MAISEMASELVITYS Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA LANNEVEDEN KYLÄN JA RAHKOLAN JA LINNAN KYLIEN MAISEMA-ANALYYSI
|
|
- Maria Marika Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAISEMASELVITYS Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA LANNEVEDEN KYLÄN JA RAHKOLAN JA LINNAN KYLIEN MAISEMA-ANALYYSI
2
3 Kannen kuva: Näkymä Heikkiänmutkasta kohti Pieni-Lumperoista Saarijärven kaupunki 1
4 2 Sisätö 1 JOHDANTO 3 2 MAISEMAMAAKUNTA 3 3 LANNEVEDEN KYLÄ Maakuntakaava Lanneveden maisemarakenne ja maisemakuva Kuttuurimaiseman ja kyärakenteen maisemaiset arvot Rakentamisen sijoittumisen maisemaiset suositukset 5 4 RAHKOLAN JA LINNAN KYLÄT Maakuntakaava Rahkoan ja Linnan maisemarakenne ja maisemakuva Rakentamisen sijoittumisen maisemaiset suositukset 9 5 LÄHTEET 13
5 3 1 JOHDANTO Anayysi on aadittu Saarijärven viiden kyän kyäyeiskaavatyön tausta-aineistona. Anayysissä kuvataan oemassa oevien inventointien, karttatyöskenteyn ja maastokäynnin perusteea Lanneveden, Rahkoan sekä Linnan kyien maisemarakenteen päätekijät, maisemakuvan ominaispiirteet ja kuttuurimaiseman arvot. Maiseman perustekijöiden ja arvojen tunnistamisen myötä voidaan arvioida kyäkaavassa esitetyistä maankäyttömuodoista seuraavia maisemaisia vaikutuksia. Maisema-anayysistä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finand Oy:stä. Paikkatietoaineiston käsitteyyn ja karttatyöskenteyyn on isäksi osaistunut Pöyry Finand Oy:stä suunnitteuavustaja Hipi Turpeinen. Sevityksen tueksi on tehty maastokäynti MAISEMAMAAKUNTA Lannevesi, Rahkoa ja Linnan kyä sijoittuvat maisemamaakuntajaossa Itäiseen järvi- Suomeen ja tarkemmassa osa-auejaossa Keski-Suomen järviseutuun. Itäinen Järvi- Suomi on aaja, mutta maisemaisesti yhtenäinen aakea aue, jonka maasto on kuitenkin yksityiskohdissaan hyvinkin vaihteeva. Suhteeiset korkeuserot ovat niin Lanneveden kuin Rahkoan Linnan suunnitteuaueia noin 40 metriä. Suunnitteuaueen maisematiaa rajaavien moreeni- ja kaioseänteiden vedenkoskemattomat akiaueet nousevat yi 200 mpy ja niiden suhteeinen korkeusero maiseman perustason muodostaviin järviataisiin on Saarijärven keskustan tuntumassa 95 metriä ja Lannevedeä noin 125 metriä. Yodia-meren aikainen rantavyöhyke on näkyvissä Saarijärveä muinaisrantoina korkeudea mpy. Yodiamerivaihetta seurasi Ancyus-jääjärvivaihe, jonka aikaisesta vedenpinnan askun pysähtymisestä on näkyvissä muinaisrantoja korkeuksia mpy. Vedenkoskemattomien seänteiden akiaueet (yi 160 mpy) ovat karumpiin rinteisiin verrattuna reheviä. Keski-Suomen järviseudue on tyypiistä aajojen järviataiden ja poveievien vesireittien sekä kumpuievien moreenimaiden uoteesta kaakkoon suuntautunut sokkeomaisuus. Metsää on suuri merkitys maisemakuvassa. Vijemät sijaitsevat rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko aaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteie. 3 LANNEVEDEN KYLÄ 3.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Sampoa on osoitettu merkinnää maakunnaisesti arvokas rakennettu kuttuuriympäristö (kohde 392). Lanneveden Kirkkoharju (30 ha) on osoitettu maakunnaisesti arvokkaaksi harjuaueeksi. Auetta koskee suunnitteumääräys: Aueen käytön suunnitteussa on otettava huomioon aueen uonnonkauneuden, geoogisten muodostumien sekä erikoisten uonnonoosuhteiden ja -esiintymien säiyminen. Vesimaisemaan kiinteästi iittyvä kapeaakinen, paikoin ähes 30 metriä korkea harjuseänne sekä tämän jatkeena
6 4 oeva harjudeta. Detan rinteiä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Harjun poikki virtaa Lannejoki. 3.2 Lanneveden maisemarakenne ja maisemakuva Maisemarakenne on kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kaioperä, imasto, vesi, eoinen uonto ja kuttuurisysteemit. Maisemarakenteen kaikki osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Lannevedeä maisemarakenteen peruseementteihin kuuuvat maisematiaa rajaavat aajat moreenipintaiset mutta kaiosydämiset seänneaueet. Korkeimpien seänteiden aet ovat vedenkoskemattomia. Kopanniemen harjumuodostuma on Sisä-Suomen reunamuodostumaan iittyvä uoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso. Kyseinen harjujakso on Lanneveden kyässä maisemaisesti merkittävä, siä se erottaa Summasen ja Lanneveden vesistöt toisistaan ja rajautuu topografiataan jyrkästi niin Summasen kuin Lannevedenkin rantaan. Harjumuodostuma jatkuu uode kaakkosuuntaisena Summasen pohjoisrannaa Summassaaressa, mutta hiekkaperäistä maata on myös Katiskaahden änsireunaa ja Uuraistentien varrea. Ancyus-vaiheen aussa tapahtuneesta vedenpinnan askun pysähtymisestä on näkyvissä heikosti muodostuneita muinaisrantoja korkeuksia Vesistöjen rantavyöhykkeessä on hienojakoisia maaajeja, jotka on otettu vijeykäyttöön. Summanen ja Lannevesi muodostavat maisematiaisen perustason, johon maisematian muut korkeustasot vertautuvat. Suunnitteuaue rajautuu Lannejokeen, joka askee Lannevedetä Summasee. Lanneveden kouun moemmin puoin askevat kyärakennetta rytmittävät ja maisemakuvaa rikastuttavat pienet purot Katiskaahteen. Kasviisuus heijasteee maaperäoosuhteita. Karut moreeniseänteet ja harjut kasvavat pääasiassa havupuustoa. Moreeniseänteiden kuusivatainen puusto muodostaa yhtenäisen visuaaisen taustan Lanneveden kyän ounaispuoee Kopanniemen ja Paskomäen harjujakson erottuessa maisemasta mäntyvataisena. Lannejoen varressa, järvien rannoia ja rakennusten pihapiireissä kasvaa maisemakuvaa rikastuttavaa ehtipuustoa. Maisemaisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat avoimien vijeymaisemien yitse kohti vesistöjä. Täaisia näkymäsuuntia avautuu kohti Summasta mm. Kiimasjärventien ja Uuraistentien (tie 6304) risteyksestä sekä Laihantietä. Lannevettä kohti avautuu näkymiä korkeata Lannevedentietä ja paikoin Uuraistentietä tai sen varren pihapiireistä kuten Sampoasta. Maisemaisia somukohtia ovat Lannejoen ja harjun risteyskohta, Hännisen taon harjanne ja Katiskaahden pohjukka. Hännisen tao on sijoittunut maisemaisesti edustavae ja suotuisae paikae vesistön tuntumaan, harjun ja hienojakoisten maaajien kohtauspisteeseen. 3.3 Kuttuurimaiseman ja kyärakenteen maisemaiset arvot Maisemaisesti arvokkaimpia vijeyaueita ovat Summasen Katiskaahden pohjukassa Kiimasjärventien varressa oevat petoaueet ja Lanneveden rantaan rajautuvat, vijeyaueet. Nämä vijeyaueet iittyvät oennaisesti Lanneveden kyärakenteeseen, maisemakuvaan ja maisemarakenteen visuaaiseen hahmottamiseen. Avoimen maisematian yitse avautuvat näkymät yhdistävät kyäaueet ympäröiviin vesistöaueisiin. Kyän keskeinen rakennuskanta sijoittuu nauhamaisena ketjuna Uuraistentien varree tai siihen tukeutuen. Vanhat taonpaikat ovat sijoittuneet joko hiekka- ja sorapitoisee harjumaae kuten Hänninen, Mäkeä, Laiha ja Seurantaon
7 5 ympäristö tai moreeniseänteen vaihettumisvyöhykkeee petojen ja metsämaiden rajapintaan kuten Rakamäki, Varjoa ja Takaa kyän uoteisosissa ja Kiviharjunmäki, Kivitao ja Ukkoa kyän kaakkoisosissa. Eeronvakaman ja Pajuaden väinen ranta muodostaa Lanneveden kyän keskustasta eriisen maisemaisen kokonaisuuden. Maisematia rajautuu ännessä korkeaan Rakamäen seänteeseen, jonka edustae Summasen rantavyöhykkeee sijoittuu noin 300 metrin evyinen petokaistae. Maisemakuvataan pienipiirteistä, pitkää ja kapeaa avointa tiaa rytmittävät peon poikki rantaan johtavat tiet. Avointa tiaa rajaa rantaviivan ääreä monipuoinen rantapuusto, jossa kasvaa ehtipuuston isäksi paikoin myös iäkkäitä havupuita. Rantapuuston suojiin on sijoittunut eri ikäistä rakennuskantaa. Rantapuuston aukkopaikoista avautuu tärkeitä pitkiä näkymiä Summasen vastarannae saakka. Lanneveden pohjoispään ja vesistön änsirannan maisemakuvan tärkeimmät eementit ovat Lanneveden rantavijeykset ja näitä rytmittävät Uuraistentien varteen keskittyvät maatiojen pihapiirit. Pohjoispäässä vesistön ja petojen muodostama avoin maisematia rajautuu jyrkkäpiirteiseen mäntyjä kasvavaan harjuun ja änsirannaa Uuraistentien (tie 6304) rajaamaan moreeniseänteeseen. Uuraistentietä avautuu maisemaisesti merkittäviä näkymiä, joista maisemakokonaisuuden kannata merkittävimmät maisemaeementit hahmottuvat. Rannan tuntumaan sijoittuvat omarakennukset katkaisevat paikoin järvinäkymät. 3.4 Rakentamisen sijoittumisen maisemaiset suositukset Kuva 3-1 Katiskaahden rantapetoja. Näkymä Kiimasjärventietä kohti Summasta. Kyäaueet Perinteinen tiivis kyäasutus keskittyy Uuraisten tien varteen. Maisemaisesti sopivimmat uudet rakennuspaikat tukeutuvat oemassa oevaan tiestöön, muuhun kyärakenteeseen ja jo oemassa oeviin asutusvyöhykkeisiin. Kyäaueen ounais- ja änsipuoeiseen metsäiseen moreeniseänteeseen tukeutuvia rakennuspaikkoja voidaan maiseman näkökumasta hyvinkin isätä.
8 6 Kuva 3-2 Sampoan pihapiiriä. Kuva 3-3 Näkymä Uuraistentietä kohti Lanneveden kyää. Harjuseänteet ja Kopanniemi Kopanniemi on maisemaisesti herkkää auetta, joa on erityistä maisemaista merkitystä myös Katiskaahden ja Summasen vesistönäkymissä. Harjumuodostuman sivuhaaraan sijoittuvan Vanha-Hännisentien varsi on perinteinen rakennuspaikka ja maisemainen somukohta. Harjumuodostumien topografisesti jyrkimmät rinteet ja akiaueet ovat perinteisesti oeet rakentamattomia rakentamisen keskittyessä harjun aarinteie ja tasanteie. Reunavyöhykkeeä on erityistä maisemaista merkitystä erityisesti sioin kun ne iittyvät vesistöön tai avoimiin petoaueisiin. Täöin harjun ja hienojakoisen maaaineksen iittymäkohtaan sijoittuu usein vanhaa tiestöä ja rakentamista. Harjun rinteet ovat siten maisemaisesti rakentamiseen sovetuvia aueita, mutta uusiksi maamerkeiksi muodostuvia rakennuspaikkoja tai kyän maisemaista kokonaisimettä muuttavia rakennustapoja tuisi harjuseänteeä vättää. Lannevedentien korkotasoa voitaneen pitää maisemakuvan ja -rakenteen kannata uuden rakentamisen yärajana. Kuva 3-4 Näkymä harjun aeta kohti uodetta. Kuva 3-5 Harjun reunavyöhykkeee sijoituva rakennusryhmä ja Kiimasjärventie. Katiskaahden rannat (Summanen)
9 7 Katiskaahden oivasti rantaan viettävät avoimet vijeymaisemat ja niihin iittyvät maatiojen pihapiirit ovat merkittävää kuttuurimaisema-auetta. Maisemaisesti oisi suositetavaa, että avoimet vijeymaisemat säiyisivät edeeen rakentamattomina ja mahdoinen uusi rakentaminen tukeutuisi kasviisuussaarekkeisiin ja vyöhykkeisiin. Kuva 3-6 Katiskaahden uima- ja venerantaa. Kuva 3-7 Katiskaahden rantavyöhykettä. Pajuahti Eeronvakama Rakamaen moreeniseänteeseen tukeutuvia rakennuspaikkoja voidaan maiseman näkökumasta hyvinkin isätä. Samoin puustoinen rantavyöhyke kestää täydennysrakentamista. Väiaueen peoe voidaan harkiten sijoittaa joitakin rakennuspaikkoja. Maisemaisesti on tärkeää, että rantaan jää myös rakentamattomia osuuksia ja Summasee suuntautuvia vapaita näkymäinjoja. Kuva 3-8 Laihantien ja Summasen väie sijoittuvaa maisemaisesti merkittävää kuttuurimaisemaa. Kuva 3-9 Aukot rantapuustossa ovat näkymien kannata tärkeitä. Lanneveden rannat Maisemaisesti uusien rakennuspaikkojen tuisi sijoittua oemassa oevan rakennuskannan yhteyteen Uuraistentiehen tukeutuen tai rannan puustoisie osuuksie. Avoimet näkymät Uuraistentietä Lannevedee tuee säiyttää.
10 8 4 RAHKOLAN JA LINNAN KYLÄT 4.1 Maakuntakaava Rahkoan kyän aueet sisätyvät Keski-Suomen maakuntakaavan kuttuuriympäristön kehittämisen kohdeaueeseen kuk 4. Merkinnää osoitetaan aueita, joia on kuttuuriympäristön näkökumasta erityistä kehittämispotentiaaia. Auekuvauksen mukaan Saarijärven aue on vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa uonnonarvot, monipuoinen kuttuuriperintö, virkistysmahdoisuudet ja matkaiueinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunnitetuna synergiassa. Rahkoa on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnaisesti arvokkaaksi maisema-aueeksi (aue 42) Auekuvauksen mukaan Rahkoankyän maisema on rehevää maataousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorotteevuus uovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin aueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee aueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säiyminen edeyttää huoeista suunnitteua. Rahkoan kyän raitti on merkitty maakunnaisesti merkittäväksi rakennetuksi kuttuurimaisemaksi (kohde 388). Muita kohteita ovat Pajuniemi (kohde 384) ja Linnan kouu (kohde 381) 4.2 Rahkoan ja Linnan maisemarakenne ja maisemakuva Rahkoassa ja Linnan aueea maisemarakenteen perusrungon muodostavat Pyhäjärven, Iso-Lumperoisen ja Pieni-Lumperoisen reittimäiset vesiaueet, jotka askevat Saarijärveen kirkon kupeessa harjujakson katkaisevan Pavasamen kautta. Sisä-Suomen reunamuodostumaan iittyvä uoteesta kaakkoon suuntautuva harjujakso on uonut suotuisan ympäristön asutuksen ja tiestön sijoittumisee. Harjun ieveaueiden hiekka-, hieta- ja hiesupitoiset maat yhdessä järven rantoihin iittyvien hienoaineksisten maaajien kanssa ovat puoestaan mahdoistaneet rehevän vijeymaiseman muodostumisen ja rikkaan kuttuurimaiseman syntymisen. Rahkoassa maisematia hahmottuu vesistöjä ympäröivien korkeiden seänneaueiden rajaamana. Suunnitteuaueen kannata erityisen merkittäviä ovat Saarijärven keskustaa ympäröivät mäet; Heramäki, Kusiaismäki ja Pieni-Lumperoisen pohjoispuoeinen Heikkiänmutkan Riihivuori sekä Iso-Lumperoista rajaava Vuosmäki. Eteässä Rahkoan kyän maisematia rajautuu harjuseänteeseen. Suunnitteuaue jakautuu pienempiin osa-aueisiin suojaisiin ahdenpoukamiin tukeutuen tai vijeymaisemien kesketä kohoavien peitteisten moreeni- ja kaiokumpareiden rajaamana. Maisemaisesti merkittäviä metsäpeitteisiä mäkiä ovat Rahkoan kyässä Rahkomäki ja Räkämäki. Kyämäisen asutuksen sijoittumisen kannata merkittäviä ovat Kotimäki ja Kukonhiekan reuna-aueet. Kaakonmäki on maisemaisesti merkittävä mäki, joka erottaa maisematiaisesti Rahkoan ja Linnan kyien vijeymaista toisistaan. Nykytianteessa metsänhakkuut ja sähköinja rikkovat mäen maisemakuvaa ja muuttavat maisematian rajautumista. Suunnitteuaueen ukopuoea sijaitseva Saarijärven kirkko on hierarkinen piste ja Pavasami maisemainen somukohta. Kohteisiin on Rahkoasta suora maisemainen yhteys Pieni-Lumperoisen vesiaueen ja harjujakson kautta. Pieni-Lumperoisen yitse
11 9 aukeaa näkymiä, joissa kirkon torni osoittaa Saarijärven keskustan sijainnin. Harju on tarjonnut sinne vesitien isäksi heposti kujettavan tieyhteyden. Pyhäjärven ja Iso- Lumperoisen väinen Pyhäkoski ympäristöineen on samoin maisemainen somukohta. Maisemaisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat yeistäen avoimien vijeyaueiden yitse kohti vesistöjä, kyäteitä myötäien kohti vijeyksiä, vanhoja taonpaikkoja ja maisematiaa rajaavia metsämäkiä. Linnan kyän kuttuurimaisema iittyy avoimen petomaiseman kautta Rahkoan kyään, mutta aajin maisematia ja pisimmät näkymät avautuvat Pieni- tai Iso Lumperoisen sijaan Pyhäjärven seäe, Kuhnonahtea ja Kuoreahtea pitkin kohti koiista. Linnan kyässä tiivis kyämäinen asutus keskittyy moreenimäie tiestön varteen. Vijeyt kuttuurimaisemat muodostavat tiiviistä kyärakenteesta eriisiä kokonaisuuksia ahtien pohjukoissa. Kyän keskusta on rakentunut Kuoreahden itärannata kohoavan metsäisen moreeniseänteen rinteeseen, muut rakennusryhmittymät sijoittuvat Niemeänkankaae ja Neuvarinmäee. 4.3 Rakentamisen sijoittumisen maisemaiset suositukset Heikkiänmutka Heikkiänmutkan maiseman arvot iittyvät yhtenäisiin avoimiin rantapetoihin ja näiden yitse avautuviin näkymiin. Maisematiainen iittyminen Mustjoen painanteeseen on myös merkittävä. Maisemaisista syistä rakentamisen tuisi tukeutua Heikkiänmutkan seänteen reunaan ja sitä myötäievään tiehen. Kuva 4-1 Heikkiänmutkassa rantapeot viettävät idässä Iso-Lumperoiseen. Kuva 4-2 Eteärinteen peot puoestaan viettävät Pieni-Lumperoiseen. Maisematiaa rajaavat vesistön takana harjuseänne ja Kusiaismäki Saarijärven keskustan tuntumassa. Mustjoen rannat Mustjoki on maisemainen somukohta, jonka uonteeseen iittyy nykyisinkin rakennettu ympäristö. Jokirannat kestävät maisemaisesti isärakentamista. Maisematiaa itä kaakossa rajaavan mäen aarinteet ovat samoin rakentamiseen sovetuvaa vyöhykettä aina Tavitaipaeee ja Iso-Lumperoisen rannoie saakka.
12 10 Kuva 4-3 Iso-Lumperoinen askee Mustjoen kautta Pieni-Lumperoiseen. Kuva 4-4 Kuttuurimaisema, virtavesi ja sita muodostavat tien varteen maisemaisen somukohdan. Tavitaipae Rahkomäki Tavitaipaeen maastopainanne ei aavuutensa vuoksi soveu erityisen hyvin rakentamiseen, mutta sen pohjoispuoeta kohoava metsäinen rinne sovetuu maisemaisesti rakentamiseen. Mattian, Savoan ja Likopeon väisten, poveievien ja kumpuievien petokuvioiden tuisi maisemaisista syistä säiyä rakentamattomina. Tie on injattu jyrkkärinteisen Räkämäen ja peon rajae. Tieinjan aapuoee rakentaminen ei oe maisemaisesti suositetavaa. Mustjoen ja Savoansamen väisee rantaosuudee voidaan maisemaisten arvojen suuresti kärsimättä osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Savoansamen ja Likopeon väinen rantaosuus on maisemaisesti herkempi, ja rakennuspaikkojen sijoittamista sinne tuisi vättää. Kuva 4-5 Likopeon rakennusryhmä nähtynä Räkämäen mutkasta. Kuva 4-6 Tavitaipaeen painanne askee ähee vesistöjen korkotasoa. Taustata kohoavan seänteen aarinteet ovat maisemaisesti sopivia rakennuspaikkoja. Rahkoankyän keskeinen vijeyaukea Maisemaisesti kestävimmät ja perusteuimmat uudet rakennuspaikat sijoittuvat Rahkoan kyässä Kukonhiekan ja Kotimäen tiiviisiin rakennusryhmiin. Metsäisten mäkien (Rahkomäki, Kaakonmäki) aarinteet kestävät maisemaisesti uusia
13 11 rakennuspaikkoja, mutta vanhojen tiakeskusten maisemainen asema ja suhde esim. tiestöön, vesistöön, näkymäinjoihin ja avoimeen vijeymaisemaan tuisi säiyttää. Kuva 4-7 Likopeon pihapiiri rajautuu Rahkoankyän vijeyaueisiin, rantapuustoon ja Rahkomäkeen. Kuva 4-8 Näkymä Likopeon tiata kohti Kivenpetoa. Vasemmaa näkyvän vanhan pihapuuston suojiin jää Nyröä. Kuva 4-9 Näkymä kohti Kaakonmäkeä. Kuva 4-10 Kotimäen puusto rajaa Rahkoan keskeisiä vijeyaueita. Painanteessa virtaa Kaakonammen askuoja. Tieinja avaa näkymän harjun takaisee Kusiaismäee saakka. Kuva 4-11 Pienipiirteinen tienäkymä Rahkoan kyäraitia. Kuva 4-12 Kotimäen kannaksee sijoittuvan tiiviin kyämäisen rakennusryhmän jäkeen maisematia aajenee Rahkoan vijeyaueie.
14 12 Linnan kyä Linnan kyän moreenimäie tukeutuvaa kyärakennetta voidaan maisemaisin perustein edeeen kehittää ja aajentaa. Myös rinteiden yäosista on öydettävissä hyviä uusia rakennuspaikkoja. Lahdenpoukamiin iittyviä avoimia vijeyaueia rakentamisen tuisi aavien maiden sijaan keskittyä maisematiaa rajaavie mäie ja niiden reunavyöhykkeie. Kuva 4-13 Rahkoan ja Linnan kyien rajaseutuja Kuhnonahden pohjukassa. Kuva 4-14 Taustaa Pekkaa. Kuva 4-15 ja kuva 4-16 Kuoreahden pohjukan vijeyaueita.
15 13 5 LÄHTEET Rakennettu kuttuuriympäristö - Vatakunnaisesti merkittävät kuttuurihistoriaiset ympäristöt Museovirasto. Ympäristöministeriö Maisemanhoito, Maisema-auetyöryhmän mietintö I, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-aueet, Maisema-auetyöryhmän mietintö II, mietintö 66/1992. A-Insinöörit Suunnitteu Oy Saarijärven keskustan yeiskaava. Maisemasevitys.2 Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen maakunnaisesti arvokkaiden maisema-aueiden ja perinnemaisemien päivitys- ja täydennysinventointi Keski-Suomen iitto. Keski-Suomen maakuntakaava, Maakunnaisesti arvokkaat rakennetut kuttuuriympäristöt Keski-Suomessa. Aueuetteon iite. Kartta-aineisto: Vaokuvat: Pöyry Finand Oy / Kaisa Rantee Liitekartat: Liite 1 Lannevesi. Maisema-anayysi Liite 2 Rahkoa Linna. Maisema-anayysi
16 Sahi Pinkkaanahti Maisemaisesti merkittävä näkymäsuunta. Saunaniemi Koreaahti Hiekkaniemi Lamposaari Pirttiniemi Nyppyäniemi Käärmeniemi Kymäkorpi Maisemaisesti merkittävä rakennus / rakennusryhmä Pajuahti Saapaskivi Limonhiekka Särkiniemi Pajukari Maisemainen somukohta (sita) Rajaniemi Tuiniemi Anna-Maijan niemi Kaioahti Tuiniemenahti Puroniemi Roni Kaioniemi Marinkangas Leponiemi Maisemaisesti erittäin merkittävä avoin vijeymaisema. (rakentamista ei suositea) Rummaniemi Sivua Sivinniitty Petäikköniemi Siirtoa Täydennysrakentamiseen hyvin sovetuva vyöhyke. Haapaniemi Väiä Kettuniemi Kumaa Sekäuoto Pajuahti Sekäkivi Maisemaisesti merkittävä harjumuodostuma. Karhukorpi Akkosuo Ristinniemi Pajuniemi Pieni-Ruoho Taviahti Kyyränniemi Lontinehto Luotoa Pikanmäki Mustasaari Hietasaaret Maisemaisesti tärkeä kaio-moreeniseänne.rajaa maisematiaa Harjua-Kyyrä Kaioranta Kampeiniemi Haiskanniemi Viimaranta Varjoa Pujari Kyyrä Nikkiä Uusi-Rynkänen Martinkaio Niemeä Taviahti Takaa Kankaantauspeto Räkämäki Rajaa Simäsuo Hakaniemi Laiha Porrisaari Honkaniemi Mäkeä Hässäänmäki Rynkäsvuori Kojoa Aasami Uusitao Pitkäniitty Hernesami Eeronvakama Kyyränkyä Rapakkoaho Hänninen Honkaanahti 630 Soininkangas Ohenmäki 4 Honkaa Kantoa Kopanniemi Kiviaho Katiskaahti Satti Haaraa La nn ejo Rinteeä ki Uusi-Hänninen Pu Akkosaari Mörkökorpi Kotiranta kk ip uro Niittysensuo Kankaanpää Männikkö Jokea Mattia Vehkakorpi Haanpää Levaanniemi Tuppisuo Paskoampi Hepokorpi Ukonraivio Harjuntaus Puroaho Seppää Miekkakaarre Paskomäki Rahk osen puro Karjapuro Heposuo Saarijärven kaupunki Leppämäki Kouu Sakasti Tonttukynnäs Niittyä Summasahti Rinne 720 o apur Terv Kanasenmäki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1:25000 Jokiharju Aidaskorpi Leppää Kota Lannevesi S.tao Majaa Keskustao Kirkkoharju Urh. Kässiuoto Kpa Likosaaret Kivikkoaho Va Pieni Hepoampi ke Kokkia an Kainaahti am Pitkämäki min pu ro Rahkoa-Linna Leppäamminvuori Kivitao Jousanuoto Petoa Tervah. Toikkasenuoto Piiopirtinmäki Autio Patapökynneva Maisema-anayysi Savipuro Leppäampi Raiskinhauta Kota Metsäpeto Voiniemi Kiviharjunmäki Koivua Voiniemi Pöyry Finand Oy Jyväskyä Patapökynmäki Ruunasuo Töyttivuori Pirttikaio Jauhoniemi Kivirinne Kaisa Rantee Maisema-arkkitehti Koivuniemi 79.0 Pyöreäsaari Autio Liikkuvakivi Reittoa Pirttiampi Erävuori Muuramsuo Ukkoa Raiskinmäki Kirrinahti Kirrinkaio 0 Korvenmäki Koivurinne m
17 Luntinniemi Ahoa Riuttaampi Lehmikivi ro pu an rn Ho Mattiankytö Riihiampi Korpi Maisemaisesti merkittävä näkymäsuunta Vuosampi Luntinahti Vijaminmäki Riihiamminmäki Vuosmäki Tiukkamäki Heikkiänmäki Saunaneva Maisemaisesti merkittävä rakennus / rakennusryhmä Hennunmäki Järvenpää Mustikkakorpi Maamerkki. Ahoa Riihivuori Saunaampi Heinoa Sieväänahti Notkoa Maisemahierarkinen kohde (kirkko) Kettukorpi Kiihkeesaari Jokiranta Härkävakama Sukaa Maisemainen somukohta (sita) Saunauoto Pykäikkö Koskenahti Saunaahti Hiekka Lehtorinne Leppämäki Vanha-Heikkiä Heikkiänmutka Saunaahti Ykspuinen Pyhäkoski Ukonniemi Heikkiä 16 Kestoa Maisemaisesti erittäin merkittävä avoin vijeymaisema. (rakentamista ei suositea) Lohikangas Maisemaisesti merkittävä avoin vijeymaisema (rakentaminen sovetuu nykyiseen rakennuskantaan tukeutuen /reunaaueie) Kaio Hakaa 84 5 Koskenahti Uimar. 779 Hietaniemi ski Mustjoki Piikaniitty Husuaho Autionahti Pyhä ko Iso-Lumperoinen Mäntyä Huippua Täydennysrakentamiseen hyvin sovetuva vyöhyke. Korpiniemi Sekäsaari Luhdanmäki Ls.aue Kuikkaniemi Pyhäkoski Kuoppaa Jänissaari Ahoa Hooa Maisemaisesti merkittävä metsäinen seänne. Kaiosaari Sikasaari Niemeä Hämeenniemi Posti Tavitaipae Maksaanahti Kaiosaari Niemeänsami Ls.aue Mattia Kirkko Sammakkoniemi Mattiansaari Rantaanniemi Sammakkoahti 335 Urh. Pieni-Lumperoinen Vesaa 964 Räkämäki Honkaniemi Katiskaahti Pappia Pavasami Savoansami Savoansaari Niininiemi Koskenniemi Kaioniemi Savoa Pokeaisenniemi Petoniemi Mansikkaniemi Uimar. Vihiahti Myyniemi As. Paskoahti Kehäampi Huotoas. Paskoampi Rahkomäki Pannuniemi Hiekkaniemi Petoampi Raiskangas Hietaahti Likopeto Pajuniemi Kunniavuori Kivenpeto Niemenpeto Eeroanahti Lahdentaus Nyröä Eeroa Vihiahti Rahkoankyä Kukonhiekka Hevetinportti Mutapakanniemi Kusiaisahti Rintaa Kotimäki Saarijärven kaupunki Herneniemi Pajuampi Koskea Hietaahti 1071 Hiihtokeskus Jatkoa Paavoa Lava Konttia Otraahti VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1:25000 Vuoreanvuori Kaakonampi Pekkaa Kangasaho Vuorea Kaakonmäki Kotiranta Koivuharju Nurmea Sara-aho Otraahti Lammintaus 334 Myykoski Kuhnonahti Kotaniemi Laajanniemi Kuhno Varpua Kusiaismäki Mäkeänampi Kuoreniemi Pakoa Kuhnonampi ei Linnankangas Laajanahti Kotaahti Kuoreahti Luotoa Rahkoa-Linna Poviampi 16 Pokea 84 Niemeä 7 Pieni-Kovaa Rajaa Iisua Kotaahti Linna Veikkoa Napakaio Kuoreahti Niemeänkangas ki 13 Leuhunjo Neuvarinmäki Kouu Kuivikko uro rep Kuo Vedenottamo Härkäkaio Ainoa Linnaharju Kuoresuo Jynkkää Voudinahti Rantaa Einoa Nurmea Kirkkokaio Käräämäki Pöyry Finand Oy Jyväskyä H.as. Voudinniemi Pienineva Leuhunkoski Maisema-anayysi S.tao Lamminaho Hämää Markkua Pajuahti Koivuranta Mustaampi Ryöppää 13 Kotiniemi Kuusea Juhoa Korpiniemi Kaisa Rantee Maisema-arkkitehti Marjaa Honkaniemi Väinöä Yrjöä Reippaaa Lemmennotko Pärekangas Kuorekorpi Kierinniemi Kosa Kaiosaari Harakkakaionmäki Pärekorpi Jänissaari Tuumaa Kaioniemi Peukaoniemi Rantaa Vaivaistensaari Voimaaitos Ketoa Suutarinsaari Leuhunkoski Jokiranta Verkkosaari m
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotRakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
LisätiedotMAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA
MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)
LisätiedotRahkola Linna kyläyleiskaava ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan
KAAVASELOSTUS 13.3.2015 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Rahkola Linna kyläyleiskaava ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan muutos KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2015 Saarijärven kaupunki Rahkola
LisätiedotHAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS
HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA
LisätiedotPÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT
PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,
LisätiedotLanneveden kyläyleiskaava ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan
KAAVASELOSTUS 13.3.2015 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Lanneveden kyläyleiskaava ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2015 Saarijärven kaupunki
LisätiedotAIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotLAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012
LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle
Lisätiedot2014 Nuorgamin kyläalueella. Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos. Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy
Utsjoki Tenonlaakson rantaosayleiskaavan muutos Nuorgamin kyläalueella KAAVASELOSTUS VALMISTELUVAIHE (MRA 30 ) Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotPOHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki
POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla
LisätiedotRÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4
RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa
LisätiedotKEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA
KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo
LisätiedotIUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'1~ lcrian \ ~ 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A 1 R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS
~ IUSEOV IRASTO - r'e N"JUSI-'~ CRIAN 0 ~ASTON ARKISTO M U S T A S A A R E N S A R A A L A MAANKÄYTTÖSELVITYS OY ARKKITEHTITOIMISTO KARI VAASA..98 KYYHKYNEN ARKITEKTBYRÅ AB SISÄLLYSLUETTELO 0. Yeistä.
LisätiedotALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys
ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu
LisätiedotIMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie
LisätiedotHonkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta
HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä
LisätiedotTurrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi
23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue
LisätiedotTYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO
TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotINKOO. Inkoonportin maisemaselvitys
INKOO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26600 2 (10) Mari Antere Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 3 Maisemarakenne... 3 4 Maisemakuva...
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA
INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti
LisätiedotKASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1
LisätiedotLIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014
LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014 Liite 1: Vuoropysäköintikysey 2014 Lehtoniemen aueeta tueiden asukaspaautteiden pohjata on Kanavaharjunkadua sekä Järvihemenkadua
LisätiedotKAAVASELOSTUS ~.. :~ . ( -~ SAARIJÄRVEN REITIN RANTAOSAYLEISKAAVAN 1.,~ II- JA 111- OSA-ALUEIDEN MUUTOKSIEN . \. " fl \ _1 1! i 1
SAARIJÄRVEN REITIN RANTAOSAYLEISKAAVAN 1.,~ II- JA 111- OSA-ALUEIDEN MUUTOKSIEN KAAVASELOSTUS f 1 ~- -- ((;.."S;, \: "tf: ' 1:. \. 1 1 1 ~.. :~ \. ' ' Sar\r~ 'f '\ r... " f \ _1 1! i 1 1 1! --. ( -~ --
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotEteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit
Lisätiedot5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.
Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4
LisätiedotLAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet
LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotKajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala KAJAANI
ASEMAKAAVAN MUUTOS Kajaanin kauunki Ymäristötekninen toimiaa KAJAANI PL 0 Kajaani KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA VIREILLETULO..0 KORTTELI SELOSTUS..0 YMTK muodostuu: KAJAANI KAUPUNGINOSA PETÄISENNISKA KORTTELI
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotMetsähallitus Laatumaa
Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600
LisätiedotVIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
KAAVASELOSTUS EHDOTUS 24.2.2014 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA JA PYHÄJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS LANNEVESI Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Aloitusneuvottelu
LisätiedotVASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5
1 / 5 VASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Varesniemen ranta-asemakaava on ollut kaavaluonnoksena nähtävillä 7.11. 7.12.2016. Kaavaluonnoksesta ei jätetty nähtävilläoloaikana mielipiteitä.
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotSisäliikuntatilasuunnitelma Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 19.05.2015
Sisäiikuntatiasuunnitema Hyvinvoinnin edistämisen autakunta 19.05.2015 Sisäiikuntatiasuunnitema Luonnos 11052015 Sisäiikuntatiat Lähtökohdat: Jää- ja uimahaien, Kuopio- hain ja Studentian (kaupungin käytössä
LisätiedotKORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ
YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotKAAVASELOSTUS EHDOTUS 24.2.2014 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA. Lanneveden kyläyleiskaava
KAAVASELOSTUS EHDOTUS 24.2.2014 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Lanneveden kyläyleiskaava Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Aloitusneuvottelu kaupungin
LisätiedotViranomaisneuvottelun muistio
1 (5) Pasi Ronkainen UPM-Kymmene Oyj Jänisjoen ranta-asemakaava, Tohmajärvi UPM-Kymmene Oyj, Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava, Joensuu Tornator Oyj, Palojärven, Tekojärven ja Ala-Koitajoen
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
LisätiedotLakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki
CPC LAKIAKANGAS I OY Lakikangas I tuulivoimapuisto, Karijoki Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47.3.6 P7 Näkymäalueanalyysi V6 x x HH37/HH47 7) Vadbäck Hans.3.6 Sisällysluettelo Lähtötiedot... Näkemäalueanalyysi...
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotHäiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena
Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
LisätiedotRanta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.
Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotJämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
LisätiedotYlöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi. Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kuru Poikelisjärvi, Heinuu, Pitkäjärvi, Ahvenlammi Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Metsähallitus / Laatumaa 2 Sisältö: Kansikuva:
Lisätiedot3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan
Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys
LisätiedotPunkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.
1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...
LisätiedotIISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005
1 IISALMI Kirmajärven ympäristö ja Peltosalmen entisen varikon länsi- ja eteläpuolinen harjualue Lapinlahden rajalle. Muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Iisalmen
LisätiedotLIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN
LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa
LisätiedotKANGASNIEMEN KUNTA. Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan osa-alueelta. Kaavaehdotus
KANGASNIEMEN KUNTA Vuorisalon ranta-asemakaavan kumoaminen tilan 213-436-1-48 osa-alueelta Kaavaehdotus 29.2.2016 Kuva: Näkymä Puulan Pitkälahdelta. Kumoaminen tapahtuu tämän kapean lahden koillisrannalla.
LisätiedotIIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus
IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotKESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA
KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön
LisätiedotREITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1
REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotHonkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014
Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.
Lisätiedot82122815-31 25.6.2012. Rääkkylän kunta. Oriveden rantaosayleiskaava. Mitoitusperiaatteet
82122815-31 25.6.2012 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 82122815-31 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Mitoitusperiaatteet 25.6.2012 Viite 82122815 Kirjoittanut Markus
LisätiedotMIEHIKKÄLÄ SAVAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA (MIEHIKKÄLÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 5.5.2010, 31.3.
MIEHIKKÄLÄ SAVAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA (MIEHIKKÄLÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 5.5.2010, 31.3.2014 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kunta: Kylät: Savan alueen osayleiskaava
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotNÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU
43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotIlmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka
LisätiedotLAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta
Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus
LisätiedotLuonnonpiirteet. Kulttuuripiirteet
KAINUU 143. Paltaniemen kulttuurimaisema ja Oulujärven rantaluhdat 144. Melalahden kulttuurimaisema 145. Vuokatin vaarajono ja rantakylät 146. Naapurinvaaran vaara-asutus 147. Kainuun vaarakylät 148. Suomussalmen
Lisätiedoto turvata ranta-alueiden monipuolinen käyttö; asutus, maa- ja metsätalous sekä muu elinkeino, yleinen virkistys ja suojelu
KYYJARVEN KUNNAN PIENVESISTöIE NRruTROSAYLEISKAAVA ARVOISA MAANOMISTAJA Kyyjärven kunta on laatimassa pienvesistöjen rantaosayleiskaavaa, jossa määritellään mm. uusien lomarakennuspaikkojen sijoittuminen
LisätiedotOYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO
Kaavaselostuksen erillisliite OYK 25 Kirmanseutu MITOITUSPERUSTEET JA MITOITUSTAULUKKO MITOITUSPERUSTEET 1.1 Rantavyöhykkeen mitoitusperusteet Kirman seudun osayleiskaava-alueella on kaksi isoa järveä
LisätiedotLAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus
1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotSälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015
Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle
LisätiedotLavilan makasiini Kirkkotien varrella
EURAJOEN KUNTA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Keskustan - Lapijoen alue MAISEMASELVITYS Lavilan makasiini Kirkkotien varrella Tiivistelmä Tämä maisemaselvitys on laadittu Eurajoen kunnan Keskustan osayleiskaavatyötä
Lisätiedot135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20
Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta
LisätiedotTEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014
TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS
KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi
LisätiedotKAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1
LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää
LisätiedotKUOPIO VANUVUORI OSAYLEISKAAVA
Kuopion kauppatori km km km osayleiskaava-alue km 0 km km SIJAINTIKARTTA 0.0.0 LIITE Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta. Ote Kuopion yleiskaavasta (00). Ote kaupunkirakenne 00-luvulle. OTTEET..0 LIITE
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan taustaselvitys Päivämäärä 8.3.2018 ASEMAKAAVAN MUUTOS 23:9 KUULOJA FORTUM WASTE SOLUTIONS OY KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS Ramboll Finland Oy
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotYM maisema-aluetyöryhmä ja seutukaavaliitto 1992, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Jaalan kirkonkylä 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Jaalan kirkonseudun kulttuurimaisema 1.3. Kunta Kouvola 1.4. Pinta-ala noin 1000 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 14 VARISTO TONTIT K14221/1-6.
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiaa Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 4 TONTIT K422/-6 6.4.27 Maaperä Tonteia on tehty yeispiirteinen pohjatutkimus kevättavea 27. Tutkimuksen yhteydessä on
Lisätiedot