Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Transkriptio

1 Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

2 Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja tutkimusryhmän suositukset mahdollisia haasteita 2

3 Valtioneuvoston kanslian toimeksianto julkaistun esiselvityksen tutkimustehtävät perustuivat Valtioneuvoston kanslian toimeksiantoon toimeksiannossa mainitut vaihtoehdot: puhdas perustulomalli (korvaisi lähtökohtaisesti syyperusteiset etuudet, mahdollisesti pl. ansiosidonnaiset etuudet) osittainen perustulo (perustulo ja tarveharkintaisia etuuksia) negatiivinen tulovero (vastikkeeton takuutulo verojärjestelmän kautta) muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa (osallistumistulo, Universal Credit, perustili) 3

4 Perustulokokeilun tavoitteet VNK:n toimeksiannossa Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteutus. Perustulokokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Kokeilun valmisteluun tarvitaan esiselvitys toteuttamiskelpoisista malleista, perustulokokeilun perusteista ja toimeenpanon vaihtoehdoista. Esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa malli, jolla perustulokokeilu voidaan toteuttaa siten, että kokeilun avulla voidaan tehdä riittävän luotettavia arvioita perustulon vaikutuksista eri väestöryhmissä ja kokonaisarvio kustannuksista. = syrjäytymisen ehkäisy ja kannustinloukkujen purkaminen? 4

5 Esiselvityksen tärkeimmät havainnot puhdas perustulomalli olisi varsin kallis (1000 /kk: tasavero 60 %, 1500 /kk: tasavero 79 %) ja poliittisesti haasteellinen edes kokeiluun kustannusneutraali osittainen perustulo ei poistaisi tai edes vähentäisi automaattisesti taloudellisia kannustinloukkuja (asumistuki, toimeentulotuki, ansios.) byrokratialoukkuja se kuitenkin vähentäisi: vähemmän viiveitä, raportointia ja väliinputoamisia lisäksi se muuttaisi aktivointitoimenpiteet vapaaehtoisiksi (ei mahdollisuutta sanktioihin) ja tarjoaisi jatkuvan starttirahan byrokratialoukkujen vähenemisen tarjontajousto tutkimuksellisesti kiinnostava 5

6 Esiselvityksen tärkeimmät havainnot 6 negatiivinen tulovero olisi poliittisesti kenties houkuttelevin vaihtoehto aliraportointiongelma kansallinen tulorekisteri käyttöön aikaisintaan 2019 tätä ennen ei mahdollisuutta maksaa negatiivista tuloveroa kuukausittain seuraukset mikro- ja makrotasolla lähes samat kuin perustulossa, joten perustuloa kokeilemalla vähintäänkin suuntaa-antavia tuloksia myös negatiivisesta tuloverosta muissa maissa tehdyistä kokeiluista voidaan oppia lähinnä koeasetelmiin liittyvien valintojen osalta; tulokset eivät ole siirrettävissä 2010-luvun suomalaiseen kontekstiin

7 Yksin asuvan palkansaajan työllistymisveroasteet (helppo tapaus) Palkan muutos Nykyinen lainsäädäntö Perustulo 550 /kk ja veromalli Perustulo 750 /kk ja veromalli Tasavero Nykyinen, Nykyinen, Tasavero veroton veroton Ei syyperusteisia etuuksia, mutta oikeus asumis- ja toimeentulotukeen 0 > > > > Soviteltu peruspäiväraha ja oikeus asumis- ja toimeentulotukeen 0 > > > >

8 Yksinhuoltajan työllistymisveroasteet (vaikea tapaus) Palkan muutos Nykyinen lainsäädäntö Perustulo 550 /kk ja veromalli Perustulo 750 /kk ja veromalli Tasavero Nykyinen Tasavero Nykyinen 0 > > > > > >

9 Tutkimusryhmän suositukset 9 osittainen perustulo vähintään 550 euroa/kk vastaa karkeasti nykyisten perusturvaetuuksien nettotasoa uusimpien laskelmien mukaan tason oltava kuitenkin väh. 590 /kk + mahdolliset lapsikorotukset ideaalissa tilanteessa eri tasoja ja veromalleja (vrt. Yhdysvaltojen negatiivisen tuloveron kokeilut) sosiaaliturvan heikentäminen parantaisi taloudellisia kannustimia, mutta lisäisi myös köyhyyttä ja toimeentulo-ongelmia; sisältäisi mahdollisesti myös perustuslaillisia rajoitteita ei poista automaattisesti taloudellisia kannustinloukkuja, mutta kustannusneutraalisuudesta joustaminen avaa mahdollisuuksia esim. verotuksen progressio ja asumistuen sovellukset (vähenemisasteen pienentäminen/kiinteä asumisraha) hyvä huomioida: mikrosimuloinnit perustuvat tuloverotukseen -> nostaa tasaveroasteet korkealle

10 Ideaali koeasetelma Malli Perustulo, EUR Veroaste A0 600 nykyinen A A B B

11 Tutkimusryhmän suositukset 11 kaksiasteinen otanta: edustava valtakunnallinen ja mahdollisesti lisäksi, intensiivisempi alueellinen (ulkoisvaikutukset); myös kiinnostavien ryhmien painotettu otanta mahdollinen tärkein vastemuuttuja työllisyys; muuttujien määrää välttämätöntä rajoittaa kausaliteettien havaitsemiseksi voimalaskelmien perusteella tarvitaan ihmistä tilastollisesti merkitsevän kahden prosenttiyksikön työllisyysmuutoksen havaitsemiseksi kokeilubudjetti (20 milj. /2 vuotta) riittää 550 euron perustulolla suoraan ihmiseen; Kelan etuudet pohjana 4792 ihmistä kokeilubudjetin kasvattaminen olisi suositeltavaa nuorten rajaaminen ulos ensisijaisesti budjettisyistä

12 Lainsäädännölliset rajoitteet perustuslain yhdenvertaisuusvaatimus Voidaanko kokeilla erilaisia malleja? Voidaanko ihmiset pakottaa kokeiluun? oikeus sosiaaliturvaan Voidaanko ihmisten sosiaaliturvaa muuttaa/heikentää? perustuslakivaliokunta ratkaisee kokeilun kohtalon EU-lainsäädäntö: eksportoitavuus ja oikeus perustuloon ei mullistaisi merkittävällä tavalla nykyjärjestelmää, mutta voi olla poliittisesti tärkeä kysymys 12

13 Haasteita kokeilulain on oltava valmis kesäkuun loppuun mennessä ts. lopullinen malli on määriteltävä tähän mennessä uuden maksualustan (Kela) ja verojärjestelmän (Verohallinto) rakentaminen vievät aikaa toimeentulotuen Kela-siirto ja Verohallinnon järjestelmäuudistus vievät ennen muuta käytössä olevia ICT-resursseja budjetti 13

14 Kannattaako perustuloa kokeilla? 14 kahden vuoden kokeilu ei kerro lopullista totuutta empiiristen tutkimusten perusteella työvoiman tarjonta reagoinut vähäisesti tuloverotuksen keventämiseen (ts. kannustinloukkujen purkamiseen) keskimääräinen osallistumisjousto 0,3 = 10 % tulojen kasvu lisännyt keskimäärin 3 % työllisyyttä; työn määrä ei ole reagoinut työllisyysvaikutuksista saadaan kuitenkin luotettavampia arvioita kuin nykyisiin joustoestimaatteihin tukeutuen; lisäksi muitakin indikaattoreita on mahdollista tutkia perustuslain suhtautuminen sosiaalitieteellisiin ihmiskokeisiin mikrosimulointimallien kehittäminen dynaamisten vaikutusten osalta teknologiamurros?