Kertominen avuksi työssä jaksamiseen Leena Syrjälä Oulun yliopisto Tutkimus tutuksi tiedotustilaisuus Helsinki 3.3.2006 1
Täs niinku on vaan just nimenomaan että täällä sai puhua sen mitä ei kenties saa muualla puhua. 2
Esiteltävä tutkimus Kerronta opettajien työssä jaksamisen ja uusiutumisen tukena TSR:n tutkimushanke nro 103340 vuosina 2004-2005 Suomen Akatemian hankkeet nro 200849, 208745 ja 105862 Hankkeen tiimi: Leena Syrjälä, Eila Estola, Saara-Leena Kaunisto, Ulla Keski-Filppula ja Minna Uitto 3
tutkimusryhmä Toiminut Oulun yliopistossa noin 10 vuotta 10-12 väitöskirjan tekijää ja post doc - vaiheen tutkijaa kansallisella tasolla sekä muutama kansainvälinen tutkija Opettajien työtä ja elämää tutkitaan kertomusten ja kerronnan kautta 4
Tavoitteena välittämiseen pohjautuva keskustelukulttuuri kehitettiin kerronnallista ja toiminnallista KerToi-menetelmää opettajien työssä jaksamisen tukemiseen laajemminkin työelämän tueksi 5
Teoreettis-metodologisia lähtökohtia Kertomukset tietämisen tapana ja minuuden rakentajana opetusta koskevan käytännön kielen tavoittamisessa olennainen Kertomukset tutkimuksessa tutkimusaineistona analyysitapana tulosten esittämisessä Kertomukset käytännössä perustava tietämisen tapa käyttökelpoinen kasvun väline Opettajuus suhteissa olemista, moraalista toimintaa Tutkimus opettajien kanssa on yhteistyötä 6
Käytännön toteutus Oulun yliopiston Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön sekä Oulun kaupungin välisenä yhteistyönä Järjestettiin kuusi kaikille opettajille suunnattua koulutuspäivää ja kolme pienryhmää Into-ryhmä Päiväkotiryhmä kertominen toiminnan arvioinnissa Moninaiset maahanmuuttajaopettajien ryhmä Raportissa keskeisenä pitkäkestoinen Into-ryhmä INnokasta Tulevaisuuden Odotusta Inspirational Narratives of Teaching as an Opportunity 7
Into-ryhmä 11 naisopettajaa 4 päiväkodeista, 5 peruskoulun ala-asteelta, 2 aineenopettajaa Kokoontumisia 15 kertaa / 1,5 vuotta Ryhmässä 2 varsinaista ohjaajaa, 1 havainnoiva ohjaaja, 1 aineistonkerääjä Omista tarinoista työyhteisön ja kulttuurisiin tarinoihin Muistelu Muutos ja minä Arjen ristiriidat opettajan työssä Paikkani työssä Villasukat ryhmän toiminnan metaforana 8
Työskentelyn perusajatus Motto: Minut nähdään oikein tarinani kautta. Kun joku tulee siihen mukaan, ottaa sen vakavasti ja liittää sen omaan tarinaansa. (Martti Lindqvist 1997) Perustavin tapa ymmärtää omia kokemuksiamme on kertoa niistä ja kuunnella toisten tarinoita (Lindseth & Nordberg 2004) Tarinan monet muodot: tekstit, puhe, toiminta, taiteelliset tuotokset reflektio dialogisena, kriittisenä, elämäkerrallisena ja kertomuksellisena 9
Ryhmien työskentelyssä keskeistä Toimintaperiaatteita vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, avoimuus, sitoutuminen säännöllisyys vertaistuki asiantuntija- ja kokemuksellisen tiedon yhdistyminen lupa puhua myös vaikeista tunteista ilman suorittamista ja pakkoa Toimintatapoja Kerronnallisia Toiminnallisia 10
Kiinnostuksen kohteena Kertomisen merkitys ryhmässä ja ryhmäläisten kokemana Opettajan työn haavoittavuus ja ilon hetket 11
Tutkimusaineisto, analyysia ja tulosten esittelyä Hankkeessa kerättiin merkitykseltään rikas ja monipuolinen aineisto Palautteet eri koulutuspäiviltä Videolla taltioitua aineistoa n. 40 tuntia Ryhmäläisten päiväkirja-aineistoa ja muita kirjallisia tuotoksia ja palautteita Ohjaajien nauhoitettuja keskusteluja n. 5 tuntia ja muistiinpanoja ryhmästä Osa aineistosta purettu Aineiston analyysissa teemoittelua, sisällönanalyysia ja narratiivista analyysia 12
Lauran kertomus Tämän hetken akuutista tilanteesta jotakin. Mulla on ollu kaks tapausta, jotka on ollu vaikeampia vanhempien kanssa ja en oikeestaan vieläkään oo käsitelly niitä. Oon ajatellut, että mun ehkä pitäs mennä puhumaan ne puhki jonkun kanssa. Meillä oli arviointikeskustelut.. ja mä jännitin jo etukäteen tätä yhtä äidin tapaamista. Me käytiin sen lapsen asioita läpi se normaaliaika mikä oli puoli tuntia varattu. Sen jälkeen alko sitten se äitin osuus ja mun arviointi. Oletusarvo oli se, että minä en ole opettanut tiettyjä asioita ja miten mä sen nyt oikein opetan. Kyselykritiikkimeininki. Äiti on täydellisyyden tavoittelija. Mutta siinä tuli sitten ilmi se, että mun persoona on sellanen tavallaan se kohdistu mun persoonaan. Hän vertasi, että nyt on eka luokalla toinen lapsi ja sen kans on niin paljon helpompaa. Niin mä vaan heitin että sehän on myöski eri persoona. En ajattele että mä olisin ees huono opettaja mutta että sillon ku se kohistuu tavallaan että mun pitäis olla erilainen kun mitä mä oon. 13
Kertomus luo uusia kertomuksia Kertomus kaikuu ja herättää reaktioita Kuuntelemisen ilmaiseminen ruumiin kielellä ja ymmärtävällä muminalla Myötäelämisen, samaistumisen ja empatian ilmaisut rohkaisevat kertomista tuntuu tutulta, oman samanlaisen kertomuksen kertominen naurua, kyyneleitä Tarkentavia kysymyksiä, ideoita ja neuvoja, joilla ristiriitainen merkitys Osallistuja tuo kertomuksensa näyttämölle, kertomukset kohtaavat, mutta lopuksi osallistuja ottaa kertomuksensa takaisin Koskaan ei voi olla täysin varma, millaisia reaktioita kertomus 14 herättää
Aika, paikka ja ryhmä Tapaamiset olivat minulle terapiaa, omaa aikaa työn ja kodin ulkopuolella missä huomasin akkujeni latautuvan. Nykyään elämässäni ei ole juurikaan ollut mahdollisuutta keskittyneesti keskustella ihmisten kanssa rauhassa, ilman kiirettä. Sehän siinä onki se tarkotus mun mielestä taas tämmönen tila missä ei oo sitä lasten meteliä ja täällä on kiireetön olo on ihimiset silmästä silmään niin musta se on kaikista ihanin ei tarvi huutaa toisten yli. Into-ryhmässä on ollut hyvä kuulla toisten ajatuksia ja kokemuksia ja näin nähdä, että on muitakin, joilla voi olla toisinaan, ei ainoastaan minulla, vaikeaa. Sai olla väsynyt ja ilmaista väsymyksensä menettämättä kasvojaan. 15
Uusia ovia itseen Into-ryhmän myötä olen oppinut hyväksymään itseni opettajana, joka ei täytä täydellisyyden mittoja, itse asiassa, ei läheskään. Tiedän, että minulle ei myönnetä urani aikana Vuoden Luokanopettaja-palkintoa, mutta hyvä, että se jollekin annetaan. Siis hyvää opettajan työtä voi tehdä vähän uupuneena, kutsumuksestaan epävarmana, joskus kyllästyneenä, joskus väsyneenä lapsiin ja vanhempiin ja työtovereihin. Aina ei jaksa innostua uudesta, ilahtua uuden kokeilemisesta. Niin tällaisenakin voi tehdä ihan hyvää opettajan työtä Mahdollisuus sanoa ei tarinat jotka ovat kypsyneet vuosia ne on tärkeitä ja on tullut aika kirjoittaa muistiin. 16
Opettajan työn iloja mikä auttaa jaksamaan Opiskelu, itsensä kehittäminen esim. kurssit, jotka ovat muiden järjestämiä Saada keskittyä työssä olennaiseen Esim. opettajan työssä lapset Jos sais vaan opettaa Arjen pikku yllätykset esim. pullaa kahvilla, kukka, runo Myönteinen palaute Työskentely ryhmässä Työskentely oman itsensä kanssa ja itse ohjautuminen Rajanvetoa, mihin asti voi antaa itseään Oppii olemaan armelias itselleen Osoittaa tunteita eikä kätke niitä Hyväksymällä, että hoitaa työnsä parhaalla mahdollisella tavalla näissä olosuhteissa Harrastukset Tekemällä jotain uutta ja luovaa Itse tuottamisen, käsillä tekemisen ilo Katkos työstä (lomat, viikonloput, matkat, vuorotteluvapaa) 17
Haavoittuvuus osana ihmissuhdetyötä Opettajan työ ennen kaikkea suhteissa olemista lapsiin ja nuoriin, toisiin opettajiin, vanhempiin ja kulttuuriin Työ on eettisesti ja emotionaalisesti haastavaa, uuvuttavaa, mutta myös palkitsevaa Haavoittuvuus: tunne siitä, että oma ammatillinen identiteetti ja moraalinen koskemattomuus kyseenalaistetaan ja opettajana olemisen tilaa uhataan tai se menetetään (Kelchtermans 2005) 18
Elämistä haavoittuvuuden kanssa Suojautuminen Kovettuako? Rakentaako panssari? Vai panna suodatinpussi päähän? Hiljaisuus Opettaja on hiljaa tekemistään muutoksista Vähitellen tapahtuva oman työtavan, omien vahvuuksien sekä heikkouksien myöntäminen ja hyväksyminen Puhumiselle aika ja paikka keskusteluryhmissä mahdollista puhua haavoittuvuudesta kaikilla tavoilla, niilläkin mistä muualla ei saa eikä voi puhua 19
KerToi-menetelmä Pohjautuu kerrontaan (suullinen, kirjallinen, toiminnallinen) ja vertaistukeen Tapahtuu ryhmissä: järjestetään aika ja paikka Yhtymäkohtia työnohjaukseen, narratiiviseen terapiaan, koulutukseen ja konsultaatioon Ohjaajan/ohjaajien ja osallistujien tasavertaisempi suhde Taustalla suunnitelmallisuus, mutta viime kädessä osallistujat määrittelevät, mitä haluavat ottaa keskusteluun 20
KerToi-menetelmän sovellusalueita Itsetutkiskelun mahdollisuus Esim. Into-ryhmä Pitkäkestoisuus, eri työyhteisöstä tulevia ihmisiä, ammatillinen ja kokemuksellinen asiantuntijatieto yhdistyvät Oman työn selkiinnyttäminen Esim. Moninaiset-ryhmä Mm. jos työtehtävät muuttuvat tai työyhteisöt yhdistyvät Oman työn tutkiminen työn sisällöistä käsin Esim. Päiväkotiryhmä lyhytkestoisuus 21
Jatkossa Uusia ryhmiä vireillä Tärkeää ohjaajien verkostoituminen, esim. ohjaajalla itselläänkin tulisi olla mahdollisuus ohjaukseen Asiantuntija- ja vertaistukiverkostojen kehittelyyn osallistuminen, ohjaajien tukeminen tärkeää KerToi-menetelmä riittävän väljä mahdollistaakseen monenlaiset sovellutukset Kerätyn laajan aineiston pohjalta tullaan tarkastelemaan kertomisen merkitystä ja tunteita osana sitä 22
Yhteystiedot Leena Syrjälä leena.syrjala@oulu.fi Puh. (08) 553 3687, 040 543 2392 Eila Estola eila.estola@oulu.fi Puh. (08) 553 4211 Loppuraporttia voi tilata sähköisenä Ulla Keski-Filppulalta ulla.keski-filppula@oulu.fi Puh. (08) 553 3721 23