TANSSIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LAAJA JA YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 2011 -

JYVÄSKYLÄN TANSSIOPISTO- JYVÄSKYLÄN TANSSIYHDISTYS ry TANSSIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LAAJA JA YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 2011 - Jyväskylän kulttuurilautakunta on myöntänyt Jyväskylän Tanssiyhdistys ry:lle tanssin perusopetusluvan 19.10.2004 ja hyväksynyt laajan ja yleisen oppimäärän mukaisen opetussuunnitelman 14.6.2005. Tämä tarkennettu opetussuunnitelma on käytössä 15.8.2011 alkaen.

TANSSIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 - LAAJA JA YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 1 OPPILAITOKSEN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS 3 2 TAITEEN PERUSOPETUS 3 2.1 Taiteen perusopetuksen tehtävät 3 2.2 Taiteen perusopetuksen arvot ja yleiset tavoitteet 3 2.3 Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän yleiset tavoitteet 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 4 3.1 Oppimiskäsitys 4 3.2 Opiskeluympäristö ja työtavat 4 4 LAAJA OPPIMÄÄRÄ 5 4.1 Laajan oppimäärän opintojen rakenne 5 4.2 Laajan oppimäärän oppiaineet 5 4.3 Laajan oppimäärän opintojen laajuus ja eteneminen 5 4.4 Laajan oppimäärän keskeiset sisällöt ja tavoitteet 5 4.4.1 Tanssilajikohtainen tekniikkaopetus 6 4.4.2 Kehontuntemus 6 4.4.3 Tanssin tuntemus 6 4.4.4 Esiintyminen 7 4.5 Laajan oppimäärän päättötyö 7 5 VARHAISIÄN TANSSINOPETUS 7 6 ERIKOISKOULUTUSRYHMIEN OPINNOT 7 7 OPPILASARVIOINTI JA TODISTUKSET 8 7.1 Arvioinnin tavoitteet ja menetelmät 8 7.2 Laajan oppimäärän opintojen todistukset 8 8 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 9 8.1 Yleisen oppimäärän yleiset tavoitteet 9 8.2 Yleisen oppimäärän opintojen rakenne 9 8.3 Yleisen oppimäärän opintojen laajuus 9 8.4 Opintokokonaisuuksien keskeiset tavoitteet ja sisällöt 9 8.4.1 Klassinen baletti 9 8.4.2 Nykytanssi 10 8.4.3 Jazztanssi 10 8.4.4 Etniset tanssit 10 8.4.5 Ajan ilmiöt 11 8.4.6 Muut opintokokonaisuudet 11 8.5 Yleisen oppimäärän päättötodistus 12 9 AIKUISTEN TANSSINOPETUS 13 10 OPPILAAKSI OTTAMINEN 13 11 OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 13 12 OPPILAITOKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 13 13 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA 14 14 OPETUSSUUNNITELMAN VOIMAANTULO 14

1 OPPILAITOKSEN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Jyväskylän Tanssiyhdistys ry:n tarkoituksena on edistää tanssin harrastusta Jyväskylän seudulla ja edistää eri taiteenalojen välistä yhteistyötä ja verkottumista Jyväskylässä, sen ympäristössä sekä valtakunnallisesti. Yhdistys jatkaa 1982 perustetun tanssikoulu Saran perinteitä, osittain samalla henkilökunnalla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii Jyväskylän Tanssiopiston nimellä ja järjestää monipuolista, tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää tanssin perusopetusta, sekä laajaa että yleistä oppimäärää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille sekä aikuisille. Opetus on ryhmäopetusta, joka toteutetaan kurssimuotoisena. Perusopetukseen kuuluvien oppilasesitysten järjestämisen lisäksi yhdistys tuo kaupunkiin sekä koti- että ulkomaalaisten ammattitanssijoiden vierailuja niin lyhytkurssien opettajina kuin näytöstilaisuuksien vierailuesiintyjinä. Lisäksi yhdistys järjestää kokouksia, tanssitietous- ja tiedotustilaisuuksia sekä toimii yhteistyössä muiden alan paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Toiminnan rahoittamiseksi yhdistys kerää oppilasmaksuja, jäseniltään jäsenmaksua, järjestää pääsymaksullisia näytöksiä ja muuta varainkeräystoimintaa sekä vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia. Yhdistys on voittoa tavoittelematon. Yhdistys noudattaa tanssinopettajien työehtosopimusta ja työllistää pääsääntöisesti vuosittain 8-10 päätoimista ja 13-15 sivutoimista työehtosopimuksen vaatimusten mukaisesti pätevää tanssinopettajaa, sekä osa-aikaiset tuottajan, siivoojan ja säestäjän. Tanssiopiston rehtorina toimii LitM Tuija Nikkilä,STTL:n jäsen ja Suomen Tanssioppilaitostenliiton hallituksen jäsen. Tanssiopiston tanssin perusopetus täyttää taiteen perusopetukselle laissa ja asetuksessa ( 633/1998, 5 ja 813/1998, 1 ) määrätyt tehtävät ja tavoitteet. Opetussuunnitelmat pohjautuvat opetushallituksen antamiin laajan oppimäärän opetussuunnitelmien perusteisiin (38/011/2002) ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelmien perusteisiin (11/011/2005). 2 TAITEEN PERUSOPETUS 2.1 Taiteen perusopetuksen tehtävät Taiteen perusopetuksen tehtävänä on luoda edellytykset elinikäiseen taiteiden harrastamiseen sekä kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria ja oppia arvostamaan monikulttuurisuutta ja toimimaan yhteiskunnassa, jossa on eri kulttuurien edustajia. Tehtävänä on myös kehittää sellaisia tietoja ja taitoja, joita tarvitaan elämän eri aloilla ja jotka antavat valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. Taiteen oppiminen avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Se kehittää myös ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa. 2.2 Taiteen perusopetuksen arvot ja yleiset tavoitteet Taiteen perusopetus luo pohjaa emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle. Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäänsä. Taidekasvatus vahvistaa aisti- ja tunneherkkyyttä. Se tukee lasten ja nuorten opiskelu ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Taiteen oppimisella kehitetään myös kulttuurista lukutaitoa ja innovatiivisuutta. Taiteen perusopetus tukee oppilaan minän ja ympäröivän todellisuuden jäsentämistä. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla taiteen keinoin omia kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Oppimisessa keskeistä on taiteen tekeminen ja kokemisen ilo, halu, taito ja uteliaisuus sekä rohkeus tulkita taidetta persoonallisesti. Taiteen oppiminen on kokonaisvaltaista ja siinä pyritään korostamaan taiteidenvälisyyttä. Opetuksessa pyritään ottamaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tukemaan oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan alkaen.

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon, että taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä. Ilmaisutaitojen oppiminen tapahtuu portaittain ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu elämykselliseen ja tutkivaan oppimiseen. Se on suunnitelmallista ja siinä korostuvat henkilökohtaisten tavoitteiden määrittely ja niiden mukaan eteneminen sekä itsearviointi. Opetuksessa painottuu yhdessä oppiminen. Tavoitteena on luoda opetustilanteissa myönteinen ilmapiiri, joka kehittää oppilaan kykyä toimia vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden ja opettajan kanssa 2.3 Tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän yleiset tavoitteet Tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteena on, että oppilas saa mahdollisuuden harrastaa tanssia pitkäjänteisesti sekä taidollisia ja tiedollisia valmiuksia hakeutua ammattiopintoihin. luo monipuolisen näkemyksen tanssista ja siihen liittyvistä ilmiöistä. kehittää kehollista tietoisuuttaan ja sen avulla vahvistaa oman identiteettinsä muotoutumista. kehittää itsetuntemustaan sekä ymmärrystään muista ja ympäröivästä maailmasta. kehittää monipuolisesti tanssissa tarvittavia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksiaan ja taitojaan omista lähtökohdistaan alkaen. omaksuu terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan. oivaltaa taiteen monimuotoisuuden ja rakentaa yksilöllisen taidekäsityksensä. kehittää ja syventää omaa omaa luovuuttaan ja taiteellista ilmaisuaan elämyksellisen ja tutkivan oppimisen avulla. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma pohjautuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Taiteellinen oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa yksilölliset aistikokemukset ja käsitteet ovat vuorovaikutuksessa. Oppiminen on tavoitteellista, ja erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä oppilaan oppimistaitojen että oppimisympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että se mahdollistaa erilaisten oppilaiden edistymisen. Oppilaalla on aktiivinen rooli oppimisessa. Hänen tulee soveltaa kokemuksiaan ja aiemmin opittuja taitojaan ja tietojaan uusiin tilanteisiin. kehittää ja syventää omaa luovuuttaan ja taiteellista ilmaisuaan elämyksellisen,tutkivan ja toiminnallisen oppimisen avulla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elinympäristönsä. Työtavat ohjaavat oppilasta arvostamaan ryhmän muita jäseniä sekä omaa ja muiden työskentelyä ja työn tuloksia. 3.2 Oppimisympäristö ja työtavat Jyväskylän Tanssiopisto tarjoaa psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti turvallisen ja hyvän oppimisympäristön. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan monipuolista ja turvallista kasvua ja oppimista sekä antaa onnistumisen kokemuksia, ja se on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja rohkaiseva. Tarkoituksenmukaiset tilat, työvälineet ja materiaalit mahdollistavat opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppimisen. Oppilaalla on mahdollisuus asettaa omia tavoitteita ja häntä kannustetaan työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa. Opetuksessa oppilasta tuetaan löytämään itselle sopivia työtapoja ja taitoa tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen tanssijana kehittymiseen.opetuksessa pyritään tukemaan erilaisia oppijoita, esimerkiksi ottamaan huomioon tyttöjen ja poikien erot fyysisessä ja psyykkisessä kehityksessä. Taiteellinen työskentely on pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu ja oppiminen. Oppimisympäristöön kuuluvat myös kontaktit ympäröivään kulttuuri- ja työelämään sekä toisiin oppilaitoksiin.

4 LAAJA OPPIMÄÄRÄ 4.1 Laajan oppimäärän opintojen rakenne Tanssin laajan oppimäärän mukaiset opinnot muodostuvat perusopinnoista ja niille rakentuvista syventävistä opinnoista. varhaisiän opinnot: 1-6 vuotiaille, opinnot voivat edeltää tanssin perusopintoja perusopinnot: 7-12 vuotiaille, kesto 4-6 vuotta syventävät opinnot: 13-18 v, kesto 4-6 vuotta aikuisopinnot: yli 18 -vuotiaat Syventävien opintojen aloittaminen edellyttää oppilaalta sitä, että hän on suorittanut tanssin laajan oppimäärän mukaiset perusopinnot tai että hänellä on vastaavat tiedot ja taidot kuin tanssin perusopinnot suorittaneella oppilaalla.tarvittaessa opintoihin voidaan antaa lisäaikaa. 4.2 Laajan oppimäärän oppiaineet Laajaa oppimäärää suoritettaessa oppilaan tulee valita itselleen yksi tanssilaji pääaineeksi, muut ovat sivuaineita tai valinnaisaineita. pääaineet: klassinen baletti, nykytanssi, jazztanssi ja katutanssi (hip hop) sivuaineet: klassinen baletti, nykytanssi, jazztanssi, afro, break dance, flamenco, katutanssi (hip hop), street jazz tai joku muu opetusohjelmaan kuuluva tanssilaji valinnaisaineet: lyhytkurssimuotoisena esimerkiksi kehonhuolto, tanssin tuntemus, tanssin historia, karakteri, improvisaatio Tanssiteknisten aineiden lisäksi opetukseen kuuluu kehon tuntemus, tanssin tuntemus ja esiintyminen. Näiden opetus tapahtuu pääsääntöisesti viikoittaisten tanssituntien puitteissa sekä valinnaisainekursseina. 4.3 Laajan oppimäärän opintojen laajuus ja eteneminen Perus- ja syventävien opintojen laskennallinen laajuus on yhteensä 1300 oppituntia (oppitunnin pituus on 45 min). Lukuvuoden pituus on pääsääntöisesti 35 opetusviikkoa. Varhaisiän opinnot: 1 x 45 min viikossa 1-3 lukuvuotta, 4-6 v. Opintojen laajuus on 35 tuntia lukuvuodessa. Opinnot voivat edeltää perusopintoja mutta eivät sisälly laajan oppimäärän laskennalliseen tuntimäärään. Perusopinnot: 1-2 x 45-90 min viikossa 4-6 lukuvuotta, 7-12 v. Opintoihin kuuluvat tanssitekniikkatunnit, valinnaisaineet ja esiintymiset. Opintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia. Syventävät opinnot: 2-6 x 60-90 min viikossa 4-6 lukuvuotta, 13-18 v. Opintoihin kuuluvat pää- ja sivuaineiden tekniikkatunnit, valinnaisaineet, esiintymiset ja syventävien opintojen aikana tehty päättötyö. Opintojen laskennallinen laajuus on 760 tuntia. 4.4 Laajan oppimäärän keskeiset sisällöt ja tavoitteet Laajan oppimäärän keskeiset sisällöt jakautuvat seuraaviin osa-alueisiin: tanssitekniikka kehontuntemus tanssintuntemus esiintyminen 4.4.1 Tanssin lajikohtainen tekniikkaopetus Eri tanssin lajien opetuksessa noudatetaan lajikohtaisia opetussuunnitelmia. Klassisen baletin opetus pohjautuu valtakunnalliseen Klassisen baletin opetusohjeistoon. Nykytanssin opetussuunnitelma perustuu Suomen tanssioppilaitosten liiton julkaisemaan Nykytanssin opetusohjeistoon (2001). Jazztanssin opetussuunnitelma perustuu Jyväskylän Yliopiston

tanssipedagogiikan opetusmonisteeseen Jazztanssin didaktiikka (Tuija Nikkilä 2001). Katutanssin (hip hop) opetussuunnitelma perustuu Tanssiopiston katutanssin opettajien laatimiin katutanssin opetussisältöihin. Liitteenä lajikohtaiset opetussuunnitelmat laajan oppimäärän pääaineista ja esimerkinomaisesti muutamasta laajan sivuaineesta ja yleisen oppimäärän opetusaineesta. Liitteet 1-8. Lajikohtainen tekniikkaopetus on laajan oppimäärän keskeisin osio. Kaikki muu opetus syventää ja laajentaa sitä. Tanssiteknisen sivuaineen tarkoituksena on tukea pääaineen opintoja sekä syventää ja monipuolistaa oppilaan liikkeellistä ilmaisukykyä. Perusopintojen aikana oppilas luo pohjaa myöhempää tanssinopiskelua varten ja harjoittelee tietoisesti pitkäjänteisyyttä omassa työskentelyssään. Hän perehtyy yleistä oppimäärää syvemmin oman lajinsa perusliikemateriaaliin ja muuhun tanssin liikekieleen pyrkien kehittämään oman kehonsa liikemahdollisuuksia kokeillen. Oppilas harjoittelee tanssille ominaisia motorisia taitoja ja oivaltaa karkeamotoriikan ja hienomotoriikan eron. Lisäksi harjoittelulla pyritään kehittämään oppilaan itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa. Syventävissä opinnoissa oppilas kehittää tanssitekniikkaansa monipuolisesti ja vaikeusastetta lisäten. Hän kehittää tanssillista ajatteluaan ja ymmärtää yhteyden tekniikan, liikkeen ilmaisullisen muodon ja ilmaisun kertovan sisällön välillä. Oppilas harjoittelee tietoisesti suorituspuhtautta tanssissa omien kehollisten edellytystensä mukaan. oppii valitsemansa pääaineen ja sivuaineiden lajikohtaisia tekniikoita oppii lajiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria 4.4.2 Kehontuntemus Perusopinnoissa oppilas kehittää tietoisesti myönteistä, luontevaa suhdetta omaan muuttuvaan kehoonsa ja sen fyysisten ominaisuuksien tuntemusta. Hän ymmärtää eri ominaisuuksien (esimerkiksi rakenne, voima, venyvyys, ketteryys) vaikutuksen liikkumiseen ja tulee tietoiseksi omista mahdollisuuksistaan kehittää niitä. Syventävissä opinnoissa oppilas ymmärtää tärkeimmät fyysisten ominaisuuksien lainalaisuudet ja kykenee hyödyntämään niitä omatoimisesti harjoittelussaan. Hän kehittää tietoisesti tanssissa tarvittavia fyysisiä henkilökohtaisia ominaisuuksiaan. oppii ottamaan huomioon kehonrakenteen ja liikkumisen periaatteet omassa tanssiilmaisussaan sekä ymmärtää fyysisten ominaisuuksien ja taitojen tasapuolisen kehittämisen merkityksen harjoittelussa pyrkii kehon oikean asennon ylläpitämiseen ja liikkeen toteuttamiseen fysiologisten periaatteiden mukaisesti oppii arvioimaan kehon vaatiman palautumisajan ja ravinnontarpeen sekä harjoittelun ja levon oikean suhteen. 4.4.3 Tanssin tuntemus Perusopinnoissa oppilas tutustuu tanssituntien yhteydessä eri tanssilajeihin ja niiden taustoihin. Tutustumisessa korostuu omakohtainen kokemuksellinen oppiminen. Oppilas kehittää tanssin tuntemustaan tanssiteoksiin tutustumalla ja seuraamalla esityksiä. Jyväskylän Tanssiyhdistys ry järjestää vuodessa 15-20 oppilasnäytöstä, joiden yhteydessä pyritään järjestämään mahdollisuuksia nähdä myös ammattitanssijoiden esiintyvän. Syventävissä opinnoissa oppilas syventää ja laajentaa tietoaan taidetanssin kehittymisestä ja historiasta Suomessa ja ulkomailla. oppii tanssin perusliikesanastoa ja muuta tanssitaiteen sanastoa oppii lajeihin liittyvää tapa-ja opiskelukulttuuria avartaa käsitystään tanssista tutustumalla tanssin eri lajeihin tekijänä, näkijänä ja kokijana oppii pääpiirteittäin suomalaisen ja ulkomaisen taidetanssin kehityksen keskeiset vaiheet

4.4.4 Esiintyminen Perusopinnoissa oppilas tutustuu esiintymiseen erilaisissa eri tilanteissa sekä harjoittelee ottamaan vastuuta ryhmän jäsenenä. Hän totuttelee itsenäiseen ja oma-aloitteeseen työskentelyyn sekä harjoitusprosessin aikana että esiintymistilanteissa. Syventävissä opinnoissa oppilas oppii tiedostamaan harjoitteluprosessin merkityksen esitystä valmistettaessa ja ymmärtää prosessin arvon oppimisessa. Oppilas oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä eri taiteenalojen välistä yhteistyötä. Kaikki oppilaat esiintyvät vuosittain Jyväskylän Tanssiopiston kevätnäytöksessä ja edistyneet oppilaat useissa eri oppilasnäytöksissä lukuvuoden aikana. oppii ilmaisemaan sisällöllisiä tavoitteita oppimansa tekniikan avulla kehittää omaa yksilöllistä luovuuttaan sekä ilmaisukykyään ja esiintymisvalmiuttaan harjaantuu esiintymään sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä oppii tanssiteoksen valmistamisessa vaadittavia taitoja ja tietoja sekä taiteiden välisiä työtapoja 4.5 Laajan oppimäärän päättötyö Syventävien opintojensa aikana oppilas tekee päättötyön, joka voi olla soolo- tai ryhmätanssi tai oma koreografia. Päättötyön valmistamiseen käytetään vähintään 30 tuntia. Työstä annetaan perusopetuksen päättötodistukseen erillinen arvosana asteikolla 1-5. Päättötyöstä ja sen ohjauksesta oppilas sopii pääaineopettajansa kanssa. Päättötyön arvioi vähintään kaksi tanssinalan ammattilaista. 5 VARHAISIÄN TANSSINOPETUS Varhaisiän opintojen tavoitteena on lapsen luovuuden, kehontuntemuksen ja itsetunnon kehittäminen. Leikinomaisilla harjoituksilla edistetään lapsen sosiaalisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Tavoitteena on kannustaa pitkäjänteisen tanssin harrastuksen pariin sekä tutustuttaa tanssitunnin tapakulttuuriin. Fyysis-motoristen ja tanssiteknisten perusharjoitteiden kautta pyritään kehittämään monipuolisia valmiuksia, niin että eteneminen tanssiopinnoissa on luontevaa. Opetuksessa otetaan huomioon yksilöllisesti ikäkauden mukaiset edellytykset. Tunneilla tutustutaan tanssin perusteisiin sekä työskentelyyn ryhmässä ja yksin. Opetellaan hahmottamaan muotoa, tilaa, musiikkia ja rytmiä sekä harjoitellaan tanssitekniikkaa ja perusasentoja kullekin ikäkaudelle sopivassa muodossa. Fyysis-motoristen harjoitteiden lisäksi tuntiin kuuluu runsas luova aines, joka johdattaa lasta löytämään kehon ilmaisun mahdollisuudet ja tanssin ilon. Varhaisiän opetus on lastentanssin opetusta, jota annetaan omissa ikäryhmissä. Pyynnöstä he saavat todistuksen josta käy ilmi tanssilaji, opintoaika ja opettaja. 6 ERIKOISKOULUTUSRYHMIEN OPINNOT Laajaa oppimäärää opiskelevilla oppilailla on mahdollisuus hakea klassisen baletin, nykytanssin, jazztanssin ja katutanssin erikoiskoulutusryhmiin. Ryhmiin otetaan valintakokeiden kautta tavoitteelliseen työskentelyyn, monipuoliseen oppimiseen ja esiintymiseen motivoituneita oppilaita. Erikoiskoulutusryhmien opetus toteutetaan laajan oppimäärän opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Oppilaat suorittavat laajaa oppimäärää ek-ryhmien lajikohtaisten laji- ja tuntivaatimusten mukaisesti. Opetus kehittää niitä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, joita tarvitaan hakeuduttaessa ammatilliseen koulutukseen.

7 OPPILASARVIOINTI JA TODISTUKSET 7.1 Arvioinnin tavoitteet ja menetelmät Arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan tanssillista kehittymistä ja rohkaista häntä pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen tanssiharrastukseen. Arvioinnilla pyritään tukemaan oppilaan hyvän itsetunnon ja tanssivalmiuksien kehittymistä sekä oppilaan halukkuutta kehittää itseään tanssijana. Arvioinnin tulee ohjata oppimiselle asetettavia tavoitteita. Arviointimenetelmien tulee mitata asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltua käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukea oppimista. Arviointi on vuorovaikutteista, se perustuu oppilaan ja opettajan väliseen arviointikeskusteluun. Tärkeää on oppilaan itsearviointi, mutta myös opettajan sekä ryhmän antama palaute tukevat oppimista. Arviointi on kannustavaa, rohkaisevaa ja oppimista edistävää. Se kohdistuu oppilaan toimintaan eikä hänen ominaisuuksiinsa. Arviointi pohjautuu pitkäaikaiseen näyttöön ja kohdistuu sekä oppimisprosessiin että lopputulokseen. Arviointi on monipuolista, säännöllistä ja oppilas saa palautetta oppimisestaan jatkuvasti oppimistilanteissa. Arvioinnin kohteina voi olla esimerkiksi aktiivisuus, ahkeruus, läsnäolo, keskittyminen, omaaloitteisuus, lajitieto, tanssitekniikka ja ilmaisu, kyky toimia ryhmässä, kyky vastaanottaa palautetta ja käyttää sitä hyödyksi omassa harjoittelussaan. Oppilaalle tiedotetaan arvioinnin periaatteista, arvioinnin tehtävistä ja kohteista, arvosana-asteikosta, arviointi kriteereistä, arvioinnin oikaisemisesta ja päättötodistuksen sisällöstä. 7.2 Laajan oppimäärän opintojen todistukset Oppilas saa kaksi tanssin laajan oppimäärän mukaista päättötodistusta: perusopintojen päättötodistuksen ja syventävien opintojen päättötodistuksen. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus koko tanssin perusopetuksen laajan oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän suorittaminen edellyttää oppilaan aktiivista osallistumista laajan oppimäärän mukaiseen opetuksen kaikkiin osa-alueisiin. Sekä perusopintojen että syventävien opintojen todistukset sisältävät seuraavat asiat koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja syntymäaika opiskeluaika sanallinen arvio edistymisestä opinnoissa rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että opetus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti maininta, että tanssin laaja oppimäärä sisältää perusopetuksen ja syventävät opinnot Syventävien opintojen eli koko laajan oppimäärän päättötodistuksessa on lisäksi tieto päättötyöstä ja sen suorittamisen ajankohdasta sanallinen arvio ja kokonaisarvosana oppilaan tanssillisesta kehityksestä sanallinen arvio sekä erillinen arvosana päättötyöstä arviosana-asteikko; 5 erinomainen, 4 kiitettävä, 3 hyvä, 2 tyydyttävä, 1 hyväksytty

8 YLEINEN OPPIMÄÄRÄ 8.1 Tanssin perusopetuksen yleisen oppimäärän yleiset tavoitteet Tanssin perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteena on, että oppilas kokee elämyksiä sekä tanssin ja liikunnan iloa kokee ja ymmärtää tanssin fyysisen toimintansa ja luovuutensa sekä myös taitojen ja tietojen oppimisensa kautta luo oman kokemusperäisen suhteen tanssiin, joka luo pohjaa kulttuurimyönteisyydelle ja elinikäiselle tanssinharrastukselle saa mahdollisuuden itsensä ilmaisemiseen ja esiintymiseen kehittää ja syventää omaa luovuuttaan ja taiteellista ilmaisuaan elämyksellisen ja tutkivan oppimisen avulla työskentelee pitkäjänteisesti sekä ymmärtää toiston merkityksen harjoittelussa ja oppimisessa saa tukea terveen itsetunnon kehittymiseen, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä omasta terveydestä ja ravitsemuksestaan huolehtimiseen osallistuu erilaisiin tanssin tapahtumiin ja esityksiin myös katsojana sekä saa valmiuksia käyttää erilaisia ympäristön tarjoamia kulttuuripalveluita. 8.2 Yleisen oppimäärän opintojen rakenne Yleisen oppimäärän mukainen tanssin perusopetus koostuu opintokokonaisuuksista. Oppilas voi valita haluaako hän yleisen oppimäärän opintojensa koostuvan eri tanssilajien opintokokonaisuuksien yhdistelmistä tai saman tanssilajin tasolta toiselle etenevistä opintokokonaisuuksista Opintokokonaisuus muodostuu yhden tanssilajin lukuvuoden mittaisista opinnoista, jolloin kokonaisuuden pituus voi vaihdella 46-58 oppitunnin välillä. Opintokokonaisuus voi myös koostua useammasta lyhyemmästä kurssista. Oppilas voi valita oppiaineensa kunakin lukuvuonna opetettavista tanssilajeista (Liite 1) ja edetä ikä- ja taitotasonsa mukaan itselleen sopivalla intensiteetillä. Oppiainetta voi vaihtaa opintojen kuluessa. 8.3 Yleisen oppimäärän opintojen laajuuus Taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu oppilaan valitsemista kymmenestä opintokokonaisuudesta. Oppimäärä suoritetaan pääasiallisesti 7 18 ikävuoden välillä. Oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Muilla taiteenaloilla tehtyjä opintoja voidaan hyväksyä yleisen oppimäärän opinnoiksi mikäli niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat yhtä opintokokonaisuutta. 8.4 Opintokokonaisuuksien keskeiset tavoitteet ja sisällöt Opintokokonaisuuksien tasoryhmät määritellään lukuvuosittain opetusohjelmassa. Tasolta toiselle edetään pääsääntöisesti vuosittain, tarvittaessa samaa tasoa voidaan opiskella useampi lukuvuosi. 8.4.1 Klassinen baletti Oppilas voi valita klassisen baletin opintokokonaisuuksista itselleen sopivan jatkumon, jossa edetään tasolta toiselle. Tasot ovat alkeis-, perus- ja jatkotaso. tuntee klassisen baletin traditiota ja elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan

Keskeiset sisällöt tanssitekniikkaa, kunkin tason tavoiteasettelun mukaisesti klassiselle baletille ominaista tyyliä ja perinnettä lajiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria lajiin liittyvää tanssin ja musiikin historiaa tanssillista ja taiteellista ilmaisua esiintymistaitoja improvisaatiota 8.4.2 Nykytanssi Oppilas voi valita nykytanssin opintokokonaisuuksista itselleen sopivan jatkumon, jossa edetään tasolta toiselle. Tasot ovat alkeis-, perus- ja jatkotaso. tuntee nykytanssin elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan löytää oman liikelaatunsa ja -materiaalinsa ja tunnistaa erilaisia liikelaatuja Keskeiset sisällöt nykytanssin tekniikkaa, perusliikemateriaalia ja terminologiaa, kunkin tason tavoiteasettelun mukaisesti nykytanssin perinteisiin ja eri suuntauksiin tutustumista tanssitekniikan ja improvisaation yhdistämistä esiintymistaitoja 8.4.3 Jazztanssi Oppilas voi valita jazztanssin opintokokonaisuuksista itselleen sopivan jatkumon, jossa edetään tasolta toiselle. Tasot ovat alkeis-, perus- ja jatkotaso. tuntee jazztanssin traditioita ja elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan tuntee jazztanssin historiaa ja nykypäivää ymmärtää musiikin rytmin merkityksen jazztanssissa Keskeiset sisällöt jazztanssin perusliikemateriaalia ja terminologiaa, kunkin tason tavoiteasettelun mukaisesti jazztanssin taustaa ja historiaa oman liikeilmaisun löytämiseen tähtääviä harjoituksia rytmisyys, isolation esiintymistaitoja 8.4.4 Etniset tanssit Etnisten tanssien opintokokonaisuuden voi muodostaa esimerkiksi afrikkalainen tanssi, flamenco, karakteritanssi tai joku muu etninen tanssi. Tarjonnan laajuus riippuu vuosittain käytössä olevista opettajaresursseista. Oppilas voi valita etnisten tanssien opintokokonaisuuksista itselleen sopivan jatkumon, jossa edetään tasolta toiselle. Tasot ovat alkeis-, perus- ja jatkotaso. tuntee lajikohtaisen tanssin traditioita, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan ymmärtää kyseisen tanssilajin kansaan ja kulttuuriin liittyviä erityispiirteitä

Keskeiset sisällöt tanssilajin tanssitekniikkaa, perusliikemateriaalia ja terminologiaa, kunkin tason tavoiteasettelun mukaisesti lajille ominaista taiteellista ilmaisua lajiin liittyvää tapa- ja opiskelukulttuuria lajiin liittyvää tanssin ja musiikin historiaa 8.4.5 Ajan ilmiöt Ajan ilmiöt opintokokonaisuuden voi muodostaa esimerkiksi katutanssi (hip hop), street jazz, break dance tai joku muu vastaava tanssilaji. Tarjonta voi vaihdella vuosittain opettajaresurssien mukaan. Oppilas voi valita ajan ilmiöt opintokokonaisuuksista itselleen sopivan jatkumon, jossa edetään tasolta toiselle. Tasot ovat alkeis-, perus- ja jatkotaso. tutustuu ajalle tyypillisiin tanssityyleihin tuntee lajikohtaisen tanssin elementtejä, kuten tekniikkaa, terminologiaa, ilmaisua ja tyyliä kehittää omaa tanssiteknistä ja taiteellista ilmaisuaan Keskeiset sisällöt tanssilajin tanssitekniikkaa, perusliikemateriaalia, ja terminologiaa, kunkin tason tavoiteasettelun mukaisesti nuorten tanssikulttuureja eri tyylilajeja ja niiden taustoja kehonhallintaa 8.4.6 Muut opintokokonaisuudet Esiintymistoiminta, tanssitietous sekä taiteidenvälisyys sisältyvät kaikkien eri tanssilajien opintokokonaisuuksien opetussisältöihin viikottaisten tanssituntien puitteissa tai niistä voidaan järjestää myös omat opintokokonaisuutensa. Esiintymistoiminta ymmärtää tanssin esittävänä taidemuotona ja vuorovaikutuksena tanssin tekijöiden ja yleisön välillä ymmärtää tanssiteoksen useamman taiteenalan synteesinä ja eri vaiheista ja osista koostuvana kokonaisuutena kykenee ilmaisemaan itseään tanssin keinoin ja rohkaistuu käyttämään ilmaisutaitojaan esiintymistilanteissa ymmärtää tanssiteoksen prosessina Keskeiset sisällöt: ilmaisua ja esiintymistä lavastukseen, puvustukseen, koreografiaan ja maskeeraukseen tutustumista käsikirjoituksen/synopsiksen laatimista esityksen tuottamisen osa-alueisiin tutustumista Taiteidenvälisyys tutustuu johonkin muuhun taiteenalaan perehtyy jonkin muun taidelajin tiedollisiin ja teknisiin perusteisiin oppilas omaksuu keinoja, joilla tanssi ja kyseinen taidelaji voidaan elävästi yhdistää kokonaisuudeksi Keskeiset sisällöt: kyseisen taidelajin historiaa, taustaa ja perustekniikkaa taidelajiin kuuluvaa tapa- ja opiskelukulttuuria sekä alan perusterminologiaa mahdollisuuksien mukaan vierailuja esimerkiksi taidenäyttelyihin, konsertteihin, teatteriesityksiin

Tanssitieto kykenee luomaan kokonaiskuvan taidetanssista hahmottaa taidetanssin monimuotoisuuden ymmärtää länsimaisen taidetanssin osana laajempaa tanssikulttuuria hahmottaa taidetanssin omana taiteen alueenaan tutustuu oman tanssiperinteen historiallisiin ja kulttuurisiin taustoihin oppii arvioimaan näkemäänsä ja perustelemaan omia käsityksiään Keskeiset sisällöt: tanssin eri tyylilajeihin ja tekniikoihin tutustumista tanssin historiaa tutustumista erilaisiin teoksiin ja niiden musiikkiin eri lajeille ominaisia piirteitä 8.5 Yleisen oppimäärän päättötodistus Oppilas saa yleisen oppimäärän päättötodistuksen suoritettuaan kymmenen opintokokonaisuutta. Päättötodistus sisältää seuraavat asiat: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja syntymäaika opiskeluaika vuosina suoritetut opintokokonaisuudet ja niiden laajuudet oppitunteina rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että opetus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta Oppilaalle annetaan pyydettäessä todistus myös yksittäisen opintokokonaisuuden suorittamisesta. 9 AIKUISTEN TANSSINOPETUS Aikuisten opetuksessa noudatetaan tanssin yleisen oppimäärän opintokokonaisuuksissa määriteltyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetusta järjestettäessä otetaan huomioon aikuisten elämänkokemus, fyysinen kunto ja mielenkiinnon kohteet. Opetus voi painottua liikkuvuuden, ilmaisun ja luovuuden kehittämiseen, uusien taitojen löytämiseen, virkistykseen ja rentoutumiseen sekä tutustumiseen tanssiin kulttuurimuotona.pyytäessään he saavat todistuksen tanssiopinnoistaan. Todistuksesta käy ilmi tanssilaji, opintoaika ja opettaja. 10 OPPILAAKSI OTTAMINEN Tanssin perusopetukseen otetaan oppilaat ilmoittautumisjärjestyksessä. Oppilaan taso määräytyy iän ja aiempien tanssiopintojen perusteella. Opettaja voi harkintansa mukaan siirtää oppilaan tämän osaamisen perusteella tasolta toiselle. Muualla suoritettujen tanssiopintojen hyväksilukeminen tehdään tapauskohtaisesti. 11 OPPIMÄÄRÄN JA OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN Tanssinopetus on pääsääntöisesti ryhmäopetusta, mutta tämän opetusmuodon sallimissa rajoissa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon yksilölliset erot. Oppilailta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisesti, voidaan opetussuunnitelman tavoitteita yksilöllistää

vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. Tavoitteissa painottuvat oppilaan tanssillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan sekä tanssin elämyksellinen kokeminen. Yksilöllistä opetusta pyritään järjestämään opetushenkilöstön, tilojen ja muiden resurssien sallimissa puitteissa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään vastaamaan myös vieraista kulttuureista Jyväskylään muuttaneiden kulttuurillisiin tarpeisiin mahdollistamalla monikulttuuristen lasten ja nuorten osallistumista tanssin perusopetukseen. 12 OPPILAITOKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Jyväskylän Tanssiopiston toiminnan sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla pyritään toiminnan ja opetuksen jatkuvaan kehittämiseen. Käytössä Virvatuli-arviointimateriaaliin perustuva nelivuotinen itsearviointisuunnitelma. Ainekohtaiset opetussuunnitelmat tarkastetaan vuosittain. Arviointi toteutuu myös jatkuvana opetustuloksien seurantana. Oppilaiden ja huoltajien mielipidekyselyjä pyritään suorittamaan säännöllisesti osana toiminnan jatkuvaa seurantaa ja kehittämistä. Oppilaitoksena seuraamme kansallisen ja kansainvälisen tanssikasvatuksen kehitystä, tanssin ammatillisen opiskelun sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia, tanssikulttuurin ala- ja sisältökohtaisia kehittämistarpeita sekä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Toiminnan kehittäminen lähtee saatujen arviointien ja kyselyjen tuloksista, havaituista muutostarpeista ja kehityskeskusteluista. Henkilökunnan koulutus tavoitteenaan hyvän fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen on ensiarvoisen tärkeää. 13 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN JA MUIDEN TAHOJEN KANSSA Oppilaiden huoltajiin pidetään yhteyttä kirjallisilla tiedotteilla läpi lukuvuoden. Tarvittaessa järjestetään erillisiä tiedotustilaisuuksia tai otetaan yhteyttä sähköpostin välityksellä. Tanssiyhdistyksen wwwsivuilla on nähtävissä ajankohtaista tietoa lukuvuoden toiminnasta ja tapahtumista. Huoltajat kutsutaan seuraamaan säännöllisesti oppilasnäytöksiä ja oppitunteja avoimien ovien viikoilla. Huoltajia kannustetaan ottamaan aktiivisesti yhteyttä opintoihin liittyvissä asioissa ja osallistumaan tanssiyhdistyksen toimintaan. Tanssinopetus- ja esitystoiminnan kehittämiseen läheisesti liittyvien tahojen kanssa tehdään yhteistyötä eri muodoissa. Näitä ovat yhteisproduktiot, koulutukseen ja jatkokoulutukseen osallistuminen, toimiminen tanssin opetusharjoittelupaikkana, tanssin tutkimus- ja tiedotustoimintaan osallistuminen sekä tanssin tunnettavuuden ja arvostuksen lisääminen. Toimintaamme läheisesti liittyviä tahoja ovat Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän kaupungin kuvataidekoulu ja muut taiteen perusopetusta antavat oppilaitokset, Kultuuriaitta ja muut kulttuuritapahtumia järjestävät tahot, esim. Tanssiteatteri Kramppi, Mami Wata, Urban Moves Company, Keski-Suomen Tanssin keskus ja Tanssin Aika ry. Valtakunnallisella tasolla toimimme yhteydessä Suomen Tanssioppilaitosten liittoon, daci dance Finland Tanssin varhaiskasvattajat yhdistykseen, Sisä-Suomen tanssin aluekeskukseen ja tanssin jatkokoulutusta antaviin oppilaitoksiin Suomessa. Kansaivälisellä tasolla seurataan alan kehitystä ja tutkimusta ja sovelletaan niitä opetus- ja esitystoimintaan. 14 OPETUSSUUNNITELMAN VOIMAANTULO Tämä opetussuunnitelma on voimassa 15.8.2011 alkaen ja se koskee kaikkia Jyväskylän Tanssiopiston oppilaita. Aiemmin suoritetut opinnot ovat voimassa ja tehdyt opintosuoritukset kirjataan oppilaan todistuksiin opintojen suoritusajankohtana voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti.