Stressi ja mielenterveys



Samankaltaiset tiedostot
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Mielenterveys voimavarana

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Muistisairaana kotona kauemmin

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Mielekästä ikääntymistä

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Kysely lähetettiin postikyselynä Työterveysasemalle osoitettuna vastaavalle työterveyslääkärille. Kyselyyn saatiin yhteensä 228 vastausta.

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Etätyökysely henkilöstöstölle

TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI

Miten tukea lasta vanhempien erossa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

MISSÄ JA MILTÄ MINUN TUNTEENI TUNTUVAT?

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Itsemurhasta on turvallista puhua

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Sijaishuoltopaikkaan tulo

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

Hemodialyysihoitoon tulevalle

MIELELLÄ ON VÄLIÄ! Nyyti vinkkaa: Mielellä on väliä!

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Mielen hyvinvointi projekti

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto Maarit Haverinen

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

Muokkaa opas omaksesi

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Lataa Focus-harjoitusohjelma lapsille - Daniel Goleman. Lataa

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Psyykkinen toimintakyky

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät Ihmisenä ihmiselle

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Lataa Sairaalapäiväkirja - SusuPetal. Lataa

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi Luku 2. Terveys... 43

Pois syrjästä -hanke

Sädehoitoon tulevalle

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Energiaraportti Yritys X

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Lataa Vakavan sairastamisen merkitys elämänkulussa - Heli Kantola. Lataa

Lataa Elämän mukana tunteet. Lataa

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Sosiaaliset suhteet - ohje

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

Maahanmuuttajan mielenterveys

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Kyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

VOIMAVAROJA. Ohjeistus.

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Transkriptio:

Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi, kun hallitset stressiä paremmin. Satakunnan sairaanhoitopiiri Rauman mielenterveyskeskus, päiväosasto Päivitys 10//2015 Päivittäjä AR, ir

Stressi Stressi on tilanne, jossa sinulla on tunne, että edessäsi on paljon haasteita ja vaatimuksia ja voimavarasi ovat vähissä. Siihen, kuinka paljon siedät stressiä, vaikuttavat monet asiat. Persoonallisuuden piirteet Jokainen meistä on erilainen. Koemme myös stressin eri tavalla. Perinnölliset tekijät Jos perheessäsi tai suvussasi on ihmisiä, jotka sietävät huonosti stressiä, ominaisuus on voinut periytyä sinulle. Biologiset tekijät Jos sairastat jotakin sairautta, se voi heikentää kykyäsi sietää stressiä. Elämänkokemukset Jos olet kokenut elämässäsi paljon kriisejä ja järkyttäviä asioita, voi olla, että siedät stressiä huonosti. Taloudellinen tilanne Jos sinulla on rahavaikeuksia, se tuottaa stressiä. Asuminen ja mielekäs tekeminen Jos asut levottomalla asuinalueella, tai tunnet olosi kodissasi turvattomaksi, se aiheuttaa stressiä. Jos sinulla ei ole mielekästä tekemistä, myös se tuottaa stressiä. Ihmissuhteet Jos olet yksinäinen, se lisää stressiä. Seuraavalla sivulla on kaavio. Sen avulla voit pohtia millaiset asiat lisäävät stressiä elämässäsi. 2

Siihen, kuinka paljon siedät stressiä, vaikuttavat monet asiat. 3

Stressin hallinta Elämässä tapahtuu joka päivä muutoksia, jotka aiheuttavat stressiä. Tavallinen arki voi tuoda stressiä, samoin elämässä tapahtuvat isot asiat. Jokainen ihminen kokee stressin eri tavalla ja jokaisella on stressikynnys. Kun se ylittyy, tunnet olosi stressaantuneeksi. Sinun on tärkeää huomata ja toimia, kun stressikynnys ylittyy, eli kun huomaat stressin oireita itsessäsi. Voit itse valita mitä teet. Voit esimerkiksi pyytää, että lääkitystäsi tarkistetaan. Voit myös puhua toiselle ihmiselle tai lähteä vaikka lenkille. Kun huomaat stressin oireet ja toimit oikein, suojaat itseäsi. Se auttaa sinua pysymään terveenä. Kun stressiä on liikaa, sairastumisraja voi ylittyä ja sairastut helpommin. Seuraavalla sivulla on kaavio, josta näet, miten stressin määrä voi vaihdella ihmisen elämässä. 4

Sairastumisraja S t r e s s i n Suojatekijät - lääkitys - stressin hallinta Stressikynnys m ä ä r ä Stressiä voi aiheuttaa: - arki - elämässä tapahtuvat isot asiat. Aika 1 vuosi 2 vuotta 5

Mielenterveyttä parantavat monet asiat Stressi vaikuttaa mielenterveyteen. Mitä paremmin mielesi voi, sitä paremmin siedät stressiä. Mielenterveyttä parantavat monet asiat. Riittävät ja monipuoliset ihmissuhteet Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä. Kun sinulla on ympärilläsi ystäviä ja muita läheisiä ihmisiä, se auttaa jaksamaan. Mielekäs tekeminen Jos löydät mielekästä tekemistä, joka tuottaa sinulle mielihyvää, voit paremmin. Tieto, että saat apua ja tukea Elämässä tulee jokaiselle vaikeita hetkiä. Silloin on tärkeää, että tiedät mistä saat apua. Raha-asiat ovat kunnossa On tärkeää, että sinulla on tuloja. Tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa. Elinympäristö on turvallinen On tärkeää, että tunnet olosi turvalliseksi kotona ja asuinalueellasi. Muut ihmiset suhtautuvat myönteisesti Huomioi, että esimerkiksi hyvin erilainen pukeutuminen ja käyttäytyminen voi herättää muiden ihmisten huomion. On mahdollista, että pahoitat mielesi siitä. Kun osaat toimia erilaisissa tilanteissa luontevasti, säästät mielenterveyttäsi. 6

Elämisen taidot, jotka tukevat mielenterveyttä Voit itse vaikuttaa mielenterveyteesi. Se vaatii harjoittelua. Seuraavaksi on lueteltu muutamia vinkkejä, joista voi olla sinulle hyötyä. Noudata sinulle määrättyjä hoito-ohjeita Muista käyttää lääkkeitä, jotka sinulle on määrätty. Käy myös säännöllisesti sinua hoitavan henkilön vastaanotolla. Kehitä taitojasi ratkaista ongelmia Kun tulee ongelma, se ei ole kaiken loppu. Yritä löytää ongelmaan ratkaisu. Muistatko mikä viimeksi auttoi? Helpottuiko olosi, kun lähdit lenkille tai soitit ystävälle? Ongelmanratkaisua täytyy harjoitella. Kun löydät sinulle sopivat, turvalliset keinot, sinulla on voimaa kohdata ongelma, kun se seuraavan kerran tulee. Opettele tunnistamaan tunteitasi Kun tunnistat tunteesi, ymmärrät paremmin itseäsi ja muita. Tunteet ovat osa normaalia elämää, eivätkä kaikki tunteet ole merkki sairaudesta. On myös tärkeää erottaa omat tunteet muiden tunteista. Jos toinen ihminen on esimerkiksi vihainen, se ei tarkoita, että vihaisuus johtuu sinusta. Välillä voi myös tuntua, että toisen tunteet tarttuvat sinuun. Mutta jos toinen ihminen on pahantuulinen, ei sinun tarvitse olla. Miltä sinusta tuntuu? Tunnistatko surun ja harmin tunteen? Erotatko ne masennuksesta? Tunteiden tunnistamista ja nimeämistä voi harjoitella. 7

Muista, ettei aina tarvitse olla samaa mieltä Aina ei tarvitse olla samaa mieltä muiden kanssa. Aina ei myöskään tarvitse tehdä kuten muut. Voit harjoitella kertomaan mitä sinä haluat. Olet itsenäinen ja tärkeä ihminen. Puhuminen auttaa On tärkeää, että saat kertoa asioistasi toiselle ihmiselle. Älä jää yksin murehtimaan asioita. On tärkeää, että sinua kuunnellaan. Muista, että sinua tarvitaan Olet ehkä sairastunut, mutta muista, että olet muutakin. Olet ehkä äiti, isä tai ystävä. Myös sinua tarvitaan. 8