahjoitukset, ilmoitus- ja mainoskulut sekä liiketoiminnan tuotot ja kulut Muista laittaa meno tulon kohdalle!!

77 Hyväksyttävät kulut lainojen lyhennykset ja rahoituserät Hyväksyttäviä kuluja eivät ole lainojen lyhennykset eivätkä muut kuin avustuslain 14 :n mukaiset sellaiset rahoituskulut Eli investointihankkeiden perustamismenojen rahoittamiseksi otettujen lainojen korko- ja muiksi rahoituskuluiksi rakentamisen ja/tai peruskorjauksen toteuttamiseksi solmitun urakkasopimuksen allekirjoituspäivän ja töiden valmistumispäivän väliseltä ajalta. Rakennuksen valmistumisen jälkeen syntyneet korkokulut eivät ole perustamismenoiksi hyväksyttäviä. Vastaavana ajanjaksona saadut korkotuotot vähennetään em. korkokuluista

78 Hyväksyttävät kulut - muistilistaa Tarpeelliset ja kohtuulliset kulut Erilliskulut ( = olisiko tätä kulua ilman tätä toimintaa?) / -tuotot ( = olisiko tätä tuottoa ilman tätä toimintaa?) Arviointikulut, jotka on budjetoitu (etenkin suuremmissa arvioinneissa) Ei kohdennettujen/projektien alijäämiä toisille projekteille/toiminnoille Ei poistoja, rahoituskuluja, sisäisiä kuluosituksia, varauksia tai muita sellaisia kulukirjauksia, joihin ei liity maksua Lomapalkkavelka ym. vakuutus- ja työntekijäjaksotukset kyllä Ei sanktioluonteisia kuluja

79 Hyväksyttävät kulut Tarpeelliset ja kohtuulliset kulut Erilliskulut / -tuotot Arviointikulut Ei kohdennettujen/projektien alijäämiä toisille projekteille/toiminnoille Ei poistoja, rahoituskuluja, tilintarkastuskuluja (ellei toiminta 100 % RAY-rahoitteista), sisäisiä kuluosituksia, varauksia Lomapalkkavelka ym. Vakuutus- ja työntekijäjaksotukset kyllä

80 TARKASTUSKÄYNNIT järjestöä vuodessa joidenkin avustusten tarkastus kirjanpidosta joskus koko hallinnon ja talouden tarkastus tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointia - tehdään kirjallinen tarkastuskertomusalustava -> järjestön kommentit -> lopullinen

81 Laki raha-automaatti- avustuksista (1056/2001) Raha-automaattiyhdistys, valvontapäällikkö Kristian Seemer

82 Laki raha-automaatti- avustuksista (1056/2001) Voimassa alkaen sisältää sekä RAY:tä että avustuksen saajia velvoittavia säädöksiä RAY on julkaissut lain käyttö- ja selvitysoppaan Aikaisempien vuosien avustuksiin sovelletaan vnp 929/1998:n säädöksiä

83 Avustuslain 1 luku 1 soveltamisala - Kenelle avustuksia voidaan myöntää - Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen - Yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille - Keskeinen periaate sosiaali- ja terveysalan järjestöille - Lakia sovelletaan myös Suomen rajojen ulkopuolella toteutettavaan toimintaan (suomalaisten ja suomensyntyisten hyväksi ulkomailla) 2 maksaminen - Määritellään julkinen tuki ja julkinen avustus - Julkiseen tukeen luetaan julkisten avustusten lisäksi mm. lainat, korkotuki, takaukset ja maksuhelpotukset

84 Avustuslain 2 luku 3 Avustuslajit - Toiminta-avustukset ja erityisavustukset - Toiminta-avustus = yleisavustus tai kohdennettu toiminta-avustus - Erityisavustus = projekti- tai investointiavustus 4 Avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset - Pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään yleisistä edellytyksistä, joiden täyttyminen on avustuksen myöntämisen ehdoton oikeudellinen edellytys - Julkiseen tukeen luetaan julkisten avustusten lisäksi mm. lainat, korkotuki, takaukset ja maksuhelpotukset - Avustuksen hakijoilla ei ole subjektiivista oikeutta avustuksen saamiseen

85 Avustuslain 3 luku 5 Avustuksen hakeminen - Haetaan kirjallisesti ja hakemus toimitettava RAY:lle - RAY:llä tiedottamisvelvollisuus avustusten hakemisesta - Hakuajoista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1170/2001) - Annettava oikeat ja riittävät tiedot 6 Avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset - RAY valmistelee jakoehdotuksen avustusten myöntämisestä - Ehdotukseen liitettävä avustussuunnitelma (ei sido avustuksen myöntäjää) - STM:n esittelystä valtioneuvosto tekee päätöksen

86 Avustuslain 3 luku 7 avustuspäätös - kirjallisena kaikille hakijoille - käyttötarkoitus ja määrä (vähimmäissisältö) - voi sisältää avustuksen käyttämistä koskevia ehtoja ja rajoituksia, jotta avustuslain 4 :n yleisten ehtojen toteutuminen voidaan varmistaa - mahdollinen enimmäismäärä hyväksytyistä kuluista 8 maksaminen - toiminta-avustukset (A) automaattisesti vuosineljänneksittäin poikkeusmahdollisuus, jos toiminta jaksottuu epätasaisesti - muut (B ja C) maksupyyntöjen perusteella kustannusten ajoittumisen mukaisesti - Oikeat ja riittävät tiedot

87 Avustuslain 4 luku 9 avustuksen käyttö - päätöksen käyttötarkoitus ehtoineen ja rajauksineen ratkaiseva - Toissijainen tulkinta hakemuksesta - investointiavustusta saanut kohde oltava saajan omistuksessa avustuspäätöksen mukaisessa käyttötarkoituksessa 30 vuotta myöntämisestä - toimintaa voi hoitaa myös joku toinen, kunhan käyttötarkoitus toteutuu ilmoitusvelvollisuus RAY:lle

88 Avustuslain 4 luku 10 tiedonantovelvollisuus - saajan annettava oikeat ja riittävät tiedot valvonnan toteuttamiseksi - muutoksista ilmoitettava viipymättä (käyttöön vaikuttavat olosuhteiden muutokset, kuten toiminnan laadussa tai laajuudessa taikka toiminnan rahoituksessa tapahtuneet muutokset) 11 hyväksyttävät kulut - käyttötarkoituksen kannalta tarpeelliset ja kohtuulliset kulut - RAY:n avustusosuuteen sisältyvät myös muut julkiset avustukset ne eivät ole omarahoitusta - poistot, vuokra-arvot, varaukset ym. laskennalliset erät eivät ole hyväksyttäviä kuluja - Lainanlyhennykset ja korot eivät hyväksyttäviä

89 Avustuslain 4 luku 12 yleisavustus (Ay) - varsinaisen toiminnan kulut lukuun ottamatta muilla avustuksin rahoitettuja toimintoja - tarpeelliset irtaimistohankinnat - tarvikkeiden ja julkaisujen myynnin ja muun välitystoiminnan osalta vain alijäämä - yleisavustuksen osalta tuottoja ei vähennetä kuluista otetaan kyllä huomioon arvioitaessa avustustarvetta myöntämisvaiheessa

90 Avustuslain 3 luku 13 Kohdennettu toiminta- avustus (Ak) - toiminnasta aiheutuvat erilliskulut erillistuotoilla vähennettynä - erilliskuluiksi katsotaan kulut, joita ei syntyisi, jollei kyseistä toimintaa, projektia tai hanketta toteutettaisi - ns. perushenkilöstön palkkakuluja, sisäisiä vuokria ym. ei hyväksytä - kurssi- ym. toiminnoissa majoitus- tai täysihoitokuluiksi hyväksytään ns. markkinahinta

91 Avustuslain 4 luku 14 erityisavustus (B ja C) - erilliskulut erillistuotoilla vähennettynä - perustamismenot: hankintamenot - rakennus- ja peruskorjausmenot - rakennusaikaiset rahoituskulut vastaavilla rahoitustuotoilla vähennettynä (netto) (max 5 % rakennusmenoista) - irtaimistohankinnat (max 10 % rakennusmenoista) - Urakkavaiheessa selvitetään esittää (hakuvaiheen lisäksi) riittävä selvitys toiminnallisesta ja teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä suorittaa omarahoitusosuus ja käyttökulut

92 Avustuslain 4 luku 15 asiakkaiden valinta - valinnassa huomioon: sosiaaliset ja terveydelliset tekijät - hakijan ja puolison tulot - aiempi osallistuminen - ongelma, koskee vain toiminta-avustuksia, ei erityisavustuksia - tiedotettava mahdollisimman laajasti avustuksen määrä huomioon ottaen - tilastointi sellaiseksi, että ehtojen noudattamista voidaan valvoa - valintaan liittyvät asiakirjat säilytetään kuten tositteet tietojen luottamuksellisuus huomioon

93 Avustuslain 4 luku 16 käyttöaika - Sovelletaan kirjanpitolain mukaista kirjauskäytäntöä - A-avustuksia voi käyttää myöntämisvuoden ja seuraavan vuoden kuluihin vain, jos päätöksessä erikseen mainittu, myös aiempien vuosien kuluihin - B- ja C-avustuksia myöntämisvuoden ja seuraavan vuoden kuluihin tai menoihin myös aiempien vuosien kuluihin ja menoihin, jotka liittyvät avustuspäätöksen mukaiseen hankkeeseen tai projektiin

94 Avustuslain 4 luku 17 vakuuttaminen - avustettu omaisuus vakuutettava 18 kirjanpito ja tilintarkastus - kirjanpitolaki - avustuksen käyttöä voitava seurata - Tilintarkastuslaki (tilintarkastus/toiminnantarkastus) - RAY suosittelee HTM- tai KHT- tarkastajan käyttöä ainakin toisena 19 vuosiselvitys - huhtikuun loppuun mennessä - lomakkeet avustuskohdekohtaisesti - tilinpäätös, toiminta- ja tilintarkastuskertomukset myös rinnakkaisorganisaatioilta

95 Avustuslain 4 luku 21 RAY:n valvonta - RAY valvoo ja seuraa - tuloksellisuus, tarkoituksenmukaisuus, vaikutukset väestöryhmien asemaan ja toimijoiden väliseen kilpailutilanteeseen - STM ohjaa ja valvoo RAY:tä - valvontasuunnitelma ja -kertomus STM:lle

96 Avustuslain 4 luku tarkastukset - RAY:llä tarkastusoikeus - sekä avustettuun toimintaan että tarvittaessa koko toimintaan ja talouteen - jos avustus siirretty esim. jäsenjärjestölle, tarkastusoikeus ulottuu myös sinne - saajan annettava kaikki aineisto käyttöön - pääsyoikeus tiloihin ja tietojärjestelmiin - RAY voi myös valtuuttaa ulkopuolisen tekemään tarkastuksen (erityiset syyt) - RAY:llä oikeus saada mm. poliisi- ja veroviranomaisilta virka-apua

97 Avustuslain 4 luku 25 maksatuksen keskeytys - RAY voi keskeyttää, jos on aihetta epäillä, että avustuksen saaja ei ole antanut RAY:lle oikeita ja riittäviä tietoja avustuksen käytön kannalta - perusteet, joilla avustus on myönnetty ovat olennaisesti muuttuneet - EY-lainsäädäntö niin edellyttää

98 Avustuslain 5 luku 26 palauttaminen - velvollisuus palauttaa virheellisesti, liikaa tai perusteettomasti saatu avustus 27 takaisinperintävelvoite - STM velvollinen perimään takaisin: ei ole palautettu, vaikka olisi pitänyt - käytetty väärään tarkoitukseen - annettu väärää tietoa - rikkonut säännöksiä tai ehtoja

99 Avustuslain 5 luku 28 takaisinperintä - STM voi periä: ei ole antanut oikeita ja riittäviä tietoja - tarkastuksessa ei anneta riittävää aineistoa käyttöön - toiminta päättynyt, olennaisesti muuttunut tai luovutettu toiselle - avustettu omaisuus luovutettu tai vuokrattu toiselle - omaisuuden käyttötarkoitus muuttunut - saaja ulosottotoimien kohteena, selvitystilassa, konkurssissa - muut vastaavat tilanteet

100 Avustuslain 5 luku perintään liittyviä säädöksiä - palautettava / perittävä määrä avustusosuuden suuruinen osuutena luovutushetken käyvästä arvosta jos avustettu 70 % perustamismenoista, palautetaan 70 % luovutushetken arvosta - korkoa voidaan määrätä maksettavaksi - STM voi kohtuullistaa

101 Avustuslain 5 luku 36 ehtojen muuttamien ja avustuksen siirto - STM voi saajan hakemuksesta: muuttaa avustuksen käyttämistä koskevia ehtoja ja rajoituksia - korottaa avustusosuutta - muuttaa vähäisessä määrin käyttötarkoitusta - lyhentää omaisuuden 30 vuoden vanhentumisaikaa - pidentää avustuksen kahden vuoden käyttöaikaa RAY päättää alle kahden vuoden pidennykset - siirtää avustuksen toiselle järjestölle (samaan käyttötarkoitukseen) - pidentää avustuksen käyttöaikaa

102 Avustuslain 6-7 luvut - RAY voi saada viranomaisilta saajaa koskevia tietoja - RAY voi luovuttaa tietoja viranomaisille - päätökset toimitetaan postitse - päätöksistä (Vn, STM, RAY) ei voi valittaa - oikaisua voi hakea STM:ltä - oikaisuvaatimuspäätöksestä voi valittaa - hallintomenettelylaki, kielilaki, julkisuuslaki koskevat avustustoimintaa RAY:lle toimitetut asiakirjat ovat julkisia - toimi- ja luottamushenkilöt käsittelevät avustusasioita virkavastuulla

103 Uusien avustuksensaajien koulutus Matias Lahti, erityisasiantuntija Raha-automaattiyhdistys, Avustusosasto Turuntie 42 PL Espoo puhelin: fax: matias.lahti@ray.fi Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 1

104 Alustuksen rakenne 1. Hallinnon vastuu yhdistystoiminnassa ja esille tulleita ongelmia 2. RAY:n näkökulma tilinpäätöksen laatimiseen 1. Tuloslaskelma 2. Liitetiedot 3. Toimintakertomus ja/tai vuosikertomus 3. Avustusten käsittely tilinpäätöksessä 4. Valvontalomakkeet Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 2

105 HALLINNON VASTUU YHDISTYSTOIMINNASSA Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 3

106 HALLITUKSEN VASTUU Hallitus vastaa järjestön toiminnan ja talouden lainmukaisesta ja luotettavasta hoitamisesta. Taloutta hoitaessaan hallituksella on keskeisenä ohjeena toimintasuunnitelma ja talousarvio huolehtia, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja että valvontajärjestelmiä kehitetään huolehtia, että järjestön varat riittävät ulkopuolisille tehtyjen vastuiden hoitamiseen Projektiin myönnetystä rahoituksesta vastaa yhdistyksen hallitus, mistä johtuen sen tulee paneutua projektin taloushallintoon huolella läpi hankkeen elinkaaren. Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 4

107 HALLITUKSEN VASTUU Hallituksen tärkein tehtävä on järjestön tulevaisuuden varmistaminen, jäsenten olisi osattava katsoa riittävän kauas Jos oikein huonosti käy, vastuu kehnosta taloudenpidosta kaatuu hallituksen jäsenten kannettavaksi henkilökohtaisesti hallituksen jäsenillä on oltava riittävästi aikaa ja energiaa perehtyä asioihin näe tulevaisuus Esimerkiksi toiminnan ja varainhoidon valvontaa on yhdistyksen hallituksessa usein vaikea toteuttaa ja silti se on hallituksen tehtävä Järjestöt eivät ole salaseuroja, tämä tarkoittaa avointa ja rehellistä toimintatapaa, johon kuuluvat julkinen raportointi ja riskien arviointi Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 5

108 HALLINNON VASTUU RAY-HANKKEISSA Vastuu ei lakkaa silloinkaan, kun yhdistys on valtuuttanut projektihenkilöstön hankettaan toteuttamaan Hallituksen tehtävänä on seurata ja valvoa talousarviota, tunnistaa muutostarpeita ja reagoida niihin sekä Hallituksella on erityisen keskeinen rooli projektihenkilöstöä valittaessa ja perehdyttäessä sekä tilanteissa, joissa henkilöstö vaihtuu tai ei muusta syystä ole käytettävissä Hallituksen rooli korostuu jälleen projektin päätösvaiheessa Muun muassa viimeisen maksatushakemuksen laatiminen, kirjanpidon tarkastaminen ja sulkeminen sekä asiakirjojen arkistoiminen Tästäkin syystä on tärkeää, että yhdistys on perehtynyt projektin taloushallintoon liittyviin käytäntöihin, sillä usein projektihenkilöstö ei ole enää tässä vaiheessa käytettävissä Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 6

109 Hyväksymisrutiinit oltava kunnossa tositteiden osalta sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidossa ja taloushallinnossa tarkoittaa, että 1. tositteet pitää asiatarkastaa 2. tositteet pitää hyväksyttää 3. tositteet pitää kirjata kirjanpitoon 4. kulutositteet pitää maksattaa ERI HENKILÖIDEN TOIMESTA! RAY-projekteissa esimerkiksi projektityöntekijä asiatarkastaa, hallitus tai toiminnanjohtaja (ei kuitenkaan omia) hyväksyy ja tilitoimisto kirjaa ja maksaa tositteet. hyväksymisrutiinit tulee kirjata ylös ja liittää ne osaksi säilytettävää hallintomateriaalia esim. taloussääntöön Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 7

110 RAPORTOINNIN KIERTOKULKU TOIMINTA- SUUNNITELMA TALOUS- ARVIO TOIMINTA- KERTOMUS TILINPÄÄTÖS Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 8

111 Esille tulleita ongelmia järjestöjen hallinnoinnissa Loppuvuoden aikana realisoituneet maksut aiheuttaneet odottamattomia ongelmia; eli hallituksella ja toiminnanjohtajalla ei ole vuoden aikana todellista kuvaa yhdistyksen taloudellisesta tilasta Tositteet ja kirjanpitomerkinnät saatava selväkieliseen muotoon eli ulos järjestelmästä Kirjanpitoaineiston säilytysaika, säilyttämisvastuu ei pääty toiminnan loppuessa! Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 9

112 Esille tulleita ongelmia järjestöjen hallinnoinnissa Kustannuspaikka-ajattelun ja kustannusten kohdistaminen RAY-avustuksia ei saa käyttää yhdistyksen muuhun toimintaan!!! Noudatettava avustuspäätöstä ja yhdistyksen laatimaa hakemusta Talousraportointi on hidasta, jolloin myös laatu on huonoa Jokaisen työntekijän tulisi raportoida työtuntinsa ja ylityöt säännöllisesti (esim. viikoittain tai kuukausittain). Ylitöihin pitäisi olla esimiehen lupa ja niiden korvaaminen työntekijälle pitäisi selvittää etukäteen. Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 10

113 Esille tulleita ongelmia järjestöjen hallinnoinnissa budjetointi on tärkeä osa avustuksen oikeaa käyttämistä Henkilöstökuluja aiheutuu yhdistykseen joko vakituisesti tai määrä-aikaisesti rekrytoitujen koko- tai osa-aikaisten henkilöiden palkoista ja lakisääteisistä sekä vapaaehtoisista palkan sivukuluista Sivukulujen osuus on noin 23% bruttopalkasta Vuokrattu henkilöstö tai ostetut asiantuntijapalvelut eivät kuulu henkilöstökuluihin Henkilöstökulujen budjetoinnissa voi maksimissaan käyttää kaavaa 12,5 x kuukauden bruttopalkka Vapaaehtoisiin henkilösivukuluihin voi huomioida lounassetelit ja työterveyshuollon, mutta ei vapaaehtoista eläkevakuutusta Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 11

114 TULOSLASKELMA Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 12

115 TOSITEVAATIMUKSET Kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä ja tulotositteesta luovutettu suorite. Tuotannontekijän vastaanottoajankohta ja suoritteen luovutusajankohta on voitava osoittaa tositteen tai sen liitteen avulla taikka muutoin. on erityisesti syytä korostaa, että tositteesta seikkaperäisesti selviää, miten maksettu meno liittyy yhteisön tai säätiön toimintaan Vähäisissä kassastamaksuissa ei ole välttämätöntä, että kirjanpitovelvollisella on maksua todentamassa maksunsaajan antama tosite, jos sen hankkiminen ei vaivattomasti käy päinsä. Esimerkkinä mainitaan pysäköintimaksut ja automaattipuhelut Milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee selvittää kirjanpitovelvollisen itsensä laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 13

116 Tuloslaskelma lain mukaan Kirjanpitoasetuksen mukaan aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelma laaditaan asetuksen 1:3 :n kaavan mukaan (ns. Järjestökaava) KILA (2001/1657) mukainen tuloslaskelmakaava on ohessa Tuloslaskelman on myös annettava oikeat ja riittävät tiedot tilikauden tuloksesta Tuloslaskelma on laadittava kaavaa yksityiskohtaisempina, jos se on tarpeen tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden selventämiseksi. Tuloslaskelman esittämistapaa voidaan muuttaa, mutta muutokseen on aina oltava perusteltu syy, esimerkiksi toiminnan luonteen muuttuminen. Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 15

117 Tuloslaskelma lain mukaan Koska KPA 1:3 :n järjestökaava on melko suppea, tulee tuloslaskelma laatia usein kaavaa yksityiskohtaisempana Myös KPA 1:3 :ssä edellyttää, että kuhunkin tuloslaskelman ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut esitetään riittävästi eriteltyinä tuloslaskelmassa tai sen liitteenä Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen eriteltävä lisäksi toiminnanaloittain tuloslaskelmassa tai sen liitteenä (KPA 1:3 ) Aatteellisen yhteisön tai säätiön varsinainen toiminta on yhteisön tai säätiön säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä mainitun tarkoituksen toteuttamista Yhteiskuluja, joita ei voida kohdentaa toiminnanaloille on esitettävä erikseen, muussa tapauksessa ne ovat osa toiminnanalan kuluja Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 16

118 Yleisiä tuloslaskelman pulmia Liian yksityiskohtainen ATK-tuloste, jossa lähes kaikki kirjanpidon tilit ja siksi sekava, ehkä jopa lain vastainen tilinpäätösasiakirjojen on muodostettava selkeä kokonaisuus! Tuloslaskelmassa esitetään nollarivejä; ei saa esittää, jos myös edellisellä tilikaudella on nolla Edellisellä kalvolla esitettyä asetuksen tuloslaskelmakaavaa ei kunnioiteta Poikkeaminen mahdollista vain kirjanpitolautakunnan luvalla! Liian ylimalkainen Ei saada oikeaa ja riittävää kuvaa tuloksen muodostumisesta samalla hyvän kirjanpitotavan vastainen Edellisellä kalvolla esitettyä asetuksen tuloslaskelmakaavaa ei kunnioiteta Poikkeaminen mahdollista vain kirjanpitolautakunnan luvalla! Tiettyyn toimintaan saadut avustukset on kirjattu väärin Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 17

119 Tuloslaskelman tuottoerät Varainhankinta Varainhankinnan käsitettä ei ole määritelty kirjanpitolaissa Jäsenmaksut, kolehdit, myyjäiset, keräykset, arpajaiset, lahjoitukset/testamentit Lahjoitukset/testamentit todennäköiseen luovutushintaan Varainhankinnan tuotot saattavat syntyä ilman vastasuoritusta tai niistä voidaan antaa vastike, joka yleensä on vähäinen saatuun tuloon verrattuna Asian suhteen kannattanee käyttää myös poissulkevaa menetelmää, jos jokin tuotto tai kulu ei ole säännöissä mainitusta toiminnasta saatua eikä rahoituskulua, on se usein varainhankintaa Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 19

120 LIITETIEDOT RAY:N KANNALTA Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 21

121 RAY-avustusten ilmoittaminen liitetiedoissa Avustusten jaksotus- ja arvostusperiaatteet. Esimerkki: Rahaautomaattiyhdistyksen ja opetusministeriön myöntämät avustukset on kirjattu seuraavasti: 1. RAY:n toiminta-avustus on esitetty tuloslaskelmassa kyseisen toiminnon tuotoissa. 2. RAY:n projektiavustukset ja kohdennetut toiminta-avustuksista on tuloutettu kunkin hankkeen tuotoiksi toteutuneita kuluja vastaava osuus. 3. RAY:n investointiavustukset on tuloutettu tuloslaskelmaan ja siirretty sieltä taseeseen ko. hankkeen hankintamenon vähennykseksi. 4. OPM:n avustukset lainojen lyhennyksiin maksetaan oppilaitosten kautta ja ne on tuloutettu tilikaudelta tuloslaskelmaan, josta ne on viety taseeseen käyttöomaisuuden vähennykseksi. Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 22

122 RAY-avustusten ilmoittaminen liitetiedoissa RAY-avustuksia saavilta järjestöiltä toivotaan liitetiedoissa erittelyä eri avustuskohteiden myönnetyistä avustuksista. Liitetiedoissa hyvä eritellä seuraavat tiedot: ERITTELY AVUSTUSKOHTEITTAIN! Avustusosasto, Matias Lahti, Julkinen 23