22.2.2012/ MaD202 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIAN PERUSTEITA Niilo Konttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU)
Luentorunko 22.2.2012 1.Lahjakkuudesta lajinsa huippuosaajaksi -Tutkimustietoa aiheesta -Nuorisourheilun haasteita -Urheilijan valinnat 4. Yhteenveto -Urheilijan kehityspolku -Harjoitustilanteen rakentaminen 2.Mitä on psyykkinen valmentautuminen? - Käsityksiä PV:sta - Tavoitteet - Pääperiaatteet - Toiminnan tasot 3. Psyykkinen valmentautuminen osana valmennuksen kokonaisuutta -Työskentelymuodot -Työskentelyvaiheet -Tavoitetila *Itsetuntemus *Itseluottamus *Sisäinen palo *Psykologiset taidot *Toimintaympäristö www.kihu.fi
Mitä urheiluharrastus voi tarjota? Liikunnallinen elämäntapa Vapaa-ajan harrastusmuoto Kilpaurheilumuoto Huippu-urheilijan ura/ ammattilaisuus
LAHJAKKUUS Kilpaurheilussa lahjakkuus on erityistä kyvykkyyttä, joka antaa mahdollisuuden kehittyä taitavaksi ja menestyväksi urheilijaksi.
Nuorisourheilun haasteita Psyykkisen valmentautumisen näkökulma Yhteiskunnalliset tekijät Vanhemmuus ja kasvatus 2000- luvulla Valmiudet ja taidot
Valintojen tekeminen Mitä urheilu harrastajalle merkitsee? Mitä lajia haluan harrastaa? Mille tasolle haluan pyrkiä? Ammattiura Panostaako opiskeluun vai urheiluun? Sosiaalinen elämä Perhe Kaverit Seurustelu Elämäntavat Säännöllisyys Terveydestä huolehtiminen Urheilullisuus
Psyykkinen valmentautuminen Yleisimpiä käsityksiä PV:n lähtökohtana on aina jokin henkilökohtainen ongelma Kaikki urheilijat eivät käytä PV:ta Psyyke ratkaisee 95% huippusuorituksesta PV on kokoelma erilaisia toimenpiteitä, joilla urheilija saadaan tekemään huippusuorituksia PV:n asiantuntija kykenee lukemaan ajatuksia PV:n asiantuntijan toiminta rikkoo valmentajan ja urheilijan välistä valmennussuhdetta
Psyykkinen valmentautuminen Tavoitteet (1) Kartoittaa urheilijan/ joukkueen ja valmentajan kanssa henkisen valmentautumisen tarjoamia mahdollisuuksia. (2) Tehostaa henkisen valmentautumisen menetelmien hyödyntämistä jokapäiväisessä harjoittelussa. (3) Luoda urheilijalle/ joukkueelle ja valmentajalle valmiudet soveltaa ko. menetelmiä kilpailutilanteissa.
Psyykkinen valmentautuminen Pääperiaatteet KOKONAISVALTAISUUS Urheilija/ Joukkue & Valmentaja LUOTTAMUS YKSILÖLLISYYS
Psyykkinen valmentautuminen Toiminnan tasot Kilpaileminen Harjoittelu Urheilemiseen liittyvät ajatusmallit Motivaatio & Tavoitteet Elämäntilanne & -hallinta
Psyykkinen valmennus tarkoittaa urheilijan kokonaiselämäntilanteen huomioimista valmennuksessa ja hänen psyykkisen hyvinvointinsa tukemista sekä psyykkisten taitojen opettamista (Liukkonen & Jaakkola 2003)
Tulokset ja sijoitukset Vaikutusten arviointi Urheilijan omat tuntemukset Valmentajan arvio Muutos suoritustekniikassa Elämänhallinnan kehittyminen
3. PSYYKKINEN VALMENTAUTUMINEN OSANA VALMENNUKSEN KOKONAISUUTTA -Työskentelymuodot -Työskentelyvaiheet -Psyykkisen valmentautumisen tavoitetila
Psyykkinen valmentautuminen Työskentelymuodot 1. Luennot/ tietoiskut 2. Ryhmäkeskustelut 3. Urheilijapalaverit 4. Valmentajapalaverit 5. Tutkimustoiminta 6. Tiedonvälitys 7. Koulutustoiminta
Psyykkinen valmentautuminen Työskentelyvaiheet (1) Alkuarviointi (2) Palautekeskustelu (3) Ohjauskeskustelut (4) Loppuarviointi
Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit
Mahdollisuudet Uhkat Vahvuudet Kehityskohteet Nimi
Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit ITSELUOTTAMUS *Tietoisuus omista vahvuuksista *Luotto omaan osaamiseen *Usko omiin valmiuksiin
Miten itseluottamusta voidaan parantaa? 1. Minäkäsitys ITSELUOTTAMUS 3. Oppiminen/ Sopeutuminen Identiteetti Itsetunto Minäkuva Tulokset/ Arviointi 2. Osaaminen Koettu pätevyys Oppiminen Sopeutuminen Minätietoisuus Itsearvostus Itsetuntemus
Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit ITSELUOTTAMUS *Tietoisuus omista vahvuuksista *Luotto omaan osaamiseen *Usko omiin valmiuksiin SISÄINEN PALO *Sisäinen motivaatio *Tavoitteenasettelu
MOTIVAATIO Tehtävä 1: Energia Tehtävä 2: Suunta Tehtävä 3: Arviointi Toiminnan tehokkuus Toimintaan sitoutuminen Toiminnan kesto Toiminnan laatu
1. Amotivaatio Henkilö kokee toiminnan ulkoapäin ohjatuksi Motivaatio tehtävän suorittamiseksi puuttuu täysin Henkilö ei näe yhteyttä toiminnan ja tuloksen välillä
2. Ulkoinen motivaatio Toimintaa ohjaavat palkkiot ja rangaistukset Toiminta on sosiaalisesti suotavaa Yksilön omat arvot ohjaavat toimintaa Toiminnasta koetaan saatavan merkittävää hyötyä vaikka se ei sinänsä olisikaan aina palkitsevaa
3. Sisäinen motivaatio Toiminta on täysin sisäisesti ohjattua Toiminta sinällään on kiinnostavaa ja positiivisia elämyksiä tuottavaa Välineelliset arvot eivät enää ensisijaisesti ohjaa henkilön valintoja
Miksi sisäinen motivaatio heikkenee? Henkilö kokee omat mahdollisuutensa kehittää ja toteuttaa itseään rajallisiksi Henkilö ei saavuta hyviä tuloksia Henkilö ei koe onnistumisen tunteita Ryhmä ei tue jäseniään Henkilö on saavuttanut rajansa Kiinnostus kohdistuu muihin asioihin
Miten edistää sisäistä motivaatiota? Itsemääräämisen tunteen lujittaminen Kyvykkyyden tunteen vahvistaminen Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden korostaminen
On tärkeää asettaa itselleen tavoitteita, sillä ne Ylläpitävät motivaatiota Antavat perustelut harjoittelulle Suuntaavat toimintaa Auttavat keskittymään olennaisiin asioihin Selkiyttävät kehittymisen seurantaa Muodostavat yksilöllisen toimintasuunnitelman Tehtävä 1: Energia Tehtävä 2: Suunta Tehtävä 3: Arviointi
Tavoitetyypit (1) Tulostavoitteet -Henkilökohtaiset/ joukkueen saavutukset (2) Suoritustavoitteet -Lajitaidot (3) Prosessitavoitteet -Harjoittelua suuntaavat tavoitteet (4) Normitavoitteet -Ryhmän säännöt ja arvot (5) Kisa- ja harjoituskohtaiset tavoitteet -Päivittäin asetettavat tavoitteet
Konttinen/ KIHU 2012 Tavoitteenasettelu A r v i o i n t i Kilpailu- ja harjoituskohtaisten tavoitteiden asettaminen Suoritus-, prosessi- ja normitavoitteiden asettaminen Tulostavoitteiden asettaminen SWOT-analyysi (vahvuudet, kehityskohteet, mahdollisuudet ja uhkat) Unelma Vaihe 5. Vaihe 4. Vaihe 3. Vaihe 2. Vaihe 1.
UNELMANI JÄÄKIEKOSSA Haaveilen näistä hetkistä ja saavutuksista jääkiekossa. Kun ajattelen näitä asioita, tulen hyvälle mielelle ja saan niistä lisää energiaa vaikeinakin aikoina. Pystyn koska tahansa muodostamaan mieleeni kuvia näistä hetkistä ja saavutuksista. PVM UNELMA PVM UNELMA PVM UNELMA
JÄÄKIEKKOILIJAN TAVOITTEENASETTELU Pelaajan nimi Seura/ Joukkue Päiväys (pv) (kk) (v) A. Vahvuutesi jääkiekkoilijana Kirjaa tähän omasta mielestäsi tärkeimmät vahvuutesi jääkiekkoilijana tällä hetkellä. Merkitse molempiin kohtiin vähintään yksi ominaisuus. Pelitaidot: Fyysiset ominaisuudet: 1) 1) 2) 2) 3) 3) B. Tärkeimmät kehityskohteesi Kirjaa tähän omasta mielestäsi keskeisimmät kehityskohteesi jääkiekkoilijana tällä kaudella. Merkitse molempiin kohtiin vähintään yksi ominaisuus. Pelitaidot: Fyysiset ominaisuudet: 1) 1) 2) 2) 3) 3) C. Tavoitteesi kaudelle 2011-2012 Kirjaa tähän erilaisia keinoja, joilla voisit parantaa kehityskohteisiin kirjaamiasi asioita tällä kaudella. Kirjoita vähintään kolme eri asiaa.
Ohjeita tavoitteenasetteluun: (1) Aseta täsmällisiä tavoitteita (2) Tavoitteiden on oltava riittävän haastavia (3) Tarvitset sekä pitkän että lyhyen aikavälin tavoitteita (4) Aseta myös laji- ja harjoittelutavoitteita (5) Aseta tavoitteita myös harjoituksiin (6) Mieti myös joukkueen tavoitteita (7) Määritä myös keinot tavoitteiden saavuttamiseksi (8) Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös muiden tukea (9) Kirjaa tavoitteesi ja seuraa niiden toteutumista (10) Tavoitteiden on oltava SINUN tavoitteitasi!
Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit ITSELUOTTAMUS *Tietoisuus omista vahvuuksista *Luotto omaan osaamiseen *Usko omiin valmiuksiin PSYKOLOGISET TAIDOT *Kilpailuun valmistautuminen *Mielikuvaharjoittelu *Sisäinen puhe SISÄINEN PALO *Sisäinen motivaatio *Tavoitteenasettelu
Valmistautumisen tarkoitus (1) Asenteen vahvistaminen (2) Keskittyminen olennaisiin asioihin (3) Optimaalisen tunnetilan saavuttaminen (4) Kilpailujännityksen hallitseminen/ hyödyntäminen (5) Suoritusautomaatioiden käynnistäminen
Valmistautumisen A-B-C A. Kilpailemiseen valmistautuminen B. Kilpailuun valmistautuminen C. Kilpailusuoritukseen valmistautuminen
Tilanteen arviointi + tavoitteiden asettaminen Mitä tuleva kilpailu merkitsee minulle? Positiivisten ajatusmallien vahvistaminen Suurin työ on nyt tehty Haasteellisuus vs. Häviämisen pelko Tinkimätön asenne omaa toimintaa kohtaan Hyvän päivän tekeminen Elämysten ja kokemusten hakeminen A. Kilpailemiseen valmistautuminen
B. Kilpailuun valmistautuminen Kilpailutilanteen läpikäyminen Esim. varautuminen erilaisiin tilanteisiin Valmiustason nostaminen Signaali keholle ja mielelle Asioiden yksinkertaistaminen Kaikesta ylimääräisestä luopuminen Valmistautumisrutiinien suorittaminen Rituaalit/ tottumukset Rentousharjoitukset Strategian/suunnitelman/ taktiikan läpikäynti
C. Kilpailusuoritukseen valmistautuminen Intensiivisen keskittymisen rakentaminen Rutiinien ja opittujen taitojen avulla Tietoisen säätelyn vähentäminen Huomion kohdentaminen kapealle alueelle ( maailman pienentäminen ) Aika valmistautua ja aika toimia Heittäytyminen Suoritusrohkeus Valmius Toiminta Palautuminen
Psyykkinen kilpailuvalmius 1. Tausta-asiat ovat kunnossa 2. Tunne, että kaikki on tehty sen hetkisen maksimisuorituksen eteen 3. Selkeät ja positiiviset tavoitteet 4. Valmius käsitellä epävarmuuden tunteita 5. Luottamus, että pystyy tekemään itselleen hyvän päivän 6. Selkeä kilpailusuunnitelma
Miten yliyrittäminen ilmenee? 1. Vireystila ei ole optimaalinen 2. Suoritustilanteeseen liittyy poikkeuksellisen voimakas tunnelataus 3. Odotukset oman suoritustason suhteen ovat tavallista korkeammalla
1. Ei-optimaalinen vireystila Kohonnut vireystila Ylilatautuminen Keskittyminen hajoaa Motoriikka/ tekniikka kärsii Energiaa kuluu epäolennaisiin asioihin Alentunut vireystila Flegmaattisuus Keinotekoisella yrittämisellä paikataan alhainen vireystila Tietoinen suorituksen säätely korostuu
2. Voimakas tunnetila Energisyys Toiminta kohdentuu epäolennaisiin asioihin Epävarmuus/ kärsimättömyys Pelko siitä, että taito häviää Ylimielisyys Ajautuminen tilanteeseen, jossa on vain hävittävää
3. Korostuneet odotukset Tulos ohjaa urheilijan suoriutumista Huomio ei ole itse suorituksessa Tavoitteet ovat ylimitoitettuja urheilijan suoritustasoon nähden Tavoitteenasettelu perustuu liiaksi esim. harjoitustuloksiin Valmistaudutaan kilpailuun poikkeavalla tavalla Keskittyminen menee yli
1. Mielikuvaharjoittelu 2. Rentoutustekniikat TUNNE FYSIOLOGINEN REAKTIO TULKINTA 3. Sisäinen puhe
1. Mielikuvaharjoittelu
Mielikuva- harjoittelu Sisäiset mielikuvat = Suorituksen kokeminen aktiivisena toimijana Ulkoiset mielikuvat = Suorituksen kokeminen ulkopuolisena
Mielikuvaharjoittelun edellytykset Pitkäjänteinen ja systemaattinen harjoittelu Keskittyminen Kyky kuvitella erilaisia aistimuksia ( mielikuvakyky ) Käsitys optimaalisesta suorituksesta Halu kehittää itseään urheilijana!!!
Sisäisten mielikuvien käyttö (1/2) Urheilija vahvistaa oppimaansa liikettä tai liikesarjaa kuvittelemalla itsensä suoritustilanteeseen Harjoituksen aikana aktivoituvat samat lihashermo -yhteydet kuin todellisessakin suorituksessa Muistijälki vahvistuu Suoritus toteutetaan a) tietoisesti ja b) reaaliaikaisesti
Sisäisten mielikuvien käyttö (2/2) Mielteiden tuottaminen kaikilla aistikanavilla Mielikuvaharjoituksen suorittaminen a) rentoutuneessa tilassa sekä b) suorituksen yhteydessä Soveltuu esim. tekniikkaharjoituksiin
Ulkoisten mielikuvien käyttö Tilanteen tai tilanteiden sarjan kuvitteleminen katsojan/ havainnoitsijan näkökulmasta Ilman kehon ja mielen tuntemuksia Kilpailuihin valmistautuminen ja kilpailun aikana toimiminen Teknisten apuvälineiden hyödyntäminen (esim. video) Voidaan käyttää esim. uuden taidon oppimisessa
Mitä hyötyä mielikuvaharjoittelusta on? Tukee urheilijan tekniikkaharjoittelua Toimii palautumisen apuvälineenä yhdessä rentoutusharjoitusten kanssa Tehostaa optimaalisten tunnetilojen tuottamista Auttaa keskittymään Auttaa urheilijaa kohtaamaan erilaisia tilanteita
2. Rentoutustekniikat
Erilaisia rentousmenetelmiä Aktiivinen rentous Jännityksen ja rentouden vuorottelu Autogeeninen rentous Painavuuden ja lämpimyyden tunteen aikaansaaminen Keskushermosto rauhoittuu Hengitysrentous Uloshengitys ankkuroidaan rentoutuneeseen olotilaan Mielikuvarentous Rentoutuminen miellyttävien mielikuvien avulla Hypnoosi Suggestioiden antaminen syvässä rentoustilassa
3. Sisäinen puhe
A. Negatiivinen sisäinen puhe Yhteydessä esim. pelkotiloihin ja ahdistuneisuuteen Ylläpitää välttämiskäyttäytymistä Entä jos en selviydy tilanteesta tai Mitähän toiset ajattelevat minusta
B. Positiivinen sisäinen puhe Tukee henkilön pyrkimyksiä selviytyä vaikeista tai haasteellisista tilanteista Auttaa urheilijaa muuttamaan tarvittaessa tilanteen tulkintaa Olen valmis tekemään tai pystyn oppimaan
Sisäisen puheen muuttaminen (1) Tunnista ne tilanteet, joissa käytät negatiivista puhetta (2) Mieti, mihin negatiivisuutesi perustuu (3) Pohdi, miten voisit korvata negatiivisen puheen positiivisella puheella (4) Käytä positiivista puhetta, kun seuraavan kerran kohtaat haasteellisen tilanteen
Psyykkinen valmentautuminen Tavoitetila ITSETUNTEMUS *Tunnetilat *Toimintamallit *Ajatusmallit RYHMÄN TOIMINTA *Positiivinen ilmapiiri *Tiimin kiinteys *Johtaminen ITSELUOTTAMUS *Tietoisuus omista vahvuuksista *Luotto omaan osaamiseen *Usko omiin valmiuksiin PSYKOLOGISET TAIDOT *Kilpailuun valmistautuminen *Mielikuvaharjoittelu *Sisäinen puhe SISÄINEN PALO *Sisäinen motivaatio *Tavoitteenasettelu
Joukkueen valmistautuminen Huippusuorituksen perusedellytykset I Harjoittelu -Päivittäistoiminnan laatu ja määrä -Onnistuneet viimeistelyharjoitukset II Suunnitelma -Taktiikka/ pelitapa on sisäistetty -Pelaajat ovat sitoutuneet taktiikan noudattamiseen -Vastustajan heikkoudet/ vahvuudet III Ilmapiiri -Jokainen pelaaja kantaa vastuunsa -Virheiden ja epäonnistumisten käsittely
KOHEESIO Koheesiolla tarkoitetaan dynaamista prosessia, joka ilmenee (a) ryhmän pyrkimyksenä pysyä yhtenäisenä perustehtävän suorittamisessa, sekä (b) tyytyväisyyden kokemuksina siitä, että ryhmä täyttää jäsentensä perustarpeita.
Mitkä asiat vaikuttavat ryhmän yhtenäisyyteen? 1. Tilanne- ja olosuhdetekijät 2. Yksilölliset tekijät RYHMÄKOHEESIO 3. Johtaminen 4. Ryhmäkohtaiset tekijät
1. Tilanne- ja olosuhdetekijät Ryhmän muodostumisen syyt (tehtävä- ja sosiaalinen koheesio) Perustehtävän luonne ja merkitys Ryhmän koko
2. Yksilölliset tekijät Ryhmän jäsenten yksilölliset ominaisuudet Asenteet, uskomukset ja motiivit Yksilöiden tyytyväisyys Yksilöiden kyky kantaa vastuuta
3. Johtaminen Johtajan taidot ja valmiudet Johtamistyyli Yhteisön toimintakulttuuri Toiminnalle asetetut tavoitteet
4. Ryhmäkohtaiset tekijät Yksilöiden roolien selkeys ryhmässä Kuinka pitkään ryhmä on ollut yhdessä Sosiaaliset normit Ryhmän itseluottamus
Koheesion vaikutukset Positiiviset Ryhmän säännöt on helppo laatia Sitoutuminen perustehtävään vahvistuu Viihtyvyys paranee Vastuu jakaantuu tasaisesti Negatiiviset Sisäänlämpiävyys Kritiikitön laumaajattelu vahvistuu Uuden jäsenen on vaikea päästä mukaan ryhmään Kehitys pysähtyy
Mihin johtajuus perustuu? Muodollinen asema Asema organisaatiossa Keppi & porkkana Valta jakaa etuisuuksia tai rangaistuksia Tieto Esimiehellä on sellaista tietoa, jota ei alaisilla ole Senioriteetti Ikä Asiantuntemus Laaja tietämys/ koulutus Osaaminen Ammatillinen käytännön osaaminen Vuorovaikutus Kommunikointikyky Yhteistyö Yhteistyöhalu ja -kyky Persoonallisuus Karisma Tuloksellisuus Määrälliset ja laadulliset tulokset
4. YHTEENVETO -Menestyvän urheilijan psyyke -Urheilijan kehityspolku
Mistä rakentuu menestyvän urheilijan psyyke? 1.Ominaisuudet 2.Asenne 3.Reagointi Haasteet -Vastoinkäymiset -Menestys -Muutokset Henkinen vahvuus
Kehityspolun rakentaminen 1. Urheilijan oma historia 2. Nykytilanteen arviointi 3. Tavoitetilan hahmottaminen 4. Keinojen määrittäminen
Vaihe 1: Urheilijan oma historia Oman historian hahmottaminen luo pohjaa urheilijana kasvamiselle Hallitsevat tarinat Vaihtoehtoiset tarinat Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija Valintatilanteet Toimintamallit Ajatusmallit
Vaihe 2: Nykytilanteen arviointi Mihin nykyinen taso riittää? Harjoittelumahdollisuudet Sitoutuminen Oma kehittyminen vs. lajin vaatimukset Miten urheilija kokee oman tilanteensa? Nelikenttäanalyysi (SWOT)
Vaihe 3. Tavoitetilan hahmottaminen Mitä haluan olla ja mitä haluan saavuttaa? Vanhan tarinan jatkamista vai uuden tarinan luomista? Urautuminen Muutostarpeet Erilaisten tarinoiden yhteensovittaminen
Vaihe 4. Keinojen määrittäminen Tavoitteenasettelun rakentaminen Motivaatiosta huolehtiminen Varautuminen uhkatekijöihin Työkalujen rakentaminen urheilijan käyttöön Valmennuksen tukitoimet
Niilo Konttinen KIHU Rautpohjankatu 6 FIN-40700 Jyväskylä 040-542 9817 (työ) 040-505 4728 (koti) niilo.konttinen@kihu.fi Yhteystiedot: www.kihu.fi