KELLOKOSKEN KUNTALAISTEN ILTA 9.9.2009 PÖYTÄKIRJA Kellokoskella järjestettiin kuntalaisten ilta keskiviikkona 9.9.2009 klo 18.00 alkaen Kellokosken juhlatalolla. Kuntalaisten illan järjesti Tuusulan valtuuston puheenjohtajisto. Kuntalaisten illan teemana oli Kellokosken tulevaisuus. Illan aikana kuntalaisilla oli mahdollisuus nostaa eri asioita esille, kertoa näkemyksiään ja esittää kysymyksiä valtuuston puheenjohtajistolle, päättäjille ja viranhaltijoille. Tilaisuuteen otti osaa esittelijöiden ja asiantuntijoiden lisäksi 100-120 henkeä. 1. Kyläillan avaus ja esittäytyminen Valtuuston puheenjohtaja Merja Kuusisto avasi kyläillan toivottamalla kaikki tervetulleeksi. Tämän jälkeen valtuuston puheenjohtajisto paikalle kutsutut viranhaltijat sekä Kellokosken kehittämistoimikunta esittäytyivät. Paikalla olivat valtuuston puheenjohtajisto pj. Merja Kuusisto, 1. vpj Mikko Koistinaho ja 2. vpj Janne Leivo. Seuraavissa alustuksissa talouden ja Kellokosken kehitysnäkymistä oli paikalla kertomassa kunnanjohtaja Hannu Joensivu. Kasvatus- ja sivistystoimen hallintopäällikkö Jari Wäre valotti koulujen nykytilannetta ja tulevaisuudesta. Tekninen johtaja Olli Lappalainen käsitteli erityisesti Kellokosken liikenneverkon parantamista ja joukkoliikennettä. Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainio kertoi ajankohtaisia asioita sosiaali- ja terveystoimesta. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Kellokosken kehittämistoimikunnan jäsenet pj. Timo Palmgren, vpj. Marja-Liisa Tuomainen-Olson, Kari Leppiaho, Kurt Ratia, Teijo Pyykönen, Merja Soosalu, Olli Joensuu, Heta Lähteenaro ja sihteeri Asko Honkanen, joka piti myös kuntalaisillan pöytäkirjaa sekä poissaolleet jäsenet Antti Seppälä, Pia Jäntti ja Anni Helasvuo. 2. Kunnanjohtaja Hannu Joensivun puheenvuoro 2.1 Kellokosken ruukki Joensivu aloitti puheenvuoronsa painottamalla Kellokosken ruukin kulttuurihistoriallista arvoa ja merkitystä kylän keskustassa. Hänen mukaansa ruukki tekee Kellokoskesta Kellokosken. Ruukin alueen suunnittelutilanne Ruukin alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1984. Alue on varattu ympäristöhäiriötä tuottamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö tulee säilyttää. Kellokoskelle ollaan laatimassa osayleiskaavaa, jossa ruukki on huomioitu keskeisenä elementtinä taajamassa. Osayleiskaavaehdotus on 14.9.2009 kunnanhallituksessa käsiteltävänä. Esityksenä on, että ehdotus asetetaan nähtäville ja toivotaan siihen palautetta. Osayleiskaavaehdotuksessa ruukin alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C-merkintä), eli kaupan- palveluiden, asumisen yms. alueeksi. Ruukin pilaantuneet maat Alueella on vanha teollisuuskaatopaikka. Ruukin kehittämisen esteenä ovat pilaantuneet maat. Maaperässä on mm. raskasmetalleja, syanidia sekä VOC-, PCB- ja PAH-yhdisteitä. Maaperän kunnostami-
nen maksaa tulevista alueen käyttövaihtoehdoista riippumatta paljon. Alueen puhdistaminen toteutettaneen kahtena kokonaisuutena. On arvioitu, että kustannukset maaperän puhdistamisesta ovat yli 6 milj. euroa, mikäli alue puhdistetaan asuinkelpoiseksi. Jos vain varsinainen kaatopaikka puhdistetaan ja alueella jatketaan työpaikkatoimintaa, kustannuksia tulee selvästi vähemmän, noin puolet. Vastuut Kunta ei ole lakien mukaan alueen kunnostusvastuussa. Aluetta hallinnoi kiinteistöosakeyhtiö Kellokosken tehtaat, jonka taustalla on Nordea. Kunta on kuitenkin pyrkinyt toimimaan yhteistyössä maanomistajan kanssa, jotta alueen puhdistaminen voitaisiin toteuttaa. Valtion mukaantuloa hankkeeseen pidetään puhdistamishankkeen eteenpäin saamisen kannalta kynnyskysymyksenä. Neuvotteluja valtion kanssa on jo käyty. 2.2 Toimela Kunnanhallitus päätti 1.9.2008 myydä Toimelan rakennuksen yksityisille, mutta kauppaa ei ole toteutettu. Tämän jälkeen kunnanhallitus päätti 1.12.2008 ostaa Toimelan maa-alueen HUS:lta ja alue siirtyi kunnan omistukseen 1.2.2009. Maa-alueen myyminen rakennuksen ostajille on tullut alkuperäisen päätöksen jälkeen kaupan ehdoksi. Esillä on ollut HUS:lta aikaisemmin vuokrattuna olleen alueen (n. 2000 m2) myyminen rakennuksen ostajille, mutta hinnasta ei ole päästy yksimielisyyteen. 2.3 Kellokosken juhlatalo Itämerikeskus on tarjonnut kunnan ostettavaksi osuuttaan Kiinteistöosakeyhtiö Kellokosken Juhlatalosta. Hinta poikkeaa merkittävästi kunnan käsityksestä osakkeiden arvosta. Todennäköisemmäksi vaihtoehdoksi on noussut, että etsitään yhteistyössä Juhlatalolle sopiva ostaja, jolle molemmat myyvät osuutensa kiinteistöosakeyhtiöstä. Niinpä nyt etsitään ratkaisua, että löytyisi kolmas osapuoli, joka voisi ostaa Juhlatalon, pitää sitä kunnossa. 2.4 Kaupallisten palvelujen parantaminen, Kirvesmiehentien liikerakennushanke Nykyisen taksiaseman ja pikaruokapaikan kohdalle tutkitaan kaavamuutoksella mahdollisuutta rakentaa Vanhan Valtatien ja Kirvesmiehentien kulmaan liikerakennus. HOK-Elannon hankkeen toteutuminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Hankkeen aikataulusta ei ole vielä päätetty. Kesko suunnittelee nykyisen asemakaavan puitteissa nykyisen K-kaupan laajentamista. 2.5 Rajalinnan työpaikka-alueen laajennus Rajalinnan työpaikka-alueen laajennus etenee. Kuntalaisillan aamuna 9.9.2009 on allekirjoitettu kauppa, jolla kunta on saanut ostettua alueelta maata, mikä osaltaan mahdollistaa hankkeen eteenpäin viemisen. Tätä ennen kunta oli ostanut toisen, pienemmän rakentamattoman maa-alueen. Uusimmissa suunnitelmissa ei ole päivittäistavarakaupan suuryksikköä, mutta kaavalla saadaan muodostettua lisää toimitila-, liike- ja työpaikkatontteja. Kaavaehdotus on tulossa nähtäville syksyn aikana. 2.6 HUS:n maakaupat Kunta on käynyt tiiviitä neuvotteluja alueiden hankinnasta syksystä 2008. Ongelmana ovat olleet rakennusten purkukustannukset ja niiden huomioon ottaminen. Neuvotteluissa siirrytty malliin, jossa kunta ostaa alueet rakennuksineen. Kauppa-alue käsittää kaikki HUS:n omistamat maa-alueet Tuusulassa siltä osin kun ne eivät ole HUS:n toiminnan kannalta tarpeellisia. Alueiden sijainti ja koko selvitetty yhdessä HUS:n kanssa.
HUS tehnyt kustannusarvio rakennusten purkamisesta, jonka jälkeen kunnan tilakeskus on tarkistanut arviot. Kunnan tekemän arvion mukaan rakennusten purkaminen maksaa 0,5 milj. euroa. Kunnallistekniikan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 800 000-900 000 euroa. Kustannukset huomioiden ei maista voi maksaa kovin suurta summaa. Kunta laatii HUS:lle uuden tarjouksen lähiaikoina 2.7 Talousnäkymät Taantuman vuoksi tulot eivät kehity, menot sen sijaan kasvavat. Takana on kallis palkkaratkaisu. Budjettia laadittaessa on lähdetty siitä, että tuloveroprosenttia ei nosteta eikä henkilökuntaa lomautettaisi, puhumattakaan irtisanomisista. Palveluista joudutaan siten tinkimään tilapäisesti. Merkittävistä leikkauksista ei ole kysymys. Verotukseen puututaan, johtuen siitä, että kiinteistöverotuksen säännöksiä on lainsäätäjä muuttamassa. Vakituisten asuinrakennusten kohdalla vaihteluvälin alarajan nousun myötä Tuusulan kiinteistöverotusta joudutaan tältä osin nostamaan n. 0,10%. Tämä tuo noin 0,5 miljoonaa euroa lisätuloja kunnalle. Viime päivinä olemme kuulleet viimeinkin viitteitä siitä, että talouskasvu lähtisi käyntiin ensi vuonna. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että edelleen vuodet 2010 ja 2011 ovat vaikeita kuntatalousvuosia. Talousarvion aikataulu 03.08.2009 Taloussuunnitelmakehys (hallitus) 28.09.2009 Osavuosikatsaus II/2009 hallituksessa 02.10.2009 KJ:n TA-info ja valtuuston TA-seminaari 05.10.2009 Kunnanhallituksen TA-kokous (1. käsittely) 12.10.2009 Osavuosikatsaus II/2009 valtuustossa 14.10.2009 Hallituksen TA-kokous (2.käsittely) 19.10.2009 Veroprosentit 2010 ja hallituksen TS-esitys 2010 12 valmis (3.käs.) 16.11.2009 Veroprosentit 2010 ja TS-käsittely 2010 12 valtuustossa 2.8 Keskustelu Kysymys: Joensivu: Olen huolestunut koulusiivouksen tasosta. Tuusulan kunnassa säästetään koulusiivouksista, siivouskertoja on vain 2-3 päivän välein. Kunnan tulisi satsata koulujen yleissiivoukseen enemmän. Kunnan verotulot jäävät n. 3 miljoonaa euroa vajaaksi. Näin ollen jouduttiin puuttumaan näinkin pieneen asiaan. Lappalainen: Budjetissa pysyminen edellytti säästöjä - kunnanvaltuuston päätöksen myötä myös tämän palvelun tasoa on jouduttu laskemaan. Mikäli suuria ongelmia syntyy, tulee palvelutasoa jälleen nostaa. Tämäkin säästötoimenpide jouduttiin tekemään, jotta pysyttäisiin budjetissa. Kysymys: Kuinka paljon säästöjä tuli? Lappalainen Tänä vuonna 50 000 euroa, ensi vuonna n. 100 000 euroa. H. Helasvuo: Toimelan puisto mietityttää. Nyt kun Toimelan puisto on siirtynyt kunnan omistukseen, puistoa ei ole pidetty kunnossa. Mitä kunta aikoo tehdä ensi vuonna? Suihkulähdettä ei ole saatu toimimaan. Ruusupuisto on Kellokoskella keskeinen paikka ja siihen tulisi panostaa. Lappalainen: Alue on arvokas, eikä kunta halua päästää sitä ränsistymään. Asia tulee huomioida tulevissa budjeteissa.
Kysymys: Aurinkokujalla on rakennettu kevyen liikenteen väylä, joka aiheuttaa haittaa. Onko budjetoitu rahaa asian korjaamiseksi? Lappalainen: On varauduttu siihen, että Kuntotaipaleelta koululle toteutettaisiin uusi yhteys. Nykyinen yhteys ei ole asemakaavan mukaisella kohdalla. Kysymys: Joensivu: Ruukin kaatopaikasta kysyisin, että kun Järvenpäässä tehdään puhdistusta, seurataanko hanketta ja sen kustannuksia? Kun puhdistamista tehdään monta vuotta, kuluja tulee vuosittain vähemmän. Asiaan ei ole perehdytty. A. Vainio: Viime vuonna järjestettiin tilaisuus, jossa valtuuston puheenjohtaja Reinikainen oli todennut, että Juhlatalosta on tehtävä Tuusulan kulttuurikeskus. Tämä tulee ottaa huomioon neuvotteluissa. Lisäksi tuon lämpimät terveiset Tuusulan rintamaveteraaneilta. Huhu kertoo, että palvelutalon salit ovat edelleen käytettävissä, mutta jotakin on kuitenkin tapahtumassa? P. Vaino: Kunta on vuokrannut Roselius-säätiöltä senioritalojen yhteiset tilat. Hyvän tuulen tupa on muuttanut Kellokosken senioritalon tiloihin. Roselius-säätiön tilojen varauksesta voi kysyä palvelukoordinaattori Tuula Antilalta, p. 09 8718 3352 Kysymys: Pohjapatoa on suunniteltu. Mikä on tilanne? Lappalainen: Pohjapadon yleissuunnitelman on kunnanhallitus hyväksynyt. Työryhmä on valmistellut vesioikeudellisia lupa-asiakirjoja, jotka ovat valmistuneet keväällä. Kiinteistöosakeyhtiö Kellokosken tehtaiden ja ympäristökeskuksen kesken näkemykset eroavat. Ennen kuin asia on sovittu, ei lupahakemusta voida vesioikeuteen jättää. Vaikka sopimus saataisiin tänä vuonna hyväksyttyä ja lupahakemus siten jätetty, kestää noin vuoden lupahakemuksen käsittelyssä. Patoaltaan yläosan ruoppaukset ja niitot sisältyvät suunnitelmaan. Näitä tosin voidaan hoitaa erillisenäkin asiana, mikäli yleissuunnitelmaa ei saataisikaan eteenpäin. S. Jäätteenmäki-Laari: Kellokosken sairaalan alue on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue. Toimela on kuulunut osaksi sairaalan toimintaa. Voiko tämä rajoittaa Toimelan alueen käyttöä? Honkanen: Kaavaa laadittaessa selvitetään mitä reunaehtoja ympäristö ja kulttuurihistorialliset arvot asettavat. Erityisesti, jos aluetta suunnitellaan yleiseen käyttöön, olisi hyvä olla hankesuunnitelma tai tehdä sitä samaan aikaan asemakaavan muutoksen kanssa. Kysymys: Nummimetsäntien alueella olevat tilapäiset töyssyt eivät toimi. Nummimetsäntietä käytetään oikotienä. Voisiko asialle tehdä jotakin? Lisäksi ongelmana ovat mopot, joilla ajellaan kevyen liikenteen väylillä. Kommentti: Syvälahdentiellä on samanlainen ongelma. Lasten leikkikentän läpi ajetaan läpi mopoilla. Töyssyt eivät tällöin auta, pitäisi saada portti, josta mopolla ei pääse. Lappalainen: Läpiajoliikenne on ongelma pientaloalueella. Jos töyssyjä rakennetaan, tulee saada varmuus, ettei töyssyt aiheuta tärinää viereisille rakennuksille. Jälkeenpäin töyssyjen lisääminen ei ole hyvä ratkaisu. Töyssyjä parempi ratkaisu olisivat kavennukset. Tuusulan kunnassa toimiva Liikenneturvallisuustyöryhmä käy läpi vastaavanlaiset ongelmat ja aloitteet. En lupaa aikataulua ongelman ratkaisemiseksi - Liikennetyöryhmä käsittelee asian. Kommentti: Syvälahdentiellä on sattunut jo onnettomuuksia. Jotakin on tehtävä! Kuntalaisillan jälkeen asiasta tiedusteltaessa liikenneinsinööri Laakso kertoi, että Nummimetsäntien töyssyt aiheuttaisivat suuren riskin lähistön pientalojen rakenteille. Tehtyjen mittausten mukaan raskaan ajoneuvon ajaessa töyssyyn maaperä oli heilahtanut 2 mm 40 metrin päässä. Tämä on ymmärrettävästi erittäin riskialtista rakenteille, joita ei ole paalutettu kantavaan maaperään. Syvälahdentien mopoliikenteen estämiseksi ei voida
rakentaa porttia, josta pääsisi läpi polkupyörällä tai lastenvaunujen kanssa, mutta ei mopolla. Kysymys: Onko kunnalla tarkoitus rakentaa Linjamäkeen viemäriverkko ja milloin? Lappalainen: Tuusulan kunnan verkkosivuilta löytyy valtuuston hyväksymä vesihuoltoverkon laajentamissuunnitelma. Suunnitelma ei ole toteutunut aivan aikataulussa, mutta kuitenkin järjestyksessä. Linjamäki on mukana listassa, toteuttamisvuosiksi on merkitty 2009-2018. Suunnitelmaa päivitetään neljän vuoden välein. Olisi tärkeää saada tiiviiden kyläalueiden alueelle vesihuolto rakennettua vuoden 2014 muutosten vuoksi. 3. Kasvatus- ja sivistystoimen hallintopäällikkö Jari Wäreen puheenvuoro Organisaatiomuutoksen myötä mahdollisuudet yhdistää toimintoja ovat parantuneet. 3.1 Nuorisopalvelut Kellokosken nuorisotila ja Kellokosken rantasauna ovat käytössä. Nuorisotila on avoinna nuorille viitenä iltana viikossa ja rantasaunaa vuokrataan eri toimijoille Kellokosken alueen kasvaessa pohditaan myös vanhojen nuorisotilojen uusimista. Visiona on suunnitella monipuolinen ja nykyaikainen palvelukeskus, jossa on mukana yhteistyökumppaneita esim. kirjasto ja liikuntapalvelut. 3.2 Liikuntapalvelut Liikuntapaikkasuunnitelman 2011 tavoitteina 1. saada liikuntapaikat lähelle kaikkien ihmisten arkea ja lähiympäristöä, 2. liikuntapaikat koulujen, yhdistysten ja aktiivisen liikuntaharrastamisen näkökulmasta 3. hoitovapaa, turvallinen ja saavutettava liikuntapaikka vähentää ylläpitokustannuksia Tämän hetkinen tavoitteena on turvata tällä hetkellä olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnossapito tiukassa taloustilanteessa. On tehtävä priorisointia mm. jääkenttien hoidossa ja muiden liikuntapaikkojen kunnossapidossa. 3.3 Kulttuuripalvelut Lähikirjastopalveluja on parannettu lähikirjaston aukioloaikaa pidentämällä. 3.4 Varhaiskasvatuspalvelut, päivähoito Kellokoskella on kolme kunnallista päiväkotia, yksi yksityinen päiväkoti ja yksi yksityinen ryhmäperhepäiväkoti sekä perhepäivähoitajia. Kunnallisella puolella hoitopaikkatilanne tiukkenee syksyä kohti, mutta yksityisessä päiväkodissa on vapaita paikkoja. Seuraavana investointina on suunnitteilla Roinilan päiväkoti. Rakentamisaika ei vielä täsmentynyt. Impilinnan päiväkoti tarkoitus sulkea Roinilanpellon valmistuttua. 3.5 Kansalaisopisto Toimipisteinä ovat Ruukin koulu, Kellokosken koulukeskus ja Linjamäen koulu. Kurssitarjontana mm. liikuntaa, taide- ja taitoaineita, englannin kieli, pianon- ja harmonikansoittoa, lasten kuvataidekoulu. Kansalaisopistojen ryhmissä on vapaita paikkoja. Kurssitarjonta on monipuolista. Kunnan verkkosivujen kautta voi tutkia tarjontaa.
3.6 Koulut Kellokoskella toimivat kaksi alakoulua, sairaalakoulu sekä yläkoulu ja lukio. Alueen kaikki luokkatilat käytössä. Oppilastilanne on kohtuullinen säästöistä huolimatta. Koko kunnassa luokkakoot jonkin verran kasvavat, mutta tästäkin huolimatta luokkakoko on kohtuullinen ainakin verrattuna naapurikuntiin. Tarvittaessa varaudutaan rakentamaan alakoulun luokkatiloja Roinilan päiväkodin yhteyteen (esim. 1-2 tai 1-4 lk). Roinilanpellolle on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa vain alaluokkia, jotta vältytään kalliiden liikuntatilojen ja teknisten tilojen rakentamiselta. Lukioverkon ratkaisut tulevat ajankohtaisiksi ensi vuosikymmenellä. 3.7 Keskustelu Heli Udd: Jari Wäre: Toimin yksityisenä perhepäivähoitajana. Opettajien liikennekäyttäytymisessä on toivottavaa. Yläasteen ovelle ajetaan kevyen liikenteen väylää. Turvatonta. Jos rakennetaan päiväkoteja tai kouluja, tarvitaan lisää saleja! Salit ovat täynnä. Ruukissa ei ole kunnon teknisen työn tiloja. Ruokailu on kiireistä. Otetaan palaute vastaan. Liikennejärjestelyjen osalta tehdään aina töitä - sekä aikuisten ja lasten osalta. Liikuntasalin rakentaminen on myös kaavakysymys. H. Helasvuo: Mitä tarkoitit, että lukion kohtalo ratkaistaan suuntaan tai toiseen ensi vuosikymmenellä? Wäre: Ratkaistaan, säilyykö lukio Kellokoskella vai ei. Nimenomaan toisen asteen kehittäminen on seikka, johon paneudutaan tulevina vuosina. Tällä on vaikutuksia myös Kellokosken lukioon. H. Helasvuo: Roinilan päiväkodin ja koulun kanssa tulisi tehdä yhteistyötä yli kuntarajojen. Mäntsälän puolella oleva koulu on täynnä. Yhteistyö voisi myös taloudellisesti olla järkevää, jos saadaan mäntsäläläisiä käyttämään Tuusulan kunnan palveluja ja tiloja. H. Helasvuo: Linjapuiston alueelle on suunniteltu päiväkotia. Milloin se toteutetaan? Wäre: Roinilan päiväkoti riittää aluksi, tämän jälkeen toteutetaan uusia päiväkoteja tarpeen mukaan. (Huomiona H. Helasvuon kommenttiin: Linjapuiston alueelle laadittu asemakaavaa, johon on varattu päiväkodille tontti. Kaavaa ei ole vielä hyväksytty.) Kysymys: Wäre: Mikä on Linjamäen koulun käyttöaste? Kuinka paljon on eskarilaisia? Onko tyhjää käyttämätöntä tilaa? Miten eskarilaisten kuljetukset järjestetään, mitkä ovat kustannukset? Tuusulassa on kolme lukion toimipistettä, mutta yksi hallinto voi riittää. Linjamäellä on eskarilaisia n. 15 lasta. Kuntalaisillan jälkeen saatuja Rehtori Janne Mäkisen vastauksia: Linjamäen koulussa on kaksi perusopetusryhmää (1.-2. ja 3.-4. lk.) sekä esiluokka. Kaikki luokkatilat ovat käytössä. Linjamäen koulussa on tämän lisäksi kirjasto, joka on kaikkien em. ryhmien käytössä, sekä teknisen työn luokka, liikuntavälinevarasto ja muita pienempiä varastoja. Koululla on iltakäyttöä yhteistyössä Kansalaisopiston kanssa. Lisäksi koulun tiloja käyttää tarvittaessa vanhempainyhdistys, tiehoitokunta ja muut käyttäjät, jotka sopivat käytöstä rehtorin kanssa tarpeensa mukaisesti. Tyhjää käyttämätöntä tilaa Linjamäen koulussa ei ole. Linjamäen koulussa on 10 esiluokan oppilasta (15.9.2009), joista 6 koulukuljetuksessa - kaikki taksikuljetuksessa. Esiluokka ensimmäistä vuotta Linjamäen koulussa, joten tarkkaa kustannusarviota vaikea antaa, mutta kouluverkkoselvityksen 2008 mukaan kuljetusoppilaan kustannus on noin 1076 /kuljetettava oppilas. Kuljetusoppilaista 3 asuu vaaralliseksi luokitellun tien varressa ja 3:lle kuljetus on myönnetty matkan pituuden mukaan (yli 3 km). Kaikille kuudelle (6) oppilaalle kuljetus myönnettäisiin myös tilanteessa, mikäli he kävisivät Ruukin esiluokkaa.
Ruukin esiluokka täynnä. Opiskelu Linjamäen koulun esiluokalla ei siten lisää kuljetusoppilaiden määrää tai kustannuksia. Kysymys: Valmistetaanko yläasteella ruokaa? Mitä järkeä on tuoda ruoka Hyrylästä kylmänä? Wäre: Ns. Cook & chill -järjestelmä yleistyy myös Tuusulassa. Kylmänä kuljettaminen liittyy laatuun, ei kustannussäästöön. Joensivu: Kouluaterian kuljetuskustannukset ovat pienet verrattuna valmistamiskustannuksiin. On halvempaa keskittää ruoan valmistus yhteen paikkaan. Kysymys: Tällöin ruoan laatu kärsii. Tämä ohjaa nuoria ostamaan roskaruokaa. Yrjö Teikko:: Koulukeskuksessa valmistetaan suurin osa paikanpäällä. On totta, että nykynuoret eivät syö kouluruokaa riittävästi - se on ongelma. Olli Joensuu: Miten kasvatustoimessa kehitetään ylikunnallisia palveluita? Eikö KUUMAkuntayhteistyön nimissä voitaisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä? Wäre: KUUMA-yhteistyöryhmissä on yhteistyön parantamista pohdittu, mutta kuten arvata saattaa, asioiden ratkaiseminen ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi päivähoidon subjektiivinen oikeus rajoittaa järjestelyjä - kunnassa on löydyttävä kaikille oman kunnan päivähoitoikäisille paikka. Ratia: On kunnia-asia, että on kolme lukiota. Jos oppilas ei valitse Tuusulan omaa lukiota, hän vie repussaan valtionavun muualle. Kysymys on siitä, miten koulu ja sen antama opetus kiinnostavat. Terveyskeskushanke onnistui kunnanjohtaja Joensivua lainatakseni "koska se ei ollut KUUMA-hanke". 4. Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pirjo Vainion puheenvuoro 4.1 Sosiaalipalvelut Sosiaalitoimisto jatkaa samaan tapaan kuin aiemmin. Ajanvarauksella pääsee käymään. Työttömyys näkyy myös toimeentulotuen hakijoiden puolella. Kuukausittain tulee noin 20 uutta hakijaa. Olemme silti pystyneet saamaan asiat käsiteltyä alle 7 päivässä. 4.2 Koti- ja laitoshoidon palvelut Kotihoito jatkaa edelleen työskentelyään asiakkaiden kotona selviytymisen tukemiseksi. Roselius-säätiön senioritalossa on yksi työntekijä ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Hyvän Tuulen tupa on siirtynyt Roselius-säätiön tiloihin. Kunta järjestää päivätoimintaa kerran viikossa Kellokoskella asiakkaille, jotka tarvitsevat pientä tukea kotona selviytymiseen. Toivon, että mahdollisuuksien mukaan käytätte Roselius -säätiön senioritalojen yhteisiä tiloja. 4.3 Sikainfluenssa A(H1N1) Sikainfluenssa ei ole vielä laajentunut epidemiaksi. Sikainfluenssavastaanotto on tällä hetkellä keskitetty Hyrylään pääterveysasemalle (Hyryläntie 13). Ennen influenssavastaanotolle tuloa tulee ensin ottaa puhelimitse yhteyttä sairaanhoitajaan - arkisin klo 9-16 p. 040 314 3842 - iltaisin klo 16-22 ja viikonloppuisin klo 8-22 tulee ottaa yhteyttä terveyskeskuksen päivystykseen p. (09) 8718 3760 Lisäohjeita sikainfluenssatartunnan varalta saa myös kunnan verkkosivuilta.
Jos ilmenee myöhemmin tarvetta, myös Kellokoskelle perustetaan palvelupiste. Tuolloin ei kiireettömiä muita terveyspalveluja voitane hoitaa samaan tapaan kuin aiemmin. 4.4 Terveyspalvelut Kellokosken terveysasemalla on kolme lääkärin vakanssia, kaikki täytettyjä. Vastaanottoaikoja saa alle viikon sisään. Tilanne on siten hyvä. Suuterveydenhuollon puolella lisätään lähipalveluna oikomishoitoa. Tarkoitus on, että asiakkaille järjestetään oikomishoitoa torstaisin. Kiireettömään hoitoon saa tällä hetkellä aikoja suuhygienistille lokakuussa ja hammaslääkärille marraskuulle. Tuusulan terveyskeskuksessa on kehitetty diabetes-seulontamalli, johon liittyen ryhmätoiminta alkaa syyskuussa Kellokoskella riskiryhmälle. Tuolloin lääkärin luennolla saat perustietoa metabolisesta oireyhtymästä, diabeteksesta sekä sydän- ja verisuonisairauksista sekä niiden ehkäisystä. Metabolisen oireyhtymän ryhmäohjaukset ovat ensitietotyyppisiä ja alkavat 17.9. Kellokoskella. Ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja niihin voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet. Ryhmäohjausta järjestetään Kellokosken terveysasemalla (2. krs., neuvottelutila) torstaisin klo 18.15-19.30. Terveyspalvelut tuottavat vastaanottopalveluja Mäntsälälle edelleen. Sopimus jatkuu vielä muutamia vuosia eteenpäin. 4.5 Perhekeskus IKIOMA Perhekeskushanke loppuu lokakuussa. Toimintaa jatketaan vuoden loppuun saakka. Perhekeskus IKIOMAn jatkumisesta on tehty valtuustokysymys. Toiminnan jatkumisen osalta on tehty myös vetoomuksia. Perhekeskuksen toiminnan jatkumisen suhteen on kolme vaihtoehtoa: 1. toiminta jatkuu kuten tähänkin saakka 2. toiminta jatkuu avoimen päiväkodin kaltaisena toimintana, eli järjestetään perhekerhoja 3. tilat annetaan järjestöjen käyttöön, jolloin järjestöt toteuttavat erilaisia palveluja Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt, että talousarvioraamin lisäksi perhekeskus jatkaisi nykyisellä tavalla myös ensi vuonna. 4.6 Keskustelu Kysymys: Mitä tarkoittaa pieniä ja isoja ongelmia perhekeskuksessa? Olisiko toiminta vapaaehtoisvoimin toimivaa? Vainio: Palveluja on suunnattu hyvin erilaisille perheille. Toisissa perheissä on suuriakin ongelmia, joita käsitellään ryhmissä. Kysymys: Voiko perhekeskukseen mennä edelleenkin, vaikkei kuuluisi ryhmiin? Vainio: Kyllä. Wäre: Avoin perhekeskus tarkoittaisi sitä, että tiloissa olisi esim. MLL järjestämiä kerhoja. Kommentti: Perhekeskuksen toimintaa ei voi pyörittää talkoovoimin. MLL:llä ei ole resursseja. Kysymys: Wäre: On puhuttu Tuusula-lisän lakkauttamisesta. Mihin naperokerholaiset pääsevät, jos nämä tilat viedään? Etsitään vaihtoehtoja. Tuusula-lisän muutoksella ei ole suurta merkitystä sille, minkä vaihtoehdon vanhemmat valitsevat. Voidaan siis olettaa, ettei kuntalisän muutos lisäisi merkittävästi päivähoitopaikkojen tarvetta. Kurt Ratia: Kuntien yhteistyö toteutui nopeasti terveyskeskusasiassa. M. Kuusisto: Ensimmäinen voitto palveluyhteistyössä kuntarajan yli oli nimenomaan se, että Kellokosken terveysaseman ja koulujen osalta yhteistyö saatiin toimimaan.
5. Kellokosken kehittämistoimikunta ja sen toiminta Kellokosken kehittämistoimikunnan puheenjohtaja Timo Palmgren esitteli lyhyesti toimikunnan toimintaa. Kunnanhallitus on asettanut 11-jäsenisen Kellokosken kehittämistoimikunnan. Toimikunnan tehtävänä on mm. tehdä kunnanhallitukselle esityksiä Kellokosken kehittämiseksi. Toimikunta on ollut aktiivinen ja tänä kautena on kokoonnuttu jo viisi kertaa. Palmgren: Joensivu: Palmgren: Miksi HUS:n maakaupan syntyminen kestää? Milloin tapahtuu jotakin konkreettista? Hinnastako on kysymys? Kysymys on nimenomaan hinnasta. Aktiivisimmat neuvottelut käynnistyivät noin vuosi sitten. Tämän syksyn aikana päästään eteenpäin. Kauppojen toteutuminen on keskustan kannalta erittäin oleellinen asia. Paikalla olleet toimikunnan jäsenet esittäytyivät: Tuomainen-Olson: Ensimmäistä kautta mukana ja toimikunnan varapuheenjohtaja. Olen yrittäjä, koulutan kouluttaja. Soosalu: Toimikunnassa ensimmäistä kautta. Teknisen lautakunnan ja liikennetyöryhmän jäsen. Toivon, että olette yhteydessä minuun liikenneturvallisuuden osalta. Toinen tärkeä asia on perhekeskuksen säilyminen. Kouluihin liittyvät kysymykset myös lähellä sydäntäni. Lähteenaro: Toimikunnassa ensimmäistä kautta - lapsiperheet ovat lähellä sydäntäni. Kurt Ratia: Myös ensimmäinen kausi toimikunnassa. Olen Jokelasta - toivottavasti se ei häiritse. Toimikuntatyö on ollut mielenkiintoista. Olen aiemmin ollut toimittajana. Leppiaho: OIen asunut Kellokoskella vuodesta -90. Toimin yrittäjänä ja työllistän kesällä 60, talvella 10 henkeä. Toimikunnan työssä mielestäni tärkeintä on saada Kellokosken ääni kuulumaan myös Hyrylässä. Olen mukana ensimmäistä kautta, toivottavasti en viimeistä. Joensuu: Ensimmäistä kautta toimikunnassa. Olen varavaltuutettu. Pidän tärkeänä, että Tuusulan kunta on valmis tekemään fiksuja ratkaisuja ennaltaehkäisevä työn suhteen. Perhekeskus on erittäin fiksu ratkaisu myös taloudellisesti. Toinen tärkeä asia on kuntien välinen yhteistyö, senkin vuoksi, kun asun Haarajoella. Pyykönen: Myös mukana ensimmäistä kautta. Pidän tärkeinä erityisesti ympäristö- ja liikenneasioita. Kellokoskelle pitää olla helppo tulla, olla ja lähteä. Toimikuntaan kuuluvat lisäksi Pia Jäntti, Antti Seppälä ja Anni Helasvuo, jotka eivät olleet päässeet mukaan kuntalaisiltaan. Toimikunta toimii kellokoskelaisten äänitorvena kunnanvaltuustoon ja virkamiehiin päin - olkaa yhteydessä meihin, kun haluatte asioita eteenpäin! 6. Yleistä keskustelua Kysymys: Kuusisto: Lähteekö Valtio mukaan Ruukin kunnostukseen? Odottaako kunta, että Toimela kaatuu kumoon? Kirvesmiehentien ja Vanhan Valtatien risteys on jo nyt erittäin kimurantti. Liittymä on Tiepiirin kontolla. Olen tehnyt talousarvioaloitteita Ruukin maaperän puhdistamiseksi siten, että hanke saataisiin ympäristökeskuksen listalle. (Aloite vuoden 2009 valtion talousarvioon: Määrärahan osoittaminen Kellokosken ruukin pilaantuneiden maiden kunnostukseen, 2.500.000 euroa. (Vuonna 2007 tehdyn aloitteen uudistaminen.) Tämän lisäksi eduskunnan ympäristövaliokunta on käynyt Tuusulassa tutustumassa hankkeeseen. Kirvesmiehentien-valtatien liittymän parantamiseen tulee Tiepiirille saada rahaa, mutta hallituksen budjetissa ei ole rahaa muuhun kuin välttämättömyyksiin.
Kaikkonen: Rahaa ei ole - valtio ottaa velkaa. Näin ollen uusien hankkeiden rahoituksen hyväksyttäminen on todella vaikeaa. Suomessa on yli 2 miljardin euron edestä pilaantuneen maaperän puhdistamishankkeita. Siksi ruukin maaperän kunnostamisen odottaminen vaatii kärsivällisyyttä. Kuusisto: Kunnan päättäjät pitävät ruukin kunnostamista tärkeänä. Kuntalaisillan jälkeen maaperän puhdistushankkeissa valvovana viranomaisena toimivasta Uudenmaan ympäristökeskuksesta kerrottiin, että Kellokosken ruukin alueen kunnostaminen ei ole ensi vuoden valtion budjetissa. Uudenmaan ympäristökeskukselle ei ole lähetetty hakemusta kohteen ottamiseksi valtion jätehuoltotyöksi. Hankkeella ei ole vielä pilaantuneen maaperän kunnostuspäätöstä, toteutettavan kunnostuksen kustannusarviota eikä rahoitussuunnitelmaa. Valtio osallistuu yleensä valtion jätehuoltotöissä enintään 50 %:n osuudella hankkeen kokonaiskunnostuskustannuksista. Jos valtion osuus kunnostuskustannuksista on enemmän kuin 300 000 euroa, hanketta esitetään valtion budjettiin nimettynä hankkeena. Tällöin esitys valtion budjettiin tulee tehdä jo kunnostusvuotta edeltävän vuoden keväällä aluekeskuksen talousarvioon. Hankerekisterissä on vuodelle 2013 Ruukin pilaantuneiden maiden puhdistamiseen varattu 5 milj. euroa. Hankkeelle pitää saada määräraha valtionbudjettiin ja tietysti myös kunnan budjettiin. Lisäksi maanomistajan eli Kellokosken tehdaskiinteistöt oy:n on osallistuttava hankkeen kustannuksiin. Kysymys: Wäre: Ruukin koulun kohdalla käy usein niin, että kentältä tulee pallo tielle ja auton eteen. Pallokentän laitaan tarvitaan turvaverkko. Asia otetaan teknisen toimen kanssa vireille. Kysymys: Vanha Valtatien kohdalla on Mäntsälän puolella keskisaarekkeita tehty, mutta ei Tuusulan puolella. Miksi? Lappalainen: Tiepiiri toteutti Mäntsälän puolelle suurehkon kevyen liikenteen väylähankkeen. Olisi ollut luontevaa sen projektin yhteydessä jatkaa Tuusulan puolella yhtälailla pyörätien puuttuva osuus. Tiepiirin mukaan tälle ei kuitenkaan ollut tarvetta, koska kevyen liikenteen väylä on Kellokosken alueella jo toisella puolella tietä. Tiepiirillä ei ole rahaa verkon kehittämiseen, vaan kuntien tulee suunnitella ja toteuttaa näitä hankkeita vaikka kyseessä onkin Tiepiirin väylä. 7. Teknisen johtajan Olli Lappalaisen puheenvuoro 7.1 Kunnan ja valtion (Tiepiirin) yhteistyö Valtion teiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito kuuluu valtiolle. Tiepiiri siirtää kustannusvastuuta kunnille, tästä esimerkkinä Koulutien siirto kunnan hoidettavaksi kaduksi. Valtion teiden parannuksiin liittyy myös byrokratiaa, joka voi viivästyttää hankkeen eteenpäin viemistä. Liikenneturvallisuusasiat ovat jääneet vähemmälle Tiepiirin osalta, kun he ovat joutuneet keskittymään varojen puutteessa pääasiassa teiden ylläpitoon. 7.2 Liikenteelliset ongelmat Kellokosken kehittämistoimikunta on ansiokkaasti löytänyt liikenneverkon ongelmakohdat alueelta. Suurimmat liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden ongelmat keskittyvät Vanhalle Valtatielle: 1. Rajalinnan työpaikka-alueen liittymä 2. Torpparintien liittymä 3. Koulutien-Kirvesmiehentien liittymä 4. koko keskusta alue, myös Carlanderintien liittymä Kevyen liikenteen väylien puutteita löytyy niin ikään:
1. Pohjoisväylä - Tiepiiri on suunnitellut kevyen liikenteen yhteyden ohitustien suunnitelman osalta. Suunnitelma on kuitenkin vanhentunut. 2. Linjatie - Linjatien kevyen liikenteen väylästä on tehty Tiepiirissä tarveselvityksen, mutta siitäkään ei ole tiesuunnitelmaa. 3. Mäntsälän suuntaan Kalliomaantieltä kunnan rajalle Tiepiiri tekee nykyään tiesuunnitelmia vain jos rahoitus hankkeelle on tulollaan. Nykyisellä rahoituksella Tiepiirillä ie ole mahdollisuuksia viedä hankkeita eteenpäin, vaan sälyttää parannushankkeita kunnan kontolle sitä myötä kun kunta suunnittelee uusia asuin- tai työpaikka-alueita teiden varsiin. 7.2 Liikennetyöryhmä Liikennetyöryhmässä on teknisen lautakunnan jäseniä ja virkamiehiä. Liikennetyöryhmän tehtävänä on käydä läpi aloitteita ja koettaa priorisoida parantamishankkeita. Käsiteltäviä ja vastausta odottavia aloitteita on runsaasti. Liikenneturvallisuusmielessä on paljon tehtävää. Paria vakanssia ollaan täyttämässä, mikä jatkossa näkyy myös parantamishankkeiden aikatauluissa. 7.3 Parantamissuunnitelmat Carlanderintien liittymän kevyen liikenteen turvallisuutta on varauduttu parantamaan suojatiesaarekkeella. Koulujen väli koulutiellä on toki suurennuslasin alla. Liikennevalojen säätäminen ja mahdollinen ajoradan kaventaminen ovat työlistalla. Kirvesmiehentien ja Vanha Valtatien liittymän parantaminen on tarpeen myös suojatiesaarekkein. Suunnitelma on tehty. Lappalainen esitteli suunnitelman: Suojatiesaareke on suunniteltu pohjoiseen haaraan Vanhalle valtatielle ja läntiseen haaraan Koulutielle. Järvenpäästä tulijoille on vasemmalle kääntyville suunniteltu oma kaista. Parantamishankkeen hinta on jonkin verran yli 100 000 euroa. Samankaltaisia toimenpiteitä pitäisi tehdä muihinkin vastaaviin liittymiin. Kysymys: Pitääkö jalan kulkea liittymän pohjoispuolelta? Liittymän eteläpuolella olevan bussipysäkin kohdalta oikaistaan kuitenkin tien yli. Lappalainen: Tila ei riitä suojatiesaarekkeelle liittymän eteläpuolella, ellei katualuetta levitetä viereisten yksityisessä omistuksessa olevien kiinteistöjen puolelle. Kysymys: Tulisiko eteläpuolelle kuitenkin suojatie, vaikkei saareketta? Lappalainen: Ei. Turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan saareke, jolle ei ole tilaa. Kysymys: Onko alikulku mahdollinen? Lappalainen: Jo rakennetussa ympäristössä se on hankalaa. Tilaa ei sillekään ole - mentäisiin tontin puolelle, varsinkin jos liikerakennus halutaan toteuttaa nykyisen pikaruokapaikan ja taksikopin kohdalle. Kysymys: Jos Kirvesmiehentien alkuun tulee uusi kauppa, toimiiko liittymä? Lappalainen: Asiaa täytyy tutkia. On melko vähän tilaa tehdä parannustoimenpiteitä. Kommentti: Liikenneturvallisuusryhmän pitäisi tulla paikalle katsomaan minkälainen tilanne on ruuhka-aikaan. Kommentti: On turha puhua koko risteyksestä. Liittymä on Tiepiirin. Mieluummin pitäisi puhua patoaltaalle portin rakentamisesta ja Carlanderintien liittymän valojen rakentamisesta Soosalu: Liikennetyöryhmäläisenä voin vakuuttaa olevani erittäin huolestunut. Keskisaarekkeet on vähimmäisratkaisu, mikä tulisi toteuttaa pikaisesti. Lappalainen jatkoi esitystään parantamissuunnitelmista: Osayleiskaavaehdotuksessa on ohitustien linjaus, johon liittyi kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylä.
Uusissa kaavoissa onkin varauduttu kiertoliittymien rakentamiseen Rajalinnassa, Carlanderintieillä ja myöhemmin Toimelantiellä. Tällä tavoin syntyisi taajamaan tullessa eräänlaiset portit, joiden myötä ajonopeudet putoaisivat luonnollisesti. Tämän lisäksi parantamistoimenpiteinä ovat suojatiesaarekkeet ja muut katuympäristöön tehtävät parannukset, joilla voidaan hillitä ajonopeuksia, eli reunakivelliset jalkakäytävien rakentaminen, puiden ja pensaiden istuttaminen ja ajoväylien kaventaminen. Kaikillä näillä toimilla saadaan Vanhan Valtatien turvallisuutta - ja viihtyisyyttä - parannettua. Vanhan Valtatien parantaminen on kokonaisuus Kirvesmiehentien liittymästä Mäntsälän rajalle, jota voidaan toteuttaa osissa. Linjatien varressa on varauduttu pyörätien toteutukseen. Pohjoisväylän varteen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Lappalainen kertoi, että kunta on esittänyt väylän rakentamista vuosia Tiehallinnolle, jonka tie Pohjoisväylä on. Niin ikään Pohjoisväylän nopeusrajoitusten muuttaminen on Tiehallinnon asia. 7.4 Linja-autoliikenne Vuoroja on lakkautettu, mikä on valitettavaa ja syystäkin tämä on kirvoittanut kommentointia. Linjaautoliikenne on Järvenpään ja Kellokosken välillä markkinalähtöistä linjalupaliikennettä, mikä tarkoittaa, että liikennöitsijät voivat hakea lääninhallitukselta lupaa lakkauttaa linjoja. Kuntien vastustuksesta huolimatta lääninhallitus on antanut luvan lakkauttaa linjoja. Kunnilla ei ole mahdollisuutta näillä budjeteilla kesken vuotta ostaa liikennettä, joka paikkaisi tilannetta. Vain Sampo-liikenne on paikkaamassa syntynyttä vajetta. Sampo-liikenne jatkuu maaliskuun loppuun. Järvenpään kanssa on keskusteltu, että voitaisiin kilpailuttaa linja 22:a niin, että se kävisi myös Kellokoskella. Tällä tavoin saataisiin kustannussäästöjä, mutta kuitenkin noin 100 000 euroa tarvittaisiin ostoon. Lääninhallituksella ei myöskään ole ollut rahoja ostaa vuoroja - heidän tuki kunnille on myös pienentynyt. Nopeaa ratkaisua ei siten ole. Yhteistyö Järvenpään kanssa on nähdäkseni nopein keino. Sampo-liikenteen lakkauttamisen kautta saataisiin säästöjä. Muilta kustannuskohdilta, puistojen ja kiinteistöjen kunnossapidosta on pitänyt säästää, jotta on saatu rahat riittämään joukkoliikenteen budjetin puolella. 8. Adressi liikenneongelmien ratkaisemiseksi Kellokosken kehittämistoimikunta luovutti adressin liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tuusulan kunnalle. Adressin johdannossa kerrotaan: "Kellokosken taajaman alueella on liikenteen kannalta runsaasti parannettavaa, erityisesti tietyissä liittymissä ja keskusta-alueella. Kuitenkin varsin vähän parannuksia on kunnan tai Tiehallinnon puolesta tehty. Kellokosken kehittämistoimikunta on kerännyt adressin, jonka allekirjoitti 8.9.2009 mennessä 285 henkilöä, jotta näihin liikenteellisiin epäkohtiin saataisiin parannuksia mahdollisimman pikaisesti." 9. Kuntalaisillan päättäminen Puheenjohtaja Merja Kuusisto kiitti kuntalaisia aktiivisesta keskustelusta ja esitti toiveen, että kuntalaiset olisivat aktiivisesti yhteydessä kehittämistoimikuntaan ja muihin alueen päättäjiin Kellokosken kehittämiseksi. Kiitos osanottajille!
Pöytäkirjan laati 11.9.2009 Asko Honkanen Kellokosken kehittämistoimikunnan sihteeri p. 040 314 2012 Jakelu: kunnan verkkosivut Kellokosken kirjasto kunnanvaltuuston jäsenet kunnanhallituksen jäsenet Kellokosken kehittämistoimikunta