SISU-mikrosimulointimallihanke Elina Pylkkänen
Hanke: keskitetty mikrosimulointimalli Mirkosimulointi-malleja hyödyntävien tahojen aloitteena monien aiempien yritysten jälkeen mm. Brunilan työryhmä Hanke lähtökohtaisesti suuri ja työläs sekä luovuutta vaativa, vaikka esikuvia löytyykin Helppo kuitenkin perustella tuottavuussaavutuksilla, verotuksen ja sosiaaliturvan monikerroksisuudella sekä teknisen edistyksen imperatiivilla
Tavoite saavutettu Tavoitteet kirkkaana, keinona Tilastokeskukseen keskitetty uusi malli Parannetaan työn laatua ja osaamista: optimaalinen työnjako ja erikoistuminen Kehittämistarpeita paljon: Uusi laajempi ja kehityskelpoisempi mallipohja Laajempi malli sekä aineisto tutkijoille: laskentatarkkuus ja politiikan kohdennukset Laajennetaan käyttäjäkuntaa, kilpailua (mm. keskitetty jakelu ja helppo käyttöliittymä) Hakee valtionhallinnossa vertaistaan!
Miten ihmeessä se saavutettiin? Tahtotila voimakas kaikilla Tilaajilla: vm, stm, Kela, VATT ja THL Tuottajalla: Tilastokeskus Hanke eteni tavoitteiden mukaan ja siten ansaitsi resursointinsa Kokonaan omissa käsissä: kaikki tiedon kasvulisä jää itselle ja kustannukset pysyvät kurissa Tiivis ja asiantunteva ohjaus ja seuranta
Kiitokset! Rohkeille aloitteen tekijöille: vm, stm, Kela, VATT ja THL Rahoittajille: vm ja Kela Haasteen vastaanottajalle: Tilastokeskus (joustava ja rakentava yhteistyö tilaajan kanssa, toiminnan organisointi tehokas) Mallin luojille ja kehittäjille: Pertti Honkanen, Tilastokeskuksen ekspertti-tiimi, Kelan tutkimusosaston tutkijat Ohjelmistopohjan tarjoaja: SAS Institute Oy Pohjoismaiset ja kotimaiset malliesikuvat
SISU pakottaa muuttumaan ja uusiutumaan Mikrosimulointimallien käyttäjiä tulee nyt lisää Kontrolli ja vertailu lisääntyy Rehellisyys ja avoimuus päätöksenteossa kasvaa Poliittisen linjaukset selkiytyvät ja ideologiat eriytyvät, kilpailua Medialle uusia syömähampaita Ajatushautomoille työkaluja lisää, numerot mukaan
SISU muuttaa kaiken Eduskuntaan ollaan rakentamassa taloudellisen analyysin yksikköä, jossa SISU tärkeä laskentatyökalu (Kansanedustajista koostuvan työryhmän tulos) oppositiopuolueiden varjobudjetit Ministeriöillä ei ole enää monopolia malleihin päätökset ja vaikutusarviot luupin alle Avoimuus ja valvonta lisääntyy VTV ja Eduskunnan valiokunnat kontrolloivat Seurantatutkimus lisääntyy
Eduskunnan tietopalvelun taloudellinen analyysitoiminto Kilpailuasetelma vai uusi yhteistyökuvio? Oppositio hyökännyt tähän asti joko suurpiirteisillä linjauksillaan tai muualla teetettyjen vaikutusarvioiden varassa hallituksen esittämän budjetin kimppuun nyt järeämmillä aseilla Tärkeässä roolissa myös seuraavia vaaleja ajatellen, ratkaistaanko kammiossa seuraavien vaalien voittaja?
Ministeriön rooli Avoin ja saatavilla oleva malli ja sen käyttämä pohja-aineisto Ulkopuolelta tuleva kilpailu ja kontrolli pakottaa parempaan laatuun ja tarkkuuteen substanssikysymyksissä Kun vero- ja etuusparametrit ovat tiedossa, laskenta käynnistyy välittömästi eri tahoilla Laskelmat voivat erota enää taustaoletusten tai dynaamisten oletusten kautta, tai muun mallin ulkopuolisen oletuksen takia
Avoimuus kasvaa VTV sekä Eduskunnan tarkastusvaliokunta ovat lisänneet ministeriöiden työn laadun sekä päätöksentekoprosessien valvontaa Jotkut tahot väittäneet päätöksentekoa suljetuksi ja salaiseksi ja vaatineet saada käyttöönsä päätösmateriaalin Esim. Osmo Soininvaara toivonut avointa mikrosimulointimallia jo kauan
YLE-uutiset: Professori ampuu kovilla: VM:n salailu seis Mistä me tiedämme, että ministeriö ylipäänsä on tehnyt laskemia päätelmiensä tueksi? Virkamiehet eivät milloinkaan paljasta aineistojaan, eivät oletuksiaan, eivätkä mallejaan Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg 11 14.3.2 013
YLE-uutiset / Politiikka 29.1.2013 klo 7:04 Wibergin mukaan esim. valtiovarainministeriö salaa talouslaskelmat ja julkistaa vain johtopäätökset. Luvut, joihin päätökset perustuvat on vihdoin saatava arvioitaviksi. Näin voidaan varmistaa, ovatko laskelmat oikein ja onko niitä ylipäätään olemassa, vaatii professori. Wiberg tietää, mistä puhuu, sillä hän on koettanut saada näitä laskelmia jo kohta 30 vuoden ajan tarkistettavaksi. Turhaan. Eduskunnalle kuuluva budjettivalta on käytännössä virkamiehillä. Tiedon panttaamista hän kuvailee Sailaksen malliksi eli management by haastattelu -tyyliksi. Sinänsä kunnioittamani, jo eläköityneen valtiosihteerin Raimo Sailaksen tiedottamislinjan on loputtava, sanoo professori Wiberg ja vaatii samankaltaista tiedottamistyyliä kuin pörssiyhtiöillä. 12 14.3.2 013
YLE-uutiset: Professori ampuu kovilla: VM:n salailu seis Riidellään muutamista miljoonista, kun miljardien menoerät solahtavat toimeenpanoon lähes keskusteluitta Vallan valvonta on karannut kansalaisten ulottumattomiin Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg 13 14.3.2 013
Helsingin Sanomat 19.4.2013
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan Kevään kehysriihi korosti huutavaa tarvetta yhteiseen, kattavaan malliin Demokratiassa tietoa on oltava saatavilla välitettäväksi kansalle (=äänestäjille) Medialla oltava mahdollisuus harjoittaa tutkivaa journalismia samalla välineistöllä kuin politiikkaa tehdään Malli myös vaarallinen jos siihen uskotaan liian kirjaimellisesti
Tulonjakovaikutusarviot täysin keskeisessä roolissa päätöksenteossa Tullut käytännöksi myös Suomessa, mutta paljon myöhemmin kuin muualla Staattisesti arvioituna useimmiten erittäin puutteellinen ja epärealistinen tarkastelu ostovoimamuutoksista eri tuloluokissa Ei riitä yksinään kuvaamaan politiikan muutosten vaikutuksia Käyttäytymisvaikutustarkastelu tai yksinkertaisesti budjettirajoitetarkastelu välttämätöntä
Miten voidaan olettaa että tulorakenne ei muutu, kun veroparametrit muuttuvat? Esim. osingot vuosina 2010 ja 2011 Osingot pääomatulona Bruttosumma Saajien lukumäärä 1-999 34 035 919 290 119 1000-2999 47 414 201 25 640 3000-4999 51 360 524 13 153 5000-9999 125 971 171 17 686 10000-19999 206 446 507 14 587 20000-49999 412 089 597 13 204 50000-69999 172 979 816 2 946 70000-84999 106 376 455 1 383 85000-90000 96 073 312 1 080 90000,01-149999 243 099 324 2 166 150000-249999 177 196 161 940 250000-499999 212 043 322 620 500000-999999 136 906 223 205 1000000-307 643 127 143 2 329 635 659 Parametrit: Yhteisövero 26 % 20 %; Osinkojen verotus 9 % ja 70 % 8 % ja 85%; verovapaa raja 90 000 huoj. 25% /150 000 Osingot pääomatulona Bruttosumma Saajien lukumäärä 0-9 999 252 690 314 369 359 10 000-19 999 204 024 240 14 422 20 000-29 999 154 920 994 6 367 30 000-39 999 129 290 109 3 760 40 000-49 999 103 136 953 2 317 50 000-59 999 88 840 330 1 630 60 000-69 999 77 391 244 1 198 70 000-79 999 70 531 358 945 80 000-90 000 122 934 170 1 410 90 001-99 999 66 834 564 715 100 000-199 999 268 321 899 1 965 200 000-299 999 111 708 188 463 300 000-399 999 77 012 056 226 400 000-499 999 47 037 782 106 500 000-599 999 44 621 670 82 600 000-699 999 26 938 409 42 700 000-799 999 23 122 695 31 800 000-899 999 27 635 455 33 900 000-999 999 20 173 999 21 1 000 000-198 185 798 96 2 115 352 228 405 188 Lähde: Verohallinto
Kotitalouksien kulutusalttius vuosina 1985 2006 tuloluokittain (= kulutus / käytettävissä olevat tulot): Voidaanko olettaa, että alinkin desiili kuluttaa veronkorotuksen jälkeenkin yhtä paljon? 1,60 Lähde: Marja Riihelä, VATT 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Uutta tilausta sisään Tämä on vasta alkua: mallin kehittäminen ei pääty koskaan Verotuksen painopiste on siirtynyt välittömästä välilliseen verotukseen päin (myös kulutuksen ohjaaminen) Sosiaaliturva yhä kohdennetumpaa ja sisältää enemmän omavastuuta Hyvinvointipalvelut ja etuudet integroituvat Kuntarakenne uudistuu Päättäjät haluavat nähdä politiikkansa vaikutukset käyttäytymisen muutoksina Poikkileikkausvaikutusten lisäksi elinkaaritarkasteluja