Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto
Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty, historia ja asema yhteiskunnallisessa rakennemurroksessa Sosiomaantieteellinen näkökulma Havaintoja Riihimäen Peltosaaresta Haaste
Lähiökysymys yksi keskeisimmistä 1/3 kerrostaloasunnoista sijaitsee lähiöissä 1/5 väestöstä asuu lähiöissä
Suomi kaupungistui myöhään 350 1 000 Total 2,6 million apartments 300 250 200 150 100 50-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000- Erilliset pientalot Detached houses Asuinkerrostalot Block of flats Rivi- ja ketjutalot Attached houses Lähde:Tilastokeskus Source: Statistics Finland; Hannu Rossilahti/ Ara
Jotta lähiöiden tulevan kehittämisen tulokset olisivat vaikuttavia ja kestäviä, tilannetta on syytä tarkastella siitä yhteiskunnallisesta kehityksestä käsin, joka seudun kehitystä parhaillaan ohjaa Olemme käyneet läpi aivan erityisen yhteiskunnallisen taitteen joka tiivistyy erilaisille asuinalueille eri tavoin
Lähiöiden synnystä osana Suomen (ja Riihimäen) teollistumista
Rakennettiin sekä paikallisen väestön että pendelöivän teollisen työvoiman tarpeisiin.
Elettiin teollistumisen kasvuaikaa, samalla teollisuuden ennustettiin työllistävän puolet väestöstä vielä 1990- luvulla
Nyt Riihimäen Peltosaari määrittyy osaksi uuden talouden kasvun varaan rakentunutta taskukokoista metropolia Kuntien ja asuinalueiden menestys riippuu niiden kyvystä houkutella hyvin koulutettua uutta keskiluokkaa
tavalla, jota arvostetaan myös kansainvälisesti Finland in particular appears to be well-positioned to compete in the Creative Age with a high level of overall creative competitiveness and rapid growth in its creative capabilities (Florida and Tinagli, 2004)
Employment in creative and Housing Market knowledge intensive industries (%) Employment in the new economy Amsterdam 26 tight market Vaattovaara & al. 2009 ACRE Barcelona 22 tight market Birmingham 25 tight market Dublin 21 tight market Helsinki 30 tight market Milan 31 tight market Munich 29 tight market Toulouse 22 tight market Leipzig 25 relaxed market/oversupply Poznan 18 relaxed market/oversupply
Toistaiseksi Riihimäki ei seudullisesti ole mikään erityinen menestyjä
Osana tätä isoa yhteiskunnallista taitetta Peltosaaren on käynyt huonosti Vastaavanlaisten asuinalueiden sosio-ekonominen profiili on heikentynyt koko seudulla Vaikka osa asukkaista viihtyy Peltosaaressa, alue mittalukujen valossa profiloituu erityisen heikoksi Näin ainakin tyhjien asuntojen, seudullisesti poikkeuksellisen korkean työttömyyden, taloudellisesti ei-aktiivisen väestön, alhaisen asukasviihtyvyyden ja koetun turvattomuuden osalta
Lähiöiden ja yhdyskuntien kehittämisessä sosioekonominen näkökulma asuntomarkkinat, väestö ja paikalliseen sosiaaliseen elämään liittyvät tekijät tulee nosta teknistaloudellisen ja arkkitehtonisen harkinnan rinnalle Kehitystoimien merkitykset ja seuraukset vaihtelevat suuresti sen mukaan, millaisten taloudellisten tai sosiaalisten reunaehtojen keskellä ne toteutetaan. Julkisen sektorin rooli aivan keskeinen
Vaattovaara, Kortteinen Rami Ratvio, Saara Yousfi Venla Bernelius, Hanna Ristisuo, Katja Vilkama, Elina Eskelä joukko kaupunkitutkimuksen opiskelijoita 1) Sijainti rakenteellisesta näkökulmasta Peltosaari Riihimäellä Riihimäki metropolialueella 2) Peltosaaren suunnittelu ja toteutus: 3) Peltosaaren asukasrakenne: kysymys segregaatiosta 4) Peltosaaren sosiaalinen elämä: asukasnäkökulma Peltosaaren arkeen 5) Peltosaaren kehitys: Kunnallishallinnon näkökulma Peltosaaren arkeen
Peltosaaren sosioekonominen tila
Sosioekonominen tilanne/ asuntomarkkinaasema Helsingin metropolialueella Peltosaari Havukoski Asukasluku (31.12.2006) 2292 5439 0-17-vuotiaat 16,9 16,2 18 64-vuotiaat 69,9 71,1 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat 13,3 12,7 lapsiperheiden osuus asuntokunnista 17,4 18,8 pienituloisten kuluttajatalouksien (- 25 999 /v) suhteellinen osuus kaikista kuluttajatalouksista 67 48,4 pienituloisten (-13 999 /v)osuus kuluttajista 53,1 33,6 vain perusasteen suorittaneet yli 18-vuotiaista 44,8 39,5 opiskelijat (v. 2004) 9 7,3 eläkeläiset (v. 2004) 22,5 17,2 työttömät (v. 2004) 27 12,1 omistusasuntojen osuus asuntokannasta 30,7 50,9 vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 64,3 46,2
Maahanmuuttajien osuuden
Alueelliset erot ovat isoja, ja ongelmat keskittyvät osaan vuokratalokannasta
100,0 90,0 85,8 82,6 80,0 70,0 67,7 60,0 54,8 56,0 58,6 50,0 40,0 45,2 44,0 32,3 38,1 30,0 20,0 14,2 17,4 10,0 0,0 Koillinen Kaakko Lounas Luode Peltosaaren ruudut Pk-seudun alin kvintiili Omistusasunto Vuokra-asunto
Kysely asukkaille tuotti oman kuvansa alueesta Turvattomuuden tunne korkealla (25%) Väkivallan pelko (10 % / 24%)
Muuttohalukkuus varsin suurta 10 % kaikista asukkaista 55 % korkeakoulututkinnon suorittaneista
Samalla kuitenkin Asukkaat ovat ehkä yllättävänkin tyytyväisiä Peltosaaren heille tarjoamiin fyysisiin asuinolosuhteisiin.
Asukkailla on näkemyksensä myös asuinalueen kehittämiseen Lähtökohtaisesti ollaan aika kyllästyneitä ns. kehittäjiin Vastaajista alle seitsemän prosentin mielestä Peltosaarta voisi parantaa rakentamalla alueelle lisää asuntoja Puolet vastaajista kokee, että huonokuntoisia, rumia tai korjauksiltaan liian kalliiksi tulevia taloja voisi purkaa.
Myös ekotehokkuus Ekotehokkuuden ymmärtäminen ja arvostaminen on alueella vähäistä, sillä neljäkymmentä prosenttia vastaajista pitää ekotehokkuutta vähän tai ei lainkaan tärkeänä asiana. Tämä korostuu luoteisella alueella, jossa oman henkilökohtaisen energiankulutuksen vähentämisen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisen kokee vain neljännes vastaajista mahdollisina kehittämistoimina.
Siten
Keskeinen haaste on päästä yli retorisen kehittämisen Keskeinen ongelma on se, millä keinoin Peltosaaresta olisi mahdollista muodostaa houkutteleva asuinalue myös sen väestönosan kannalta, joka seudulla nyt kantaa elinkeinorakenteen uudensuuntaista muutosta. Nykyisellään tilanne tässä suhteessa on erityisen heikko (vrt. väestörakenne, asuntokysyntä)
Nykytilanne on syntynyt Riihimäestä riippumatta Nykytilanne on syntynyt vaikka Peltosaarta on kehitetty ja kunnostettu useampaan otteeseen. Näiden kehitystoimien seuraukset eivät näy yleisinä käänteinä alueen kehityssuunnassa
Pyrkimyksenä tulisi olla kehittää alue, joka (i) tukee kunnan strategiaa (uusi talous ja koulutettu keskiluokka) (ii) täyttää modernin rakentamisen vaateet (ekologia, arkkitehtuuri) (iii) huolehtii alueen nykyisistä asukkaista
Muuten riskinä on, että betonoimme syntyneet rakenteelliset erot pysyviksi