harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys PSV-Maa ja Vesi Oy 5/2002
P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen SISÄLTÖ 1 TYÖN KUVAUS...1 2 KÄSITELTY LAJISTO...2 3 LAJIEN ELINYMPÄRISTÖT JA ELINPAIKKAVAATIMUKSET...3 4 LAJIEN LEVINNEISYYS SEKÄ ESIINTYMINEN TOPPILANSAARESSA JA MUUALLA OULUN ALUEELLA...4 5 TULEVAN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET TOPPILANSAAREN HARVINAISEEN LAJISTOON...4 5.1 KAAVOITUKSEN VAIKUTUKSET LAJIEN ESIINTYMIIN...5 5.2 ASUMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET ESIINTYMIIN...5 6. YHTEENVETO...6 KIRJALLISUUS...7 LIITTEET Liite 1 Selvitysalueen sijainti ja rajaus Liite 2 uhanalaisen ja harvinaisen putkilokasvilajiston tarkastelu Liite 3 uhanalaisten ja harvinaisten hyönteisten tarkastelu Liite 4 uhanalaiset ja harvinaisia putkilokasveja (kartta: Halonen ym. 2001) Liite 5 inventointialueen uhanalaiset käävät ja hyönteiset sekä hyönteisten hotspot l. esiintymäkeskittymä (karttapohja: Halonen ym. 2001) Liite 6 Kaavaluonnoksia
P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 1 1 TYÖN KUVAUS Tämä työ liittyy Maankäytön muutostilanteiden hallinta II, ympäristörakentaminen projektiin. Tehtävänä oli suorittaa asemakaavoitettavalla alueella havaittujen uhanalaisten ja harvinaisten putkilokasvi- ja hyönteislajien tarkentava selvitys. Selvitysalueen sijainti ja rajaus on esitetty liitteessä 1. Käävät on jätetty tämän selvityksen ulkopuolelle, koska Oulun suistoalueen arvokasta kääpälajistoa on käsitelty juuri julkaistussa Oulun yliopiston Kasvimuseon laatimassa teoksessa (Halonen ym. 2002). Uhanalaisten ja harvinaisten kääpien esiintymät keskittyvät kaavarungon etelälaidalla sijaitsevan umpeenkasvaneen salmen alueelle sekä pohjoiskärkeen (Halonen ym. 2001 ja 2002). Suuri osa alueesta on kaavaluonnoksissa jäämässä rakentamisen ulkopuolelle. Uhanalaisten kääpien esiintymät on esitetty liitteen 5 kartalla. luontoarvot on kartoitettu kattavasti Oulun yliopiston toimesta v. 2001 (Halonen ym.), Tässä selvityksessä tarkasteltavien lajien valinta perustuu em. tutkimukseen. Kesällä 2002 Kasvimuseo tekee alueella vielä täydentäviä putkilokasvikartoituksia, erityisesti tarkastetaan vanhoja havaintoja kevätkasveista, mm. kiurunkannuksesta Corydalis sp. (Lassi Kalleinen, henkilökohtainen tiedonanto 10.4.2002). Tarkentava selvitys perustuu Halosen ym. (2001) tutkimusraporttiin sekä lähdeluettelossa esiteltyyn lajeja koskevaan kirjallisuuteen ja muihin julkaisuihin. Lisäksi on haastateltu asiantuntijoita Oulun yliopiston Kasvi- ja Eläinmuseolta. Raportin esitystapa on pitkälle taulukkomuotoinen (liitteet 2 ja 3). Kiitämme Oulun yliopiston Kasvimuseon museoavustaja Lassi Kalleista sekä Eläinmuseon yli-intendentti Juhani Itämiestä saamistamme tiedoista.
P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 2 2 KÄSITELTY LAJISTO Tässä selvityksessä on käsitelty viittätoista uhanalaista ja harvinaista putkilokasvia sekä yhdeksää hyönteislajia: Putkilokasvit (aho)pukinjuuri Pimpinella saxifraga ketoneilikka Dianthus deltoides kullero Trollius europaeus lehtotähtimö Stellaria nemorum lietetatar Persicaria foliosa paunikko Crassula aquatica puistolemmikki Myosotis sylvatica rohtomesikkä Melilotus officinalis sirppimailanen Medicago falcata taigaleinikkilaji Ranunculus nothus tummasuonipoimulehti Alchemilla baltica upossarpio Alisma wahlenbergii valkomesikkä Melilotus albus valkopeippi Lamium album valkovuokko Anemone nemorosa Hyönteiset hietikkosusihämähäkki Pardosa plumipes hitukoi Elakista eskoi kaitakoi Eulamprotes wilkella kiiltokeulakoi Chionodes violacea maitiaiskehrääjä Lemonia dumi nystyhaiskiainen Thanatophilus dispar nätkelmäsirppikääriäinen Ancylis paludana pohjankuusiokirjokääriäinen Endothenia margiana ssp. tardiana sukkulakoi Scythris potentillella Käsiteltyjen uhanalaisten ja harvinaisten lajien suojelustatus on esitetty liitteissä 1 ja 2. Taulukoissa on käytetty seuraavia lyhenteitä: Uhanalaisuus VU NT RT Sh St valtakunnallisesti vaarantunut (Vulnerable) valtakunnallisesti silmälläpidettävä (Near Threatened), ei uhanal. alueellisesti uhanalainen (Regionally Threatened) alueellisesti Silmälläpidettävä harvinainen alueellisesti Silmälläpidettävä taantunut Putkilokasvien alueellisen uhanalaisuuden osalta taulukossa on esitetty sekä voimassa oleva luokitus (Sh, St) että tämän hetkinen tietämys lähiaikoina voimaan tulevasta, vanhan luokituksen korvaavasta alueellisesta IUCNluokituksesta (RT). Muu suojelustatus rauh. erit. suoj. vastuulaji dir II dir IV dir * rauhoitettu erityisesti suojeltava laji Suomen kansainvälinen vastuulaji luontodirektiivin liitteessä II mainittu, yhteisön tärkeänä pitämä laji, jonka suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita l. Natura 2000 alueita luontodirektiivin liitteessä IV mainittu, yhteisön tärkeänä pitämä laji, joka edellyttää tarkkaa suojelua luontodirektiivin ensisijaisen tärkeä laji
P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 3 Tarkastelluista lajeista kahdella rantaveden putkilokasvilla, upossarpiolla Alisma wahlenbergii ja lietetattarella Persicaria foliosa on erityisen vahva suojelustatus. Kulleron Trollius europaeus esiintymä lienee Toppilansaareen istutettu, eikä näin ollen ole uhanalainen. 3 LAJIEN ELINYMPÄRISTÖT JA ELINPAIKKAVAATIMUKSET Lajien elinympäristöt ja elinpaikkavaatimukset on kerätty liitetaulukkoihin. Elinpaikkavaatimuksiin on liitetty myös tietoja lajien ekologiasta. Tarkastellut putkilokasvilajit on jaettu liitteessä 1 pääasiallisten elinympäristöjensä perusteella viiteen ryhmään: niittylajisto (ketojen ja tuoreempien niittyjen lajit, ryhmään luettu myös istutusperäinen kullero sekä valkopeippi Lamium album, joka monien muiden kulttuurivaikutteisten alueiden rinnalla menestyy myös niityillä) ns. painolastikasvit (1800-luvun purjelaivakaudella alusten painolastina olleen maan purkupaikoilta satamista levinnyt lajisto, jolla kulttuurihistoriallista merkitystä) paikalliset erikoisuudet (ryhmään luettu istutusperäinen valkovuokko Anemone nemorosa sekä taigaleinikki Ranunculus nothus, jonka tätä apomiktista (kasvullisesti lisääntyvää) lajia löydetty Oulussa ainoastaan Toppilansaaresta) rantaveden lajit (alueella alkuperäisinä esiintyvät, upoksissa tai vesirajalla elävät lajit) muu lajisto (istutusperäinen puistolemmikki Myosotis sylvatica ja hämyisten, kosteiden lehtojen lehtotähtimö Stellaria nemorum) Polemokoreja eli saksalaisten sotajoukkojen mukana kulkeutunutta lajistoa edustavat Toppilansaaressa tummasuonipoimulehti Alchemilla baltica, valkopeippi ja valkomesikkä Melilotus albus. Näitä alueen kulttuurihistoriasta kertovia lajeja ei ole erotettu liitetaulukossa omaksi ryhmäkseen. Hyönteisten osalta tietous on monien lajien kohdalla puutteellista. Hyönteiset on jaettu liitteessä 2 esiintymisalueidensa mukaan kahteen ryhmään: hiekkakenttien ja kuivien niittyjen lajit rantaniittyjen lajit Sukkulakoin Scythris potentillella, nätkelmäsirppikääriäisen Ancylis paludana sekä pohjankuusiokirjokääriäisen Endothenia margiana ssp. tardiana osalta elinympäristöt määräytyvät ensisijaisesti ravintokasvien esiintymien perusteella.
P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 4 4 LAJIEN LEVINNEISYYS SEKÄ ESIINTYMINEN TOPPILANSAARESSA JA MUUALLA OULUN ALUEELLA Putkilokasvien levinneisyystiedot on esitetty liitetaulukossa Retkeilykasvion uusimman painoksen mukaan (Hämet-Ahti ym. 1998). Tiedot esiintymistä ovat peräisin Halosen ym. (2001) julkaisusta. Tiedot Oulun alueella nykyisin sijaitsevista esiintymistä (Oulun floora) sekä historiallisista esiintymistä ovat Oulun yliopiston Kasvimuseon rekistereistä (Lassi Kalleinen 18.4.2002). Kasvimuseon v. 1997 aloittama Oulun kaupunkialueen putkilokasviselvitys neliökilometriruuduittain (Oulun floora) on loppusuoralla. Selvityksen ansiosta kaupungin alueen lajistosta on käytettävissä erityisen hyvä ja tuore tietous. Lassi Kalleisen mukaan tietojen perusteella on mahdollista arvioida kunkin lajin yleisyyttä ja runsautta Oulussa, vaikka listaukset eivät ehkä ole aivan täydellisiä. Perhosten ja muiden selkärangattomien eläinten osalta Toppilansaaressa ei ole tehty perusteellista selvitystä. Toppilansaaressa on kuitenkin vuosien kuluessa vieraillut monia perhosharrastajia ja tutkijoita (Halonen ym. 2001). Hyönteisten osalta keskusteluissa Oulun yliopiston asiantuntijoiden kanssa tuli esiin esiintymien keskittymä, ns. hotspot merenrantaniityllä, lähellä Nallikarin hiekkarantaa. Hotspot on esitetty liitteen 5 kartalla. 5 TULEVAN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET TOPPILANSAAREN HARVINAISEEN LAJISTOON Liitetaulukoissa on arvioitu tulevan maankäytön vaikutuksia harvinaisten putkilokasvi- ja hyönteislajien esiintymiin. Tämän selvityksen kuluessa kaavoitusprosessi eteni niin, että alkuperäisistä kaavoitusvaihtoehdoista A ja B valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto B. Vaihtoehdon rakennetta on kuitenkin haluttu muuttaa jakamalla aluetta vihervyöhykkeillä (Teknisen lautakunnan päätös 16.4.2002 286). Kaavoitusalueen länsiosan asuntomessualueen osalta ratkaisuja ei ole vielä tehty ja suunnitelmat voivat muuttua huomattavasti (Kaija Puhakka, henkilökohtainen tiedonanto 23.4.2002). Tekninen lautakunta on päättänyt 16.4.2002 ( 286) sisällyttää merenrantaalueen maankäytön suunnitteluun. Alueen mahdollinen erottaminen vahvistettavasta asemakaavasta tutkitaan myöhemmin.
P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 5 5.1 Kaavoituksen vaikutukset lajien esiintymiin Arvioitaessa kaavoituksen suoria vaikutuksia harvinaisten lajien esiintymiin materiaalina on käytetty Oulun kaupungin teknisen keskuksen kaavarunkoluonnosta (19.4.2002 tilanne), joka on esitetty liitteessä 6.3. Liitteessä 6.1 on esitetty kaavoituksen perusteita ja liitteessä 6.2 vaihtoehto B, jonka pohjalta suunnittelua on jatkettu. Liitteessä 6.2 näkyy myös luonnos asuntomessualueesta; vaikutustarkastelussa on käytetty apuna tätä rajausta. Kaavarunkoluonnosten keskeneräisyyden vuoksi vaikutuksia lajien esiintymiin on jouduttu arvioimaan suurpiirteisesti. Rakennettavalla alueella sijaitsevien esiintymien arvioidaan pääsääntöisesti häviävän. Vaikkei esiintymien päälle suoranaisesti rakennettaisi, tulevat elinympäristöt rakentamisen aikana ja sen jälkeen muuttumaan huomattavasti. 5.2 Asumisen aikaiset vaikutukset esiintymiin Rakentamiseen liittyvien vaikutusten lisäksi liitetaulukoissa on arvioitu tulevan maankäytön myötä lajeihin ja niiden elinympäristöihin kohdistuvia paineita. Näitä ovat mm. elinympäristöjen vähittäinen muuttuminen sekä lisääntyvään virkistyskäyttöön liittyvä kasviesiintymien tallaus ja kukkien keräily. On huomattava, että kasviesiintymän menestyminen riippuu monista seikoista, eikä välittömän elinympäristön säilyminen välttämättä takaa esiintymän menestymistä. Esimerkiksi lähialueella tapahtuvat ojitukset, urat ja maanparannustoimet voivat muuttaa esiintymän vesitaloutta tai ravinteisuutta. Eri tekijöiden merkitys voi myös vaihdella kasvien elämänkierron eri vaiheissa. Osalle lajeista (esim. ketoneilikka Dianthus deltoides) häiriöt ovat jopa elinehto elinympäristöjen vaatiessa hoitoa (esim. niitto). Yksittäisten esiintymien menestymiseen vaikuttavat herkästi myös satunnaiset häiriötekijät. Mikäli sopivia elinympäristöjä on ympärillä hyvin pirstoutuneesti, on leviäminen niihin vaikeaa.
P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 6 6. YHTEENVETO Toppilansaaressa sijaitsee runsaasti uhanalaisten ja harvinaisten putkilokasvilajien esiintymiä. Harvinaisten kasvilajien joukossa esiintyy käyttöhistoriasta kertovaa tulokaslajistoa, ihmisen toiminnasta hyötynyttä lajistoa, alkuperäistä rantalajistoa sekä muutamia erikoisuuksia. Alueen harvinainen hyönteislajisto voidaan jakaa karkeasti hiekkakenttien sekä kuivien niittyjen lajeihin ja rantaniittyjen lajeihin. Harvinaisten putkilokasvien esiintymistä huomattava osa tullee häviämään rakentamisen ja alueen muun käytön seurauksena. Esiintymiä voidaan säilyttää lähinnä saaren pohjoiskärjen joutomaa-alueella ja merenrantaniityllä. Rakentamisen ja muun maankäytön alle tulevat jäämään mm. Oulun ainoat vakiintuneet valkovuokon ja ketoneilikan esiintymät sekä taigaleinikkilajin Oulun ainoa tiedossa oleva esiintymä. Rakennettavalla alueella harvinaisten hyönteisten elinympäristöt tulevat tuhoutumaan. pohjoiskärjessä sijaitsevien avointen hiekka-alueiden säilyttäminen ja niittyjen hoitaminen voisi turvata useiden kasvi- ja hyönteislajien esiintymiä. Nallikarin pohjoispuoleisen merenrantaniityn säilyminen avoimena ja luonnontilassa mahdollistaisi sekä rantaniityillä elävien hyönteisten esiintymien keskittymän että rantaniityn kasvilajien esiintymien säilymisen. Uhanalaisten ja harvinaisten kääpien osalta tärkeä esiintymisalue on myös rakennettavan alueen eteläpuolella sijaitseva umpeenkasvanut salmi. Näille rakentamisen ulkopuolelle jääville alueille kohdistunee kuitenkin monenlaisia paineita mm. virkistyskäyttöön liittyen. Useita alueelle ominaisia harvinaisia, mutta suhteellisen vaatimattomia kasvilajeja voitaisiin Lassi Kalleisen mukaan käyttää rakennettavan alueen istutuksissa. Näitä lajeja olisivat lähinnä valkopeippi, valkomesikkä, rohtomesikkä ja ahopukinjuuri. Myös valkovuokon yli sata vuotta Toppilansaaressa menestynyt kanta kannattaa säilyttää siirtoistutuksin. Kookkaiden ja näyttävien painolastikasvien käyttö istutuksissa puolestaan kertoisi alueen merenkulkuun liittyvästä historiasta. Oulussa 17.5.2002 PSV-Maa ja Vesi Oy FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen
P02443 Oulun kaupunki/tekninen keskus harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentava selvitys 7 KIRJALLISUUS Halonen, P., Huhta, A-P., Kalleinen, L., Ahola, U. & Itämies, J. 2001: luontoarvojen inventointi. Tutkimusraportti. Oulun yliopisto. Halonen, P., Kulju, M., Kangas, K. & Kalleinen, L. 2002: Oulun suistoalueen käävät. Hinneri, S., Hämet-Ahti, L., Kurtto, A. & Vuokko, S. 1986: Maarianheinä, mesimarja ja timotei. Suomen luonnonvaraisia kasveja. Otava. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kurtto, A. & Uotila, P. 1999: Kaupunkin kasvisto muutosten kourissa. Luonnon tutkija 5: 173-182. Nylén, B. 1998: Suomen ja Pohjolan kasvit. WSOY. Ohenoja, E. (toim.) 1996: Pohjois-Suomen uhanalaisten kasvien ja sienten luettelot. OUKAMUS 3. Oulun yliopisto. Biologian laitos. Kasvimuseo. Piirainen, M., Piirainen, P., Hämäläinen-Forslund, P. & Vainio, H. 1999: Ympäristön luonnonkasvit. WSOY. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Ryttäri, T. & Kettunen, O. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Savela O. 1993: Upossarpion Alisma wahlenbergii (Holmberg) Juz., levinneisyydestä, ekologiasta ja suojelutarpeesta. Pro gradu tutkielma. Oulun yliopisto. Kasvitieteen laitos. Ulvinen, T. 1999: Upossarpiosta lettorikkoon. Oulun kasvimaailmaa. Teoksessa: Vilpa, E. (toim.) 1999: Oulun luonto. Kustannus Pohjoinen. Vuokko, S., Lampolahti, J., Väre, H., Neuvonen, V. & Saarni, M-L. 1996: Suomen luonto. Kasvit 2. Weilin + Göös. Vuokko, S., Neuvonen, V., Väre, H., Lampolahti, J., Ryttäri, T., Hakalisto, S., Virtanen, R. & Karhu, N. 1994: Suomen luonto. Kasvit 1. Weilin + Göös. Väre, H. & Huhta, A-P. 1996: Oulun Pohjanmaan satunnaiskasveja ja vakiintuneita tulokkaita 1990-1995. Lutukka 12: 35-40. Väre, H., Ulvinen, T., Vilpa, E. & Kalleinen, L. 2000: Oulujoen suiston kasvisto ja uhanalaislajisto. Lutukka 16: 67-87. Väänänen, H. (toim.) 1991: Uusi värikuvakasvio. WSOY. www.vyh.fi//luosuo/lumo/lasu/uhanal/mieti/vastlaji.htm www.vyh.fi//luosuo/lumo/lasu/lajilista/direlaji.htm
uhanalaisen ja harvinaisen putkilokasvilajiston tarkastelu LAJI SUOJELU- STATUS ELINYMPÄRISTÖT ELINPAIKKAVAATIMUKSET, LAJIN EKOLOGISIA OMINAISUUKSIA Niittyjen lajisto tummasuonipoimulehti Alchemilla baltica - niityt, pientareet, joutomaat monivuotinen suht. vaatimaton poimulehtien lisääntyminen läh. kasvullista ketoneilikka Dianthus deltoides NT RT kuivat ja kuivahkot, matalakasvuiset niityt, rinneniityt, kiviset mäenrinteet, pientareet, tienvarret, ahot, myös koristekasvi monivuotinen suht. vaatimaton, harvasti mätästävä kasvutapa, tuottaa runsaasti siemeniä, levittäytyy myös kasvullisesti rönsymäisten juurehtivien tyvihaarojen avulla vaatii kuivaa tai kuivahkoa (miel. rinteinen) ja niukkatyppistä kasvualustaa huono kilpailija, menestyy vain matalakasvuisilla niityillä, niitto ja laidunnus edesauttavat menestymistä valkopeippi Lamium album - kulttuurivaikutteiset kasvupaikat; puutarhat, pihat, niityt, pensaikot, tienvarret, joutomaat, viljelymaat, pientareet, puistot, kaatopaikat useimmiten kaupunkien ja kylien vanhan asutuksen ja liikenteen tienoot ennen ihmisen tuloa nykyistä paljon niukempi monivuotinen vaatimaton, muistuttaa yleistä seuralaiskasviaan nokkosta, säilyy pitkään kasvupaikoillaan ja leviää tehokkaasti laikuiksi kasvullisesti maanalaisen juurakon ja maarönsyjen avulla suosii erityisesti multavia ja typpipitoisia paikkoja rakennusten seinustoilla, kiusallinen rikkaruohona mm. muurahaiset levittävät pitkään itämiskelpoisuutensa säilyttäviä siemeniä ei juurikaan leviä luontoon; multavien lehtojen muu aluskasvillisuus liian kookasta ja varjostavaa (aho)pukinjuuri Pimpinella saxifraga - useimmiten kulttuurivaikutteiset kasvupaikat; kuivat niityt, ahot, pientareet, pihat, vanhat nurmet, kallioniityt ja rinteet, kaskimetsät, kuivat lehdot, rannikolla ruohoisilla mäillä, erilaatuisilla merenrannoilla, ei juurikaan rikkaruohona kukkii pitkään V-IX, pysyy vihreänä useita muita kasvupaikkojensa lajeja kauemmin monivuotinen suht. vaatimaton, lähinnä kuivilla, ihmisen muokkaamilla, avoimilla alueilla syvälle tunkeutuvan paalujuuren ansiosta tulee toimeen hyvinkin kuivilla, hiekkaisilla kasvupaikoilla kullero Trollius europaeus RT St ( esiintymä lienee koristekasviperua) sekä luonnon- että kulttuuriympäristöt; lehdot, lehto- ja lettokorvet, lähteiköt, tulvapensaikot, puronvarret tuoreet ja kosteat niityt, tulvaniityt, hylätyt pellot, monivuotinen vaatii rehevähköä, kosteahkoa kasvupaikkaa ja valoa (Etelä-Suomen lehdot kasvupaikoiksi liian pimeitä, Pohjois-Suomen lehdoissa menestyy hyvin) LEVINNEISYYS SUOMESSA Itä-Suomessa paikoin yleinen, paikoin harvinainen muinaistulokas, rannikolla ja Etelä- Lapissa paikoin vakinainen, harvinainen muinaistulokas, polemokori Etelä-Suomessa Vaasan korkeudelle yleinen ja ikivanha muinaistulokas, Oulun korkeudelle harvinainen muinaistulokas, Länsija Etelä-Lapissa enimmäkseen satunnainen uustulokas eteläisessä Suomessa yleinen muinaistulokas, Etelä-Lappiin saakka vakinainen, mutta harvinainen uustulokas, pohjoisemmassa Lapissa satunnainen uustulokas mahd. vanha kulttuuritulokas, Pohjois-Suomeen myös polemokorina yleinen muinaistulokas Etelä- ja Keski- Suomessa, Oulun läänissä harvinainen muinaistulokas, Lapissa harvinainen vakinainen, pohjoisimmassa osassa maata satunnainen uustulokas Pohjois-Suomessa Oulun seudulle saakka alkuperäinen ja yleinen, Etelä- ja Keski- Suomessa enimmäkseen alkuperäinen ESIINTYMÄT TOPPILAN- SAARESSA 2 esiintymää pohjoisosassa (lehtipuulehto, tuore niitty) ja 1 itäpuoliskossa (kentällä) Toppilansalmen rannalla 1 vakiintunut esiintymä pohjoisosassa lähellä Toppilansalmen rantaa (niitty) 7 esiintymää länsiosassa ja 5 esiintymää saaren kaakkoispäässä, vakiintunut (niityillä, lehtipuulehdoissa, havulehtipuukankaalla) 2 esiintymää eteläosassa (niityillä) 2 esiintymää keskiosissa (lehtipuulehdoissa) ESIINTYMÄT MUUALLA OULUN ALUEELLA ei tiedossa ei myöskään vanhoja esiintymätietoja 4 esiintymää (4 ruudulla: Madekoski SE, Hietasaari, Toppila, Linnanmaa), vakiintunut ainoastaan Toppilansaaressa, muualla Oulussa satunnainen uustulokas mukana kaupungin nurmiseoksessa, löytänyt uusia kasvupaikkoja pientareilta ym. useita vanhoja esiintymätietoja, vähentynyt 9 esiintymää (6 ruudulla: Madekoski, Äimärautio SE, Koskikeskus, Intiö (4 esiintymää), Laanila, Puolivälinkangas) runsaasti vanhoja esiintymätietoja, vähentynyt 22 esiintymää (17 ruudulla), pääasiassa Pikkaralan kylässä muutamia vanhoja esiintymätietoja 31 esiintymää (25 ruudulla) näidenkään esiintymien joukossa tuskin alkuperäisiä useita vanhoja esiintymätietoja KAAVOITUKSEN VAIKUTUKSET 2 rakennettavalla alueella sijaitsevaa esiintymää häviää pohjoiskärjen 1 esiintymä säilynee, mikäli alue jää rakentamisen ulkopuolelle ainoa esiintymä häviää, sijaitsee asuntomessualueella kaakkoispään esiintymät jäävät valtaosin rakentamisen alle Länsiosan ulommaiset esiintymät (arviolta 3 kpl) säilynevät (riippuu asuntomessualueen sijoittumisesta) esiintymät häviävät (rakentaminen) molemmat esiintymät häviävät (rakentaminen), jollei kaavoiteta puistokäytävää (lännenpuoleinen Liite 2.1 MUUT ELINYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT PAINEET pohjoiskärjen maankäytön muutokset, umpeenkasvu satunnaiset tekijät voivat hävittää yksittäisen esiintymän elinympäristön umpeenkasvu; kasvillisuuden muuttuminen liian korkeaksi ja tiheäksi (matalana huono kilpailija), tai tuoreemmaksi ja rehevämmäksi tallaus ja niitto edesauttavat säilymistä keräily kukkiessa (VI- VIII), siirto puutarhaan kestävä laji umpeenkasvu (korkea, varjostava kasvillisuus) poistaminen nokkosena, ei niinkään keräily (epämiellyttävä haju) kasvupaikan rehevöityminen, umpeenkasvu sietää tallausta (keräily koiranputkena VI-VIII) keräily kukkivana (V- VII), siirtäminen puutarhaan kasvupaikan kuivuminen, liika paahteisuus
koristekasvi ja viljelykarkulainen Painolastikasvit sirppimailanen Medicago falcata siirtynyt hanakasti luonnosta ihmisen muokkaamille paikoille - levinnyt satamista, kaatopaikat, myllyjen ympäristöt, pientareet, tienvieret, viljellään harvoin rehuksi valkomesikkä Melilotus albus kasvaa lähinnä vanhoissa purjelaivakauden satamissa - levinnyt satamista, nyk. tienvarret, rautatien varret, kaatopaikat, joutomaat, pihat, myllyt yhä erit. satamien tuntumassa ja tulokaskasviyhdyskunnissa rohtomesikkä Melilotus officinalis - levinnyt satamista kulttuuripaikoille; tienvarret, rautatiet, kaatopaikat, joutomaat, pihat, myllyt menestynyt myös sisämaassa vähitellen umpeenkasvavilla täytemailla ja tienpenkereillä Paikalliset erikoisuudet taigaleinikkilaji Ranunculus nothus - laidunniityt, pihakedot, lehdot, lehtomaiset paikat, rehevät korvet valkovuokko Anemone nemorosa rauh. Oulun ja Lapin lääneissä lehtomaiset ja tuoreet metsät, lehdot, lehtoniityt, korvet, pientareet, piennarniityt, ojanvarret, puistot, hakamaat, tuoreet niityt, pohjoisen erillisesiintymät joentörmäniityillä kestävä koristekasvi harvinainen, Länsi- Suomessa harvinainen uustulokas vaatimaton kuivahko, valoisa kasvupaikka Etelä-Suomessa vakinainen, harvinainen uustulokas, Vaasan ja Oulun seudulla satunnaisena uustulokkaana 2-vuotinen, vaatimaton kuivahko, valoisa kasvupaikka kestää kilpailua rohtomesikkää paremmin Etelä- ja Keski- Suomessa enimmäkseen vakinainen, harvinainen uustulokas, Pohjois- Suomessa läh. satunnainen uustulokas runsaimmillaan lähellä rannikkoa, sisämaassa niukempi, myöhäisempi, ja satunnaisempi 2-vuotinen, vaatimaton menestyy melko huonosti kilpailussa elintilasta pujoa, seittitakiaista, hietakastikkaa ja juolavehnää vastaan saapunut myös venäläisessä siemenviljassa, polemokori Etelä-Suomessa ja Oulun seudulla vakinainen, harvinainen uustulokas, Keski- Suomesta Etelä-Lappiin satunnainen uustulokas, nuori, mutta vakiintunut lienee vaatelias Suomesta ilmoitettu 7 apomiktista lajia, Oulun läänissä ja Pohjois- Suomessa alkuperäisenä, harvinaisena, tätä apomiktista lajia löydetty Oulusta, Suomussalmelta ja Puolangalta. monivuotinen vaativahko, vaatii valoisuutta nopeakasvuinen ja runsaasti haarova juurakko muodostaa vähitellen yhtenäisiä kasvustoja, kaukolevintä hidasta, muurahaiset levittävät siemeniä runsaimmillaan valoisissa lehtipuuvaltaisissa lehdoissa ja lehtomaisten ja tuoreitten metsien valoisissa reunoissa kasvurytmi lehtipuiden mukaan; nopein kasvu, kukinta ja pääosa yhteyttämisestä ennen kuin puihin ehtii täysi lehti, verso lakastuu kesäkuun lopulla Etelä-Suomesta Tampereen seudulle saakka alkuperäinen yleinen, Oulun eteläpuolella alkuperäinen, harvinainen, Oulun seudulla vakinainen, harvinainen uustulokas, pohjoisimmillaan Lapin kolmiossa pohjoisimmat esiintymät lienevät puutarhoihin, talojen lähimetsiköihin siirrettyjä 1 esiintymä pohjoispäässä, Toppilansalmen rannalla (niitty) 6 esiintymää (kentillä) Pitkämöljäntien tuntumassa, esiintyy pääasiassa Toppilansaaressa, vakiintunut 1 esiintymä pohjoiskärjessä (kentällä) 1 esiintymä Hietasaarentien pientareella, itälaidalla 2 esiintymää eteläosassa (sekapuu- ja lehtipuulehto) tod.näk. levittäytynyt jo 1800-luvun lopulla, joten paikalla vakiintunut ja rauhoittamisen arvoinen esiintymiä ei tiedossa useita vanhoja tietoja Toppilan seudulta, vähentynyt huomattavasti 18 esiintymää (12 ruudussa) lisäksi esiintymät pääasiassa Toppilassa ja Taka-Lyötyssä runsaasti vanhoja esiintymätietoja, keskittyvät Toppilan seudulle 9 esiintymää (5 ruudulla: pääosa Toppilassa kahdella ruudulla, lisäksi Pikkaraisenkylä, Madekoski NW, Kaijonharju) runsaasti vanhoja esiintymätietoja, keskittyvät Toppilan seudulle esiintymiä ei tiedossa ei myöskään vanhoja esiintymätietoja tiedossa 4 esiintymää (4 ruudulla: Vasankangas, Hietasaari, Rajakylä, Herukka), eivät vakiintuneita useita vanhoja esiintymätietoja (läh. Hietasaari, Toppila) valkovuokkoesiintymä, jolla niukasti kulleroa) säilyy, mikäli pohjoiskärkeä ei rakenneta (asuntomessualue) esiintymistä 2 säilyy, mikäli pohjoiskärki jää rakentamisen ulkopuolelle 4 rakennettavalla alueella sijaitsevaa esiintymää häviää (Pitkämöljäntien levitys, rakentaminen) säilyy, mikäli pohjoiskärki jää rakentamisen ulkopuolelle esiintymä häviää, mikäli kohdalle rakennetaan liikenneympyrä tai Hietasaarentietä levennetään molemmat esiintymät häviävät (rakentaminen), jollei kaavoiteta puistokäytävää esiintymän kohdalle Liite 2.2 kenttien maankäytön muutokset (siistiminen, umpeenkasvu) (keräily kukkivana VII- VIII) kenttien maankäytön muutokset (siistiminen, umpeenkasvu) (keräily kukkivana VII- VIII) kenttien maankäytön muutokset (siistiminen, umpeenkasvu; heikohko kilpailija) (keräily kukkiessa VII- VIII) kasvupaikan muuttuminen (kosteusolot, umpeenkasvu) satunnaiset tekijät voivat hävittää yksittäisen esiintymän (keräily kukkivana V-VI) keräily kukkivana (V-VI), siirto puutarhaan puulajisuhteen muuttumisesta seuraava varjostuksen lisääntyminen
Rantaveden lajisto upossarpio Alisma wahlenbergii paunikko Crassula aquatica lietetatar Persicaria foliosa Muu lajisto puistolemmikki Myosotis sylvatica lehtotähtimö Stellaria nemorum VU RT Sh rauh. erit. suoj. vastuulaji dir II dir IV dir * NT Sh vastuulaji uposkasvi, suojaisat murtovesilahdet, pienet rantalammet, matala (0-60 cm) vesi, usein pehmeähkö hiesutai savipohja, laidunrannat, kaislikon aukot maankohoamisen myötä vanhoja kasvustoja tuhoutuu ja uusia syntyy jatkuvasti lietteiset tulvarannat, järvenrannat, usein laidunrannat, saariston kalliolätäköt, ajoittain kuivuvat lampareet, myös murtovedessä; maankohoamisrannan lähes kasvittomat painanteet ja lampareet vesirajan tuntumassa tai matalassa vedessä liejunsekaisella savi- tai hietapohjalla NT RT Sh tulvaiset ja maatuvat järvien, jokien ja jokisuistojen liejurannat, ulkosaariston kallioallikot, ajoittain kuivuvat lampareet rauh. vastuulaji dir II dir IV vesirajan tuntumassa tai matalassa vedessä savi- tai hietapohjalla - yleinen koristekasvi ja leikkokukka, viljelyjäänne ja karkulainen puistoissa, puutarhoissa, teiden varsilla löytänyt kasvupaikkoja myös rehevissä metsissä ja pensaikoissa St kosteat, multavat lehdot, saniaislehdot, lehtokorvet, rehevät puronvarret, erityisesti lähteiden ympäristöt pohjoisessa herkkä talvivaurioille, ei siedä routaa; pohjoisimmat esiintymät pienilmastoltaan edullisissa jokilaaksoissa tai lähteikköreunuksilla etelän pelloilla viihtyy lepän seuralaisena monivuotinen, mutta lyhytikäinen, yksilömäärät vaihtelevat muutamista tuhansiin, eri vuosina yksilömääräerot voivat olla hyvin suuria talvehtii juurakkona, useimmat yksilöt tuhoutuvat talven aikana, uudet kasvustot siemenistä rantalaidunnus edistää esiintymistä 1-vuotinen luikertaa ja rönsyilee pohjaa pitkin eroosion kuluttamilla, miel. hieman savisilla ja mutaisilla rannoilla vesirajan molemmin puolin, ajoittainen kuivuminen ei haittaa, upoksissa kasvaa paremmin paljastuneen rannan pioneerilajistoa, huono kilpailija, siksi harvassa kasvillisuudessa, kookkaampien lajien kasvattaessa rannan umpeen paunikko pakenee siementen avulla vuotuiset kannanvaihtelut huomattavat 1-vuotinen pioneerilajistoa kuten paunikko, usein samoilla kasvupaikoilla vuotuiset kannanvaihtelut huomattavat monivuotinen suht. vaatimaton, suosii kuitenkin rehevähköä maata monivuotinen, rönsyllinen varjoisat ja kosteat kasvupaikat alkuperäinen, harvinainen, valtaosa kannasta Suomessa, Perämeren rannalla päälevinneisyysalue Kalajoelta Kemiin, erit. Oulu-Liminka-Hailuoto - alue eteläinen, Perämeren rannat, harvinaistunut etenkin sisämaassa Etelä-Suomesta Vaasan korkeudelle sekä Perämeren rantavyöhykkeellä alkuperäisenä harvinaisena uustulokas, eteläisimmässä Suomessa vakinainen ja yleinen, Keski- Suomessa ja Oulun läänissä vakinainen, mutta harvinainen, pohjoisimmillaan satunnaisena Etelä- Lapissa Etelä-Suomessa alkuperäinen yleinen, Keski- ja Pojois- Suomessa alkuperäinen harvinainen, esiintyminen oikukasta; paikoin yleinen, paikoin puuttuu laajoilta alueilta 2 esiintymää länsirannan rantaniityn edustalla 1 esiintymä Toppilansalmen alkuosassa, Hartaanselän pohjoispuolella (kaupungin varikon edusta) 1 esiintymä Toppilansalmen alkupäässä, Hartaanselän pohjoispuolella (kaupungin varikon edusta) kasvaa runsaana eteläosassa (sekapuulehto) 1 esiintymä (lehtipuulehto) kaakkoispäässä 12 esiintymää (10 ruudulla) hajallaan Oulun rannikolla ja merialueen saarilla, luodoilla taantunut muutamalla vanhalla esiintymällä, mutta useita uusia löydetty viime vuosina 77 esiintymää (13 ruudulla), pääasiassa Oulujoen suistossa useita vanhoja esiintymätietoja, tietous esiintymistä suurelta osin viime vuosilta 88 esiintymää (9 ruudulla), ainoastaan Oulujoen suistoalueella useita vanhoja esiintymätietoja, tietous esiintymistä suurelta osin viime vuosilta 7 esiintymää (6 ruudulla: Vasankangas, Vasankangas N, Ranta-Kastelli, Värttö (2 esiintymää), Koskela, Syynimaa), vakiintunut vain valkovuokkolehdossa useita vanhoja esiintymätietoja, keskittyvät Toppilan-Hietasaaren seudulle 8 esiintymää (5 ruudulla: Pateniemessä 3 esiintymää, Pikkaraisenkylässä 2 esiint., Madekoski, Hietasaari, Koskikeskus), kaikkialla hyvin niukasti muutamia vanhoja esiintymätietoja Liite 2.3 ei suoria vaikutuksia rantarakentaminen (venevalkama tms.), veden rehevöityminen, rannan umpeenkasvu (huono kilpailija), vesiväylien perkaus (voi tosin ilmestyä venevalkamiin) ei suoria vaikutuksia rantarakentaminen (venevalkama tms.), veden rehevöityminen, rannan umpeenkasvu (huono kilpailija), vesiväylien perkaus ei suoria vaikutuksia rantarakentaminen (venevalkama tms.), veden rehevöityminen, rannan umpeenkasvu (huono kilpailija), vesiväylien perkaus häviää (rakentaminen), jollei valkovuokkolehdon kohdalle sijoiteta puistokäytävää keräily kukkivana (VI- VII), siirtäminen puutarhaan, umpeenkasvu, ei niinkään tallaus häviää (rakentaminen) kasvupaikan kuivuminen, paahteisuus keräily kukkiessa (VI- VII), hentovartisena tallausherkkä
uhanalaisten ja harvinaisten hyönteisten tarkastelu LAJI SUOJELU- STATUS Hiekkakenttien ja kuivien niittyjen lajisto hietikkosusihämähäkki Pardosa plumipes maitiaiskehrääjä Lemonia dumi kiiltokeulakoi Chionodes violacea sukkulakoi Scythris potentillella kaitakoi Eulamprotes - (olisi ehkä suojeltavampi) ELINPAIKKA- VAATIMUKSET vaatii paljasta, avointa hiekkaa VU vaatii paljasta, avointa hiekkaa sekä kasvillisuutta (esim. Hieracium) NT suosii erityisesti kuumia, paahteisia paikkoja, joilla avointa hiekkaa myös hiekkaisilla teiden ja jokien penkoilla - kuivien paahdealueiden laji, ravintokasvi ahosuolaheinä (Rumex acetosella) - vaatii paljasta, avointa hiekkaa wilkella nystyhaiskiainen - raadonsyöjä (kala, mahd. hylkeet), rannan ja veden Thanatophilus läheisyys dispar Rantaniittyjen lajisto nätkelmäsirppikääriäinen - elää rantanätkelmällä (Lathyrus palustris) Ancylis paludana pohjankuusiokirjokääriäinen Endothenia margiana ssp. tardiana hitukoi Elakista eskoi - rantaniittyjen lisäksi soilla, elää luhtakuusiolla (Pedicularis palustris), jonka saatavuus Toppilan alueella mahdollisesti huonompi - vaatii ilmeisesti saraikkoa yhdessä avoimemman maaston kanssa LEVINNEISYYS SUOMESSA ESIINTYMÄT TOPPILANSAARESSA Oulu-Tyrnävä-Simo, Ruotsissa Tornion korkeudella, muualta maailmasta ei tunneta Oulun ympäristö, Kalajoki, Tvärminne, Ahvenanmaan saaristo tavattu seitsemästä pohjoisesta eliömaakunnasta tavattu hajanaisesti Etelä- Suomessa, lisäksi löytöjä Perä- Pohjanmaan eliömaakunnasta saakka Suomen eteläosissa laajalti, Toppilansaaressa tunnetun levinneisyytensä pohjoisrajalla kuviot 7,8,9,10, mahdollisesti myös 20 Toppilansaaressa havaittu muutamia kertoja, joten lajilla lienee pysyvä, pienehkö kanta, kuviot 7, 8, 9, 10, 23, 25, 30 Toppilansaaressa hyvät kannat mm. sementtivalimon länsipuoleisilla kentillä ja Toppilansalmen länsirannan kuivilla kedoilla, kuviot 7, 8, 9, 10, 23, 25, 30, mahdollisesti kuvio 20 kuviot 7, 8, 9, 10, mahdollisesti myös 20 esiintyy Toppilansaaressa samoilla paikoilla kuin kiiltokeulakoi ilmeisesti vähentynyt etelässä Esiintymän hotspot! Katso kartta (liite 5)! tunnetaan toistaiseksi vain Oulun Pohjanmaan ja Perä- Pohjanmaan rannoilta, parhaimmat elinalueet Oulun ympäristön rantaniityt mukaan lukien rannat, myös Hankoniemessä löydetty lähes koko Pohjois- Suomen alueelta, esiintyminen laikuttaista havaittu seitsemässä eliömaakunnassa Etelä- ja Pohjois-Suomessa Esiintymän hotspot! Katso kartta (liite 5)! Toppilansaari vahvaa esiintymisaluetta. Esiintymän hotspot! Katso kartta (liite 5)! Esiintymän hotspot! Katso kartta (liite 5)! tietoa vain vähän Liite 3 ESIINTYMÄT MUUALLA OULUN ALUEELLA KAAVOITTAMISEN VAIKUTUKSET MUUT ELINYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT PAINEET ks. levinneisyys Suomessa Oulun ympäristössä kohtalaisen vahvat kannat Jos ja kun avoimet hiekkakentät peitetään tai muutoin rakennetaan, esiintymät häviävät. Rakentamisen vaikutukset kokonaisuuden kannalta marginaalisia vaikka kyseiset esiintymät menetetään. Kun luontainen elinympäristö on tuhoutunut, esiintymien säilyttäminen vaikeaa. Avoimien hiekka-alueiden säilyttäminen (pallokentät yms.) antaisi mahdollisuuksia selviytymiseen. Hailuoto Esiintymät tuhoutuvat, menetys Suomen mittakaavassa kuitenkin pieni. havainnointia vain vähän, Oulunsalo Esiintymät tuhoutuvat, menetys Suomen mittakaavassa kuitenkin pieni. Oulu, Oulunsalo, Hailuoto Esiintymät tuhoutuvat, menetys Suomen mittakaavassa kuitenkin pieni. Oulu-Hailuoto-Krunni Mikäli ranta-alue säilyy suhteelliseen ennallaan, vaikutuksia ei odotettavissa. Hailuoto, Oulu, Oulunsalo Mikäli esiintymisalue säilyy saraniittynä eikä rakentamisen jälkeinen virkistyskäyttö aiheuta muutoksia biotoopissa, haitallisia vaikutuksia esiintymään ei ole odotettavissa. Oulun ympäristön rannat vahvaa esiintymisaluetta Ranta-alueella ei vaikutuksia, pajukoiden ja ruovikon lisääntyminen uhkatekijänä. Suomen ensimmäiset tavatut yksilöt Hietasaaren pohjoisrannalla, Nallikarin pohjoisranta parhaimpia ja tunnetuimpia esiintymisalueita, ranta kasvamassa uhkaavasti umpeen. Hailuoto Mikäli esiintymisalue säilyy saraniittynä eikä rakentamisen jälkeinen virkistyskäyttö aiheuta muutoksia biotoopissa, haitallisia vaikutuksia esiintymään ei ole odotettavissa.