KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA

Transkriptio

1 KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA RAKENNEMALLIEN PALVELUVERKKOSELVITYS SEUTUMALLI VAAJASALOMALLI KESKUSVERKKO km h 5 TIEMALLI h 5 km KUOPIOMALLI h h 5 km 5 km POHJOIS-SAVON LIITTO 2003

2 4

3 5 KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA RAKENNEMALLIEN PALVELUVERKKOSELVITYS Timo Hame

4 6 Teksti: Timo Hame Kartat ja askemat: Timo Hame Kuopion seudun maakuntakaavan Rakennemaien paveuverkkosevitys Pohjois-Savon iitto Sarja A:37 ISBN ISSN Vaokuvat: Paua Qvick ja Risto Tuhkanen Maanmittausaitoksen upa PSAVO/300/2003 Painos 300 kp Paino EDITA OY

5 7 Esipuhe Työ on tehty Pohjois-Savon iiton toimeksiannosta Kuopion seudun maakuntakaavaa varten samanaikaisesti rakennevaihtoehtojen vaikutusten aadinnan kanssa VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikassa. Työn on tehnyt erikoistutkija Timo Hame. Työnkukua on ohjannut Kuopion seudun maakuntakaavatyöryhmä. Työryhmän työskenteyyn ovat osaistuneet: Juha Romppanen Kuopion kaupunki, Sirpa Lätti- Hyvönen Kuopion kaupunki, Leo Kosonen Kuopion kaupunki, Jouko Aroaho Kuopion Museo, Otto Siippainen Siiinjärven kunta, Antti Kankkunen Vehmersamen kunta, Jaakko Väisänen Maaningan kunta, Jukka Rissanen Karttuan kunta, Erkki Remes Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Patrick Hubin Pohjois-Savon Ympäristökeskus, Kaervo Kaiokoski Järvi-Suomen merenkukupiiri, Pertti Martikainen Savo-Karjaan tiepiiri, pj) Paua Qvick Pohjois-Savon Liitto, Seppo Laitia Pohjois-Savon Liitto, siht.) Jouko Kohvakka Pohjois-Savon Liitto, Martti Saminen Pohjois-Savon Liitto. Vaikutustenarviointityöryhmän kannanotot ovat vaikuttaneet merkittävästi raportin sisätöön. Vaikutustenarviointityöryhmän kokoonpano on out seuraava: puheenjohtaja professori Juhani Ruuskanen, Kuopion yiopisto, ympäristötieteiden aitos, johtaja Jouko Aroaho, Kuopion Museo, professori Juha Hämääinen, Kuopion yiopisto, sosiaaityön ja sosiaaipedagogiikan aitos, toimiaajohtaja Tapio Kankaanpää, Kuopion Kauppakamari, kauppias Matti Ensio Kokko, Savon Yrittäjät ry, ääninterveystarkastaja Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen ääninhaitus, sosiaaija terveysosasto, Marja-Liisa Miettinen, Kuopion yiopisto, sosiaaityön ja sosiaaipedagogiikan aitos, ympäristövastaava Airi Muhonen, Savo-Karjaan tiepiiri, yi-insinööri Erkki Remes, Pohjois-Savon ympäristökeskus, Pekka Tenhunen, Pohjois-Savon uonnonsuojeupiiri, maanvijeijä Keijo Voutiainen, MTK Pohjois- Savo, ympäristönsuojeupääikkö Kaisu Vänttinen Pohjois-Savon ympäristökeskus ja sihteeri maakuntasuunnitteija Seppo Laitia, Pohjois-Savon iitto. Työ on esitety Kuopion seudun maakuntakaavatyöryhmäe ja Kuopion seudun maakuntakaavan vaikutustenarviointityöryhmäe Raportti on käsitety Kuopion seudun neuvotteukunnassa. Pohjois-Savon maakuntahaitus on käsiteyt raportin Maakuntahaituksen jäsenet ovat Rossi Markku puheenjohtaja KESK), Kivinen Marja I -varapuheenjohtaja VAS), Nousiainen Heikki II -varapuheenjohtaja KESK), Airas Rauno SDP), Nuutinen Heta KESK), Oinonen Minna KOK), Pasanen Eeva KESK), Remes Pentti KESK), Semi Matti VAS), Vornanen Ismo KOK) ja Väätäinen Tuua SDP).

6 8 Tiivistemä Kuopion seudun maakuntakaavan rakennemaien paveuverkkosevityksen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oi määriteä ja kuvata Kuopion seudun nykyinen paveuverkko toimiaakohtaisesti. Työn toisessa vaiheessa aadittiin nykytianteen mukainen keskusverkkouokitus ja vyöhykeauejako, joka oi siirrettävissä vuoden 2030 rakennemaeihin. Työn komannessa vaiheessa sevitettiin rakennemaeittain vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumistarvetta ja mahdoisia sijoittumisaueita vuoden 2030 yhdyskuntarakenteessa. Rakennemaien keskusverkko- ja vyöhykeauejako aadittiin Kuopiossa käytössä oevan asuntoaueiden vyöhyketarkasteun avua. Rakennemaien osoittamat uudet asuinaueet muuttavat seudun rakennetta ja myös sen keskusverkkoa. Kokonaisuudessaan asukasmäärän kasvu ja uusien asuinaueiden syntyminen edeyttää kaikissa maeissa uusien paikais- monipuoisten ähikeskusten) ja ähikeskusten muodostamista. Huomattava osa nykyisestä keskusverkosta kuitenkin säiyy peruspiirteitään nykyisen kataisena. Vanhojen keskusten paveuvarustus kuitenkin muuttuu jatkuvasti ja varsinkin pienten ähikeskusten paveuvarustus supistuu edeeen. Rakennemaien keskusverkon aadinnassa on ähdetty siitä, että tuevaisuudessa uusia paveuita sijoittuu uusie aueie vähemmän kuin aikaisemmin. Useita aikaisemmin aueeisesti järjestettyjä kunnaisia paveuita hoidetaan tuevaisuudessa keskitetyn main mukaisesti. Yemmän tason paveuiden keskittyminen edeyttää kuitenkin mm. kohtuuista joukkoiikenteen toimivuutta. Keskeiset kunnaiset ähipaveut mm. peruskouun aimmat uokka-asteet, päivähoito) oetetaan edeeen tuotettavan asuinaueia, mikäi aueen asukaspohja vain sen saii. Rakennemaien keskusverkkojen aadinnassa otettiin huomioon paveuiden todennäköinen asukaspohjavaatimusten nousu tuevaisuudessa niin kuntien kuin myös kaupan paveuiden tuottamisessa. Kaupan suuryksikkö -tarkasteun tavoitteena oi osoittaa mahdoiset aueet ja keskusverkon keskukset, joiden kehittämiseen maakuntakaavassa tuee varautua. Tarkasteussa painotettiin nykyisten ja tuevien asuntoaueiden näkökumaa sekä mahdoisten suuryksiköiden sijaintia suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Tiatarveaskemien mukaan kaupan tiatarpeet ovat suuret ja sen johdosta seudue tarvitaan runsaasti uutta myymääpinta-aaa. Tehtyjen askemien mukaan vuoteen 2030 mennessä seudua tarvittaisiin noin k-m2 pt-kaupan tioja ja k-m2 erikoistavarakaupan tioja. Luonteetaan pitkän aikaväin tarkasteu painottuu yhdyskuntarakenteen ja iikenteen kannata hyvien ja toimivien tai vähiten haittaa aiheuttavien, mutta kuitenkin riittävien vaihtoehtojen esie tuomiseen. Kyseessä on siis eräänainen varautumiskartta, jonka tavoitteena on osoittaa hyviä iikepaikkoja, jotka täyttävät myös yhdyskuntarakenteen suunnitteun ja kaavoituksen tavoitteet. Kaupan sijoittumistarkasteussa on ähdetty siitä, että erikoistavarakaupan aueena Kuopion ydinkeskusta säiyy seudun monipuoisimpana keskuksena. Ydinkeskusta profioituu yhä vahvemmin erikoistavaroihin ja erikoispaveuihin. Myös riittävän asukaspohjan omaaviin uusiin ähi- ja paikaiskeskuksiin sijoittuu pt-kaupan yksiköitä ja pienpaveuita. Merkittävä osa uudesta iiketiasta sijoittunee perinteisten aakeskusten ukopuoee ähinnä iikenteeisesti vetovoimaisiin paikkoihin. Uuden tyyppiset myymäät, keskittymät ja mm. kodinkone-, huonekau- sekä vapaa-ajankaupan suuryksiköt sekä ns. hapakaupat hakeutuvat pääiikennereittien ja iikennesijainnin mukaisiin kauppapaikkoihin. Myös päivittäistavarakaupassa Päivärannan uuden yksikön isäksi syntynee uusia kauppakeskittymiä ja nykyisiä aajennetaan edeä mainituia sijoittumisperiaatteia.

7 9 Sisäysuetteo 1. Johdanto Kuopion seudun keskusverkon uokitteuperusteet ja vyöhykeauejako Paveuuokitusperusteet Asuntoaueiden vyöhykkeet ja paveuverkko Paveuverkon kattavuus ja paveuiden käyttö Paveut Paveuiden käyttö Rakennemaien vyöhykeauejako, keskusverkko ja kaupan suuryksiköt Yhteenveto ja pohdinta. 49 Lähdeuetteo.. 55 Liitteet

8 10

9 11 1. Johdanto Kaupunkiseutujen keskusverkko on jatkuvassa muutoksessa. Keskusten syntymiseen ja muotoutumiseen ovat vaikuttaneet suunnitteun ja historiaisten tekijöiden isäksi ukuisat keskusten toimintaympäristöön iittyvät tekijät. Näitä tekijöitä ovat mm. keskuksen väestöpohjan muutokset, vaikutusaueen koko, kaupan rakennemuutos, iikenteeinen sijainti, asukkaiden tuotaso, asuntokuntarakenne, autoistumisaste, kipaievat yksiköt ja keskukset, asukkaiden ostotottumukset, asukkaiden iikkumistottumukset, jukinen paveutarjonta, uudet paveut, kotitaouksien varaisuus jne. Useat näistä keskuksiin ja niiden vaikutusaueisiin iittyvistä tekijöistä ovat sidoksissa iikkumiseen ja asiointitottumuksiin sekä niiden muutoksiin. Tärkein asuntoaueen tuottama 'paveu' on hyvä asuminen sekä asuinympäristö, joka paveuineen täyttää asukkaan sie asettamat vaatimukset. Hyvän asumisen tavoite ja sen toteuttamismahdoisuudet vaihteevat yksiöittäin huomattavasti ja ovat sidoksissa asukkaan eämänvaiheeseen. Asumisen ja paveuiden kysyntä on sirpaoitunut viime aikoina, kun kaupunkiseutujen asukasrakenne on muuntunut yhä monitahoisemmaksi. Toisie asukasryhmie äheä oevat paveut saattavat oa keskeinen asumisviihtyvyyteen vaikuttava tekijä, kun toisie ryhmie paveujen sijainnia ei oe niin suurta merkitystä. Kaupunkiseutujen paveurakenne on voimakkaiden muutospaineiden kohteena. Yksityiset paveut ovat harventuneet ja toisaata taoudeiset tekijät ajavat kuntia jukisten paveujen karsimiseen. Lisäksi väestörakenne on muuttumassa ennusteiden mukaan ähivuosikymmeninä sevästi ja se uo omat haasteensa kuntien paveuverkoie. Myös asumiseen, iikkumiseen, tekniseen kehitykseen ym. iittyvien tekijöiden vaikutuksesta asuntoaueia tarjottavien paveuiden määrä on supistunut ja muuttunut sisäötään. Muutokset paveutarjonnassa jatkuvat myös tuevaisuudessa ja asuntoaueiden paveuiden yäpito edeyttää huomattavasti nykyistä aajempaa yhteistoimintaa eri toimijatahojen väiä. Käytetyimpiä jukisia ähipaveuita ovat päiväkodit, kouut, joukkoiikenne, virkistysreitit jne. Kaupaisia ähipaveuita ovat tyypiisesti mm. päivittäistavarakauppa, kioski ja pankkiautomaatti. Päivittäistavarakauppa on ähiöiden tärkein ja useia aueia kioskin ja parturin ohea ähes ainoa yksityinen paveu. Lähikauppaverkko on jatkuvasti supistunut ja se muuntunee yhä enemmän kioskimaiseen tai aatikkomyymäätyyppiseen suuntaan. Lähipaveuiden säiymisen kannata ongemana on myös se, että ähiöiden ostoskeskusten kipaiukyky ja vetovoima on heikentynyt jatkuvasti. Huomattava osa kuuttajista suosii kaupan suuryksiköitä asiointipaikkoinaan. Ostosmatkojen ja vapaa-ajan vieton raja on osin hämärtynyt ja kaupan uudet suuryksiköt paveevat osataan tätä kuutuskysyntää. Yhdyskuntien suunnitteun tavoitteena on tasapainon hakeminen näiden aati muuttuvien paveutarpeiden väiä. Paveuverkon hierarkkinen rakenne ei oe kehittynyt täysin akuperäisten suunnitemien mukaisesti. Imiö on vatakunnainen ja kaupunkiseutujen hierarkkiseksi suunnitetu paveuverkko aakeskuksineen on muutosten aaisena. Hierarkkisen aseman ja

10 12 paveuperiaatteiden muutokset asettavat myös jukisten paveuiden keskittymie ja suurie yksiköie tarkempia sijaintivaatimuksia. Ei oe yhdentekevää, minne koko kaupungin junioreita paveeva harjoitusjäähai sijoitetaan tai onko uusi suurukio uontevan joukkoiikennereitin varressa. Myös päivähoitopaveujen riittämättömyys omaa aueea voi johtaa paitsi perheiden arjen huomattavaan hankaoitumiseen, myös isääntyvään iikkumiseen ja joukkoiikenteen käytön vaikeutumiseen. Uusien aueiden paveutarpeessa saattaa oa suuria eroja. Paveutarpeeseen vaikuttavat mm. aueee tuevan väestön asuntokuntakoko ja -tyyppi. Paveutarpeen ennakointi ja eri tyyppisten aueiden tunnistaminen on oeeinen osa paveuverkkosuunnitteua. Työn tavoitteet Työn ensimmäisen vaiheen tavoitteena oi määriteä ja kuvata nykyinen paveuverkko toimiaakohtaisesti. Lähtökohtana on käytetty Kuopion paveuverkko vuonna 1999 sevityksen mukaista menetemää ja uokitusperustetta. Työn ensimmäisessä vaiheessa on anaysoitu myös eri tyyppisten aueiden keskusten vaikutusaueita. Työn ensimmäisen vaiheen keskeiset kohdat ovat: paveuverkon määrittey toimiaakohtaisesti nykyisen paveuverkon kuvaus sisätö) nykyisen paveuverkon rakenne aueeinen tarkasteu) eri tyyppisten keskusten vaikutusaueiden ominaisuuksien anaysointi Työn toisen vaiheen tavoitteena oi aatia Kuopion kaupunkiseudun keskusuokitus vuodee 2003 ja vuoden 2030 rakennemaeie. Toinen vaihe pohjautui ensimmäisessä vaiheessa kerättyihin tietoihin ja niiden anayysiin, väestökehityksen ja paveuverkon kehitysnäkymien arviointiin. Työn toisen vaiheen keskeiset kohdat ovat: keskusuokitus vuonna 2003 keskusverkon aadinta vuoden 2030 auerakennevaihtoehdoie rakennemaien keskusverkon aadintakriteerien kirjaus keskusten vaikutusaueiden ominaisuuksien kuvaus Työn edetessä vaiheet I ja II oi tarkoituksenmukaista yhdistää keskusten uokitteun ja paveurakenteen anaysoinnin sekä kaupunkiseudun vyöhyketarkasteun osata. Työn komannen vaiheen tavoitteena oi eriisen tarkasteun aatiminen vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisesta kaupunkiseudue nyky- ja rakennemaien tavoitetianteessa. Rakennemaitarkasteu on uonteetaan yeispiirteinen ja siinä painotetaan nykyisten ja tuevien asuntoaueiden näkökumaa sekä mahdoisten suuryksiköiden sijaintia suhteessa muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Tavoitteena oi myös osoittaa mahdoiset aueet ja keskusverkon keskukset, joihin maakuntakaavassa tuee varautua.

11 13 Työn komannen vaiheen keskeiset kohdat ovat: vähittäiskaupan suuryksikköverkko 2003 vähittäiskaupan suuryksikköverkko maakuntakaavan auerakennevaihtoehdoie vuodee 2030 ja niiden vaikutus paveuverkkoon uonnos keskustatoimintojen aueista maakuntakaavan aadintaa varten 2. Kuopion seudun keskusverkon uokitteuperusteet ja vyöhykeauejako 2.1 Paveuuokitusperusteet Keskusverkon tarkasteussa on hyödynnetty Kuopion paveuverkko vuonna raportissa kuvattua uokitteuperiaatetta. Kuopion seudun keskusverkko on jaettu tää periaatteea kahteen pääuokkaan: 1) seuduiseen/puoiseuduiseen tasoon vatakunnanosa) ja 2) asuinauetasoon. Luokituksen perusteena on käytetty kunkin paveun vaikutusaueen aajuutta, paveuiden hierarkkista uokitusta tai varsinaisen hierarkkisen aseman puuttumista. Asuinaueiden ja seuduisten paveuiden eriyttämisen tavoitteena oi sekeyttää uokitusta ja vaikutusaueiden määritystä kuva 3). Seuduisen/puoiseuduisen tason paveujen vaikutusaueena on useissa tapauksissa koko kaupunkiseutu tai ainakin merkittävä osa siitä. Kuopion kaupunkiseudun muodostama kokonaisuus toimii myös vatakunnanosakeskuksena ja sen paveuvarustus vastaa tätä tasoa. Kuvassa 1 on arvioaskema kotitaouksien kaupaisten rahavirtojen sis. kaupan, iikenteen, asumisen jne.) kohdentumisesta Savossa. Näiä mittareia tarkastetuna Kuopio on yi kome kertaa suurempi keskus kuin Varkaus ja Iisami. Koko tarkasteuaueen rahavirroista Kuopion seudun osuus on noin puoet. Kuvassa 2 on esitetty em. kaupunkien vaikutusaueiden aajuutta kuttuuri- ja vapaa-ajan paveuiden noutoaueiden suhteen. Myös tässä tarkasteussa Kuopion merkitystä korostuu maakunnaisena paveuiden noutokohteena. Iisami Kuopio Varkaus 50 km Kuva 1. Arvioaskema kotitaouksien kaupaisista rahavirroista kuntatasoa Lähde: TNS Gaup,Tiastokeskus, Pohjois-Savon iitto).

12 14 Työn varsinaisena tavoitteena oi kuitenkin päivittäispaveuaueen ei Kuopion toiminnaisen kaupunkiseudun paveuverkon tarkasteu. Tästä johtuen keskusverkon aajempaan vatakunnaiseen tai maakunnaiseen tarkasteuun ei menty. Keskusverkkotarkasteun pääpaino oi siten seudun sisäisessä rakenteessa. Kuttuuri- ja vapaa-ajan paveut Kuopiosta Kuttuuri- ja vapaa-ajan paveut Iisamesta Iisami Iisami Kuopio Kuopio Varkaus Varkaus 50 km 50 km Kuttuuri- ja vapaa-ajan paveut Varkaudesta Iisami Kuopio Varkaus 50 km Kuva 2. Kuttuuri- ja vapaa-ajan paveuiden noutoaueiden suuntautuminen Kuopion, Iisamen ja Varkauden seuduia Lähde: TNS Gaup,Tiastokeskus, Pohjois-Savon iitto).

13 15 Asuinauetason paveut ja aakeskukset paveevat pääasiassa oman ähiauettaan ja joissain tapauksissa muutamia hierarkkisesti järjestäytyneitä pienempiä aakeskuksia kuva 3). SEUTU- JA MAAKUNTATASO, PUOLISEUDULLINEN TASO Kaupan suuryksiköt ja Tiaavievä kauppa. Kuopion ydinkeskusta Muut seuduiset. paveukeskittymät ASUINALUETASO JALANKULKU- JA JOUKKOLIIKENNEVYÖHYKE, KUNTAKESKUKSET - auekeskus, kuntakeskus - monipuoinen ähikeskus - ähikeskus - yksittäinen ähipaveu PIENTALOVYÖHYKE - yksittäiset ähipaveut HAJA-ASUTUS, KYLÄ-ALUEET - kyäkeskuksetmuutamia paveuita) - pienet kyät 1 paveu, ei paveuita) Kuva 3. Keskusverkon ja keskusten uokitteuperiaate seuduiseen/puoiseuduiseen ja asuinauetasoon. Seuduiset ja puoiseuduiset keskukset ja paveukeskittymät Seututason paveut on uokitetu toiminnaisen uonteensa ja sijaintivaatimusten mukaan komeen pääryhmään kuva 4). 1) Seututason paveukeskittymistä Kuopion ydinkeskusta on tärkein ja monipuoisin keskus. Ydinkeskusta toimii paitsi Kuopion kaupungin niin myös koko maakunnan merkittävimpänä kaupaisena, jukisena ja toiminnaisena paveukeskittymänä. Ydinkeskustan vähittäiskaupan myynti on yi 220 me ei noin 38 prosenttia koko seudun myynnistä Kuopion keskustan kehittäminen kauppapaikkana 2002). Esimerkiksi kaikki seudun tavarataot ovat Kuopion ydinkeskustassa. Seudun päivittäistavarakaupan myynnistä Kuopion ydinkeskustan iikkeiden yhteenaskettu osuus on noin 19 prosenttia. 2) Keskustan ukopuoiset kaupan suuryksiköt päivittäistavaroita myyvät) ovat osittain seuduisia tai puoiseuduisia paveuita. Tyypiistä suuryksiköie on se, että ne sijoittuvat iikennehakuisesti hyvien iikennereittien varsie. Näissä yksiköissä asiointia eimaa suuret kertaostokset, asiointi autoa ja asiakkaat käyvät iikkeissä yeensä viikoittain. Näiä yksiköiä on usein myös paikainen vaikutusaue, joka käsittää useita kaupunginosia. Tää hetkeä automarketit ovat keskittyneet Ioharjuun ja Komisoppeen. Ioharjun myymäöiden Prisma+muut) yhteenaskettu vähittäiskaupan myynnin arvo on noin 110 me ei noin 19 prosenttia seudun kokonaismyynnistä. Komisoppisen osuus myynnistä on runsaat 11 prosenttia Kuopion keskustan

14 16 kehittäminen kauppapaikkana 2002)). Ioharjun osuus seudun päivittäistavarakaupan myynnistä on noin 19 prosenttia ja Komisoppisen noin 14 prosenttia. Keskustan ukopuoisiin erikoistavarakaupan keskittymiin ovat sijoittuneet pääasiassa ns. tiaa vievän kaupan yksiköt auto-, huonekau-, vapaa-ajan-, kodinkone- ja sisustusiikkeet) ja ns. hapamyymäät. Sijainnitaan ja vaikutusaueetaan tiaa vievät yksiköt ovat edeisen kataisia, mutta käyntikertamäärät ovat asiakasta kohden pieniä vuositasoa. Yeensä näissä iikkeissä käydään muutaman kerran vuodessa, mutta samaa ostosmatkaa käydään useissa saman aan iikkeissä. Tämä asiointimai on edesauttanut ko. aan yritysten keskittymistä samoie aueie synergiaetujen saavuttamiseksi. Kuopion seudua nämä iikkeet ovat keskittyneet 5 -tien varren aueie: Ioharju Vottitien aueee Neuamäen aapuoee ja osittain Särkiniemen puoee), Sisustajantien aueee ja Kaantien autoiikekeskittymään sekä Haapaniemeen uusia yksiköitä on sijoittumassa parhaiaan mm. Komisoppisen aueee). 3) Muita seuduisia paveukeskittymiä ovat hyvän saavutettavuuden vaativat jukiset paveukeskittymät, joita ovat mm. sairaaa, rautatie-, ento- ja inja-autoasema. Näiden kohteiden saavutettavuusvaatimus uottuu myös joukkoiikenteeseen. Kohtuuisen saavutettavuuden kohteita ovat harvemmin käytetyt paveut, joita ovat mm. yiopisto, museo, teatteri ja Puijon urheiuaue. Näiden kohteiden saavutettavuusvaatimus mm. joukkoiikenteessä on ahaisempi. Muina seuduisina paveukeskittyminä voidaan pitää eräitä vatakunnaisesti tai maakunnaisesti merkittäviä matkaiu- ja virkistyskohteita, joita on eri puoia kaupunkiseutua. Näitä ovat mm. Rauhaahti, Vuorea, Kasuria ja Puijo. Asuntoaueita paveeva keskukset Asuntoaueiden keskukset on uokitetu seuraavasti kuva 4): 1) Pääkeskus) Kuopion ydinkeskusta ähiaueineen on seudun merkittävin väestökeskittymä. Kuopion ydinkeskusta toimii seuduisen ja maakunnaisen rooinsa isäksi ruutukaava-aueea ja sen ähiövyöhykkeeä asuvie asukkaie omana keskuksenaan. 2) Aue- ja kuntakeskukset Kuopion seudua auekeskusuokkaan kuuuu Petosen keskus Pyörö. Petosea on tää hetkeä useita yemmän hierarkiatason paveuita, joiden perusteea keskusta voidaan pitää auekeskuksena mm. uimahai, jäähai, terveys- ja sosiaaikeskus, hyvät päivittäistavarakaupan paveut noin 6.5 prosentin osuus seudun ptkokonaismyynnistä)). Petosen oma väestöpohja on runsaat asukasta noin 12 prosenttia seudun asukkaista) asukasmäärä kasvaa ähiaikoina ripeästi

15 17 Savoanniemessä ja Rautaniemessä), jonka isäksi keskus paveee myös Jynkkä- Leväsen sekä aajasti eteäisen maaseutuaueen asukkaita. Muiden seudun kuntien kuntakeskuksia on sekeä hainnoinen rooi. Kuntakeskuksissa ovat ähes kaikki koko kuntaa paveevat toiminnot mm. terveys- ja sosiaaipaveut sekä osittain myös mm. kouupaveut yäaste, ukio Siiinjärveä ja Karttuassa). Siiinjärven keskuksen paveuvarustus ja asukaspohja on vahva mm. noin asukasta ei 8,5 prosenttia seudun asukkaista). Siiinjärven keskustaajaman osuus seudun myynnistä oi vuonna 2002 noin 12 prosenttia. Pienten kuntien keskusten oma väestöpohja ja paveuiden voyymi on varsin vaatimaton kuntakeskuksissa noin asukasta), jooin niiden uokitteu tähän uokkaan perustuukin ähinnä keskusten hainnoiseen asemaan. 3) Monipuoiset ähipaveukeskukset ei entiset paikaiskeskukset) Monipuoisiksi ähipaveukeskuksiksi uokitetiin ne keskukset, joissa paveuvarustukseen kuuuu vähintään kaksi päivittäistavaramyymäää ostovoimasta siirtyy muie aueie noin %) ja muutamia paikaistason paveuita mm. kirjasto, yäaste, nuorisotiat). Kuopion seudua näiden keskusten vaikutusaueia asuu noin asukasta. Näiden keskusten vaikutusaueet eivät uotu aajae ja keskukset ovat uettavissa ähinnä aikaisemmin käytettyyn paikaiskeskusuokkaan. Monipuoisia ähipaveukeskuksia ovat tää hetkeä Männistö, Puijonaakso, Neuamäki ja Vuorea-Toivaa. 4) Lähikeskukset ja yksittäiset ähipaveut Lähikeskuksen paveuvarustuksen vähimmäistasona on käytetty yhtä päivittäistavaramyymäää ostovoimasta noin prosenttia siirtyy aueen ukopuoee) ja muutamia muita paveuita mm. kioski, mahdoisesti pankkiautomaatti) sekä kunnaisista paveuista aa-asteen kouua ja päiväkoteja. Kuopion seudun ähikeskuksia ovat Päiväranta, Keoniemi, Saarijärvi, Inkiänmäki, Rypysuo, Särkiniemi, Jynkkä ja Pirtti. Lähikeskusten isäksi Kuopion seudua on yksittäisiä ähipaveuita tai ähipaveupisteitä, joiden paveuvarustukseen kuuuu ähinnä vain pekkä päivittäistavarakauppa tai muutama yksittäinen kunnainen paveu mm. Levänen, Kettuanahti). Luokitus ähikeskuksiin ja yksittäisiin ähipaveuihin on iukuva ja epätarkka. 5) Kyäkeskukset ja pienet kyät Noin 10 prosenttia Kuopion seudun asukkaissa asuu haja-asutusaueea tai kyissä. Kyät on uokitteu paveuvarustuksen ja asukaspohjan mukaan kyäkeskuksiin taajaan asutut) ja pieniin kyiin. Kyäkeskuksissa on aa-aste, päiväkoti ja mahdoisesti kyäkauppa. Asukkaita on noin Tähän uokkaan kuuuvia kyiä ovat Kurkimäki, Pihkainmäki ja Syväniemi. Lisäksi mm. Pöjä, Jännevirta ja Peesmäki ovat äheä ko. uokituskriteereitä. Riistaveden noin asukkaan taajama on poikkeus kyäkeskus uokassa, siä aueen paveuvarustus on monipuoisen ähipaveukeskuksen uokkaa mm. 3 pt-myymäää, kirjasto, yäaste ja

16 18 terveysasema). Pienet kyäkeskukset uokkaan kuuuvia kyiä on hieman ae 20 kp. Näiden kyien paveuvarustus on suppea esim. vain kyäkouu) tai paveut puuttuvat ähes kokonaan. Laaja Seuduiset suuryksiköt : kauppa, vapaa-aika, ym. Ioharju, Komisoppinen ) Kuopion ydinkeskusta Seutu/puoiseuduinen taso Muut paveukeskittymät KYS ) Vaikutusaueen koko ja asukaspohja Kyäkeskukset Pihkainmäki...) Aue- ja kuntakeskukset Siiijärvi kk,..., Petonen) Monipuoiset ähikeskukset. Puijonaakso, Vuorea...) Lähipaveupisteet Lähikeskukset Särkiniemi, Saarijärvi...) Asuntoauetaso Suppea Vähän paveuita Pajon eri tyyppisiä paveuita Keskuksen monipuoisuus Kuva 4. Kuopion kaupunkiseudun keskusjärjestemä. Keskusjärjestemä muodostuu ns. perinteisistä hierarkkisen main mukaisista asuntoaueita paveevista aakeskuksista ja suurista seuduisista tai puoiseuduisista paveukeskittymistä kauppapainotteiset suuryksiköt, tiaa vievän kaupan aueet) ja muut paveut mm. vapaa-aika) sekä Kuopion ydinkeskustasta. 2.2 Asuntoaueiden vyöhykkeet ja paveuverkko Asuntoaueiden sijoittumista keskusverkkoon nähden on hahmotetu Kuopiossa käytössä oevan asuntoaueiden vyöhyketarkasteun avua. Vyöhykeauejako perustuu eri tyyppisten aueiden autoistumisasteeseen ja asukkaiden iikkumistapojen eroihin. Vyöhykkeitä on kome. Varsinaiseen jaankukukaupunkiin kuuuvat kaupungin ydinkeskusta ja sen ähiaueet. Toisena vyöhykkeenä on ns. joukkoiikennekaupunki, johon kuuuvat pääasiassa keskustan ukopuoiset kerrostaoähiöt. Komantena vyöhykkeenä on pientaovyöhyke ei ns. autokaupunkivyöhyke), johon kuuuvat pääasiassa keskeisen kaupunkiaueen pientaoaueet. Lisäksi maaseutumaiset aueet kyineen ovat uettavissa iikkumistottumusten perusteea pientaovyöhykkeen kataiseen aueeseen.

17 19 Kuopiossa tehdyn sevityksen mukaan keskustassa ja sen ähiaueia tehtävistä kotiperäisistä matkoista noin 2/3 tehdään jaan tai pyörää. Keskustan asuntokunnista yi puoet on autottomia. Joukkoiikennekaupungin aueea kevyen iikenteen osuus on 40 prosenttia ja joukkoiikenteen 20 prosenttia matkoista. Autottomien asuntokuntien osuus on näiä aueia noin prosenttia. Pientaovyöhykkeeä kevyen iikenteen osuus on noin komannes, joukkoiikenteen noin 12 prosenttia ja henkiöautoiikenteen yi puoet kotiperäisistä matkoista. Tää vyöhykkeeä asuntokunnat ovat pitkäe autoistuneita ja myös kahden auton taouksia on enemmän kuin muia vyöhykkeiä Kuopion kaupunkirakenne 2010). Asuntoaueiden autoistumisaste-erot ovat vahvasti sidoksissa asuntokuntien kokoon ja tuotasoon ei kotitaouksien sosioekonomiseen asemaan. Auton hankkimis- ja iikkumistarve sekä auton taoudeiset hankkimismahdoisuudet vaihteevat asuntokunnan tyypin mukaan. Näin oen asuntoaueiden autoistumisasteessa oevat erot johtuvat pitkäti siitä, että eri tyyppiset asuntokunnat hakeutuvat asumaan suosimieen aueie. Lapsiperheiä on yeensä auto käytettävissään asuinpaikasta riippumatta. Ne aueet, joia enemmistö taouksista on kahden tuonsaajan apsiperheitä, ovat yeensä vahvasti autoistuneita pientaoaueet). Vataosa autottomista taouksista on yksinasujataouksia ja pienasuntokuntia. Näihin ryhmiin kuuuvia asuntokuntia asuu runsaasti keskustassa ja sen ähiaueia sekä kerrostaoähiöissä. Erot asuntokuntien autoistumisasteessa vaikuttavat asiointitottumuksiin ja paveuiden mahdoisiin noutoaueisiin sekä iikkumistarpeisiin. Autottomien asuntokunnat käyttävät autoisia taouksia enemmän ähipaveuita ja joukkoiikentettä. Autoiset taoudet hakevat esimerkiksi kauppapaveut yeensä etäämmätä ja suuremmista yksiköistä. On kuitenkin otettava huomioon, että myös autoisissa taouksissa osa perheenjäsenistä käyttää pääasiassa kevyttä ja jukista iikennettä iikkumiseen mm. autottomat työssäkäyvät puoisot, kouuaiset, opiskeijat). Tästä johtuen mm. joukkoiikenne-, kouu-, päivähoitopaveuiden tuee oa kohtuuisea tasoa myös vahvasti autoistuneia aueia. Tässä työssä Kuopiossa käytettyä vyöhyketarkasteua on aajennettu koko seudun mittakaavaan pääasiassa paveuiden sijoittumiseen, asuntokantaan, väestötietoihin sekä Turun ja Ouun vertaiutietoihin pohjautuvan tarkasteun avua. Kuopiossa käytettyihin vyöhykkeisiin on isätty yksi auetyyppi kuvaamaan maaseutuaueiden taajaan asuttuja kyiä uokka: taajaan asutut kyät). Kuvissa 5 ja 6 on esitetty synteesikuva vyöhykeauejaosta ja edeä kuvatusta keskusverkosta vuoden 2003 tianteessa asuntoauetason keskukset, ydinkeskusta ja suurimmat kaupan suuryksiköt).

18 20 Maaninka Kuopion ydinkeskusta Keskustan ähivyöhyke Kerrostaoäh. ja kuntak. joukkoiik.) Siiinjärv i Pientaovyöhyke Taajaan asutut kyät KESKUSVERKKO 2003 Karttua Kuopio Vehmersami 10 km - Maaninka - Siiinjärvi - Kuopion ydinkeskusta Kunta-/auekeskus Monipuoinen ähikesk. Lähikeskus h Lähipaveupiste % Kyäkeskus taajaan asutut) Pieni kyäkeskus Nykyiset kaupan suuryksiköt, Päivärannan hanke ja Haapaniemen aajennus Karttua - % % Kuopio % 10 km % - Vehmersami KESKUSVERKKO 2003 Kuva 5. Kaupunkiseudun vyöhykeauejako ja keskusverkko vuoden 2003 tianteessa asuntoauetason keskukset, ydinkeskusta ja suurimmat kaupan suuryksiköt).

19 21 KESKUSVERKKO 2003 Kuopion ydinkeskusta Keskustan ähivyöhyke Kerrostaoa. ja kuntak. joukkoiik.) Pientaovyöhyke autokaup.) Taajaan asutut kyät KESKUSVERKKO 2003 Vuorea 5 km Puijonaakso Neuamäki Ioharju) Männistö Komisoppi) Py örö Petonen) 5 km Kuva 6. Kaupunkiseudun vyöhykeauejako ja keskusverkko vuoden 2003 tianteessa zoomaus)asuntoauetason keskukset, ydinkeskusta ja suurimmat kaupan suuryksiköt).

20 22 3 Paveuverkon kattavuus ja paveuiden käyttö Seuraavassa kappaeessa on kuvattu eräiden keskeisten paveuiden verkoston kattavuutta ja teoreettisia vaikutusaueiden väestöpohjia. Paveuiden anaysoinnissa on tarkemman aineiston puuttuessa jouduttu tyytymään paveupisteiden teoreettisen väestöpohjan tarkasteuun. 3.1 Paveut Päiväkodit Seudun päiväkotiverkosto koostuu runsaasta 90 päiväkodista. Näissä päiväkodeissa oi vuoden 2003 keväää noin asta. Päiväkotiverkko on kohtuuisen kattava, siä enintään 1000 metrin etäisyydeä päiväkodeista asuu yi 80 prosenttia seudun 0 6 vuotiaista. Päiväkotiverkon tarkasteussa on huomattava, että suuri osa apsista on perhepäivähoidossa kuva 7) Vertaiutietona voi mainita, että Turun kaupungissa teoreettisesti noin 90 prosentia päiväkotiapsista ähin päiväkoti on ae yhden kiometrin etäisyydeä kodista. Perheen todeisuudessa käyttämän päiväkodin mukaan askettuna ae yhden kiometrin etäisyydeä asui kuitenkin noin 64 prosenttia päiväkotiapsista. Turussa käytetyn päiväkodin mukaan askettu keskimääräinen suora etäisyys kodista päiväkotiin on noin 1400 metriä. Noin 46 prosenttia apsista tuee päivähoitoon ae 625 metrin ja 75 prosenttia ae 1625 metrin etäisyydetä Perhepäivähoidon keskietäisyys oi Turussa äheä päiväkotien tasoa). Aa-asteet 1-6 uokat)kuva 8) Peruskouun aa- ja yäastejaon sijasta nykyisin käytetään yhtenäisperuskouukäsitettä, jossa kouut jakautuvat 1-6 ja 7-9 uokka-asteisiin. Toiminnaiseta kannata jako vastaa aikaisempaa aa- ja yäasteeseen kouujakoa. Rakennetarkasteussa kouuaste näkyy sevimmin kouuverkon tiheydessä ja kouuetäisyyksissä. Seudun aa-asteverkosto koostuu ähes 60 aa-asteen kouusta. Näissä kouuissa oi vuoden 2003 keväää noin oppiasta. Aa-asteverkoston teoreettinen kattavuus on 1000 metrin etäisyydeä kohtuuisen hyvä, noin 70 prosenttia ikäuokasta. Vertaiutietona voi mainita, että Turussa askennaisesti noin 82 prosentia kouuaisista ähin aa-aste on ae yhden kiometrin etäisyydeä. Käytetyn aa-asteen mukaan askettuna ae yhden kiometrin kouumatka oi kuitenkin noin 59 prosentia kouuaista. Muun kuin ähimmän kouun käytön syinä ovat mm. erikoistuminen, kiei ym., kouuauerajat. Käytetyn aa-asteen mukaan askettu keskimääräinen suora etäisyys kodista kouuun on noin 1370 metriä. Noin 54 prosenttia oppiaista tuee kouuun ae 875 metrin ja 75 prosenttia ae 1625 metrin etäisyydetä. Yäaste 7-9 uokat)kuva 9) Seudun yäasteverkosto koostuu 15 yäasteen kouusta. Näissä kouuissa oi vuoden 2003 keväää noin oppiasta. Yäaseen kouut ovat sijoittuneet pienissä kunnissa kuntakeskuksiin. Siiinjärven yäasteet ovat kuntakeskuksessa ja Toivaassa. Kuopion yäasteet sijoittuvat keskustan isäksi Petosee, Jynkkään, Neuamäkeen, Linnapetoon, Päivärantaan ja Riistavedee. Yäaseen kouut ovat sijoittuneet

21 23 keskitetymmin kuin aa-asteet. Verkoston teoreettinen kattavuus 1000 metrin etäisyydeä on noin 39 prosenttia ikäuokkaan kuuuvista. Vertaiutietona voi mainita, että vataosa Turun yäasteen kouuista on kaupungin keskustassa ja sen ähituntumassa. Keskustan ukopuoea on yäaste vain Pansion, Varissuon ja Runosmäen ähiöissä. Laskennaisesti noin 38 prosentia kouuaisista ähin yäaste on ae yhden kiometrin etäisyydeä kotoa. Käytetyn yäasteen mukaan askettuna ae yhden kiometrin kouumatka oi vain noin 24 prosentia kouuaista. Käytetyn yä-asteen mukaan askettu keskimääräinen suora etäisyys kodista kouuun on noin 3260 metriä. Noin 52 prosenttia oppiaista tuee kouuun ae 2625 metrin ja 75 prosenttia ae 4125 metrin etäisyydetä. Päiväkodit v oppiasta Siiinjärvi Siiinjärvi Aa-asteet v oppiasta 340 Kuopio Kuopio Kuva 7 ja 8. Päiväkoti- ja aa-asteverkko vuonna 2003.

22 24 Yäaste v Lukiot v oppiasta Kartan ukopuoea: - Karttuan, Maaningan, ja Vehmersamen kuntakeskus - Riistaveden taajama Siiinjärvi 680 oppiasta Kartan ukopuoea - Karttuan kuntakeskus Siiinjärvi Kuopio Kuopio Kuva 9 ja 10. Yäaste- ja ukioverkko vuonna Kirjasto Kirjastoverkon tarkasteuun käytettiin kirjastokohtaisia kävijä- ja ainausmäärätietoja. Seudua on 15 kirjastoa, joissa kävi vuonna 2002 noin 1,72 mijoonaa kävijää ja niissä tehtiin noin 3,1 mijoonaa ainaa. Kuopion pääkirjaston käyttöaste on merkittävä koko seudun mittakaavassa. Pääkirjaston kävijämäärä on noin puoet koko seudun kirjastojen yhteenasketusta kävijämäärästä ja sen osuus on noin 45 prosenttia kirjaainoista. Kirjastoverkon kattavuus on hyvä joiakin aueia, mutta joitakin aueita kirjasto puuttuu. Noin 48 prosenttia seudun asukkaista asuu ae 1000 metrin etäisyydeä ähimmästä kirjastosta kuva 11). Terveyskeskus Kuopion terveyskeskusverkkoa on keskitetty voimakkaasti viime vuosina. Terveyskeskus on Kuopion keskustan ohea Petosea ja Riistavedeä. Lähiaueen kunnissa terveyskeskus sijaitsee kuntakeskuksessa ja Siiinjärveä myös Vuoreassa.

23 25 Tauukko 1. Eräiden paveuiden teoreettiset väestöpohjat 1000 metrin säteeä ähimmästä paveupisteestä. Väestötieto on vuodeta 1999 ja paveuverkkotiedot vuodeta Aineistojen väinen ajainen ero heikentää varsinkin kouujen ja päiväkotien tarkasteun uotettavuutta merkittävästi. Paveu 1000 m Päiväkoti 0-6 vuotiaista 80,3 % Aa-asteen kouu 7 12 v. 69,8 % Yäasteen kouu v. 38,8 % Kirjasto 47,9 % Terveyskeskus 24,3 % Maaninka Kirjastojen kävijät v kävijää Siiinjärvi Karttua Kuopio Vehmersami 10 km Kuva 11. Kirjastojen kävijät vuonna Päivittäistavarakauppa, kioskit ja huotoasemat Päivittäistavarakauppaverkkoa ja myyntiä on tarkastetu A.C.Niesenin myymäätietojen avua. Tiedot ovat vuodeta Päivittäistavaramyymäöitä oi vuonna 2002 kaupunkiseudun aueea kaikkiaan 66 kp askemassa eivät oe mukana pt-erikoisiikkeet kuten esimerkiksi makeis-, iha- ja kaakaupat jne.)kuvat 12 ja 12b). Päivittäistavaramyymäät oivat vataosataan pieniä. Päivittäistavaramyyntipinta-aa oi ae 400 m 2 runsaassa 40 myymäässä ja ae 200 m 2 noin 20 myymäässä. Suuria myyntipinta-aa yi 2000 m 2 ) kauppoja oi kome. Päivittäistavarakauppa on sijoittunut seudue asutusta mukaien. Vuonna 2002 noin 73 prosenttia Kuopion seudun asukkaista asui ae 1000 metrin etäisyydeä ähimmästä kaupasta. Ae 500 metrin etäisyys ähimpään kauppaan oi noin 50

24 26 prosentia seudun asukkaista. Ae 1000 metrin etäisyydeä kaupasta tai ae 500 metrin etäisyydeä kioskista tai huotoasemasta asui noin 78 prosenttia seudun asukkaista ja noin 84 prosenttia yi 74 vuotiaista asukkaista. Tiastoaueittaista päivittäistavaramyyntisummaa voidaan verrata aueen asukkaiden keskimääräiseen teoreettiseen päivittäistavaraostomäärään. Vertaiun avua nähdään karkeasti, miten asukkaiden käyttämät ostoseurot siirtyvät eri aueiden väiä. Myynnin siirtymissä sevästi voittaneita aueita oivat suuryksiköiden sijoittumisaueet Ioharju ja Komisoppinen) sekä ydinkeskusta ja Siiinjärven keskusta. Useiden pienten ähikeskusten aueia siirtymä aueeta pois oi noin prosenttia teoreettisesta myynnistä ja monipuoisten ähipaveukeskusten aueita noin prosenttia. Kuvassa 12 b on päivittäistavarakaupan myyntitiedot summattu yhteen asuinauetasoe ja kuvattu suhteeisina symboeina. Kartta tuo esiin suurimmat pt-kaupan keskittymät ja keskukset. Pankki- ja maksuautomaatit Pankkiautomaattiverkko on osassa seutua kohtuuisen kattava, siä enintään 1000 metrin etäisyydeä automaatista asuu noin 53 prosentia seudun asukkaista. Maksuautomaattiverkko on hieman harvempi. Ae 1000 metrin etäisyydeä paveusta asuu noin 50 prosenttia seudun asukkaista maksu- ja pankkiautomaatien käytössä on pankkiryhmäkohtaisia rajoituksia) kuva 14). Pankkien konttorit ovat sijoittuneet pääasiassa Kuopion keskustaan sekä suurimpien kaupan yksiköiden yhteyteen ja ähiaueen kuntakeskuksiin. Pankkikonttorit ja maksuautomaatit voi katsoa ainakin osittain toisiaan korvaaviksi paveuiksi. Toisaata pankkipaveuiden aueeinen saavutettavuus on pankkiryhmäkohtaisten käyttörajoitusten vaikutuksesta huomattavasti suppeampi kuin mitä askennainen tuos antaa oettaa. Posti ja apteekki Posti- ja apteekkiverkon aueeinen kattavuus on keskeiseä taajama-aueea kohtuuinen, joskin joitakin aueita paveut puuttuvat. Noin 48 prosentia seudun asukkaista ähin posti on ae 1000 metrin etäisyydeä asunnosta kuva 13) Apteekkiverkko tavoittaa 1000 metrin askentasäteeä noin 48 prosenttia seudun väestöstä. Ikäryhmittäin tarkastetuna esimerkiksi yi 74 vuotiaista noin 70 prosenttia asuu ae 1000 metrin etäisyydeä apteekista.

25 27 Päivittäistaravamyymäät v ja 1000 m etäisyysvyöhyke 10 km Kuva 12. Päivittäistavarakaupan verkosto 1000 ja 500 metrin etäisyysvyöhykkeiä kuvattuna vuonna Kartassa on esitetty myös kioskien ja huotoasemien ympäriä 500 metrin etäisyysvyöhyke. Taustakarttana on asutusrakennetta kuvaava sirpaetaajamarajaus.

26 28 Pt-kauppa vuonna 2002 asuinauesummana 5 km Kuva 12b. Päivittäistavarakauppa vuonna 2002 asuinaueittain myyntitiedot on summattu yhteen asuinauetasoe ja kuvattu suhteeisina symboeina). Aineisto: A.C.Niesen. Muita kaupaisia paveuita Paveuverkkotarkasteuun otettiin mukaan myös muutamia muita kaupaisia paveuita. Hampuriaisravintoat kaksi suurinta ketjua) ovat sijoittuneet pääasiassa Kuopion ydinkeskustaan ja suurimpien kaupan suuryksiköiden äheisyyteen sekä Siiinjärven keskustaan kuva 15). Näiden yksiköiden sijoittumisperiaatteena on hakeutuminen vikkaimmie iikepaikoie, suuryksiköiden yhteyteen tai iikennesijaintiin. Seudun väestöstä noin 20 prosenttia asuu ae 1000 metrin etäisyydeä ko. paveusta. Noutopizza-iikkeet suurin ketju) ovat sijoittuneet Kuopion ydinkeskustaan, Siiinjärven keskustaan, Petosee ja kaupan suuryksiköiden yhteyteen. Paveun väestöinen kattavuus 1000 metrin säteeä on noin 22 prosenttia. Videovuokrausiikkeet kaksi suurinta ketjua sekä suurin videoita

27 29 vuokraava kioskiketju) ovat sijoittuneet Kuopion ydinkeskustaan, Siiinjärven keskustaan ja muutamiin suurimpiin ähiöihin. Noin 39 prosenttia seudun asukkaista asuu ae 1000 metrin etäisyydeä vuokrauspisteistä. Verkon kattavuuden näkökumasta varsinaisina ähipaveuna edeä mainituista kaupaisista paveuista voidaan pitää päivittäistavarakaupan pieniä myymäöitä, kioskia ja osittain pankkiautomaatteja. Muiden paveuiden toimipisteverkko toimii joiakin aueia ähi- tai paikaispaveuna, mutta joiakin aueia paveu puuttuu kokonaan tai se toimii keskitetyn paveun tapaan. Tauukko 2. Eräiden paveuiden teoreettiset väestöpohjat Kuopion seudua 500 ja 1000 metrin säteeä ähimmästä paveupisteestä. Paveu 500 m 1000 m Pt-kauppa 50 % 73 % Kioski 48 % 66 % Pankkiautomaatti 53 % Maksuautomaatti 50 % Apteekki 48 % Posti 48 % Pizza suurin noutoketju) 22 % Videovuokraamo kaksi suurinta ja kioskiketju) 39 % Hampuriaisravintoa kaksi suurinta ketjua) 20 % w Maaninka w Siiinjärvi Postit ja apteekit v w Postit myös asiamies- postit) Apteekit w w w w Karttua w w w w www Kuopio w w Vehmersami 10 km w Kuva 13. Posti- ja apteekkiverkosto vuonna 2003.

28 30 ) Maaninka Pankki- ja maksuautomaatit v ) Pankkiautomaatti Maksuautomaatti ) Siiinjärvi ) ) ) Karttua ) ) ) ) )) ) ) ) ) ) Kuopio 10 km Vehmersami ) Kuva 14. Pankki- ja maksuautomaattiverkko vuonna Maaninka Pikaruokapaikat v suurimmat ketjut) f f Siiinjärvi Karttua f f ff f f f Kuopio Vehmersami 10 km Kuva 15. Hampuriaisravintoat ja noutopizzaiikkeet vuonna 2003.

29 31 Tauukkoon 3 on koottu yhteenveto tarkasteussa mukana oeista paveuista. Kattavin ähipaveuverkko oi seuraavissa paveuissa: päivähoito päiväkodit ja perhepäivähoito), aa-aste sis. kouujen iikuntatiat ähiiikuntapaikkoina), joukkoiikenneyhteys, pankkiautomaatti, kioski ja päivittäistavarakauppa. Jotkut paveut on järjestetty osassa kaupunkiseutua ähi- tai paikaispaveun tapaan, mutta joitakin aueita paveu puuttuu kokonaan. Ei paveuverkko ei rakennu yhtenäisen väestöpohja- tai etäisyysperiaatteen mukaisesti. Näitä paveuita ovat mm. kirjastot, apteekki, posti ja maksuautomaatti. Eräiden paveuiden verkko koostuu kaikista em. vaikutusauetasoista esimerkiksi päivittäistavarakaupassa eri kokoiset kauppayksiköt toimivat joko ähi-, paikais- tai auetasoa). Lisäksi ähes kaikissa paveutyypeissä tuotetaan joitain erikoispaveuita keskitetysti tai aueeisena paveuna esim. päivähoidossa kiei- ja vuorotyöpäiväkodit). Jotkut paveut ovat sijoittuneet osittain ähi- tai paikaispaveuksi asuntoaueie ja sen isäksi myös keskustaan sekä kaupan suuryksiköiden yhteyteen keskustan ukopuoee esimerkiksi pankki- ja maksuautomaatit). Tauukko 3. Yhteenveto paveuista ja uokitus paveun pääasiaisen vaikutusaueen perusteea. Sukumerkintä X) paveun kohdaa tarkoittaa, että paveu toimii ähi- tai paikaispaveuna niiä aueia missä se on, mutta paveu puuttuu suuresta osasta seutua katveaueia paikaisena ja aueeisena paveuna tai paveua ei käytetä oenkaan). Paveu Lähi Paikainen Aueeinen Päiväkoti X Perhepäivähoito X Aa-aste X Yä-aste X) X Kirjasto x) X X Apteekki x) X Posti x) X Linja-autoyhteys X Pankkiautomaatti x) X Maksuautomaatti X Kioski X Kauppa X X X 3.2 Paveuiden käyttö ja käyttäjät Paveuiden käyttötiheys on keskeinen mittari kuvattaessa paveun aiheuttamaa iikkumistarvetta ja paveun noutamisesta asukkaae aiheutunutta vaivaa. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden näkökumasta on tarkastetava myös paveua käyttävän asiakasryhmän kokoa ja asiakkaiden sijoittumista suhteessa paveuverkkoon. Nämä tunnusuvut eivät tietenkään oe paveun merkittävyyden ainoa mittari. Paveuita ei voi arvottaa pekästään käyttäjäjoukon koon tai käyttötiheyden mukaan.

30 32 Tauukkoon 4 on koottu eräiden paveuiden käyttötiheystietoja. Kuopion seuduta ei out käytettävissä kaikista paveuista käyttäjätietoja, jonka vuoksi tauukossa on myös esimerkkeinä muutamien paveuiden käyttötiheystietoja Turun kaupungista. Vikkaimmin käytetyt ei ähes päivittäin tai useita kertoja viikossa tarvitsemat paveut ovat päiväkoti, perhepäivähoito, aa-aste, yäaste, itapäivätoiminta ja joukkoiikenne sekä päivittäistavarakauppa. Päivittäistavarakauppaa käytetään useiden tutkimusten mukaan hieman yi nejä kertaa viikossa. Pienissä kaupoissa asioidaan hieman useammin ja suurissa hieman harvemmin. Käytännössä asioinnissa on ukuisia eri variaatioita toiset asioivat vain pienissä iikkeissä, kun joiekin ainoana asiointipaikkana ovat suuret kaupat. Osa taouksista puoestaan asioi viikoittain kerran suuressa iikkeessä ja muutaman kerran pienessä kaupassa). Muiden yksityisten paveuiden käyttöä on arvioitu Lähiöiden paveut raporttiin koottujen asukaskyseyjen asiointitietojen pohjata. Käyntitiheys on askettu kotitaoutta kohden. Tauukossa 5 on esitetty ko. paveuiden asiointitiheys ja kotiasuinaueea tehtyjen asiointien osuus. Kyseyssä pyydettiin tietoja kotitaouden asioinnista, jonka vaikutuksesta joidenkin paveuiden mm. pankkiautomaatti) käyttötiheys käyttäjää kohti saattaa oa todeisuudessa hieman korkeampi kuin tauukossa on esitetty. Kioskia ja pankkiautomaattia käytetään keskimäärin kerran viikossa. Muutamia kertoja kuukaudessa käytettyjä paveuita ovat mm. kirjasto, kirjastoauto, nuorisotiat, kouujen iikuntatiat, apteekki, posti ja maksuautomaatti. Tauukko 4. Esimerkki paveuverkon käytöstä Kuopion seudua ja Turussa harmaaa). Yhteenveto paveuiden käytöstä ja voyymista. Paveu Voyymi Käyttäjät Kertaa/ Asiointitiheys Vuosi Päiväkoti ***** Aa-aste ***** Yä-aste ***** Kirjasto n ** Liikuntareitit/kv-väy väh. 50 % 100 **** Linja-autoyhteys n /pv 180 **** TURUN VERTAILUTIEDOT Apteekki **) 20 ** Posti **) 20 ** Pankkiautomaatti **) 65 *** Maksuautomaatti **) 20 ** Kioski **) 50 *** Kauppa **) 216 ***** Käyttäjäryhmän asiointitiheys ***** Lähes päivittäin 4-7 kertaa) **** Muutamia kertoja viikossa 2 3 kertaa) *** Kerran viikossa ** Muutamia kertoja kuukaudessa 1-3 kertaa) * Muutamia kertoja vuodessa

31 33 Tauukko 5. Kotitaouksien paveuiden käyttö viidessä eri ähiössä vuonna 1999 Hesinki Myypuro), Ouu Petoa), Hämeeninna Nummi), Järvenpää Jamppa) ja Turku Runosmäki). Paveu Käynnit/ Vuosi Käynneistä omaa asuinaueea Apteekki 20 kp 60 % Kioski 50 kp 80 % Pankkiautomaatti 65 kp 65 % Maksuautomaatti 20 kp 70 % Posti 20 kp 90 %

32 34 4. Rakennemaien vyöhykeauejako, keskusverkko ja kaupan suuryksiköt Vuoden 2030 maakuntakaavan rakennemaeie aadittiin vyöhykeauejako ja keskusverkko kuvat 14-17), joka perustuu perustuu uvussa I kuvattuihin periaatteisiin kts. iite 1 ja 2). Keskusuokitusta ei kuitenkaan tuotu seaisenaan vuoden 2030 rakennemaeihin, siä eri paveuiden tarvitsema väestöpohja muuttuu ajan myötä. Näitä muutoksia on pyritty huomioimaan mahdoisuuksien mukaan keskusverkon aadinnassa. Esimerkiksi tää hetkeä uusia aueia päivittäistavaramyymään perustaminen edeyttää noin 3000 asukaan väestöpohjaa. Vanhoia aueia kauppapaveut säiyvät noin 2000 asukaan väestöpohjaa Kauppa 2005). Rakennemaien keskusverkkojen aadinnassa oetetiin asukaspohjavaatimusten nousevan uusien aueiden osata runsaaseen 4000 asukkaaseen. Myös esimerkiksi pankkiautomaattien kannattavuusraja tuee todennäköisesti nousemaan huomattavasti nykyisestä noin 9000 noston kuukausitasosta jo ähituevaisuudessa. Edeisessä kappaeessa kuvattuja käyttötiheys- ja käyttäjäryhmän kokouokkatietoja on hyödynnetty rakennemaien paveuverkon aadinnassa. Kuntataouden kiristymisen myötä on hyvin todennäköistä, että myös kunnaisia paveuja joudutaan keskittämään ja yhdistämään entistä enemmän. Kunnaisten paveuiden tarvetta on arvioitu oemassa oevan paveuverkon yksiköiden sijainnin ja väestöennusteen avua. Lisäksi kaikie uusie aueie on aadittu paveutarveaskema iite 3), jossa on aueittaisia suuruusuokkatietoja päivähoito- ja kouupaveutarpeesta. Periaatteessa kaikissa maeissa on ähdetty siitä, että tuevaisuudessa uusia paveuita varsinkin ei-akisääteisiä) sijoittuu uusie aueia vähemmän kuin aikaisemmin ja mm. terveyspaveut hoidetaan keskitetyn main mukaisesti. Keskeiset ja käytetyimmät kunnaiset ähipaveut oetetaan edeeen tuotettavan asuinaueia ähinnä päivähoito, aa-aseen kouut), mikäi aueen asukaspohja vain sen saii ja ähiaueia ei oe vapautuvia tioja. Yemmän tason paveuiden keskittyminen muutamiin paveupisteisiin edeyttää kohtuuista joukkoiikenteen toimivuutta. Joukkoiikenteen toimintamahdoisuuksia on tarkastetu yeispiirteiseä tasoa ähinnä uusien aueiden kytkeytymismahdoisuuksina nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Kaikissa maeissa toteutuvat vyöhykeauejaon ja keskusverkon muutokset Kaikissa maeissa toteutuvan Saaristokaupungin ydinaue on uettavissa ns. joukkoiikennevyöhykkeeseen. Rautaniemi, Pirttiniemi sekä osa Lehtoniemestä ja Savoanniemestä muotoutunee pientaovyöhykkeen omaiseksi pientaoaueeksi. Saaristokaupungin keskuksena toimii Keiankanta, joka on paveuvarustuksetaan monipuoinen ähikeskus ei aikaisemman uokituksen mukainen paikaiskeskus mm. vähintään kaksi supermarket -uokan pt-myymäää, yäaste/yhtenäiskouutarve, mahdoisesti kirjasto). Keiankannan isäksi Pirtin nykyinen ja täydentyvä) keskus toimii ähikeskuksena aueen ounaisaidaa mahdoisuus mm. ähimyymäään). Kaikissa rakennemaeissa Kuopion keskustan äheä oeva Itkonniemen työpaikkaaue muuntuu osittain asuintoaueeksi, jooin Männistön suunta kytkeytyy sevemmin

33 35 keskustan ähivyöhykkeeseen. Kaikissa maeissa vanhoie taajama-aueie sijoittuu nykyiseen tapaan jonkin verran täydentävää rakentamista, joka oiventaa asukasmäärän askevaa trendiä. Myös Kuopion ydinkeskustassa oetetaan asuntorakentamisen jatkuvan nykyiseä tasoa, jonka seurauksena väestön määrä kasvaa hitaasti keskustassa. Joidenkin pienten ähikeskusten yhdistämiseen voidaan joutua turvautumaan paveutason säiyttämiseksi ähinnä Kuopion vanhaa ähiövyöhykkeeä. Vuorea-Toivoan ja Kasurian sekä Siiinjärven kuntakeskuksen äheiset uudet pienet asuntoaueet tukeutuvat Vuoreaan ja Siiinjärven nykyisiin keskuksiin, eikä uusie ähikeskuksie oe tarvetta joitakin yksittäisiä ähipaveuita tarvittaneen täydentämään paveutarjontaa). Haja-asutusaueen kyien uokitteu perustuu pääasiassa kyäkouuihin ja kauppoihin. Syrjäisten aueiden pieniä kouuja tuaan todennäköisesti akkauttamaan, jooin näiden kyien asema keskusverkossa heikkenee. Syrjäisten aueiden paveutarjonta heikkenee edeeen kyäkauppojen määrän vähetessä. Kaikissa rakennemaeissa Kurkiharjuun, Peesmäkeen, Pihkainmäkeen, Syväniemeen, Riistavedee, Jännevirtaan, Pöjää ja Käärmeahteen tuee uuttaa asutusta määrissä on eroja maien väiä), jonka vaikutuksesta asukasmäärä kasvaa ko. kyissä ja paveuvarustus säiynee nykytasoa. Vaajasaomai Vaajasaomaissa Vaajasaon ydinaue on uettavissa ns. joukkoiikennevyöhykkeeseen kuuuvaksi. Saaren pohjois- ja eteäosat muotoutunevat pientaovyöhykkeen omaiseksi pientaoaueeksi. Aueen noin asukkaan väestöpohja uo edeytykset vahvae monipuoisee ähi)paveukeskuksee ei aikaisemman uokituksen mukaisee paikaiskeskuksee, joa on useita auekeskusmaisia piirteitä. Keskus tarjoaa paveuita myös Riistaveden taajaman ja Vehmersamen suuntaan sekä äntisee hajaasutusaueee. Vaajasaon keskuksea on mahdoisuudet kehittyä vuoden 2030 jäkeen auekeskustasoe, mikäi kaupungin kasvu suuntautuu täöin Vaajasaoon tai sen änsipuoee. Paveuvarustuksessa kauppapaveut tuevat oemaan Keiankannan tasoa kuitenkin nykyisiä Petosen paveuita suppeammat). Aueea tarvitaan aaasteen isäksi yäasteen kouu. Myös kirjastopaveut ovat tarpeen kuva 16). Hituanahteen ei synny main väestöpohjaa kauppapaveuita. Seutumai Seutumaissa Vaajasaon pieni ydinaue on uettavissa ns. joukkoiikennevyöhykkeeseen kuuuvaksi. Saaren pohjoisosat muotoutunevat pientaovyöhykkeen omaiseksi pientaoaueeksi. Aueen reiun 4000 asukkaan väestöpohja uo edeytykset ähikeskuksee sisätää mm. pienen pt-myymään). Keskus tarjoaa paveuita myös Riistaveden taajaman ja Vehmersamen suuntaan. Aueea tarvitaan myös päiväkoteja ja aa-asteen kouu. Yäasteen kouun toteutus on epävarmaa, jooin aueea jouduttaneen turvautumaan keskustan yäasteisiin.

34 36 Seutumaissa Pieneen Neuamäkeen rakentuu asuinaue, jonka vyöhykeauejako muistuttaa nykyistä Neuamäkeä. Pientaomainen vyöhyke on kuitenkin suhteeisesti aajempi kuin nykyisessä Neuamäessä. Pienen Neuamäen runsaan asukkaan väestöpohja riittäisi periaatteessa ähikeskustason paveuvarustukseen, mutta äheinen Komisopen kauppakeskittymä heikentää oman ähimyymään sijoittumisedeytyksiä. Aue kytkeytyy kohtaaisesti nauhamaiseen kaupunkirakenteeseen tieyhteys sekä Komisoppiseen että Petosen iittymään mahdoistaa mm. joukkoiikenteen järjestämisen) kuva 17). Seutumaissa Ranta-Toivaan aue toteutetaan noin asukkaan aueena, joka muotoutunee pääasiassa pientaovyöhykkeen omaiseksi pientaoaueeksi. Aueen keskuksen ympärie syntyy kuitenkin nykyisen Vuorean katainen keskus, joa on myös muutamia joukkoiikennekaupunkimaisia ominaisuuksia. Keskus uokittuu ähipaveukeskukseksi, johon sijoittunee mm. pt-myymää, aa-aste ja päivähoitopaveut. Aue kytkeytyy meko huonosti nauhamaiseen kaupunkirakenteeseen, siä aue sijoittuu syrjään nykyisistä asuinaueista ja pääiikennereiteistä tieyhteyden injaus Sorsasaon vai Vuorean kautta) vaikuttaa huomattavasti aueen toiminnaiseen suuntautuneisuuteen). Hituanahteen ei synny main väestöpohjaa kauppapaveuita. 5 -tiemai 5 -tiemaissa Pieneen Neuamäkeen rakentuu asuinaue, jonka vyöhykeauejako muistuttaa nykyistä Neuamäkeä. Pientaomainen vyöhyke on kuitenkin suhteeisesti aajempi kuin nykyisessä Neuamäessä. Pienen Neuamäen runsaan asukkaan väestöpohja riittäisi periaatteessa ähikeskustason paveuvarustuksen, mutta äheinen Komisopen kauppakeskittymä heikentää oman kaupan sijoittumisedeytyksiä. Aue kytkeytyy kohtaaisesti nauhamaiseen kaupunkirakenteeseen tieyhteys sekä Komioppeen että Petosen iittymään mahdoistaa mm. joukkoiikenteen järjestämisen). 5 -tiemaissa Ranta-Toivaan aue toteutetaan runsaan asukkaan aueena, joka muotoutunee pääasiassa autokaupunkivyöhykkeen omaiseksi pientaoaueeksi. Aueen keskuksen ympärie syntyy nykyisen Vuorean katainen keskus, joa on myös joitakin joukkoiikennekaupunkimaisia ominaisuuksia. Keskus uokittuu ähipaveukeskukseksi, jossa on mm. pt-myymää, aa-aste ja päivähoitopaveut. Aue kytkeytyy huonosti nauhamaiseen kaupunkirakenteeseen, siä se sijoittuu syrjään nykyistä asuinaueista ja pääiikennereiteistä tieyhteyden injaus Sorsasao/Vuorea) vaikuttaa huomattavasti aueen toiminnaiseen suuntautuneisuuteen). 5 -tiemaissa Laivo toteutetaan suppeana vaihtoehtona, jooin saaren asukasmäärä kivunnee noin 2600 asukkaaseen. Pääosin saari kuuuu ns. pientaovyöhykkeeseen. Suppea asukaspohja ei mahdoista kauppapaveuiden syntymistä. Saaren paveuvarustus jää yksittäisten ähipaveuiden varaan mm. päiväkoti, kioski, mahdoisesti kortteikouu aimmie uokka-asteie). Aue kytkeytyy heikosti nauhamaiseen kaupunkirakenteeseen, siä aue sijoittuu muutaman kiometrin etäisyydee nykyisistä asuinaueista ja joukkoiikennereiteistä.