Moottoripyöräkouluttajien taitovaatimukset vapaaehtoisessa jatkokoulutuksessa Nykytila ja kehitysehdotukset Tommi Lumiaho Raportti Lokakuu 2015
TIIVISTELMÄ Raportti 37 sivua Lokakuu 2015 Suomessa motoristien jatkokoulutus on toiminut vapaaehtoispohjalla 1970-luvulta alkaen. Moottoripyöräkouluttajia kouluttaa tällä hetkellä kaksi organisaatiota, joiden vastuut ja roolit ovat päällekkäiset ja vaikutukset epäselviä. Lisäksi kummankaan organisaation myöntämän pätevyyden hankkimiseen ei kannusteta millään muotoa. Moottoripyöräkouluttajilla tai koulutusta tarjoavilla kerhoilla ei ole mitään selkeitä kannusteita todentaa kouluttajiensa taitoja vaativilla testeillä. Koska koulutustoiminta on vapaaehtoispohjalla, sitä ei valvota mitenkään. Koulutukset vaihtelevatkin suuresti sisällöltään, laadultaan, vaikutuksiltaan ja arvoltaan. Kuluttajalla, eli rivimotoristilla, ei ole mitään selkeää ja riippumatonta keinoja selvittää kenen koulutuksissa saa parhaan arvon investoinnilleen sekä parhaita neuvoja turvalliseen ajamiseen ja tehokkainta opetusta yksilöllisesti. Tilannetta tulisi päivittää. Olemassa olevien organisaatioiden toimintojen yhdistäminen ja päällekkäisyyksien karsiminen tehostaisi toimintaa ja sen tuloksia selvästi. Kustannukset pysyisivät edelleen alhaalla sekä toteuttaville tahoille että niiden loppuasiakkaille. Lopputulos palvelisi kaikkien tarpeita ja kohentaisi motoristien tilannetta kotimaassa. Kansainväliset yhteistyökuviot voisivat olla erittäinkin hedelmällisiä ja organisatorisesti keveitä. Asiasanat: moottoripyörä, turvallisuus, koulutus, asiantuntija, pätevyysvaatimus, kehitys, harmonisointi
ABSTRACT Report 37 pages October 2015 The Finnish advanced rider training scene has been executed by volunteer work since the 1970s. Currently two organisations train motorcycle instructors, whose responsibilities and roles overlap and the results are obscure. Instructors or organisation have no real incentives to validate the skills of their instructors through demanding testing. Because the training events are executed by volunteers, there is no surveillance. The training events vary greatly regarding content, quality, effect, and value. Motorcyclists have no clear and independent ways the find out which trainings offer the best return on investment or best advice for riding. A national corrective measure is needed. Combining the knowhow of existing organisations and reducing overlap would improve the effects and efficiency of training. Costs would remain low for all stakeholders. The end result would serve the needs of all stakeholders and would improve the situation of motorcyclists domestically. International cooperation schemes might turn out to be very fruitful and nimble. Key words: motorcycle instructor, safety, skill requirements, harmonization
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 6 2 AUTOKOULUISTA... 7 3 MOOTTORIPYÖRÄKERHOJEN KOULUTTAJAKOULUTUS... 8 3.1 Yleisesti... 8 3.2 Moottoripyöräkerho 69 ry MP69... 9 3.2.1 MP69 yleisesti... 9 3.2.2 Kouluttajakurssi... 10 3.3 Motorg ry... 11 3.3.1 Motorg yleisesti... 11 3.3.2 Kouluttajakurssi... 11 4 KANSALLINEN KOULUTTAJAKOULUTUS JA KOULUTTAJIEN AUKTORISOINTI... 12 4.1 Liikenneturva... 12 4.1.1 Yleisesti... 12 4.1.2 Liikenneturvan koulutus... 13 4.1.3 MPEAK-kouluttajakurssi... 13 4.2 Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry... 15 4.2.1 Yleistä... 15 4.2.2 SMOK-testit... 16 4.2.3 Testit... 16 4.3 Vertailua... 18 5 KOULUTUKSEN TARVE... 19 5.1 Saksalaisia ja itävaltalaisia onnettomuus- ja ajotutkimuksia... 19 5.2 Suomalaisia tilastoja ja tutkimuksia... 24 5.3 Kuolemantapaukset... 25 5.4 Loukkaantumiset... 26 5.5 Kouluttajien laadunvalvonnan lisäämisen vaikutukset... 27 6 MALLIA MAAILMALTA... 29 6.1 Case Saksa... 29 6.2 Saksan laatumerkki Quality Seal... 30 7 MOOTTORIPYÖRÄKOULUTTAJIEN AMMATTITAIDON TODENTAMINEN VAPAAEHTOISESSA JATKOKOULUTUKSESSA... 32 7.1 Vertailua... 32 7.2 Liikenneturva vahvuudet ja heikkoudet... 32 7.3 Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry vahvuudet ja heikkoudet... 33 7.4 Nykyiset ongelmat... 34 7.5 Apua maailmalta... 34 4
8 KOULUTTAJAKOULUTUKSEN TULEVAISUUS... 35 8.1 Moottoriopyöräkouluttajien koulutusohjelma - esimerkki... 35 8.1.1 Laajuus... 35 8.1.2 Visio ja strategia... 35 8.1.3 Organisaatio ja vastuut... 36 8.1.4 Diplomit ja pätevyyden myöntäminen... 38 8.1.5 Ensiaskeleet... 38 8.1.6 Ensivaikutukset... 38 8.1.7 Vapaaehtoiset erikoistumismoduulit... 39 8.2 Kouluttajakoulutusprosessi... 40 8.3 Tarvetta yhteistyölle... 41 9 LOPPUSANAT... 42 LÄHTEET... 43 5
1 JOHDANTO Ajokoulutus vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Motoristeja kuoli liikenneonnettomuuksissa vuonna 2014 19 henkilöä ja loukkaantui 494 henkilöä 1, mihin koulutuksella halutaan vaikuttaa. Vapaaehtoista jatkokoulutusta järjestävät pienet ja voittoa tavoittelemattomat organisaatiot. Tämä raportti käsittelee kouluttajakoulutusprosesseja näissä järjestöissä, eli moottoripyöräkerhoissa, sillä juuri nämä tahot ovat vapaaehtoisen jatkokoulutuksen kärkitoimijoita. Kouluttajien kriteerit ja koulutusprosessit vaihtelevat suuresti näiden kerhojen välillä. Kerhoja muodostetaan usein moottoripyörän merkin, samanhenkisen porukan, sukupuolen, ajotapojen, uskonnon, tai kotipaikkakunnan mukaan. 6 Raportti pyrkii kuvaamaan nykyisen tilanteen moottoripyöräkouluttajien taitovaatimuksista, sekä ehdottamaan kehitystoimenpiteitä, jotta tilannetta voitaisiin parantaa. Nykyään yksikään organisaatio ei valvo kouluttajien taitoja tai konkreettisesti kannusta pätevöitymään kouluttajana. Kuka tahansa voi siis järjestää ajokoulutustapahtuman, eikä kuluttajalla (osallistuvalla motoristilla) ole mahdollisuutta luotettavasti selvittää kuka on oikeasti kokenut ja asiantunteva kouluttaja. Ehdotankin Suomeen yhtä asiantuntijatahoa, joka todentaisi kaikkien moottoripyöräkouluttajien taidot. Näin motoristit saisivat paremmin tietoa laadukkaista ja hyödyllisistä koulutuksista. Ehdotuksessani käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti hyväksi jo olemassa olevia resursseja. Kaikkien kouluttajien ei olisi pakko hankkia virallista pätevyyttä, eikä amatöörien pitämiä tapahtumia kiellettäisi, mutta pätevöitymiseen kannustettaisiin uusin keinoin. Suomessa toimivien kouluttajakoulutustahojen toiminta on paikoin päällekkäistä, mikä vaikeuttaa tällaisen raportin toimittamista. Moottoripyöräkerhojen huimasta lukumäärästä johtuen kaikkia koulutusta tarjoavia kerhoja ei voida esitellä kattavasti, vaan raportissa on nostettu esiin muutamia relevantteja esimerkkitapauksia. 1 Lähde: Liikenneturva
2 AUTOKOULUISTA Liikenneopettajien lakisääteisestä kouluttamisesta vastaa kaksi tahoa: Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu, sekä Jyväskylän liikenneopettajaopisto. Vain jos henkilö on valmistunut ainakin toisesta näistä kouluista hän voi alkaa antaa opetusta autokoulussa. Muitakin vaatimuksia autokoulunopettajaksi ja mahdollisuuksia esimerkiksi oppisopimuksen suorittamiseen löytyy, mutta ne eivät ole olennaisia tälle raportille. 7 Valmistuttuaan liikenneopettaja saa opettaa autokoulussa. Liikenneopettaja saa silti opettaa vain niitä ajoneuvoluokkia, joihin hänellä on pätevyys. Liikenneopettaja ei esimerkiksi voi antaa tunteja moottoripyöräkorttia varten ellei hän ole opintojensa aikana suorittanut asiaankuuluvaa pätevyyttä (sama erikoistumisprosessi koskee myös raskaita ajoneuvoluokkia.)
3 MOOTTORIPYÖRÄKERHOJEN KOULUTTAJAKOULUTUS 3.1 Yleisesti Tämä raportti esittelee kaksi moottoripyöräkerhoa, jotka järjestävät jatkokoulutusta motoristeille: Moottoripyöräkerho 69 ry (MP69) ja Motorg ry. Alla on silti lueteltu muitakin tahoja, jotka tarjoavat enemmän tai vähemmän koulutusta. 8 Suomen Motoristit ry (Smoto) on suomalainen motoristien, moottoripyöräkerhojen ja järjestöjen yhteenliittymä. Smoto ei itsessään järjestä koulutustapahtumia, mutta sen jäsenkerhoissa tapahtumia järjestetään vaihtelevasti. Jäsenkerhoissa on sekä Liikenneturvan että SMOK:n kouluttamia kouluttajia. Keskimäärin näihin on osallistunut vuosina 2014-2015 16 motoristia/tapahtuma. Ducati Club Finland on merkkikerho. Kerho järjestää ratapäiviä noin kahdeksan kertaa vuodessa, ja osallistujia on noin 12/tapahtuma. DCF:llä on 11 kouluttajaa, joista kahdeksan on käynyt Liikenneturvan ennakoivan ajon kouluttajakoulutuksen. Gospel Riders on moottoripyöräkerho, joka jäsenet haluavat ilmaista kristillistä elämäntapaansa. 2010-2013 he ovat pitäneet kuusi koulutustapahtumaa. Heillä on kolme aktiivista kouluttajaa, jotka ovat joko Liikenneturvan kouluttamia tai jotka toimivat liikenneopettajina. Zoo MC on pääkaupunkiseudulle keskittynyt moottoripyöräkerho, ja suuntaa sen tapahtumia "normaaleille motoristeilla" heidän verkkosivujensa mukaan. Heillä on 14 aktiivista kouluttajaa, ja pitävät yhden koulutustapahtuman vuodessa. Kaikki kouluttajat ovat joko liikenneopettajia tai Liikenneturvan kouluttamia. Yamaha Custom Club, tai YCCF, koostuu pääosin Yamaha-merkkisten custompyörien ystävistä, mutta jäsenistössä on runsaasti muitakin harrastajia. Vuosina 2010-2013 YCCF on järjestänyt seitsemän koulutustilaisuutta, joiden sisältö perustuu suoraan Liikenneturvan EAK-materiaaliin. Seitsemän YCCFn 15 kouluttajasta on Liikenneturvan kouluttamia.
On olemassa monia muitakin ryhmiä ja seuroja, jotka tarjoavat koulutusta moottoripyöräilijöille, mutta verrattuna MP69:iin tai Motorgiin, niiden toiminta on joko näkyvyydeltään, laadultaan tai saatavuudeltaan rajallista. Koulutustilaisuudet saattavat myös pitää sisällään vain yleistä ajolinjaopastusta kyseessä olevalla radalla. Asioissa myös harvoin, jos ollenkaan, mennään koulutuksellisesti tätä syvemmälle. Kouluttajien asiantuntijuus myös vaihtelee suuresti. 9 3.2 Moottoripyöräkerho 69 ry MP69 3.2.1 MP69 yleisesti MP69 on valtakunnallinen moottoripyöräkerho matkamoottoripyöräilijöille, ja se perustettiin vuonna 1969. Kerhon tarkoitus on muun muassa, Vaikuttaa moottoripyöräalan lainsäädäntöön, vakuutussäädöksiin ja eri sidosryhmiin tekemällä esityksiä ja antamalla lausuntoja moottoripyöräilyä koskevista asioista. Edesauttaa jäseniä omaksumaan oikea ajotapa sekä perustaa hyvät suhteet moottoripyöräilijöitten ja yleisön välille ja ylläpitää niitä. Antaa neuvoja ja auttaa jäseniä moottoripyörien käytössä ja huollossa. Ylläpitää yhteyttä ulkomaisiin moottoripyöräkerhoihin sekä yleensä tiedottaa jäsenille moottoripyörämaailman tapahtumista. 2 MP69 koostuu sen jäsenistä, hallituksesta, ja puheenjohtajasta. Jäsenyydelle ei ole erityisiä edellytyksiä ja siten kaikki voivat liittyä. Lokakuussa 2015 MP69:ssä oli 1778 jäsentä. Tyypillinen jäsen ajaa paljon, tekee matkoja moottoripyörällä ja osallistuu moottoripyöräkokoontumisiin. MP69:llä on 17 aktiivista kouluttajaa. Yhdeksän heistä on Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry:n auktorisoimia ja neljä on Liikenneturvan kouluttamia. 2 Ote MP69 ry:n säännöistä.
Kerho järjestää noin neljä koulutustapahtumaa vuodessa ja kouluttaa noin 130 moottoripyöräilijää vuosittain. Koulutustapahtumia järjestetään myös erikseen kerhon ulkopuolisille ryhmille pyynnöstä MP69:n MotoristiSurvival-kurssi on jatkokehitetty Liikenneturvan EAK-koulutuksista ja alkoi eriytyä omaksi kokonaisuudekseen 1990-luvulla. 3.2.2 Kouluttajakurssi 10 Kouluttajakurssi on vähemmän muodollinen kuin muut MP69n tapahtumat, eli kouluttajakurssi pidetään kun sopiva kandidaatti tai sopivia kandidaatteja on tiedossa. Kurssin järjestämisestä vastaavat kerhon kokeneemmat kouluttajat. Kokelaat valitaan aktiivisten harrastajien joukosta. Kokelaat osallistuvat MP69n toimintaan, osoittavat potentiaalia, sekä omaavat kouluttajalle sopivan asenteen ja asiaankuuluvat perustaidot. Kurssin alkuvaiheen suoritettuaan uudelle kouluttajanalulle ei vielä myönnetä täyttä autonomiaa, vaan hänet asetetaan tapahtumissa kokeneemman kouluttajan pariksi. Näin tuore kouluttaja saa tärkeää rutiinikokemusta kentältä, sekä itseluottamusta ja ammattitaitoa. Kun tuore kouluttaja on saanut riittävästi käytännön kokemusta, hänelle annetaan pikkuhiljaa lisää vastuuta. Kouluttajat eivät järjestä omin päin koulutustapahtumia MotoristiSurvival-nimeä käyttäen, vaan kerhon koulutuksesta vastaa koulutusvastaava. Kaikki MP69n kouluttajat käyvät läpi MotoristiSurvival-kouluttajakurssin. Tästä johtuen monet kouluttajat ovatkin Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry:n auktorisoimia (osa kouluttajista on ollut mukana suunnittelemassa Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry:n kouluttajatestejä 1990-luvulla). MP69n kouluttajakurssin laatu ja menetelmät ovatkin hyvin samanlaisia kuin Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry:llä.
3.3 Motorg ry 3.3.1 Motorg yleisesti Motorg ry aloitti internet-pohjaisena yhteisönä nimellä "Moottoripyora.org" vuonna 2002. Yhteisö kasvoi nopeasti ja yhdistys rekisteröitiin hallinnoimaan yhteisöä. Näin Motorg ry perustettiin vuonna 2004. Motorgin internetfoorumilla on kolmisenkymmentätuhatta rekisteröitynyttä käyttäjää. Motorg on yksi suurimmista (ellei suurin) moottoripyöräkoulutusalan toimija Suomessa ja järjestää noin 20 koulutuspäivää vuodessa. Valtaosa koulutustilaisuuksia järjestetään moottoriradoilla. Motorgissa on kaikenlaisia moottoripyöräilijöitä, vaikka painopiste on urheilullisessa ajossa. Motorg on suurin moottoriradalla tapahtuvan moottoripyöräkoulutusten järjestäjä Suomessa. 11 3.3.2 Kouluttajakurssi Motorgin kouluttajat poimitaan aktiivisten ja/tai halukkaiden harrastajien joukosta. Kaikki kouluttajat käyvät läpi Liikenneturvan ennakoivan ajon kouluttajakurssin. Lisäksi kolme kouluttajaa on Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry:n auktorisoimia.
4 KANSALLINEN KOULUTTAJAKOULUTUS JA KOULUTTAJIEN AUKTORISOINTI Seuraavaksi esitellään kaksi tahoa, jotka tarjoavat koulutusta nimenomaan kouluttajaksi haluaville motoristeille. Kummankaan näiden organisaatioiden myöntämä pätevyys ei ole pakollinen. Nämä pätevyydet ovat silti erittäin arvostettuja, vaikka ovatkin puutteellisesti johdettuja, markkinoituja tai tunnettuja. 12 4.1 Liikenneturva 4.1.1 Yleisesti Liikenneturva perustettiin kehittämään liikenneturvallisuutta Suomessa. Sen tavoitteena on tarjota laadukasta tietoa ja kouluttajakoulutusta. Liikenneturvan verkkosivujen mukaan: Liikenneturvan tehtävänä on vaikuttaa kansalaisten arvoihin, asenteisiin ja liikennekäyttäytymiseen sekä liikenneturvallisuustietouden ja turvallisuuden arvostuksen lisäämiseen yhteiskunnassa. Liikenneturva toteuttaa tieliikenteen turvallisuusvisiota osana valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä. Työtä ohjaavat perusarvot ovat: turvallisuus ensin, asiantuntijuus ja yhteistyö. Liikenneturva on valtakunnallinen, vapaaehtoisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, jolla on 58 jäsenyhteisöä. Liikenneturvasta annetun lain (278/2003) mukaan organisaation tarkoitus on edistää tieliikenteen turvallisuutta tiedotuksen, valistuksen ja koulutuksen keinoin sekä omaa toimintaa palvelevalla tutkimuksella. Lisäksi keskusjärjestö opastaa ja yhteensovittaa jäsenyhteisöjensä liikenneturvallisuustyötä, tekee aloitteita ja toimii muutoinkin liikenneturvallisuuden hyväksi.
Liikenneturva on lain mukaan julkisoikeudellinen yhdistys. Sen tehtäviin kuuluu: 1) harjoittaa julkaisu-, valistus-, ja koulutustoimintaa liikenneturvallisuuden saralla; 2) tehdä tutkimuksia työnsä tueksi; 3) opastaa ja ohjata jäsenyhteisöjensä liikenneturvallisuustyötä (ks. liitteet) 4) tehdä aloitteita ja toimia yleisesti liikenneturvallisuuden hyväksi 3 Liikenneturvan toiminnan rahoitus tulee lain mukaan prosenttiosuutena kaikista Suomessa maksettavista liikennevakuutusmaksuista ns. liikenneturvallisuusmaksuna. Liikenneturvan toiminnan rahoitus tulee n. 97-prosenttisesti tätä kautta. Vuonna 2012 Liikenneturvan liikevaihto oli 6,3M. Liikenneturva työllistää 46 henkilöä. 13 Liikenneturva järjestää informatiivisia kampanjoita ja tuottaa mainoksia televisiossa ja aikakaus- ja sanomalehdissä. Liikenneturvan kouluttajisto koostuu ryhmästä erilaisia EAK-kouluttajia (ennakoivan ajon koulutus), vapaaehtoisista, onnettomuuksien uhreista, sekä Liikenneturvan vakituisesta henkilöstöstä. 4.1.2 Liikenneturvan koulutus MPEAK (moottoripyöräilijän ennakoivan ajon kurssi) on koulutuskonsepti, jonka tavoitteena on parantaa moottoripyöräilijöiden turvallisuutta. MPEAK perustettiin vuonna 1977 vastauksena moottoripyöräilijöiden huolestuttaville käsityksille omasta turvallisuudestaan. Liikenneturva ja moottoripyöräilijät kehittivät jatkokurssin, joka nosti esiin näkökohtia motoristien ja muidenkin tienkäyttäjien turvallisuuden parantamiseksi. Tuolloin moottoripyörän ajokortin sai henkilöautokortin ohessa. 4.1.3 MPEAK-kouluttajakurssi MPEAK-koulutuksessa on kolme tasoa. Yksi henkilö voi toimia usealla eri tasolla. Ensinnäkin, rivimotoristi voi osallistua ennakoivan ajon kurssille (MPEAK-kurssi), jonka päätyttyä motoristi on saanut koulutusta, osaa todennäköisesti käsitellä pyöräänsä 3 Lähde: Finlex
paremmin ja on kokenut oivaltamisen hetkiä. Kurssi ei ole Liikenneturvan järjestämä, mutta Liikenneturva kouluttaa kouluttajan sekä toimittaa materiaalin, jonka mukaan kurssi toteutetaan. Toiseksi, moottoripyöräilijä voi osallistua MPEAK-kouluttajakurssille, jonka päätyttyä tämä saa MPEAK-kouluttajapätevyyden. Uusi kouluttaja saa käyttöönsä Liikenneturvan koulutusmateriaalin, ja hän voi antaa Liikenneturvan mandaatilla motoristien jatkokoulutusta. Kolmantena on toimiminen MPEAK-kouluttajakouluttajana. Liikenneturva valitsee nämä kouluttajat itse. Liikenneturvan koulutusohjaajan mukaan he ovat "pyrkineet tarjoamaan osallistujien käyttöön Suomen parhaat asiantuntijat." Monet Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry:n auktorisoidut kouluttajat toimivat myös Liikenneturvan MPEAK-kouluttajakurssilla kouluttajina. Tästä syystä tässä raportissa ei kiinnitetä huomiota siihen, miten MPEAK-kouluttajakurssille pääsee kouluttajaksi, vaan siihen, miten kurssilta valmistutaan MPEAK-kouluttajaksi. 14 Jotta MPEAK-kouluttajakurssin voi läpäistä, hakijan tulee olla kokoaikaisesti läsnä, eli poissaoloja ei sallita. Muut vaatimukset ovat: Läpäistä moottoripyöräkorttiin oikeuttava ajokoe (pidetään kurssin alussa) Suoriutua teorialuennon pitämisestä ja ajonäytöistä Hyvä käytös, liikennesääntöjen noudattaminen, on ajokuntoinen, yms. Ainoana testisuorituksena on teorialuennon pitäminen ja kurssin alussa pidettävä ajokoe.
4.2 Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry 4.2.1 Yleistä Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry (SMOK) perustettiin vuonna 1994. SMOK perustettiin motoristien keskuudessa esille nousseeseen huoleen liikenneopettajien pätevyydestä ja koulutusvalmiuksista autokouluissa. Yhdistyksen tavoitteena on kouluttaa ja tuottaa taitavia ja päteviä moottoripyöräkouluttajia. SMOK:lla on maine yhdistyksenä, joka tuottaa osaavia ja kyvykkäitä moottoripyöräkouluttajia. SMOK ei ole virallinen kouluttajia valvova elin, mutta yhdistys perustettiin ylläpitämään ja kehittämään moottoripyöräkouluttajien ammattitaitoa autokouluissa. SMOK kouluttaa ja auktorisoi myös yksityishenkilöitä moottoripyöräkouluttajiksi. 15. SMOK ei suoranaisesti tarjoa perinteisinä ruosteenpoistoina tunnettuja koulutustapahtumia, vaan kouluttaa halukkaista motoristeista kouluttajia. Kerhon sääntöjen mukaan kerhon tarkoitus on: Yhdistyksen tarkoituksena on moottoripyöräkoulutuksen edistäminen ja moottoripyöräopettajien ammattitaidon ja kouluttajavalmiuksien kehittäminen. SMOK koostuu jäsenistään, auktorisoiduista kouluttajista (eli jäsenistä, jotka ovat läpäisseet SMOK:n kouluttajatestit), hallituksesta ja puheenjohtajasta. On mahdollista olla pelkästään yhdistyksen jäsen, mutta yksi kriteeri tulee täyttyä. Hakijan tulee olla suorittanut jonkin organisaation järjestämän moottoripyöräkouluttajakurssin päästäkseen jäseneksi. Hakijan tulee olla harrastanut moottoripyöräilyä vähintään kaksi vuotta ja hänen tulee olla ajanut vähintään 20 000 km moottoripyörällä. Hakija täyttää verkossa jäsenhakemuksen joka päätyy hallitukselle. Hallitus joko hyväksyy tai hylkää hakemuksen.
Kesäkuussa 2013 yhdistyksessä oli 197 jäsentä. Tyypillinen SMOK:n jäsen on liikenneopettaja, mutta osa jäsenistä harrastaa moottoripyöräkoulutusta vapaa-ajallaan. SMOK on auktorisoinut tähän mennessä 65 kouluttajaa. 4.2.2 SMOK-testit Jotta henkilö voidaan auktorisoida SMOK-kouluttajaksi, hänen tulee olla SMOK:n jäsen ja hänen tulee olla läpäissyt kaikki SMOK-kouluttajatestit. Testit suoritetaan yli 125-kuutioisella moottoripyörällä. Kun hakija on läpäissyt kaikki testit hän saa diplomin ja voi käyttää SMOK:n logoa vaatteissaan tai ajoneuvossaan. Vuodessa auktorisoidaan tyypillisesti yhdestä viiteen uutta SMOK-kouluttajaa. 16 Testejä ei ole pakko läpäistä kerralla. Laajamittaiset testit järjestetään vuosittain, ja hakija voi yrittää niin monta kertaa kuin haluaa. 4.2.3 Testit SMOK-testit on jaettu kuuteen ryhmään: hitaat harjoitukset, nopeat harjoitukset, teoria, rata, maastoajo, ja opetusnäyttö. Kussakin ryhmässä suoriutuminen arvostellaan asteikolla 1-5. Hakijan on saavutettava arvosanat 5, 4 tai 3 läpäistäkseen kyseisen testin. Arvosanat 1 ja 2 johtavat hylkäämiseen. Saadakseen SMOK-pätevyyden kaikki tehtävät on läpäistävä hyväksytysti. Kaksi SMOK-kouluttajaa arvioivat joka testisuorituksen. Poikkeuksena rata-ajotesti, jossa hakija ja kouluttaja ajavat peräkkäin. Testeissä on tyypillisesti kymmenisen osallistujaa. Jokaisen testisuorituksen tulee olla niin korkealla tasolla, että sitä voitaisiin käyttää koulutustapahtumassa informatiivisena esimerkkisuoritteena. Hitaat tehtävät Hitaissa tehtävissä kuljetetaan moottoripyörää hitaasti suorassa linjassa sekä tiukassa ympyrässä. Hidasajo suoraan suoritetaan 20 metriä pitkällä ja 50cm leveällä radalla. Hakijan tulee käyttää radan ajamiseen vähintään 30 sekuntia säilyttäen koko ajan moottoripyörän hallinnan ja pitäen ajon tasaisena.
Ympyrätesti ajetaan ohjaus rajoitinta vasten, kaksi kierrosta kumpaankin suuntaan. Nopeus on säädettävä niin, että moottoripyörän voi pysäyttää hallitusti milloin tahansa. Nopeat tehtävät Nopeat tehtävät suoritetaan 60km/h nopeuksista tai sen yli. Jarrutustesti suoritetaan 80 km/h nopeudesta. Odotettu jarrutusmatka on noin 25 metriä kuivalla asfaltilla, ja se tulee suorittaa ilman ABS-jarruja. Nopeus mitataan valokennon avulla metriä ennen jarrutuksen alkua. 17 Väistötesti suoritetaan 60 km/h nopeudesta. Tehokas ja hallittu väistö vastaohjausta käyttäen on pääasia. Nopeus mitataan valokennon avulla metriä ennen ensimmäistä keilaparia. Jarru-/väistötesti suoritetaan 100 km/h nopeudesta. Ensimmäiseen keilakujaan tultaessa hakijan on aloitettava tehokas ja hallittu jarrutus. Hakijan tulee sitten luopua jarruista ja väistää este hallitusti, kuten väistötehtävässä. Nopeus mitataan valokennon avulla metriä ennen ensimmäistä keilaparia. Teoria Teoriakoe sisältää kysymyksiä moottoripyöräkoulutuksesta ja koulutustapahtuman pääpiirteistä ja lainsäädännöstä. Teoriakoe arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Rata-ajo Rata-ajotestillä mitataan hakijan kykyä ajaa moottoripyörällä moottoriradalla tahdikkaasti kiinnittäen huomiota ajotekniikkaan, ajolinjoihin, katseenkäyttöön ja muihin tärkeisiin elementteihin. Testissä otetaan kierrosaika, mutta se käsitellään suuntaa-antavana. SMOK-kouluttaja tyypillisesti ajaa pohja-ajan sulavasti ja joutuisasti jarruja käyttämättä. Tavoitteena ei ole kouluttaa kilpa-ajajia, vaan hakijoiden kykyjä monipuolisissa ympäristöissä. Testin aikana SMOK-kouluttaja ajaa hakijan takana.
Maastoajo Maastoajotesti mittaa hakijan kykyjä ajaa moottoripyörällä maastossa. Hakija sopii ajan ja paikan SMOK-kouluttajan kanssa. Hakija voi vapaasti valita ajoneuvonsa. Maastoajotesti arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Opetusnäyttö Hakijan on osoitettava, että hän kykenee ohjeistamaan oppilasta tämän ajotaidoista. Hakijan tulee osoittaa asiantuntemusta, sujuvuutta, tilannetajua ja selkeää ja johdonmukaista esiintymistä. Hänen tulee myös hallita kyseiselle opetustehtävälle olennaiset opetusmenetelmät ja kyetä huolehtimaan oppilaan turvallisuudesta. 18 4.3 Vertailua SMOK:n ja Liikenneturvan kouluttajakoulutuskäytäntöjen välillä on nähtävissä selvä ero. Kun SMOK myöntää auktorisoimilleen kouluttajille moottoripyöräkoulutuksen ammattilaisen pätevyyden (kuten lukee SMOK:n kouluttajadiplomissa) SMOK myöntää myös oikeuden toimia SMOK-testien vastaanottajana sekä SMOKkouluttajakurssin kouluttajana. SMOK-testien vaatimukset ja sisältö on myös vapaasti motoristien nähtävillä SMOK:n verkkosivuilla. Liikenneturva hankkii MPEAK-kouluttajansa epävirallisia kanavia pitkin, joten MPEAK-kouluttajan vaatimuksia ei tässä raportissa voida käsitellä. Olemassaolonsa aikana MPEAK-koulutuksen on läpäissyt 800-1000 motoristia. MPEAK-kurssin osallistumismaksu on noin 500 ja kurssi kestää kolme päivää. Osallistumismaksuun ei sisälly majoitus. SMOK-kouluttajakurssi maksaa 550, ja kestää kolme päivää. Kouluttajina toimivat SMOK-auktorisoidut kouluttajat. SMOK-auktorisoidut kouluttajat arvioivat suorituksia SMOK-testeissä. On huomionarvoista, että koska jokaisen SMOK:n jäsenen on mahdollista osallistua SMOK-testeihin, SMOK-kouluttajapätevyys on mahdollista hankkia jäsen- ja testimaksun hinnalla, eli noin 100 eurolla.
5 KOULUTUKSEN TARVE 5.1 Saksalaisia ja itävaltalaisia onnettomuus- ja ajotutkimuksia Nuorilla on suurin riski joutua vakavaan moottoripyöräonnettomuuteen pyörätyypistä riippumatta (Fored, Granath, 2014). Motoristit myös suistuvat herkemmin tieltä vasemmalle kääntyvissä mutkissa, mikä aiheuttaa onnettomuuden ja loukkaantumisen riskin. Motoristit myös usein oikaisevat mutkan, eli leikkaavat vastaantulijan kaistalle vasemmalle kääntyvissä mutkissa, aiheuttaen vakavan riskin ajautua päin vastaantulevaa liikennettä (Winkelbauer, 2014). 19 On perusteltua olettaa että mutkan oikominen näissä tilanteissa johtuu varsin usein riittämättömästä katseen käytöstä. Mainittakoon, että menetelmät kuljettajien katseenkäytön analysoimiseksi ovat harvinaisia. Winkelbauer et al ovat hiljattain julkaisseet raportin motoristeista vasemmalle kääntyvissä mutkissa Itävallan alppiteillä. Kuva 1 Kuvassa yhdistetty motoristi oikaisemassa mutkaa ja linja-auto. (Winkelbauer, 2014). Suosittu sanonta motoristien keskuudessa (niin kouluttajien kuin rivimotoristienkin) on "pyörä menee sinne minne katsot". Tämä tarkoittaa sitä, että moottoripyörä ja sen käsittely ovat erittäin herkkiä kuljettajan katseenkäytölle. Sama ilmiö on havaittavissa autoilijoidenkin keskuudessa, mutta se korostuu moottoripyörällä ajettaessa.
Tästä syystä sellaisia ajoharjoitteet, jotka haastavat kuljettajan katseen käyttöä, ovat läsnä likimain kaikissa moottoripyöräkoulutustilaisuuksissa. Katseella ohjaaminen pelkän näkemisen lisäksi on olennainen osa moottoripyörällä ajoa. Havainnointikoulutusta on kokeiltu hyvin tuloksin, esimerkiksi Motorgin koulutustilaisuuksissa. Lisäksi MP69 ja VTT ovat yhdessä kehittäneet teorialuennon havainnoinnista ja liikennepsykologiasta motoristeille. Luento pidettiin ensimmäisen kerran MP69n kouluttajille talvella 2015 ja MotoristiSurvival-oppilaille kesällä 2015. Luento sai hyvää palautetta ja sitä kehitetään edelleen. 20 Riittämättömät jarrutustaidot on todettu osasyyksi loukkaantumiseen ja kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa (Liers ym, 2014). On osoitettu, että nopeaa toimintaa vaativissa tilanteissa motoristeilla on huonot jarrutustaidot. Motoristit eivät siis osaa jarruttaa turvallisesti ja hallitusti, mikä johtaa törmäämiseen tai tieltä suistumiseen ja onnettomuuteen. Moottoripyörällä jarruttaminen on tärkeä taito, jota tulisi koulutustapahtumassa päästä harjoittelemaan. Taulukko 1 Onnettomuustyypit, Saksa. N=1711.9 tilastollisen korjauksen jälkeen. (Liers et al, 2014).
Saksalainen tutkimus tutki ja tunnisti erilaisia moottoripyöräonnettomuustyyppejä (Analysis of the accident scenario of powered two-wheelers on the basis of real accidents, Liers et al, 2014) ja esitti ne onnettomuustyypeittäin (taulukko 1). Yhteentörmäykset muiden ajoneuvojen kanssa kaupunkialueilla ja risteyksissä osoittautui yhdeksi yleisimmistä onnettomuustyypeistä. Myös tieltä suistuminen vasemmalle kääntyvissä kurveissa osoittautui kaksi kertaa todennäköisemmäksi kuin oikealle kääntyvissä. 21 Tutkimuksen mukaan merkittävä määrä onnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia hallinnan menetyksen johdosta, mikä tukisi voimakkaasti tarvetta järjestää ajotaitoihin ja havainnointiin tähtääville koulutusohjelmille (taulukko 2). Tutkimuksessa todetaan myös, että "... joka neljäs moottoripyöräonnettomuus on ajo-onnettomuus, jossa hallinnan menetyksellä on ollut tärkeä rooli." Taulukko 2 Onnettomuustyypit. Liers et al, 2014. Mitä tulee jarrutuskykyihin ja taitoihin, tutkimus toteaa, että "tärkeä seikka moottoripyöräonnettomuuksissa on jarrutuskäyttäytyminen. Yleisesti suurin osa (72,8%) motoristeista jarruttaa ennen törmäystä. Noin 40% jarruttavat yli 5 m/s² ja vähemmän kuin 7,5 m/s² reaktiona kriittiseen tilanteeseen. Vain 5% saavuttaa yli
7,5 m/s² hidastuvuuden jarrutettaessa." Kuvassa 3 on osoitettu, että taitava moottoripyöräilijä voi jarruttaa täydellä kapasiteetilla, jopa märällä pinnalla. Tutkimus sanoo myös, että "... motoristit, jotka olivat jo saaneet turvallisuuskoulutusta osoittivat hieman korkeampia jarrutushidastuvuuksia kuin motoristit ilman koulutusta." Tutkimus toteaa, että "... hallinnan menetyksen osuus onnettomuuksissa (erityisesti maaseudulla) on huomattavan korkea." Suuri saksalainen laitevalmistaja Robert Bosch GmbH on myös tiiviisti tekemisissä moottoripyörien teknologisten ratkaisujen kehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa. Heidän tutkimuksessaan motoristien turvallisuustekijöistä (Gröger ym, 2014) motoristi ja hänen ajotaitonsa ja kykynsä on nostettu selvästi esille (kuva 2). 22 Kuva 2 BOSCH Moottoripyöräturvallisuuden rakenne, kuljettajien taitomaininnat korostettuna tätä raporttia varten. Gröger et al. Tämän perusteella on helppo päätellä, että koulutus on elintärkeää liikenteessä selviämiselle, erityisesti motoristien osalta. Pelkkä asennekasvatus ja massatuotettu luennointi ei vaikuta pitkäkestoiselta ratkaisulta, vaan käytännön koulutus osaavan kouluttajan ja yksilöllisen opetuksen parissa vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta. Kouluttajien tuleekin hallita opetettava asia erittäin hyvin, jotta siitä saatava arvo saadaan maksimoitua oppilaille.
Suomalainen moottoripyöräkoulutusta ja -tutkimusta tekevä yhtiö KH Drive on todennut, että ammattitaitoinen ja aktiivisesti harjoitellut moottoripyöräilijä pystyy jarruttamaan hieman yli 1G hidastuvuudella, joka vastaa 10-12 m/s2 hidastuvuutta (1G = 9.81 m/s2), edellyttäen että renkaat ovat hyvässä kunnossa (kuva 3). 23 Kuva 3 SMOK-auktorisoitu MotoristiSurvival-kouluttaja jarrutusharjoituksissa. Ajoasennon merkitystä korostetaan silloin tällöin jarrutusharjoituksilla, joissa toinen käsi irrotetaan ohjaustangosta. Näin saadaan havainnollistettua tärkeä ajoasentotekninen seikka: Ei painoa käsille. Kuva: MP69.
24 Kuva 4 Onnettomuuspaikan visualisointia. Punainen viiva kuvaa ajettua linjaa, keltainen oikeaa ajolinjaa. Kaatumajälkiä asfaltissa. Winkelbauer, 2014. 5.2 Suomalaisia tilastoja ja tutkimuksia Samalla kun moottoripyörien suosio kasvaa, onnettomuuksien suhteellinen määrä laskee. Vapaaehtoinen jatkokoulutus on kehittynyt motoristien itsensä tekemänä harrastuksen kanssa samanaikaisesti. Tämä on ollut omiaan luomaan koulutuksille positiivisen imagon. Motoristeja ilmoittautuu innokkaiden harrastajien järjestämille koulutuskursseille, ja kuolemantapausten määrä onkin laskussa kasvaneista ajoneuvomääristä huolimatta. Tästä huolimatta epävirallinen kyselytutkimus paljastaa nopeasti, että koulutuksiin osallistuvien kuljettajien määrä on laskussa. Tässä olisi aihetta uudelle tutkimukselle. Liikennekäytössä olevien kaksipyöräisten määrä on noussut tasaisesti vuodesta 1985 (Kuva 7), jolloin määrä oli 47713 pyörää. Vuosien 1966 ja 2013 välillä, alin moottoripyöräkanta oli vuonna 1971, jolloin määrä oli 43178 pyörää. Kesäkuussa 2013 kaksipyöräisiä oli rekisterissä 247925 ajoneuvoa (Trafi, 2013). Tämä suuri lukumäärä ja jatkuva kasvu vaativat moderneja lähestymistapoja kasvavan ajoneuvo- ja kuljettajakannan tarpeisiin.
300000 250000 200000 150000 100000 25 50000 0 Taulukko 3 Kaksipyöräisten määrän kehitys Suomessa välillä 1940- kesäkuu 2013. Merkinnät: Harmaa, moottoripyörät; Syaani, mopot; Trendiviiva, moottoripyörät. Lähde, Trafi. Moottoripyörät Vuosien 1922 ja 1945 välillä moottoripyörien määrä pysyi likimain muuttumattomana Suomessa (kuva 7). Vuosien 1961 ja 1971 välisen laskukauden jälkeen määrä onkin ollut kasvussa. Kesäkuussa 2013 Suomessa oli 247925 rekisteröityä moottoripyörää. Mopot Mopo on ajoneuvo, jota voi kuljettaa 15-vuotiaana, ja mopojen suosio kasvaa. Mopossa on 50 kuutiosenttimetrinen moottori. Tehokkaat moottorit, kehittynyt teknologia ja parannettu muotoilu ja laatu materiaaleissa ja komponenteissa ovat mahdollisesti vaikuttaneet mopojen jatkuvasti kasvavaan suosioon. Mopojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Mopojen määrästä ennen vuotta 1995 ei ole tietoa, mutta sen jälkeen mopojen määrä on yli kaksinkertaistunut. Kesäkuussa 2013 suomessa oli 297503 rekisteröityä mopoa, mikä on lähes 50000 yksikköä enemmän kuin moottoripyöriä. 5.3 Kuolemantapaukset Tilastot osoittavat, että vuosittain kuolleiden määrä ajoneuvotyypeittäin vaihtelee jatkuvasti (taulukko 4). On arvioitu, että koska teknologia kasvavissa määrin ottaa
tilanteen enemmän tai vähemmän haltuunsa, inhimilliset tarkkaavaisuushäiriöt ovat pian ainoa tekijä onnettomuuksien synnyssä. Selkeää korrelaatiota kuolemantapausten ja ajoneuvotyypin välillä ei ole nähtävissä. Mitä mopoihin tulee, huolimatta ajoneuvokannan valtavasta kasvusta, kuolemantapaukset ovat olleet liki jatkuvasti laskussa. 45 40 35 26 30 25 20 15 10 5 0 Taulukko 4 Kuolemantapaukset ajoneuvotyypeittäin. Merkinnät: harmaa, moottoripyörät; Syaani, mopot; Trendiviivat vastaavasti. Lähde: Liikenneturva. 5.4 Loukkaantumiset Molemmissa luokissa voidaan havaita lievää kasvua 1990-alussa, mutta selkeä muutos on tapahtunut vuosina 2009-2010 (taulukko 5). Mopoilijoiden loukkaantumiset ovat kaksinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta kehitys vaikuttaisi kääntyvän.
1200 1000 800 600 400 200 27 0 Taulukko 5 Loukkaantuneet ajoneuvotyypeittäin. Merkinnät: Harmaa, moottoripyörät; Syaani, mopot; Trendiviivat samoin. Lähde: Liikenneturva. 5.5 Kouluttajien laadunvalvonnan lisäämisen vaikutukset Korkeatasoinen laadunvalvonta on tärkeää. Matalalaatuinen koulutus on monessa suhteessa hyödytöntä, ja usein jopa haitallista. Joko motoristit oppivat epäolennaisia tai suorastaan vääriä asioita, tai puutteellisesti valmistautuneet kouluttajat päätyvät sanaharkkaan oppilaiden kanssa, tai sanovat jotain mikä herättää eripuraa. Tämä puolestaan saattaa kertautua läpi koko koulutustapahtuman, syöden koko tapahtuman uskottavuutta. Tämä pätee varsinkin moottoripyöräilyssä, joissa koko lajin ydin on usein varsin henkilökohtainen ja tunnepohjainen. Moottoripyöräilyyn liittyvä fysiikka on usein keskustelun aiheena koulutustilaisuuksissa, ja saattaakin olla kompastuskivi monelle aloittelevalle tai puutteellisesti kouluttautuneelle kouluttajalle. Nämä joskus pitkäksikin venyvät keskustelut koulutustilanteessa syövät paljon aikaa muulta koulutukselta. Moottoripyöräkouluttajayhteisö on Suomessa verrattain pieni. Vain harva toimija on alalla ns. täyspäiväisesti, ja loput toimivatkin alalla harrastuksenomaisesti. Mahdolliset muutokset kouluttajien pätevyysvaatimuksiin tuleekin suunnitella hyvin harrastuksen ydinajatusta silmällä pitäen.
Nykyisellään mitään virallista vaatimusta moottoripyöräkouluttajaksi ei ole, eli kuka tahansa voi tarjota moottoripyöräkoulutusta. Motoristi voi osallistua kouluttajakoulutukseen, jota järjestävät esimerkiksi SMOK ja Liikenneturva. Kummankaan tahon myöntämä pätevyys ei ole pakollinen, ja nämä kouluttajakurssit maksavat n 500, ja kestävät 3-4 päivää. Hennes Fischer Yamaha Motor Deutschlandista toimii myös kouluttajakoulutusta käsittelevän työryhmän vetäjänä Euroopassa toimivien moottoripyörävalmistajien kattojärjestössä ACEM:ssa (Association Constructeur Européen de Motocyclisme). Hän arvelee, että kouluttajayhteisöstä saatava palaute voi olla hyvinkin vaihtelevaa, mikäli maanlaajuinen käytäntöjen yhtenäistäminen toteutettaisiin. Hän jatkaa: Ne kouluttajat jotka mieltävät laatusertifikaatin mahdollisuudeksi tuottaa arvoa asiakkaille tulevat reagoimaan positiivisesti. Mutta tällaisen sertifikaattiprosessin tulee olla läpinäkyvä, ymmärrettävä ja vailla turhaa byrokratiaa. 28 SMC:n (Svenska Motorcycklister) presidentti ja FIMin (Fédération International de Motocyclisme) hallituksen jäsen Jesper Christensen on samoilla linjoilla todetessaan, että moottoripyöräkouluttajien ammattiylpeys saattaisi kohota, kun he voisivat olla varmoja että heidän osaamisensa ja työnsä on tunnustettua ja arvostettua.
6 MALLIA MAAILMALTA 6.1 Case Saksa Saksassa liikennekuolemat ovat olleet tasaisessa laskussa, kuten nähdään kuvasta 5. Samalla kun lähes joka toinen kuolonuhri Saksa teillä on auton matkustaja tai kuljettaja, kuolemantapausten määrä on selkeästi laskussa. Moottoripyöräilijöiden turvallisuuskehitys on tällä saralla hitaampaa. 29 Kuva 5 Kuolonuhrit ajoneuvotyypeittäin, Saksa, 2000-2013. Liers at al, 2014. Taulukko 6 Kuolonuhrit ajoneuvotyypeittäin, Saksa. Liers et al, 2014).
Vaikka moottoripyöräilijöiden kuolemantapausten määrässä on havaittavissa lievää laskua (kuva 5), niin "Olettaen, että matkustajaturvallisuus kehittyy ennustetulla tahdilla, motoristien osuus (taulukko 6) näissä tilastoissa tulee kasvamaan entisestään." (Liers ym, 2014). Motoristien kuolemantapausten lasku on hitaampaa kuin autoilijoiden, koska autojen turvallisuusteknologia kehittyy nopeammin. Kaksipyöräisten osalta turvallisuusteknologian kehitys on hitaampaa. 6.2 Saksan laatumerkki Quality Seal 30 Eurooppalaisten moottoripyöräkerhojen kattojärjestön FEMAn (Federation of European Motorcyclists' Associations )kautta oli vaikea saada yhtään tietoa eurooppalaisista moottoripyöräkouluttajien koulutuskäytännöistä. Yhdessäkään kontaktoimistani maista (Iso-Britannia, Norja, Ruotsi, Saksa, Alankomaat, Ranska, Tanska, Suomi) ei ole käytössä mp-kouluttajien pakollista sertifiointia. Tiedot kerättiin sähköpostitse syksyllä 2014. Kuitenkin Saksan liikenneturvallisuustoimija DVR on perustanut laatumerkin vapaaehtoisiin jatkokoulutuksiin. Reiner Brendicke, DVRn entisen johtajan ja nykyisen IVM:n (Industrie-Verband Motorrad Deutschland, tai Saksan moottoripyöräteollisuuden liitto) pääjohtajan luovuttama asiakirja kertoo monilta osin Saksan moottoripyöräkouluttajakoulutuksen yksityiskohtia. Kyseinen laatumerkki on ollut käytössä nyt muutaman vuoden. Siitä kerrottiin 10. kansainvälisessä moottoripyörien turvallisuuskonferenssissa, jonka järjestivät yhdessä IFZ, ACEM ja MSF lokakuussa 2014 Kölnissä, Saksassa. DVR-laatumerkki sisältää monia samankaltaisuuksia kuin MPEAK ja SMOK, mutta se ei ole yksittäisten kouluttajien laatumerkki, vaan myönnetään koulutusohjelmalle, kuten esimerkiksi MP69n MotoristiSurvival, tai Motorgin Ajotaito-koulutusohjelmat 1, 2 ja/tai 3. Sertifiointiprosessissa vastataan seuraaviin kysymyksiin (vastaukset muodossa Ei, Ei todennäköistä, Todennäköisemmin, tai Kyllä) laatumerkkiä hakeneen organisaation kouluttajista ja koulutuksesta:
1. Onko organisaatiolla erillinen, kirjoitettu ja tallennettu kouluttajien rekrytointiprosessi? 2. Onko organisaatiolla dokumentoitu ja todennettu koulutusohjelma kouluttajilleen? 3. Voivatko tulevat kouluttajat seurata muiden kouluttajien koulutustapoja osana omaa koulutustaan? 4. Sisältääkö kouluttajakoulutus vertaiskoulutusta? 5. Vaaditaanko tulevilta kouluttajilta näyttösuoritus osaamisestaan, jotta heidän kykynsä voidaan todentaa? 6. Sisältääkö kouluttajakoulutusprosessi viestintäkoulutusta? 31 Tämän lisäksi, ohjelman on kyettävä ottamaan huomioon jokainen yksittäinen osallistuva oppilas ja vastaamaan tämän tarpeisiin oppimis- ja osaamistason mukaisesti. Laatumerkin myöntää kolmen itsenäisen asiantuntijan muodostama ryhmä harkinnan perusteella. Saksassa visioidaan laajamittaista DVR-laatumerkin käyttöönottoa. Näkisin, että tämän mahdollistaa mittava tutkimus ja taustadata motoristien onnettomuuksista ja niiden syistä. Perusteellisia tutkimuksia on tehty selvittämään mitkä tekijät vaikuttavat onnettomuuden syntyyn motoristille, ja saatuja tietoja on hyödynnetty sekä rivimotoristien että motoristikouluttajien koulutuksessa. Otettuani yhteyttä Ramboll Finlandin Älykäs ja sähköinen liikenne -yksikköön ilmeni, ettei Suomessa vastaavanlaista dataa ole saatavilla. Suomessakin tulisi tutkia motoristien onnettomuuksia laajamittaisesti ja tarkoin, jotta mahdolliset alueelliset eroavaisuudet esimerkiksi Saksan tilastojen kanssa saataisiin esiin. Tämä helpottaisi ulkomaisten mallien hyötykäyttämistä, koska kotimaan onnettomuuksien luonne ja tarvittavat muutokset olisivat selvillä. Tehokkaita keinoja koulutukseen saadaan lähes yksinomaan onnettomuuksia tutkimalla, sekä onnettomuuksissa mukana olleita haastattelemalla.
7 MOOTTORIPYÖRÄKOULUTTAJIEN AMMATTITAIDON TODENTAMINEN VAPAAEHTOISESSA JATKOKOULUTUKSESSA 7.1 Vertailua Oikeat toimijat ja osaaminen ovat jo olemassa ja toiminnassa. Näiden tahojen toiminnot ovat erillään tai päällekkäisiä. Toiminnot ovat siten tehottomia ja niiden vaikutukset puutteellisia. 32 7.2 Liikenneturva vahvuudet ja heikkoudet Liikenneturvalla on monia vahvuuksia kotimaassa. Liikenneturva on laajalti tunnettu ja tunnustettu tiedotusvälineissä ja kansalaisten parissa heidän kampanjoivan liikenneturvallisuustyönsä kautta. Liikenneturva tuottaa kouluttajakoulutusta, kouluttaen kymmenkunta uutta kouluttajaa vuosittain. Liikenneturvalla on tärkeää kokemusta kampanjatyöstä, markkinoinnista sekä laajamittaisesta ja vaikutuksellisesta viestinnästä. Liikenneturva ei kuitenkaan todenna kouluttamiensa kouluttajien taitoja tai valmiuksia minkään tunnetun mallin mukaan. Liikenneturva myöntää kouluttajamerkin kaikille sen ohjelmaan osallistuneille kandidaateille, eikä kukaan ole jättänyt läpäisemättä kouluttajakurssia. On syytä pitää mielessä, että MPEAK-kouluttajakurssille on aikojen saatossa osallistunut tuhansittain henkilöitä. Lopuksi Liikenneturvan MPEAK-kouluttajakurssin toteuttavat henkilöt ovat myös SMOK:n aktiivisia kouluttajakouluttajia (katso taulukko 2).
7.3 Suomen Moottoripyöräkouluttajat ry vahvuudet ja heikkoudet SMOK:n vahvuus on laatu korvaa määrän -tyyppisessä kouluttaja-auktorisoinnissa. Tämä kiteytyy heidän vuotuisissa kouluttajatesteissään. SMOK kouluttaa suurin piirtein saman verran tulevia kouluttajia kuin Liikenneturva, mutta SMOK ei myönnä kouluttamilleen henkilöille kouluttajapätevyyttä ennen asiaankuuluvaa testausta. SMOK:n laajamittaiset testit läpäisee noin kolme kouluttajaa vuosittain. Nämä kouluttajat ovat todennetusti moottoripyörän käsittelyn ja motoristien kouluttamisen huippuosaajia. Täten SMOK on yhtä aktiivinen kouluttajakouluttaja kuin Liikenneturvakin, ja saa itsekin hyötyä kouluttamistaan ja auktorisoimistaan kouluttajista. 33 SMOK:n toiminnassa on useita keskeisiä puutteita. Tietoa SMOK:n olemassaolosta on motoristipiireissä huonosti. SMOK on pieni vapaaehtoisjärjestö, jonka toiminta on ollut aktiviteetiltaan laskussa viime vuosina. SMOK:lla on myös vähän tai ei ollenkaan kokemusta kampanjatyöstä ja markkinoinnista, samoin kuin resursseja niihin (katso taulukko 7). Taulukko 7 Liikenneturvan MPEAK-kouluttajakurssin ja SMOK:n kouluttajakurssin vertailua. MPEAK Laajasti tunnettu Kouluttaa toistakymmentä uutta kouluttajaa joka vuosi. Ei testaa kouluttajien osaamista Ajokorttikokeen ajotehtävissä onnistuvat henkilöt pääsevät kurssille. Liikenneturva on aktiivinen kouluttajakouluttaja. Kokemusta kampanjoinnista ja markkinoinnista. Hyvät resurssit. Kouluttajat SMOK-kouluttajia. SMOK Vähän tunnettu Kouluttaa toistakymmentä uutta kouluttajaa joka vuosi Testaa kouluttajien osaamisen. 1-5 auktorisoitua kouluttajaa vuosittain. Korkeat laatuvaatimukset testeissä. SMOK on aktiivinen kouluttajakouluttaja. Myös joitain koulutuksia rivimotoristeille. Vähän tai ei ollenkaan kokemusta kampanjoinnista ja markkinoinnista. Heikot resurssit. Kouluttajat SMOK-kouluttajia.
7.4 Nykyiset ongelmat Liikenneturvan ja SMOK:n toiminnot ovat päällekkäisiä. Suurin piirtein samat kouluttajat kouluttavat moottoripyöräkouluttajia kahdessa eri organisaatiossa suurin piirtein samalla sisällöllä. Suurimmat erot ovat kouluttajakandidaattien auktorisointiin johtavissa tietotaitovaatimuksissa, sekä brändiarvossa (tunnettuudessa). SMOK on lanseerannut erilliset, laajamittaiset ja vaativat kouluttajatestit todentaakseen kouluttajiensa osaamisen ja kouluttajavalmiudet, kun taas Liikenneturva ei todenna kouluttajiensa osaamista minkään tunnetun mallin mukaisesti. 34 Molemmilla organisaatioilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mutta nykyisellään vahvuuksia hyödynnetään päällekkäisyyksien vuoksi tehottomasti ja heikkoudet ruokkivat toisiaan. Tästä syntyy tilanne, joka hyödyttää harvoja ja hämmentää monia. 7.5 Apua maailmalta Saksan mallista on poimittavissa hyviä kohtia, kuten koulutusohjelmien auktorisointi yksittäisten kouluttajien sijaan. Kaikkien koulutusohjelman alla toimivien kouluttajien pakottaminen testien suorittamiseen ei myöskään ole realistinen eikä toimiva pitkän aikavälin ratkaisu. Kuitenkin riittävä määrä auktorisoituja kouluttajia kussakin koulutusohjelmassa tulisi olla vaatimuksena, jotta kyseinen koulutusohjelma voisi saada laatumerkin. Esimerkiksi 50% koulutusohjelman mukaan kouluttavista kouluttajista tulisi olla auktorisoitu, jolloin koulutusohjelma voisi saada laatumerkin.
8 KOULUTTAJAKOULUTUKSEN TULEVAISUUS 8.1 Moottoriopyöräkouluttajien koulutusohjelma - esimerkki 8.1.1 Laajuus Tämä raportti ei käsittele koulutusohjelman yksityiskohtia, eikä esittele liiketoimintasuunnitelmaa eikä markkinointiprosesseja. Alla on esitelty mahdollisen kouluttajakoulutusohjelman luonnos, johon on käytetty alan ammattilaisen neuvoja ja jossa on keskitytty läpinäkyvyyteen ja organisatoriseen ketteryyteen. 35 Suomessa tulisi jatkossakin olla organisaatio joka kouluttaa moottoripyöräkouluttajia ja todentaa näiden ammattitaidon. Oikeat tahot ja asiantuntemus ovat jo olemassa ja toiminnassa, mutta resursseja hoidetaan kokonaisuuden kannalta puutteellisesti. Auktorisoivan organisaation tulisi olla laajalti tunnettu ja arvostettu. Sen myöntämä pätevyys pitäisi olla pakollinen kaikille koulutusohjelmille, jotka halutaan näkyville Liikenneturvan vuotuiseen moottoripyöräkoulutuskalenteriin. Byrokratian lisääntymistä on vältettävä. 8.1.2 Visio ja strategia Tässä raportissa esille nostettava visio noudattelee vahvasti ACEM:n visiota vastaavanlaisesta koulutusohjelmasta. ACEM:n visiossa lukee seuraavasti: Advanced Rider Training Program visio: Taata korkea laatu ja läpinäkyvät prosessit, jotta kuluttajat eli koulutuksiin osallistuvat motoristit voivat paremmin tunnistaa todennetusti laadukkaan koulutuksen. Koulutustapahtumat ovat ACEM:n mukaan laadullisesti heterogeenisiä, joten läpinäkyvää kouluttajavaatimusten harmonisointia tarvitaan (PERLOT, 2014).
Strategia tällaisen kouluttajavaatimusten harmonisoinnin toteutukselle on yhdistää ja käyttää jo olemassa olevia voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti sellaisenaan ja karsia päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja. Kustannusten tulee olla minimaaliset ja tuloksena tulee olla organisatorisesti ketterä ja läpinäkyvä alan ammattilainen. Käytännön askeleet on listattu alla. 8.1.3 Organisaatio ja vastuut 36 Organisaatiorakenteen tulee olla kevyt (katso kuva 6). Kaikessa yksinkertaisuudessaan ryhmä todennettuja ammattilaisia ja sopivat alue riittävät testien järjestämiseen. Olemassa olevat resurssit riittävät maanlaajuiseen kouluttajakoulutukseen, kouluttajien ja koulutusohjelmien auktorisointiin ja testaamiseen. Nykytilannetta tarvitsee muuttaa vain hieman. Koska SMOK-kouluttajat ovat tällä hetkellä jo näkyvissä Liikenneturvan MPEAK-kouluttajakurssilla, muutoksia tarvitsisi tehdä vain tuon kurssin sisältöön.
37 Kuva 6Organisaatiokaavio uutta moottoripyöräkouluttajien koulutusohjelmaa varten. FRSC=Liikenneturva (Finnish Road Safety Council). Kuva: Tommi Lumiaho Koulutusohjelmaa perustettaessa tehtäisiin selväksi että molemmat organisaatiot aloittavat työn yhdessä.. SMOK toteuttaisi kaikkien kouluttajakandidaattien kouluttamisen ja testaamisen, ja Liikenneturva toimisi koulutusohjelman omistajana ja myös kouluttajadiplomin myöntävänä tahona. Näin SMOK-Liikenneturva-laatumerkki saisi tuulta siipiensä alle.. Yhteinen työryhmä perustettaisiin organisaatioiden välille, jotta tasapuolinen ja läpinäkyvä kanssakäyminen ja vaikuttaminen saadaan varmistettua, ja jotta parhaat käytännöt ja tehokkaimmat ratkaisut voitaisiin löytää mahdollisimman tehokkaasti. Työryhmän tavoitteena olisi kouluttajakoulutuksen järjestelmällinen kehittäminen kotimaassa. Ulkomaista yhteistyötä ja opintovierailuja olisi hyvä järjestää. Tämä pitäisi SMOK-Liikenneturva-laatumerkin elossa ja kehityksen kärjessä. Hallinnolliset tehtävät kuuluisivat Liikenneturvalle. Tämä ei veisi kohtuuttomasti työvoimaa ja Liikenneturvalla onkin jo kattava kokemus vastaavista töistä.
Hallinnollisiin tehtäviin kuuluisivat markkinointi, viestintä, sekä henkilöstö- ja laskutustehtävät. SMOK-kouluttajat toteuttaisivat kouluttamisen kentällä ja luokkahuoneessa sekä vastaisivat kandidaattien testaamisesta. Testiprosessin tulee olla laajamittainen ja haastaa kandidaattia monipuolisessa ympäristössä vaihtelevissa nopeuksissa. 8.1.4 Diplomit ja pätevyyden myöntäminen 38 Liikenneturva ja SMOK olisivat vastuussa omista alueistaan. Kun SMOK on saanut arvioitua kaikki kandidaatit, Liikenneturva ja SMOK auktorisoisivat kandidaatit yhdessä. Valmistuneet kouluttajat saisivat koulutusmerkin joka on selvästi tunnistettavissa. 8.1.5 Ensiaskeleet Yhdistämällä Liikenneturvan ja SMOK:n toimintoja uusi moottoripyöräkouluttajien koulutusohjelma saataisiin käyntiin. Kummankin tahon itsenäisyys on tärkeää kummankin omille projekteille ja tunnettuudelle. Liikenneturva ja SMOK siis vahvistaisivat entisestään yhteistyötään ja joitakin organisaatiomuutoksia olisi tehtävä. Ehdotettu organisaatiomuutos toisi mukanaan organisaation ketteryyttä ja alentaisi kustannuksia. Asiantuntijat käyttävät vapaa-aikansa jo nyt itsensä kehittämiseen, joka tuntuisi olevan parempi vaihtoehto kuin täyspäiväinen ja urauttava työsuhde. SMOK voisi siis tulla Liikenneturvan viralliseksi ja näkyväksi yhteistyökumppaniksi ja palveluntarjoajaksi, mitä tulee moottoripyöräkouluttajien ammattitaidon todentamiseen ja testausprosesseihin. 8.1.6 Ensivaikutukset Keskeisten sidosryhmien tulisi lähitulevaisuudessa keskustella saman pöydän ääressä ehdotetunlaisen kouluttajakoulutusohjelman käytännön toimenpiteistä. Muutos vaihe