Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014



Samankaltaiset tiedostot
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPPIMÄÄRÄN OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN 9. VUOSILUOKALLA 2015 TIIVISTELMÄ

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

S2-opetuksen toimintamalli

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen Uudenmaan liitto

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle

Ulkomaalaiset Suomessa Tilanne vuosittain

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

PÖYTÄKIRJA 2/

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

LAUKAAN KUNTA OPPILASARVIOINNIN OHJEET

S2-OPPIMÄÄRÄ JA SEN HUOMIOIMINEN OPPILAAN ARVIOINNISSA

JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Hyväksytty sivistyslautakunnassa:

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Suomen sanoin monin tavoin SUOMI TOISENA KIELENÄ PERUSOPETUKSESSA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki leena.nissila@oph.

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät

Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Elina Harjunen Elina Harjunen

Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Vantaan alakoulujen Oppimisen arvioinnin toteuttaminen Wilmassa

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

KIELESTÄ KIINNI. Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut English Abstract. Annukka Muuri

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

opetussuunnitelman perusteissa

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Perusopetuksen kieliohjelma

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Tietoa 7. luokalle siirtymisestä oppilaalle ja huoltajille. Lukuvuosi luokkalaisen opas

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Valinnaisopas Lukuvuosi Veromäen koulu

Peruskoulutilastolomake 2010 (perusopetus)

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Hämeenlinnan peruskoulujen opas maahanmuuttajaperheille

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna

Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Arviointi äidinkielen, S2:n ja. opetussuunnitelmien perusteissa,

Transkriptio:

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin kymmenellä tuhannella. Vuonna 2012 heitä oli 25 347 eli 4,8 % kaikista perusopetuksen oppilaista. (Tilastokeskus 2012). Turussa maahanmuuttajataustaisia asui vuonna 2012 noin 14 555, joka on 8,1 % Turun väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjä, arabia, kurdi, viro ja albania. Turun perusopetuksessa p noin joka kymmenes (12 %) oppilas on vieraskielinen ja eri äidinkielien lukumäärä on yli 70 (Turun kaupungin kasvatus ja opetus 2013).

Turun väestö ja muunkieliset suuralueittain vuonna 2010 Alue Turussa koko väestö muu kieli % Koko kaupunki 177 326 13 447 7,6 Keskusta 49 536 1 724 3,5 Hirvensalo-Kakskerta 9 305 245 2,6 Skanssi-Uittamo 23 202 1 010 4,4 Varissuo-Lauste 18 006 4 846 24,9 Nummi-Halinen 20 330 2 137 10,5 Runosmäki-Raunistula 14 258 955 6,7 Länsikeskus 20 564 636 3,1 Pansio-Jyrkkälä 9 362 1 063 11,4 Maaria-Paattinen 9 155 384 4,2

Perusopetukseen valmistava opetus On tarkoitettu niille oppilaille, joiden suomen kielen taito estää optimaalisen opiskelemisen esi- tai perusopetuksen ryhmässä. Opetukseen voi osallistua Suomessa syntynyt oppilas. Uudessa opetussuunnitelmassa opetuksen laajuus on muutettu puolen vuoden sijasta lukuvuoden pituiseksi. Opetusryhmien muodostamisesta vastaa opetuksen järjestäjä eli kunta. Vuonna 2011 Turussa valmistavan opetuksen ryhmiä oli 11 ja oppilaita noin 90.

Suomi toisena kielenä -opetus On yksi äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimääristä Sitä opetetaan oppilaille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, tai joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen veroinen Suomea toisena kielenä opiskellaan joko kokonaan erillisessä S2-opetuksessa tai eriytetysti suomi äidinkielenä opetuksessa. Suomen kieli toimii oppimisen välineenä ja kohteena (vrt. vieras kieli). Säädöksissä ei ole määritelty opetuksen järjestelytapoja. Vuonna 2012 joka kymmenes oppilasa sai erillistä S2- opetusta.

Oman äidinkielen opetus Perusopetusta täydentävää opetusta. Opetusta järjestetään erillisen valtionavustuksen turvin, jota myönnetään 2 viikkotuntia. Kunta voi järjestää oman äidinkielen opetusta, mikäli ryhmään saadaan 4 oppilasta lukukauden k alussa. Vuonna 2012 oman äidinkielen opetusta annettiin p Turussa 22 eri kielellä.

Tutkimusongelmat Millaista vaihtelua esiintyy maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taidoissa peruskoulun kuudennella luokalla Turussa? Millainen yhteys taustamuuttujilla (sukupuolella, maahanmuuttajaoppilaan äidinkielellä, llä maassaoloajalla, ll maahantuloiällä, vanhempien koulutustaustalla ja maahanmuuton syyllä) on maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taidon tasoon? Millainen yhteys opetusjärjestelyillä (perusopetukseen valmistavalla ll opetuksella, suomi toisena kielenä -opetuksella ja oman äidinkielen opetuksella) on suomen kielen taidon tasoon? Millainen yhteys oppilaan käyttämällä kielellä (suomen kieli ja äidinkieli) on suomen kielen taidon tasoon?

Tutkimusjoukko Tutkimusjoukon ikä vaihteli 12:sta 15 vuoteen. 23:a eri kieltä ja 26 eri maasta. Joka kymmenes vastaaja oli syntynyt y y Suomessa. yli puolet (64,8 %, 142) oppilaista oli muuttanut Suomeen pakolaisena. Toiset olivat käyneet koulua kaksi vuotta ja toiset 10 vuotta. Yli puolet (61 %) oppilaista ei ollut osallistunut perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Puolet (52 %) oli opiskellut omaa äidinkieltään koulussa. Yli puolet (65 %) oli opiskellut suomea toisena kielenä erillisessä ryhmässä.

Tutkimuksen mittarit Tutkimuksen aineiston keräämisessä käytin neljää eri mittaria: 1) kielitestejä (rakenne, sanelu, luetun ja kuullun ymmärtäminen), 2) opettajien arvioita i oppilaan puhumisen ja kirjoittamisen tasosta eurooppalaisen viitekehyksen kielitaitotasojen kriteereitä käyttäen (A1-C2) 3) suomi toisena kielenä -todistusarvosanaa ja 4) oppilaan omaa arviota suomen kielen ja oman äidinkielen taidostaan.

Oppilaiden suomen kielen taito

Oppilaiden suomen kielen taidon taso eri kielitaidon id osa-alueilla kielitesteissä t i heikko tyydyttävä erinomainen 60 50 40 30 20 10 0

Oppilaiden puhumisen ja kirjoittamisen tasot opettajien arvioiden id mukaan 80 70 60 50 40 puhuminen kirjoittaminen 30 20 10 0 A1 A2 B1 B2 C1 C2

Oppilaiden itsearviointi lukemisesta ja kirjoittamisesta itt i t äidinkielellään llää ja suomen kielellä llä

Oppilaiden suomi toisena kielenä -arvosanat

Taustamuuttujien yhteys suomen kielen taidon tasoon Mitä kauemmin oppilaat olivat asuneet Suomessa ja mitä nuorempina he olivat tulleet t Suomeen, sitä parempi suomen kielen taito heillä oli. Alle 3 vuotta Suomessa olleiden puhuminen vastasi kynnystasoa ja kirjoittaminen selviytyjän tasoa (A2). Yli 8 vuotta maassa asuneiden puhuminen vastasi osaajan tasoa (B2) ja kirjoittaminen kynnystasoa (B1). Jotkut A2-tasolla! Yli 10-vuotiaina tulleet menestyivät maahantuloaikaan nähden melko hyvin (puhuminen A2+ ja kirjoittaminen A2). Venäjänkieliset ja vietnaminkieliset menestyivät parhaiten ja somalinkieliset heikoiten kaikissa mittareissa. Mitä korkeammin koulutettuja äidit olivat, sitä paremmin oppilaat menestyivät kaikissa kielitaitoa mittaavissa mittareissa. Pakolaistaustaisilla t i ill oli kaikkein i heikoin i suomen kielen taidon taso kaikissa mittareissa.

Opetusjärjestelyiden yhteys suomen kielen taidon tasoon Oppilaat, jotka eivät olleet osallistuneet erilliseen suomi toisena kielenä -opetukseen (34,7 %) tai perusopetukseen valmistavaan opetukseen (61,2 %)menestyivät kielitesteissä parhaiten. Oppilaat, jotka saivat eniten S2-opetusta, menestyivät kielitaitotehtävissä heikoiten ja heidän kielitaitonsa arvioitiin heikoimmaksi. Omaa äidinkieltään yli viisi vuotta opiskelleet menestyivät kielitaitotehtävissä yhtä hyvin kuin ne, jotka eivät olleet opiskelleet omaa äidinkieltään lainkaan.

Opetusjärjestelyissä eroja Oppilaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. opetusjärjestelyiden suhteen. Valmistavan opetuksen järjestäminen on vapaaehtoista. Tuloksista ilmeni, i että niiden joukossa, jotka eivät olleet opiskelleet erillisessä suomi toisena kielenä - opetuksessa, esiintyi myös heikkoja tuloksia kaikissa mittareissa. Tämä tulos antaa viitteitä siitä, että osa tutkimusjoukosta ei ollut saanut tarvitsemaansa suomi toisena kielenä -opetusta erillisessä ryhmässä.

Opiskelu toisella kielellä haasteellista Opiskelu toisella kielellä on oppilaalle vaativaa ja kuormittavaa. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan täytyy opetella samaan aikaan peruskieli, koulun opetuskieli ja opiskella oppiaineiden akateemista sisältöä opetuskielellä. Oppilaan tulee lyhyessä ajassa kuroa kiinni luokkatoverit sekä kielessä että oppiaineksen sisällössä, mikä saattaa aiheuttaa oppilaille kognitiivista ylikuormittuneisuutta.

Sanaston kieli eri oppiaineissa Gottliebin, Cranleyn ja Camillerin i mukaan Oppiaine Yleiskieli Erityiskieli Tekninen kieli Matematiikka kaikki yhteensä summa Taideaineet henkilö persoona päähenkilö Biologia polvi polvitaive polvilumpio Maantiede ihmiset asukasluku väestötilasto

Opetuksessa tärkeää!: Jokainen opettaja on myös suomen kielen opettaja. Opetuksen tulee olla kielitietoista, jolloin opettajan tulee ottaa huomioon opetuksessaan ja tehtävien antamisessa oppilaiden kielitaidon taso kaikissa oppiaineissa. Opetuksessa on käytettävä havainnollistavia menetelmiä. Opetuksessa opetettava eri kielitaidon osa-alueita. Tiivis yhteistyö y lasta opettavien opettajien kanssa. Opettajien tulee myös varmistaa, että oppilaat ovat ymmärtäneet opetetun asian. Arviointimenetelmien tulee olla joustavia, monipuolisia ja oppilaan osaamisen näyttöön sopivia.

Olipa matkakohteena k sitten ensimmäinen tai toinen kieli, matkaan tarvitaan aikaa. (Latomaa 1996)