Taiteen ja kulttuurin yleissuunnitelma Kuopion Saaristokaupunki



Samankaltaiset tiedostot
Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

HIRVENSALMEN KUNNAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

optip/an \ HUONEISTOALAT 1.krs l HUONEISTO 68,47 KERROSALA (250) 1(9)

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Soorrea. OUTC'KUMPU Oy.' Malminetsintä. O. POhjamies/pAL ,4 1 (3) VLF -MI'ITAUS. Periaate. Lähetysase.mat

MUUTOKSEN ALAINEN OSA EI60. 3H+KT+PARV 69,5 m2. 2H+KT+ RANS.PARVEKE 62 m2 (APK) JKP JKP (PK/RK) (PK/RK) EI30 EI30. EI30 db30 (PK/RK) db30

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

RÄÄPIÄLÄ AP-tontti Viikoittainen tarjousaika

Rak Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti

Sisäliikuntatilasuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta

Kuluttajahintojen muutokset

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Kertojien ikä ja sukupuoli

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

W dt dt t J.

Riskienhallinnan peruskäsitteitä


Tervetuloa onnellisten ihmisten kaupunkiin!

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

2:154. lak.yht. lak.yht. lak.yht. 2:156 2: :156. lak.yht. 2: dba. sr-1. No330. YY/s-1. Työväentalo No30. sr-2.

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS YRITYSVEROTUKSEN KOORDINOINTI JA VEROKILPAILU EUROOPAN UNIONISSA

A250A0100 Finanssi-investoinnit Harjoitukset

2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi

1ap/100. pv-1. p AK/s. p p-1. 1ap/100. pv-1. ai t20. pv-1. 1ap/100. sr t45. is-1. jä ai. pv-1 IV. p-1. 1ap/100. kaukolämpö AK-1 ju

Jarmo Kuusela PL VAASA MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Neidonranta. Kruunun mailla

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA HYVÄÄ TEKEVIEN HERKKUJEN ÄÄREEN!

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Sekatuotantoverstas Job shop. Flow shop vs. Job shop Esko Niemi

ILMANÄKYMÄ LANNESTÄ TIIKERINSILMÄ

KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA

Helka-neiti kylvyssä

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.

IKÄÄNTYNEIDEN TARPEISIIN VASTAAVA ASUINALUE

Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

Usko, toivo ja rakkaus

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde /2 YLEISKARTTA

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

Valmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Viherlassilan kevätlehdestä saat ilmaiset VINKIT ja myymälästämme ILMAISET NEUVOT kaupanpäälle! i t. t ä. o k. ...ja maailmasi kasvaa

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY OMATOIMISEEN RAKENTAMI- SEEN PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA ALPPIKUJA 2

P S. Va r äi n. m m2 2. e a / puistossa säilyvät puut. korko muuttuu, kansi uusitaan SVK asv.

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

sänröxrnrrärrsrävlä c) kohtisuorasti sähkökenttää vastaan?

Luonnos 1 (13) Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS MATKAILUMAJAT TALVELLA

Resurssiviisaus rakentamisessa Rakennusfoorumi , Rakennus7etosali Sanoista tekoihin resurssiviisaan asumisen tulevaisuus

Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

MAISEMASELVITYS Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA LANNEVEDEN KYLÄN JA RAHKOLAN JA LINNAN KYLIEN MAISEMA-ANALYYSI

SELOSTUS Valkkiaisvuorentien_muutos 1 LIETO ILMARINEN VALKKIAISVUORENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

AMMATTIMAISTA KIINTEISTÖPALVELUA JO 50 VUODEN AJAN

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

Ympäristöakatemia Rymättylä MITÄ ITÄMEREN HUONO TILA MEILLE MAKSAA? Kari Hyytiäinen MTT

Ei asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

TAKA-WETKA 2. Ton esi elyt

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

SELOSTUS Hartelan muutos 1 L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\2015\4_14_Hartelan_muutos.docx\PS LIETO LOUKINAINEN HARTELAN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

1 Tarkastelun lähtökohdat

Fysiikkaa työssä. fysiikan opiskelu yhteistyössä yritysten kanssa

LIITE 2: LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2015

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

1 Excel-sovelluksen ohje

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

s-2 mp ppp MUKKULA te hv-1. sr-1. VP/s rmr Iu2/3 850 ju-2. sr t sa-2 I.

Transkriptio:

Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk

2.4.2007 HL Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk Johdano Kuopon Saarsokaupungn Taeen kaava yhdsää aeen, kuuurn ja rakenamsen avan uudea avaa. Taeen kaava -kehysyö sa akunsa vuonna 2005 vamsuneesa opeusmnserön ukemasa Saarsokaupungn Hyvän asumsen kuuurympärsö -hankesuunnemasa. Snä esen Saarsogaera-hanke, joka edusaa uudenasa omnamaa uoda monpuosa, aadukasa ja vhysää uevasuuden asumsen kuuurympärsöä. Pohjaks hankkeee esen uoavaks Saarsokaupungn oma kuuurn ja aeen yessuunnema e Taeen kaava. Taeen kaavan on aanu arkkeh safa Hekk Lamusuo ArkSudo Lamusuosa ja sen ekoon on osasunu TaKaa-yöryhmä, johon kuuuva Mkko Eua rakennusvavonnasa, Ua Korhonen ja Mar Lä kaavousosasoa, Srpa Nemnen pusoomsosa, Ma Rykönen kunnaseknsesä suunneusa ja Mrja Whur asunoom ja projek sekä Saarsogaeran koordnaaorna Jere Ruosaanen Vaoaerna Oy:sä. Lsäks johnkn yöryhmän kokouksn on osasunu kusuuna asanunjona asunoomenjohaja Hannu Harjunhemo, kaavouspääkkö Leo Kosonen ja vapaa-ajanomen johaja Jaana Vasankar. Taeen kaavan ohjausryhmään kuuuva Tmo Saarnen ympärsömnserösä, Hannu Harjunhemo asunoom ja projek -osasoa, Mkko Homen akeskuksesa, Seppo Kes kunnaseknseä osasoa, Leo Kosonen kaavousosasoa, Jorma Pöyhä mausosasoa, Lea Pöyhönen ympärsönsuojeukeskuksesa ja Pekka Vähäkangas kuuuromesa. Teknsen omen johaja Tapo Räsänen om ohjausryhmän kokousen puheenjohajana ja ähökoordnaaor Mrja Whur sheernä. Ympärsömnserö uk Taeen kaavan ekoa. Oe Hyvän asumsen kuuurympärsö -hankesuunnemasa: Kaupunkympärsön vhysyyeen vakuaa suoraan sen eseesyys ja anuaausuus. Kuuursen näkökuman huomoon oamnen kakessa yheskunnasessa pääökseneossa myös rakenamsessa on ärkeää. Vaoneuvoson peraaepääöksen ade- ja aejapokasa ensmmänen avoe on uova hyvnvonyheskuna, jossa ade on keskenen osa yheskunaa uudsavaa ja kehävää nnovaaoperusaa, uuden edon, adon, osaamsen ja hyvnvonnn kokonasuua, jossa unnuseaan myös pysyvä kuuurse arvo.

Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk Ssäysueeo Johdano... 2 Ssäysueeo... 3 Taeen Kaava... 4 Taeen kaava on nerakvnen yökau... 4 Saarsokaupungn henk... 4 Saarsokaupunkkuuur... 5 Taeen Kaavan oeuamnen... 5 Rakenamsen, aeen ja ympärsön aau paraneva... 5 Saarsokaupungn ärkemmä ähuevasuuden kehämskohee... 6 Taeen kaavan rakenne... 6 Auekokonasuude... 6 Auerajauskara... 20 Taeen kaavan projek-deoa... 21 Taeen kaavan kara... 24 Taeen kaavan ee... 24

Taeen ja kuuurn yessuunnema Kuopon Saarsokaupunk Taeen Kaava Taeen Kaava on aeen ja kuuurn yessuunnema, jonka pohjaa Saarsokaupunka rakenneaan hyväks asumsen kuuurympärsöks. Taeen kaava ohjaa kaupungn normaaa rakenamsa ja kehysyöä, mua säks sen pohjaa oeueava Saarsogaera-organsaaon adeprojekea uodaan suunneuun ja oeuukseen ukopuosa rahousa, resursseja ja yhesyökumppanea. Taeen kaava sää asukkaden mahdosuua vakuaa ympärsönsä kehykseen. Ennen kakkea se anaa suunavva Saarsokaupungn hengen mukasen aeen oeuamseks ja saarsokaupunkkuuurn uomseks. Taeen kaava muodosuu seoseesa ja karosa. Se on nvenon kuuursesa nykyasa sekä vso aeessa ja kuuurssa mahdosuukssa. Sä unnseaan kuuurympärsön muodosumsen eemen; kuuurhsora, oeva kauns uono, ueva rakennukse ja rakennema sekä maasorakenee ja vherauee. Snä eseään paka erasee vsuaasee aeee kuvaaeesa muooun kaua arkkehuurn. Snä myös näyeään esävän aeen paka. Taeen kaava on nerakvnen yökau Pernesen paneun jukasun säks Taeen kaavan varsnanen muoo on sähkönen käyöymä Kuopon kaupungn ssäsessä nranessä, jossa se on kakken kaupungn yönekjöden käyeävssä ja keheävssä. Kukn käyäjä vo anaa kaavaan paaueensa ja projek-deansa suoraan sähkösnä vesenä, joden pohjaa se päveään kuukausan. Taeen kaava sjoeaan myös Saarsokaupungn Inerne-svue, joa kuka ahansa vo hepos uusua shen ja hauessaan osasua koko aueen kehykseen anamaa paauea. Se kannusaa myös omakoaorakenaja mukaan oman konsa a asunaueensa rakenamseen ja kehämseen prosenperaaeen mukases. Saarsogaera vo uoaa esmerkks penen asunaueen yhesen adeeoksen a vaasuhankkeen. Saarsokaupungn henk Saarsokaupunk on uonnonähenen, urvanen, kauns, vaosa, puhdas ja erveenen. Saarsokaupunk sjasee äheä Kuopon keskusaa ja rakenuu kaupunkmases saarsoaseen masemaan veden ääree, mesen omaan. Aueen omnasa preä ova vomakkaas kumpueva maaso, joa uode-kaakkosuunase ahde ja kanava hakova sekä kaun näkymä ssämaan järvmasemaan. Saarsokaupungn peruseemenejä ova ves, kao ja mesä sekä värenä snnen ja vakonen. Aueen hsoraan kuuuva pappan orpa, huva ja Suomen sodan aseupaka sekä vanha asun- ja vjeykuuur. Aueea öyyy erämaahenksä rakenamaoma jyrkkä kaoseäneä ja karuja kvkoa sekä osaaa rehevä ehoja. Luonnon rkkaudesa kerova myös aueea vhyvä rauhoeu o-orava. Yhenen henk äpäsee koko Saarsokaupungn, mua s kuakn auekokonasuudea uee oa oma omnaspreensä, joa vahvseaan osana Saarsokaupunkkuuurn monnasuua. Omnaspree pohjauuva oevaan uonoon ja aueen hsoraan. Kaava, kaavamääräykse, rakennusapaohjee sekä Taeen kaava anava ohjea shen, men ja mhn suunaan nää omnaspreä vahvseaan ja jaoseaan rakenamsen ja aeen avua. Saarsokaupungssa uskaeaan myös kokea joan uua, rkkoa pernesä rajoja ja ehdä koerakenamsa.

Saarsokaupunkkuuur Saarsokaupunkkuuur muodosuu penen saarsokaupungn hengen mukasen osen summana. Hsora, kauns uono ja eryses vessö ova oeenen osa sä. Auea rakenneaan nn, eä rakenneu ympärsö muodosaa harmonsen kokonasuuden oevan uonnon kanssa. Näkymä järvee ja järveä ova ärkeä. Nä vahvseaan aadukkaaa rakenamsea ja nden erysyyä jaoseaan ämää nhn adea. Sa ja Keankanava ova ärkeä osa Saarsokaupungn deneeä. Keankannan or ympärysrakennuksneen on Saarsokaupungn keskus ja sen kaupunkkuuurn panopseaue. Asunhemen keskukse auko ova ärkeä juksa kaupunkoja. Saarsokaupungn hengen on unnuava myös asunphoa aadukkaana rakenneuna ympärsönä ja yheyenä ympärövään uonoon. Eävän kaupunkkuuurn muodosumseks on säyeävä ja rakenneava uoneva ja meyävä hmsen kohaamspakkoja kaken käse. Lsäks kaupunkkuuurn oeesena osana kuuuva esävä aee. Pusokonser, kesä- ja kaueaer ja erase apahuma orea ja juksssa ossa ova sä. Monpuonen ja harku vaasus on ärkeä osa vhysyyä ja kauneua. Saarsokaupungn juksen ojen varuseden, kauseden ja rakennemen on oava aadukkaa ja koko aueee sjouvna ne parhammaan vahvsava Saarsokaupungn deneeä. Taeen Kaavan oeuamnen Taeen kaava ohjaa kaupungn normaaa suunneua ja oeuusa aaja-aases ana kaavouksesa rakennushankkesn. Joa kaava oeuus myös juksen rakennusen ukopuoea, us kaupungnhauksen vuonna 2004 ekemää rakennushankkesn kohdsuvaa prosenadeperaaea aajenaa koskemaan myös puso- ja kaurakenamsa. Lsäks Taeen kaava uo ohjesuksen ja deapankn Saarsogaerae. Hyvän asumsen kuuurympärsö hankesuunneman mukases normaan kaupungn omnnan säks ade- ja kuuurympärsöä oeueaan aajan yhesyön avua, jossa Saarsogaera-organsaao koordno ja uoaa adeprojekeja. Prosenadeprojekeks vodaan vaa myös muden rakennuajen ja rakennusurakosjoden rakennushankkesn yvä ade- ja vaasuhankkea sekä kokeesen arkkehuurn hankkea, jos ne äyävä ne aseeu aauvaamukse. Saarsogaeran projeken pää oa: aeeses korkeaasosa pakan deneeä vahvsava hyvää kuuurympärsöä uova Saarsokaupungn hengen mukasa kansases ja kansanväses knnosava nden vasuuse ekjä ova aan ammaasa (adeprojekessa ammaaejoa) kesävä (jos e oe kyse apahumasa, yöpajasa, performansssa, demonsraaosa a muusa yhyakaseks suunneusa eoksesa a hankkeesa) sekä kake avoma. Suunneun ja rakenamsen on oava aadukasa ja Saarsokaupungn hengen mukasa. Laadukkaan ja kesävän oppuuoksen akaansaamseks adeprojekessa käyeään van ammaaejoa. Rakenamsen, aeen ja ympärsön aau paraneva Taeen kaavan yhenä avoeena on vahvsaa kuuuraan yrysen ja aejoden yösyyä ja omnaedeyyksä sekä kehää ammaaoa. Muun muassa Saarsogaera-hankkeen avua aeja ja kuuuraan ammaase sekä muu erkososaaja saadaan mukaan kaupungn kehämsen ja rakenamsen yhesyöverkosoon. Yhesyömuodo kehyvä ja aejoden ammaao saadaan prosessn mukaan jo hankkeden suunneuvaheessa, suunneumn jäsenenä. Kuuurn merkys yheskunnan hyvnvonnn kohenamsessa korosuu ja aeen sekä kuuuraan ekjöden arvosus kasvaa samaa, kun rakenamsen, aeen ja ympärsön aau paraneva.

Saarsokaupungn ärkemmä ähuevasuuden kehämskohee Saarsokaupungn ärkempä ähuevasuuden kehämskohea ova Keankanava ja sa, Saarsokau poreneen, Keankannan or ja keskusan rakennukse sekä Lehonemen hemauko busspysäkkeneen ja reunusavne rakennuksneen. Tade ja aadukas suunneu on sesään sevä osa juksen rakennusen oeuusa, mua nden uee oa sä myös kakessa muussa aosuunneussa. Luonnonympärsön osaa vesauee - eryses ahde - ja vrksysaueks kaavoeava uonnonase auee sekä muu masemase somukohda ova poenaasa aeen sjouspakkoja ja oeenen osa muodosuvaa kuuurmasemaa. Muun muassa pusojen ja kauaueden rakenamsessa avauuva aaja mahdosuude aejoden ja muden uovan omaa ammaasen mukanaooe suunneumn jäsennä. Asunomessu 2010 ueva oemaan Saarsokaupungn kannaa odea merkävä näyön pakka. Son nähdään kunka hyvn kuuurnen näkökuma on oeu huomoon kakessa yheskunnasessa pääökseneossa myös rakenamsessa ja kunka eseesä ja anuaausa kuuurympärsöä on saau akaseks. Taeen kaavan rakenne Taeen kaavakarassa eseyjen krjansymboen seykse öyyvä aakkosjärjesyksessä ämän seosuksen opusa. Nämä aeen ja kuuurn kannaa ärkeä paka on jaoeu aheauean esävän aeen pakkohn, hsorasn kohesn, kaupparakennuksn, ekkpakkohn, maasorakenesn, oorava-auesn, näköaapakkohn, ärkesn rakennuksn, sohn ja ärkesn rakennemn, vesauesn, john vo sjoaa adea, ukou- ja kuna-auesn sekä vaasukohesn. Auekokonasuukssa eseään aajemp määrey kohdassa Auekokonasuude. Seosuksen opusa öyyy myös esey Taeen kaavan projek-deosa. Auekokonasuude Saarsokaupunka on seuraavassa arkaseu uonnonmuoojen, uevan kuuurympärsön uoneen ja hmsen uonnosen hahmoamskyvyn mukasna auekokonasuuksna. Yesen auekuvauksen säks on määrey kunkn aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka. Aue 1: Saarsokadun osuus vää Skanem Käränkä Aue on yks Saarsokaupungn ärkemmsä unnusmerkesä. Tämä non kaks komerä pkä Saarsokadun osuus muodosuu nejän san ja pengeren kejusa, joka kukee uonnonkaunn vessöaueen äp svuen usea pkkusaara. Kau oeueaan masemakauna ja shen yvsä pkkusaarsa muodosuu uus ukou- ja vapaa-ajanaue, Saarsopuso. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - meyävä oeskeu- ja evähdysauee ja rakennema - ympärsöadeeokse kadun varree, oeskeuauee, saarn ja vesauee - sojen ja saaren nmeämnen esmerkks adeeoksen avua - Pöhön ja Korkeasaaren por - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (sa, saare, ves)

Aue 2: Leh on emen he m nauha Lehonemen kokoojakau soo yheen vden kerrosaoryhmen muodosama asunoheme kaupunkrakennusaeeseks asarjaks. Kuakn hemeä on oma omnaspreensä ja juknen keskuksensa, joa myös busspysäk sjaseva. Asunkerrosaojen phapr ova urvasa ja avauuva hemä ympärövään uonoon. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - hemen keskusauko - busspysäk - meyävä ja urvase pha-auee - väön yheys uonoon - näkymä vesauee - asunkerrosaojen arkkehuur ja nhn yvä ade - ympärsöadeeokse aukoe ja phoe - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (ao, auko, uonoeemen) Aue 3: Kavannonah ja kannas Tää kohdn Saarsokau kukee Kavannonahden ja Jynkänahden väsä kapeaa kannasa pkn, josa avauuva kaun järvmasema moempn suunn. Aue on merkävä ja herkkä osa Saarsokaua ja sen kuuurympärsön aauun on knneävä erysä huomoa. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - meyävä oeskeu- ja pysähdysauee ja aurrakennema - kannaksee ueven rakennusen arkkehuur - kannaksee uevn rakennuksn yvä ade - kannaksen äp menevä kanava-rumpurakennema - ympärsöadeeokse kadun varree, oeskeuauee ja vesauee (kanavaan) - Kavannonahden por - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (rakennukse, kanava, ves) Aue 4: Lehonemen keskuspuso ja Kukkaamp Lehonemen keskeä kukeva aakso muodosuu aueen asukkaden vhysäks ukou- ja ajanveepusoks, jonka sydämenä on kauns Kukkaamp. Kevyen keneen re kukeva ämän puson äp ana Makusnemen kärjesä Kavannonahdee as. Kuakn asunhemeä on yhy maka keskuspusoon. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - kauns uono (Kukkaamp, mesä ja kao) - meyävä ukou- ja oeskeuauee - esävän aeen paka (Kukkaamp, kesäeaer, pusokonser) - ympärsöadeeokse Kukkaammee ja kevyen keneen reen varse - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (Kukkaamp, kao, suure puu)

Aue 5: Makusnemen ähkuna-aue ja Nyah Lehonemen keskuspuson kaakkospään peoauee rakenneaan Makusnemen ähkunapuso. Puson väömään ähesyyeen sjouva Keankannan kouu ja päväko. Laguunmasen Nyahden pohjukkaan uee myös Makusnemen venerana. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - ympärsöön sopeueu kuna-auee, rakennema ja rakennukse - kauns uono (Nyah ja ranna) - esävän aeen paka (pekenä kasomoneen) - ympärsöadeeokse osana pusorakenea ja Nyaheen - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (ympärövä rakenee ja uonoeemen) Aue 6: Keankannan keskusa ja or Keankannan or on Saarsokaupungn keskus. Se on merkävn juknen kaupunka ja sen ympäre sjouva aueen ärkemmä paveu ja jukse rakennukse. Sen se on myös Saarsokaupunkkuuurn ja aeen keskesn panopseaue. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - urbaan ja penmakaavanen or - orn huevesaas, aadukkaa maeraa ja varusee - busspysäkk - kouurakennuksen arkkehuur - paveuaon ja asunkerrosaojen arkkehuur - kaupparakennuksen arkkehuur - rakennuksn yvä ade - ympärsöadeeokse kauaan ja ore / esm. huevesaaaseen yen - näkymä Kaavedee - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (ympärövä rakennukse adeeoksneen ja orn adeeokse) Aue 7: Keankannan kanava ja sa Keankannan kanava, sa j a s avah a o ueva oemaan ärkempä Saarsokaupungn unnusmerkkejä. Tää kohdn rakenneu ympärsö vomases muokkaa kaukomasemaa ja osaaa uo hmse saarsoasmaseman ääree. Tämä aue on maaa ja vedeä kkumsen somukoha. Kanavarannan onen ehokas äydennysrakenamnen ja osaaa o-oraven pesmäaueden rauhoamnen uova anuaausen jänneen uonnon ja rakenneun ympärsön väe. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - uonnon ja rakenneun ympärsön herkkä sopusonu - ympärsöadeeokse kanavaan ja saan yen - avaaur - r an a or - san ja kanavan arkkehuur - savahaojen arkkehuur - adeeokse rakennuksn yen - näkymä Kaavedee ja Jynkänahdee - näkymä aueee (vedeä, rannoa) - es äv än a eenpa kka s ana a - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (sa, kanava, kao ja savahao adeeoksneen)

Aue 8: Pöäkänah Saavuaessa Saarsokaupunkn Peosen suunnasa Lehonemeneä pkn on Pöäkänah ensmmänen kon ak saar s o a sma semaan.lsäks ämän aaksopananeen merkysä saarsokaupunkkuuurn kannaa vahvsaa aaksoon jo rakenneu kouu ja päväko. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - avauuva aaksomasema ahdee - Aurnkorneen kouu ja pha sekä nhn yvä adeeokse - Pöäkänahden päväko ja pha sekä nhn yvä adeeokse - esävän aeen paka kouussa ja päväkodssa - ympärsöadeeokse Pöäkönaheen - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (kouu, päväko, adeeokse ja kaakossa snävä Pöäkänsamen sa) Aue 9: Länse por Saavuaessa ännesä Saarsokaupungn raja kukee ssämaassa man uonnosa veä saarsoasuudesa. Länse por muodosuvakn komen rseysaueen sarjasa. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - rseysaueden ähesyydessä oeven rakennusen arkkehuur ja nhn yvä ade - kadun Saarsokaupungn puoenen reuna (puso, rakennukse) - rseysaueden erysuonnea Saarsokaupungn porena vahvseaan aeen kenon - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (mahdose porrakennema, mesänreuna, ähese rakennukse ja adeeokse)

Aue 10: Pöäkänsamen sa ähaueneen Pöäkänsamen sa uaan rakenamaan hyvn ärkeään masemaseen somukohaan. Tää kohdn Pöäkänah yy Leppäaheen ja Savoannemeä srryään Rauanemeen. Sa uee ommaan myös Pö äkän ahde aka so aessa por navä j emm eves e.leppä ahden aguun ma nen uonnepääsee okeuksnsa juur ää saa kasoaessa. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - san arkkehuur ja shen yvä ade - näkymä Pöäkänahdee ja Leppäahdee - näkymä sae ja samee - ympärsöadeeokse ahde ja sameen - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (sa, samen ranna ja adeeokse) Aue 11: Tervaamp ja aaksopananne Tervaamp on Rauanemen anu ssäamp. Yhdessä Kaaveeen kurouvan aaksopananeen kanssa se muodosaa herkän masemakokonasuuden ja ukouaueen. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - aaksomasema ampneen - Tervaammen kosekkopuso - aakson pokk menevän Saunanemenen masemaan sovamnen (sa / rumpu) mahdoses myös ympärsöaeen kenon - umapakka Kaaveden rannaa - näkymä Kaavedee ja Tervaammee - ympärsöadeeokse Tervaampeen a rannae - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (amp ja adeeokse)

Aue 12: Prah Eeäsn Saarsokaupunge omnassa uoes-kaakko-suunassa ahdsa on Prah. Lahdenpohjukkaan muodosuvasa Prahden pusosa as avauuu kauns saarsoasmasema Kaavedee. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - ranapuso - rannan rakenee ja aur - ranaonen rakennusen arkkehuur ja nhn yvä ade - näkymä Kaavedee ja Kaavedeä - p kkusaar enj a os am nen Ta desaar eks - ympärsöadeeokse pusoon a ahdee - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (ahdenpohjukan ranapuu ja pen Ta desaar ) Aue 13: Prnemen saama Saarsoasuueen kuuuu eys vesä kkumnen. Saarsokaupungn suurn venesaama rakenneaan Prnemeen. Saaman erkosuuena on keuven asunojen saama-aue. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - saama-aueen rakenee ja rakennukse - keuven asunojen arkkehuur - saamaan yvä ade - ympärsöadeeokse ahdee ja aaonmuraje - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (saamarakenee, avojen maso, aaonmuraja)

Aue 14: Könösenah ja kannas Könösenah ja Säyneenmaaan ahdukka yönyvä Rauanemeen eroaen sä Rauonemen. Vän jää maaa kannas, joka muodosaa yhdessä ahen kanssa masemasen somukohdan. Tämän aueen kuuurympärsön muodosumsen eemen ja aeen paka: - ahde, kao ja mesä - maanäjysaueen maasorakenamnen mahdoses myös ympärsöaeen kenon - uonnossa kkumnen - näkymä vesauee - ympärsöadeeos Könösenahdee - pmeän ajan vhysyyden paranamnen kohdevaasuksea (uonoeemen, adeeokse)

Auerajauskara

Taeen kaavan projek-deoa Kaupungn prosenhankkee Saarsogaera on ana mukana kaupungn omn rakenamshankkesn yven prosenadeprojeken oeuuksessa Saarsokaupungn aueea. Saarsokaupungn ensmmänen prosenperaaeen mukanen adehanke on vamsunu Uppo-Naen päväkon 2006. Asukkaden gaera Myös omakoaorakenaja kannuseaan mukaan oman konsa a asunaueensa rakenamseen ja kehämseen prosenperaaeen mukases. Saarsogaera vo uoaa esmerkks penen asunaueen yhesen adeeoksen a vaasuhankkeen. Asukkaa vova osasua ammaaejoden johdoa oeueuhn yhesöadeprojekehn. Asunohemen gaera Vakka Saarsokaupunk on magoses yks kokonasuus, jakauuu aue maasonmuoojen ja vessön johdosa usesn ersn asunohemn. Hemmäsyys on myös aueen rkkaus, joka ekee uonnoses kusakn asunaueesa erasen. Taeen kenon vodaan vahvsaa kunkn asunohemen erysä omnasprreä. Asunomessu 2010 Lehonemen yheen hemeen rakenneaan asunomessuaue. Asunomessuhn yen Saarsogaera uoaa sekä adeprojekeja aohn, pha-, puso- ja kauauee eä kokeesen arkkehuurn projekn. Yhesyöahona ova asunomessuorgansaao, rakennuaja, kaupungn er organsaao, er maeraan omaja, SAFA, jne. Europan 8 Nuore eurooppaase ae 40-vuoae arkkehdee arkoeu arkkehuurkpau järjesen Saarsokaupungn yhden asunohemen suunneuaueee. Saarsogaera-hankkeea ueaan kpausa saaaven uudsaven Saarsokaupunkaseen henkeen sopven arkkehonsen ja kaupunkkuvasen avoeden ja deoden oeuamsa. F k v nendokumen e okuva Saar s okaupung n apse Saarsogaera uo aaf k v sendokumen e okuvan as ar j an Saar s okaupung n apse.henk nen ähökoha on Asrd Lndgrenn Saarson apse -krjossa ja nsä ehdyssä eokuvssa. Hanke oeuuksessa käyeään pakasa eokuva-aan ammaasa ja kaupungn Medakeskusa. Jynkän aseun musomerkk Saarsokaupunkn ehdään musomerkk Suomen sodan Jynkän aseue (1808-09), Jynkännemen panumaan haudaue soavanaje ja kapeen J.S. Dunckere. Kaoekkaukse ja suure maasorakenee Rakenamsessa uonoon synyven kaoekkausen ja suuren maasorakeneden suunneussa ja oeuuksessa mn oeaan mukaan aejoa a masema-arkkeheja. Lsäks onnsunea kaoekkauksa ja mua maasonmuooja koroseaan vaasuksea. Esm. Lehonem, Käränkä, Kumpusaar. Lo-oraven asunomessu Asunomessujen 2010 yheyeen oeueaan Lo-oraven asunomessu. Luonogaera Saarsokaupungn ärken oemassa oeva omnasprre on kauns uono; järvmasema, ranna, kumpueva ja osan herkkä kaonen maaperä. Saarsogaeran poprojek es Saarsokaupungsa oemassa oeva kauna näkymä, pua, kaosenämä ynnä mua uonnon muodosema ja oaa ne ese aeen ja/a vaasuksen kenon.

Modern puukaupunk Saarsogaera on mukana uomassa Saarsokaupunkn aeen, muooun, vaasuksen ja arkkehuurn kenon modernen puuaojen asunaueesa aeeses korkeaasosa ja vhysää asunympärsöä. Yhesyöä ehdään mm. Puusuom-hankkeen ja rakennuskkeden kanssa. Omako- ja rvaoauee Omako- ja rvaoaueden omnaspreä vodaan paranaa oamaa suunneu- ja/a oeuusmn mukaan aeja, masema-arkkeh a muooja. Prahden Tadesaar Saarsogaera uoaa Prahden Tadesaaren suunneu- ja oeuusprojekn yhesyössä aejan / muoojan / masema-arkkehdn, aueen asukkaden, puso-osason ja akeskuksen kanssa. Päväkoen ja kouujen puuarha Saarsogaera uoaa kouun ja päväkoen phoe aejan / masema-arkkehkakskon veämän puuarhan suunneu- ja oeuusprojekn yhesyössä kouun ja päväkodn asen, puso-osason ja akeskuksen kanssa. (veraa esm. Pohjanmaan adeomkunnan kouupuuarhaprojek) Rakennuskkeden Gaera Saarsogaeran poprojekeks vaaan rakennuajen a rakennusurakosjoden omn rakennushankkesn yvä ade- a vaasuhankkea a kokeesen arkkehuurn hankkea, kun ne äyävä ne aseeu aauvaamukse. Projekessa käyeään prosenperaaea. Saarsokadun vao Saarsokaupungn ja varsnkn Saarsokadun vaasun osaa käyeään vaasusaan ammaasa, muoojoa ja/a aejoa uomaan oman ammaaonsa suunneuun ja oeuukseen. Yhesyöä ehdään kunnaseknsen osason ja Kuopon Energan kanssa. Saarsokaupungn magon kannaa juksen ojen vaasu ja vaasme ova hyvn ärkeässä osassa. Saarsokau ja sen Gaera Saarsokau soneen ja pengerkauneen on erän merkävässä osassa Saarsokaupungssa. Kau uee kukemaan erän herkässä uonoympärsössä ja sks sen sovamnen masemaan on erän vaava ehävä. Tosaaa vamsumsen jäkeen Saarsokadua uee kukemaan pävän pajon hmsä ja jokapäväsen ympärsön eseesyydeä on suur merkys hmsen vhymsee. Vakka kausuunneu ja oeuus ova jo pkää, kadun ja sojen jakosuunneussa ja oeuuksessa käyeään aejoden, muoojoden ja arkkehen ammaaoa suunneumn jäsennä prosenperaaeen mukases. Lsäks kauun yen vodaan järjesää Masemagaera-hankkeen yyppnen komanen ympärsöadekpau. Saarsokaupungn Aejeeao SaarsoGaeran poprojekna rakenneaan Saarsokaupunkn 3-4 aejeehuoneson kokonasuus. Aejeeaon arkouksena on anaa ammakouuuksen a vasaavan päevyyden saavuaneee aejae, muoojae a arkkehde yöskeney- ja asumsmahdosuus Saarsokaupungssa. Veraeva ammaase eksvä oeskeunsa akana Saarsogaeran kaua Saarsokaupunkn yvää yöä. Aejeehuoneso muodosuu asunnosa (n.75 m2) ja aejeesa (n.25 m2) ja se anneaan asumskusannusen korvausa vasaan (sähkö + ves) komasen ammaasen käyöön komeks vuodeks ja ukomasen verajan käyöön 2-6 kuukaudeks. Taeenaaa e oe rajau. Aejeeaohanke kuuuu kokeesen arkkehuurprojeken joukkoon. Hankkeee haeaan aejeeojen rakenamsavususa vaoa. Kaso 4.2.2004 jukasu Suomen Taejaseuran aejeesääön asames Esko Veskansan ekemä sevys: Kuvaaejoden yöa 2003, Sevys kuvaaejoden yöosa ja anarpeesa sekä ojen säämsohjema (hp://www.mnedu.f/jukasu/kuuur/2004/r02/kuvau.hm). Yhesyöahona osva mm. Pohjos-Savon adeomkuna, Suomen Taejaseura (Aejeesääö), Suomen arkkeho SAFA, pakase aejaseura ja rakennushankkeen oeuava rakennuske.

Saarsokaupungn huvmaja Saarsogaera järjesää kpaun aueen aejoe, muoojoe ja arkkehdee Saarsokaupungn huvmajosa ja umarannan pukukopesa yhdessä puso-osason ja akeskuksen kanssa. Voaneesa ehdouksesa uee Saarsokaupungn oma huvmajama ja pukukoppma. Mkä oeuuskeposa ehdouksa on usea, vodaan myös oeuaa sarja erasa huvmajoja ja pukukoppeja. Yhesyöä ehdään kunnaseknsen osason ja akeskuksen kanssa. Saarsokaupungn kau- ja pusokausee SaarsoGaera järjesää kpaun muoojoe Saarsokaupungn kau- ja pusokausesa (penk, poar, roskakor, jne.) Yhesyöä ehdään kunnaseknsen osason kanssa. Saarsokaupungn pusorakennukse Masa Saarsokaupungn (ekk)pusojenr akennuksevo s va ap ä s väo a? s andar do uj a sä y y sr akenne m a käy ännö s ä a de a vas äv ä ä?saarsogaera uoaa yhesyössä pävähooomen, puso-osason ja akeskuksen kanssa aejan ja arkkehdn yhesyön avua Saarsokaupungn oma pusorakennukse. Saarsokaupungn puso Puso ova ärkeä osa saarsokaupunkkuuura. Nhn asukkaa ueva vhymään ja renouumaan a ekkmään ja kkumaan. Puso ova kohaamspakkoja. Tadeeoksa, ympärsöaeea, vher- ja maasorakenamsea, varusea, vaasua a vakkapa äänmaamaeoksa vodaan pusojen anuaausuua ja vhysyyä korosaa. Kunnaseknnen osaso oaa suunneumn mukaan er erysaojen osaaja, kuen aejoa, muoojoa, masema-arkkeheja. (Lekk-, ähkuna-, urheu- a kosekkopuso) Saarsokaupungn sähkö-, puhenkaap ja muunaja Saarsokaupunkn suunneaan aadukkaa sähkö-, puhenkaapp ja muunajama. Yhesyöä ehdään kunnaseknsen osason, Kuopon Energan ja KPY:n kanssa. Tadekanava ja VesGaera Keankanavaan ja sen yävään saan sekä muuaekn Saarsokaupunka ympärövään veeen eryses ahn oeueaan Saarsogaeran usea eoksa käsävä adehanke. Vedenpuhdsamo Jäevedenpuhdsamo sjasee Lehonemen pohjoskärjessä uoeskaakko-suunasen aakson unumassa. Puhdsamon aajennuksessa a jopa mahdosessa srrossa Saonaen kaon ssään on oeava huomoon asuuksen rakenumnen aueen väömään ähesyyeen. Skanemen ja Kumpusaaren rana Skanemen eosuusaue ja Kumpusaaren uus äyöaue muodosava kanakaupungn rajan Saarsokaupungsa uaessa. Täsä syysä näden aueden suunneussa ja oeuuksessa on eryses syyä oaa huomoon aueden harku rajauumnen veeen, hmsen vapaa kkumnen rannassa, kaukonäkymä masemassa ja soveuvuus saarsokaupungn henkeen. Saarsogaera ukee aueen rakenumsa osaks Saarsokaupungn kuuurmasemaa.

Taeen kaavan kara Taeen kaava kokonasuuskara (ernen A2) Auekokonasuuskara 7 kp (A4) Pen auerajauskara (A4) Taeen kaavan ee Taeen kaavan karojen merknöjen seykse Taeen kohaamnen auukko