KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUS- OPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

2009 KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUS- OPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Esa Kohtamäki Audiator kehittämispalvelut 2.5.2009

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2/40 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 5 3. OPETUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA VALTIONOSUUSVERTAILU 7 3.1. Esiopetus 9 3.2. Perusopetus 10 3.3. Lukio 12 4. OPPILASMÄÄRÄT JA VÄESTÖENNUSTEET 12 5. TOIMIPISTEIDEN ESITTELY JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15 5.1. Lounainen palvelualue 16 5.2. Lounaisen palvelualueen kehittämissuunnitelma 19 5.3. Kemiönsaaren keskeinen palvelualue 22 5.4. Kemiönsaaren keskeisen palvelualueen kehittämissuunnitelma 24 5.5. Pohjoinen palvelualue 25 5.6. Pohjoisen palvelualueen kehittämissuunnitelma 29 sivu 6. LÄHIKOULUN OSOITTAMINEN 32 7. KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- VAIHTOEHDOT 32 8. ARVIOT TALOUDELLISISTA SÄÄSTÖISTÄ JA LISÄKULUISTA 34

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 3/40 1. JOHDANTO Kemiönsaaren kunta on tilannut Audiator Kehittämispalvelulta Kemiönsaaren esi- ja perusopetuksen kouluverkon kehittämissuunnitelman. Kemiönsaaren kunta aloitti toimintansa 1.1.2009, jolloin Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnat yhdistyvät uudeksi kunnaksi. Kuntajakolain 9 :ssä todetaan, että kuntien kokonaisliitoksissa on velvoite tehdä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja sen lisäksi suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusosaa on noudatettava kolme vuotta, jos ei ole erikseen sovittu lyhyemmästä sopimusajasta. Kemiönsaaren yhdistymissopimuksen liitteessä (Kemiönsaaren palvelurakenteen yhdistämissuunnitelma) on sivistystoimen osalta sovittu seuraavaa: Yleisesti Sivistys käsittää kunnallisena palveluna kaikkea pienten lasten kasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja kirjastopalveluihin. Kuntaliitoksen yhteydessä päivähoito sekä aamu- ja iltapäivähoito siirtyvät sivistysosastolle. Opetus Opetus on yksi kunnallisen palvelutuotannon peruspalveluista. Kemiönsaarella tulisi olla maantieteellisesti kattava kouluverkko. Mikäli oppilasmäärät laskevat edelleen, täytyy valmistautua ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin kouluverkon osalta. Kaikissa tilanteissa on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka takaavat kokoaikaisia opettajanvirkoja luonnollisine aineyhdistelmineen pätevien opettajien houkuttelemiseksi ja opetuksen laadun säilyttämiseksi. Saaristo ja sen erityistarpeet tulisi huomioida kaikissa ratkaisuissa. Suuntaviivoja vedettäessä laadulliset ja taloudelliset tekijät tulee asettaa kylärajojen ja entisten kuntarajojen edelle. Päivähoito järjestetään niin, että jokaisessa toimipaikassa on henkilökuntaa, jolla on varhaiskasvatukseen liittyvä koulutus. Esikoulujen tulee toimia joko päivähoidon tai koulun yhteydessä. Minimiryhmäkoko on keskimääriin kolmen vuoden aikana kuusi oppilasta, ellei ole kyse saaristo-oloista tai kielikysymyksestä. Perusopetuksessa vuosikurssien 1-6 minimikoko on kolmen opettajan koulu, poikkeuksen saaristo. Mikäli oppilaspohja laskee alle kolmen opettajaan oikeuttavaan määrään, voi jokin muu kasvatuksen ja koulutuksen osa-alue toimia korvaavana toimintana, mikäli toimitilat siihen soveltuvat. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa vuosikursseilla 7-9, aloitetaan laajennettu ja hyvin suunniteltu yhteistyö yhteisten opettajienvirkojen osalta kahdessa kouluyksikössä. Suomenkielisessä perusopetuksessa, vuosiluokilla 7-9, vuosiluokat pienenevät siinä määrin, että täytyy tehdä päätös koulurakenteesta, jotta voidaan taata riittävä oppilasmäärä toimivalle kouluyksikölle.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4/40 Kemiönsaaren lukio-opetus säilytetään. Verkkopohjainen opetus yhteistyössä muiden lukioiden ja kunnan kansalaisopiston kanssa tulee luonnolliseksi osaksi lukion arkipäivää. Lukio profiloi ja markkinoi toimintaansa aktiivisesti houkutellakseen oppilaita myös saaren ulkopuolelta. Yhteistyö toisen asteen ammattikoulutuksen kanssa jatkuu ja mahdollisuuksia kaksoistutkinnon suorittamiseen parannetaan. Talous sekä investointi- ja kehityshankkeet - Esikoulun uusien toimitilojen rakentaminen Amosparkens skolan yhteyteen. - Nivelaxin kokopäiväkoulu ja varhaiskasvatus (0-12 vuotta). Kemiönsaaren koulu- ja oppilaitosverkon kehittämissuunnitelman tarkoituksena on tuoda esiin vaihtoehtoiset ratkaisut Kemiönsaaren koulu- ja oppilaitosverkon kehittämiseksi siten, että oppilaille voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvin toimiva esi- ja perusopetuksen verkko. Paineita koulu- ja oppilaitosverkon tarkastelulle luovat lisäksi Kemiönsaaren laskevat oppilasmäärät, heikkenevä huoltosuhde ja talouden taantuma. Peruskouluikäisten määrä putoaa oppilasennusteen mukaan seuraavan kuuden vuoden aikana 709 oppilaasta 587 oppilaaseen. Vähennys on 122 oppilasta eli noin 17,2 % tämän lukuvuoden tasosta. Kemiönsaaren tämänhetkiset pienet koulut ja pienet oppilasmäärät luokissa nostavat oppilaskohtaiset kulut selkeästi yli valtakunnallisen keskiarvon. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Kemiönsaaren työikäisten väestöosuus pienenee seuraavan 15 vuoden aikana noin 3 % ja eläkeikäisten osuus kasvaa noin 8 %. Tästä aiheutuu se, että työssäkäyvien veronmaksajien määrä laskee ja toisaalta eläköitymisestä ja väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot kasvavat huomattavasti. Prosenttilukujen muutos merkitsee myös sitä, että entistä harvemman työtuloilla maksetaan entistä useamman elinkuluja. Ikääntyneiden lisääntyminen näkyy suoraan nopeasti kasvavina sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksina. Tällöin kunnan mahdollisuudet rahoittaa muuta palvelutuotantoa, kuten esimerkiksi varhaiskasvatusta tai perusopetusta heikkenee. Menojen rahoitus vaatii tulojen (verojen) lisäämistä ja palvelurakenteen muuttamista Talouden taantuma heikentää merkittävästi tulevina vuosina kunnan tulorakennetta erilaisten verotulojen laskiessa ja lisää sosiaalitoimen kuluja toimeentulomenojen kasvun muodossa. Suunnitelmatyö perustuu rehtoreilta ja sivistysjohtajalta saatuihin toiminnan järjestämisen kuvauksiin, asiakirjoihin ja tietoihin kiinteistöistä, henkilöstöstä sekä henkilökohtaiseen vierailuun kouluissa ja päiväkodeissa. Kustannustarkastelussa on käytetty tilinpäätöstietoja sekä väestörekisterin ja opetushallituksen talousraportteja. Esa Kohtamäki

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5/40 2. KEMIÖNSAAREN ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKON KEHITTÄMIS- SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Tuottavuus, tehokkuus ja taloudellisuus Kemiönsaaren yhdistymissopimuksella on sovittu, että palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Palveluiden tuottamisessa kunnan tulee mitoittaa tuotanto palvelutarpeen ja käytettävissä olevien taloudellisten resurssien mukaan. Kunta voi itse vaikuttaa tuotantonsa määrään, laatuun ja kohdentamiseen. Tuottavuudella mitataan sitä, kuinka paljon tietyllä panosmäärällä saadaan aikaan. Opetustoimen osalta henkilöstökulut muodostavat suurimman osan kuluista. Tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi jakamalla yhden opettajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut oppilasmäärällä. Yhden opettajan palkka sivukuluineen on noin 50.000 euroa vuodessa. Kymmenen lapsen opettamisesta muodostuu oppilaskohtaisiksi palkkamenoiksi 5.000 euroa vuodessa ja 20 oppilaan opettamisesta vastaavasti 2.500 euroa. Seuraavaksi suurimmat oppilaskohtaiset menot muodostuvat kiinteistökuluista. Opetuksen palkkakustannusten osuus vuonna 2007 oli esimerkiksi Kemiön osalta 5.386 euroa oppilasta kohden. Sen osuus yleisopetuksen oppilaskohtaisista menoista oli 68,2 %. Kiinteistömenojen osuus oli vastaavasti 12,6 %. Kouluruokailuun tai kirjojen ostamiseen tarkoitettujen määrärahojen huomattavallakin leikkauksella saavutettaisiin näin ollen vain vähäisiä säästöjä. Tehokkuudella mitataan sitä, kuinka paljon enemmän tietyllä panosmäärällä voitaisiin saada aikaan. Vertailtaessa kahta koulua keskenään voidaan tehokkuutta vertailla niiden kesken esimerkiksi oppilasryhmien koolla. Vertailtaessa kahta koulua keskenään, jossa ensimmäisessä koulussa oppilasryhmien keskikoko on 20 oppilasta ja toisessa 15 oppilasta, voidaan todeta suuremman luokan opettamisen olevan 33,3 % tehokkaampaa kuin pienemmän. Edellä kuvatut ovat taloudellisia mittareita, joiden avulla voidaan laskea kustannustehokkuutta ja taloudellisuutta. Opetuspalveluiden laadukkuus Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ja tuntijako on laadittu yhtenäistä yhdeksänvuotista perusopetusta varten, jolloin muodostuu opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Yhtenäisellä kokonaisuudella taataan kunnan kaikille oppilaille toiminnallisesti ja pedagogisesti yhtenäinen perusopetus riippumatta siitä, millä luokka-asteella tai missä koulussa hän opiskelee. Pedagogisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen perusopetuksen toteuttamisen varmistamisella on vahvat pedagogiset perusteet. Yhtenäisyydellä halutaan turvata oppilaalle yhtenäinen ja johdonmukaisesti etenevä oppimispolku. Tämä vaatii rohkeata tarkastelutapaa suunniteltaessa uutta koulu- ja oppilaitosverkkoa. Opetusta tulee järjestää entistä enemmän oppilaan oppimisen näkökulmasta.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 6/40 Suunniteltaessa uutta esi- ja perusopetuksen kouluverkkoa on Kemiösaaren perusopetuksen yhtenäisyyden vahvistamiseksi mietittävä ratkaisuja yhteistyön lisäämiseksi ja hallinnollisesti yhtenäisiä peruskouluja. Yhtenäiskouluilla haetaan joustavia ratkaisuja sekä tilojen että opettajien osalta. Laadukas oppimisympäristö tukee oppimista. Opetussuunnitelman perusteet lähtevät siitä, että osallistuva kansalaisuus ja toiminta työelämässä vaativat yhä monipuolisempia tietoja ja taitoja sekä kykyä sopeutua muutokseen ja sietää epävarmuutta. Opetussuunnitelma korostaa oppimisympäristöjen merkitystä oppimisprosessissa. Parhaimmillaan hyvä oppimisympäristö mahdollistaa aktiiviseen ja monipuoliseen opiskeluun ja yhteistyöhön. Opiskelutilat ja välineet tulee järjestää siten, että ne mahdollistavat tasapuolisesti monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Oppimisympäristön tulee olla esteettinen ja fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja oppilaan terveyttä tukeva. Eri oppiaineissa tarvitaan erilaisia oppimista tukevia työtapoja ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti opetuksessa tulee käyttää kullekin oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Toteutettaessa yhdysluokkaopetusta on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. Mitä useampi vuosiluokka yhdysluokaan kuuluu sitä suurempia pedagogisia haasteita tämä asettaa opettajalle. Yhdysluokkaopiskelu vaatii myös oppilaalta suurempaa keskittymiskykyä ja kykyä toimia itsenäisesti.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 7/40 3. OPETUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA VALTIONOSUUSVERTAILU Seuraavissa taulukoissa on yhdistetty Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien tiedot vuosilta 2001, 2004-2007. Kolmen kunnan yhdistetystä tilastosta muodostui laskennallinen tilastopohja Kemiönsaaren vertailulle. Kolme kuntaa ovat olleet erilaisia ja niiden keskinäinen vertailu on hankalaa jo siksi, että niiden valtionosuusperusteet ovat olleet erilaiset. Taloustietojen tilastoinnissa on myös eroja, koska käytettävissä olleet ohjelmat ovat olleet erilaisia. Tilastoista on jätetty pois vuodet 2002 ja 2003. Vuosi 2001 on mukana siksi, että sen avulla voidaan vertailla muutosta 2001 2007. Tilastoluvuissa ei ole mukana vuoden 2008 tietoja, koska niistä ei ole ilmestynyt vielä valtakunnallisia tilastoja. Kemiönsaaren lukuja on vertailtu koko maan keskiarvoihin ja viiteryhmään. Viiteryhmän muodostaa joukko vastaavia kuntia. Dragsfjärdin ja Kemiön osalta niitä on 63 kappaletta ja Västanfjärdin osalta 8 kuntaa. Laskelmissa käytetyt euromäärät on pyöristetty euron tarkkuudelle. Asukasluku Kemiönsaaren yhteenlaskettu asukasluku oli vuonna 2001 7.614 asukasta ja vuonna 2007 vastaavasti 7.383. Asukasluku laski edellä mainittuna vuosina yhteensä 231 asukkaalla. Kemiönsaari 2001 2004 2005 2006 2007 Asukasluku 7.614 7.491 7.462 7.425 7.383 Taulukko 1, Kemiönsaaren asukaslukukehitys 2001 2007. Opetustoimen menot ja tulot Opetustoimen nettomenot kasvoivat vertailuajankohtana 1.638.000 euroa. Vuonna 2007 nettomenot asukasta kohden olivat 1.039 euroa, jossa oli kasvua vuoteen 2001 verrattuna 247 euroa. Vastaavana ajankohtana koko maan vertailussa kasvua oli 158 euroa ja viiteryhmässä 208 euroa. Ero maan keskiarvoon verrattuna on 89 euroa asukasta kohden ja vertailuryhmään vastaavasti 39 euroa asukasta kohden. Asukasta kohden Kemiönsaari käytti opetustoimessa 142 euroa enemmän viiteryhmän kuntiin verrattuna ja maan keskiarvoon verrattaessa 243 euroa enemmän asukasta kohden. Vuonna 2007 Kemiönsaari käytti vertailuryhmään verrattuna 1.793.308 euroa enemmän rahaa opetustoimen järjestämiseen. Maan keskiarvoon verrattuna vastaava ero oli 1.048.386 euroa. Huomioitavaa on lisäksi se, että kasvu Kemiönsaarella on ollut suurempaa viiteryhmän ja koko maan keskiarvoihin verrattuna.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8/40 Kemiönsaari 2001 2004 2005 2006 2007 muutos 01-07 Nettomenot 6.034.000 6.982.000 7.191.000 7.389.000 7.672.000 1.638.000 Opetustoimen tulot 350.000 284.000 337.000 305.000 374.000 24.000 Opetustoimen nettomenot eur/as 792 932 964 995 1.039 247 Koko maa keskimäärin 738 848 875 898 897 158 Viiteryhmä 588 688 731 763 796 208 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -1.554.719-1.827.327-1.735.015-1.724.813-1.793.308-238.589 Nettomenot tässä taulukossa muodostuvat vähentämällä opetustoimen menoista opetustoimen tulot. Tuloissa ei ole huomioitu opetustoimen valtionosuuksia. Tuloa ovat esim. koulujen keittiöiden myyntitulot muille palveluntuottajille. Taulukko 2, Kemiönsaaren opetustoimen nettomenot ilman valtionosuuksia vuosina 2001 2007. Seuraavassa taulukossa on huomioitu sektorin valtionosuudet. Vuosi 2001 on jätetty taulukosta pois valtionosuuksien maksuperusteiden muutoksen aiheuttaman vertailuongelman vuoksi. Opetustoimen nettomenot 2007 valtionosuudet huomioiden oli 582 euroa asukasta kohden, koko maan keskiarvo oli 570 euroa ja viiteryhmän vastaavasti 629 euroa. Verrattaessa nettomenoja edellisen taulukon nettomenoihin voidaan todeta, että valtionosuudet huomioivat hyvin Kemiönsaaren erityisolosuhteet kaksikielisenä saaristokuntana. Kemiönsaaren nettomenot ovat kasvaneet vuodesta 2004 111 eurolla asukasta kohden. Vastaava luku koko maan vertailussa on 90 euroa. Viiteryhmässä opetustoimen nettomenot olivat 47 euroa suuremmat. Viiteryhmän nettomenot nousivat selkeästi enemmän. Ero selittyy viiteryhmäkuntien osalta sillä, että kulut ovat kasvaneet valtionosuuksia nopeammin. Yksikköhintojen noususta huolimatta nettovaltionosuus on laskenut kunnan rahoitusosuuden voimakkaan kasvun myötä. Tulojen osuus valtionosuudet mukaan lukien oli vuonna 2007 46,64 %. Ilman valtionosuuksia laskettuna Kemiönsaari käytti opetustoimen nettomenoina vuonna 2007 viiteryhmään verrattuna 1.793.308 euroa enemmän (taulukko 2), mutta laskennalliset valtionosuudet huomioiden 348.804 euroa vähemmän.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 9/40 Kemiönsaari Opetustoimen tulot lisättynä opetustoimen valtionosuuksilla 2004 2005 2006 2007 muutos 04-07 Opetustoimen menot 7.266.000 7.528.000 7.694.000 8.046.000 780.000 Opetustoimen tulot ml. sektorin valtionosuudet 3.735.333 3.674.394 3.784.616 3.752.616 17.283 Tulojen %-osuus menoista 51,41 48,81 49,19 46,64-4,77 Opetustoimen nettomenot eur/asukas 471 516 527 582 111 Koko maa keskimäärin 480 520 558 570 90 Viiteryhmä 102 159 598 629 527 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -2.770.245-2.666.695 534.423 348.804 3.119.049 Nettomeno 3.530.667 3.853.606 3.909.384 4.293.384 762.717 Nettomenot tässä taulukossa muodostuvat vähentämällä opetustoimen menoista opetustoimen tulot, jotka sisältävät myös opetustoimen valtionosuuden. Taulukko 3, Kemiönsaaren opetustoimen nettomenot huomioiden valtionosuudet vuosina 2004 2007. 3.1. ESIOPETUS Esiopetuksella tarkoitetaan kasvatusta ja opetusta, jota annetaan lapselle koulun alkamista edeltävänä vuonna. Perusopetuslaissa säädetään lapselle oikeus maksuttomaan esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Lapsen huoltaja päättää esiopetukseen osallistumisesta. Yhteen päivään saa kuulua enintään viisi tuntia esiopetusta. Kemiönsaarella esiopetuksen tuottaa kunnan päätöksen mukaisesti päiväkodit ja Hitis-Rosala skola. Esiopetuksen aiheuttamat nettomenot (menot - tulot, valtionosuudet huomioon otettaessa) olivat vuonna 2007 54 euroa asukasta kohden ja esikoululaista kohden 5.625 euroa. Verrattuna viiteryhmään oli nettomeno asukasta kohden lähes sama, eli 57 euroa asukasta kohden. Tämä kertoo valtionosuusjärjestelmän tasaavasta vaikutuksesta. Nettomeno esiopetuksen oppilasta kohden oli viiteryhmässä 6.128 euroa, jolloin eroksi muodostuu 503 euron erotus esiopetuksen oppilasta kohden. Esiopetusoppilaiden määrä on ollut lievässä laskussa ja esiopetus on tuotettu 503 euroa edullisemmin verrattuna viiteryhmään, mutta maan keskiarvoon verrattuna oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet 543 euroa suuremmat.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 10/40 Kasvu oppilaskohtaisissa nettomenoissa 2001-2007 on Kemiönsaaren kohdalla ollut 1.656 euroa ja vastaavasti viiteryhmässä 2.052 euroa ja koko maassa 1.573 euroa esiopetuksen oppilasta kohden. Kemiönsaarella esikoulupalveluita tuottavat: Pjonkis, suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu Hulta, suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu Furubo, ruotsinkielinen esikoulu Sofia, ruotsinkielinen esikoulu Hitis-Rosala, ruotsinkielinen esikoulu Kemiönsaari (Esiopetuksessa sosiaali- ja opetustoimi yhdessä) 2001 2004 2005 2006 2007 muutos 01-07 Esiopetus, menot 385.000 386.000 386.000 428.000 405.000 20.000 Esiopetus, nettomenot eur/as 51 51 51 57 54 3 Koko maa keskimäärin 41 51 53 55 54 13 Viiteryhmä 36 47 55 55 57 20 Esiopetuksessa oppilaita kpl 97 69 84 74 72-25 Nettomeno/oppilas 3.969 5.594 4.595 5.784 5.625-1.656 Koko maa keskimäärin 3.508 4.799 4.799 5.157 5.082 1.573 Viiteryhmä 4.076 7.815 6.656 5.864 6.128 2.052 Tässä taulukossa nettomenot muodostuvat vähentämällä esiopetuksen menoista saadut esiopetuksen tulot valtionosuus mukaan laskettuna. Taulukko 4, Kemiönsaaren esiopetuksen nettomenovertailu 2001 2007. 3.2. PERUSOPETUS Perusopetus on yleissivistävää koulutusta, jonka oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta. Perusopetus on maksutonta ja tuottaa kaikille saman jatkoopintokelpoisuuden. Perusopetuksen tavoitteena on opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille yhdenvertainen koulutuksellinen perusta. Tavoitteena on myös tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Oppivelvollisille perusopetusta annetaan yleensä peruskoulussa. Peruskoulu käsittää luokat 1-9, ja se on tarkoitettu koko ikäluokalle (7-16 v.) Kuuden ensimmäisen vuoden aikana opetusta antaa yleensä luokanopettaja, joka opettaa kaikkia tai useimpia aineita. Kolmen ylimmän luokan opetus on tavallisesti aineenopetusta, jolloin eri oppiaineita opettavat aineenopettajat.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 11/40 Ruotsinkielistä perusopetusta antavat: Amosparkens skola Björkboda skola Dalsbruks skola Dragsfjärds centralskola Hitis-Rosala skola Kimitonejdens skola Tjuda skola Västanfjärds skola Ytterkulla skola Suomenkielistä perusopetusta antavat: Kemiönsaaren keskuskoulu Mjösundin koulu Taalintehtaan koulu Perusopetuksen nettomenot asukasta kohden 2001 2007 ovat kasvaneet 212 euroa ollen vuonna 2007 887 euroa. Kasvua koko maahan verrattuna oli 73 euroa ja vertailuryhmään 28 euroa enemmän asukasta kohden. Rahaa käytettiin vuonna 2007 viiteryhmän keskiarvoon nähden 1.134.859 euroa enemmän. Vuonna 2007 Kemiönsaaren perusopetus maksoi asukasta kohden koko maan keskiarvoon verrattuna 157 euroa enemmän ja viiteryhmään verrattuna 154 euroa enemmän. Perusopetus Kemiönsaari 2001 2004 2005 2006 2007 muutos 01-07 Asukasluku 7.614 7.491 7.462 7.425 7.383-231 Perusopetus, menot 5.398.00 0 6.044.00 0 6.361.00 0 6.538.00 0 6.760.00 0 1.362.000 Perusopetus, nettomenot eur/as 675 786 827 857 887 212 Koko maa keskimäärin 591 686 713 733 730 138 Viiteryhmä 550 638 675 705 733 183 Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden -953.865-1.114.276-1.133.022-1.125.186-1.134.859-180.994 Nettomenot 5.139.000 5.890.000 6.171.000 6.363.000 6.547.000 1.408.000 Nettomenot muodostuvat tässä taulukossa vähentämällä perusopetuksen menoista perusopetuksen tulot ilman valtionosuuksia. Taulukko 5, Kemiönsaaren perusopetuksen nettomenot asukasta kohden vuosina 2001-2007. Perusopetuksen oppilasmäärä on laskenut vertailuvuosina 55 oppilaalla. Nettomenot oppilasta kohden oli 2007 9.698 euroa, joka on viiteryhmään nähden

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 12/40 vain 14 euroa suurempi oppilasta kohden. Nettomenojen kasvu on ollut kuitenkin Kemiönsaaren kunnissa suurempi. Nettomenojen kasvu vuodesta 2001 vuoteen 2007 oli 3.094 euroa, mikä on viiteryhmän kuntiin verrattuna 557 euroa enemmän ja koko maan keskiarvoon verrattuna 855 euroa enemmän. Vuonna 2007 koko maan keskiarvoon verrattuna Kemiönsaarella käytettiin perusopetukseen 2.220 euroa enemmän oppilasta kohden. Jos perusopetus olisi tuotettu maan keskiarvon mukaisesti, olisi palvelut tuotettu 1.601.600 euroa edullisemmin. Perusopetus, Kemiönsaari 2001 2004 2005 2006 2007 muutos 01-07 Perusopetus, oppilasmäärä 783 797 776 773 728-55 Nettomeno/oppilas 6.603 8.412 8.720 9.250 9.698 3.094 Koko maa keskimäärin 5.239 6.225 6.579 6.885 7.478 2.239 Viiteryhmä 7.146 7.813 8.552 9.042 9.684 2.537 Ero viiteryhmään eur/oppilas 543-599 -168-208 -14-557 Nettomenot muodostuvat tässä taulukossa vähentämällä perusopetuksen menoista perusopetuksen tulot ilman valtionosuuksia. Taulukko 6, Kemiönsaaren perusopetuksen nettomenot oppilasta kohden vuosina 2001 2007. 3.3. LUKIOKOULUTUS Lukio antaa yleissivistävää opetusta noin 16 19-vuotiaille opiskelijoille. Lukio jatkaa peruskoulun opetustehtävää ja antaa kelpoisuuden kaikkiin korkeaasteen opintoihin. Kimitoöns gymnasium tuottaa ruotsinkielistä lukiopalvelua. Suomenkieliset lukio-oppilaat opiskelevat pääasiassa Turussa ja Salossa. Lukiokoulutuksen vuosikate vuonna 2007 oli 643.000 euroa. Nettomenot asukasta kohden oli 87 euroa ja oppilasta kohden 8.351 euroa. Vertailua ei voida suorittaa viiteryhmään, koska vain muutamalla viiteryhmän kunnalla on oma lukio. Vertailu maan keskiarvoon osoittaa, että opetus Kemiönsaaren lukiossa asukasta kohden oli 2007 38 euroa edullisempaa mutta oppilasta kohden 2367 euroa kalliimpaa. Merkittävä ero selittyy sillä, että lukio on pieni ja että suomenkieliset oppilaat käyvät lukionsa naapurikunnissa. Muualla käyvien lukiolaisten tuoma valtionosuus maksetaan suoraan opetuksen järjestävälle kunnalle. Lukion nettomenojen kasvu 2001 2007 on ollut huomattavasti suurempaa kuin maan keskiarvo.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 13/40 Lukio Kemiönsaari 2001 2004 2005 2006 2007 muutos 01-07 Lukio-opetus nettomenot eur/as 69 80 74 75 87 18 Koko maa keskimäärin 102 117 117 122 125 23 Nettomenot 529.000 600.000 550.000 554.000 643.000 114.000 Lukio-opetus, oppilasmäärä 96 88 81 73 77-19 Nettomeno/oppilas 5.510 6.818 6.790 7.589 8.351 2.840 Koko maa keskimäärin 3.991 5.061 5.340 5.862 5.984 1.992 Nettomenot on laskettu ilman valtionosuuksia. Taulukko 7, Kemiönsaaren lukion nettomenot vuosina 2001 2007. 4. OPPILASMÄÄRÄT JA VÄESTÖENNUSTEET Kemiönsaaren väestötietoja on yhdistetty samalla tavalla kuin edellisissä taulukoissa. Tilastot ovat tilastokeskuksen vuoden 2007 tilastojen pohjalta laadittuja. Kemiönsaaren väestömäärä pysyy lähes muuttumattomana. Muutosennuste vuosien 2005 ja 2025 välillä on vain 23 asukasta, mikä on 0,4 %. Ikäluokassa 0-6 vuotta vastaavana ajankohtana tapahtuu kasvua 25 lapsen verran. Esikouluikäisten kohdalla muutos on loivasti laskeva, mutta ikäluokan suuruus pysyy noin 70 lapsen kokoisena vuoteen 2020. Sen sijaan ikäluokassa 7 16 vuotta asukasmäärässä on ennustettu selvä lasku. Lasku on peräti 89 asukasta, mikä on -14,6 %. Pienimmillään ikäluokka on vuoden 2015 kohdalla, jolloin heitä on alle 700. Ikäluokissa 17 19 (ammattikoulu, lukio) asukasluku vaihtelee 243 ja 194 välillä mutta pysyy pääsääntöisesti yli 200 asukkaassa. Huomattavaa on, että työikäisten määrässä tapahtuu merkittävä lasku (13,5%) ja yli 64-vuotiaiden kohdalla merkittävä kasvu (35,1%). Edellä kirjatut luvut tarkoittavat huoltosuhteen (työssäkäyvien lukumäärä / ei-työssäkäyvien lukumäärä) huomattavaa heikkenemistä ja vanhustenhuollon menojen merkittävää kasvua. Kuten jo selvityksen alussa todettiin, aiheuttaa tämä selkeitä karsintapaineita opetuksen menojen pienentämiselle sosiaali- ja terveysmenojen kasvaessa huomattavasti tulevina vuosina. Lisäksi oppilaiden määrä on selkeässä laskussa, jolloin myös valtionosuudet, jotka perustuvat oppilasmääriin, laskevat huomattavasti. Nämä kaksi tekijää aiheuttavat vääjäämättä tilanteen, jossa opetustoimen on selviydyttävä tulevaisuudesta huomattavasti pienemmillä käyttömenoilla suhteessa kasvaviin sosiaali- ja terveysmenoihin.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/40 Kemiönsaari Tot.2005 Tot2007 2010 2015 2020 2025 Asukasluku 7.462 7.452 7.356 7.324 7.359 7.429 Ikärakenne, kpl 0.6 vuotta 446 431 460 467 465 456 6 vuotta 64 69 69 70 69 62 Peruskoulu, 7 16- v 847 812 757 697 715 723 Lukio, 17 19 218 211 243 214 194 207 Työikä, 20 64 v 4.106 4.078 4.003 3.782 3.622 3.551 65. 74-vuotiaat 854 871 946 1.221 1.313 1.174 75 84 -vuotiaat 737 717 656 636 749 1.002 yli 84 -vuotiaat 254 263 291 307 301 316 Eläkeikä, yli 64 v 1.845 1.851 1.893 2.164 2.363 2.492 Taulukko 8, Tilastokeskuksen tilasto ja ennuste vuodelta 2007 Kemiönsaaren asukkaiden ikärakenteesta. Indeksoidusta taulukosta voimme todeta eri ikäluokkien prosentuaalisen osuuden tulevina vuosina. Ineksoitu muutos Tot.2005 Tot2007 2010 2015 2020 2025 0.6 vuotta 5,98 % 5,78 % 6,25 % 6,38 % 6,32 % 6,14 % 6 vuotta 0,86 % 0,93 % 0,94 % 0,96 % 0,94 % 0,83 % Peruskoulu, 7 16 v 11,35 % 10,90 % 10,29 % 9,52 % 9,72 % 9,73 % Lukio, 17 19 2,92 % 2,83 % 3,30 % 2,92 % 2,64 % 2,79 % Työikä, 20 64 v 55,03 % 54,72 % 54,42 % 51,64 % 49,22 % 47,80 % 65. 74-vuotiaat 11,44 % 11,69 % 12,86 % 16,67 % 17,84 % 15,80 % 75 84 -vuotiaat 9,88 % 9,62 % 8,92 % 8,68 % 10,18 % 13,49 % yli 84 -vuotiaat 3,40 % 3,53 % 3,96 % 4,19 % 4,09 % 4,25 % Eläkeikä, yli 64 v 24,73 % 24,84 % 25,73 % 29,55 % 32,11 % 33,54 % Taulukko 9, Tilastokeskuksen tilasto ja ennuste vuodelta 2007 Kemiönsaaren asukkaiden ikärakenteesta prosenttiosuuksina indeksoituna. Tämänhetkisten väestötilastojen perustella on muodostettu oppilasennusteet. Niiden perusteella ruotsinkielisten alakouluikäisten (luokat 1-6) määrä putoaa tästä lukuvuodesta lukuvuoteen 2014 2015 81 oppilaalla (muutos noin 30 %), ruotsinkielisten yläkouluikäisten (luokat 7-9) oppilasmäärä laskee 37 oppilaalla (muutos noin 21 %).

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15/40 DE SVENSKSPRÅKIGA SKOLORNA lk 1-6 2008-2009 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 AMOSPARKENS SKOLA 100 102 102 109 114 110 101 TJUDA SKOLA 48 38 35 31 25 23 22 VÄSTANFJÄRDS SKOLA 40 44 46 48 48 46 43 DALSBRUKS SKOLA 77 66 71 72 67 61 59 BJÖRKBODA SKOLA 24 19 22 20 16 13 11 YTTERKULLA SKOLA 55 48 40 40 28 24 30 HITIS-ROSALA SKOLA 12 7 8 7 8 9 9 yht. 356 324 324 327 306 286 275 Taulukko 10, ruotsinkielisten peruskouluikäisten, luokat 1-6, oppilasmäärät 2014 2015 mennessä. lk 7-9 2008-2009 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 DRAGSFJÄRDS CENTRAL- SKOLA 98 120 102 89 78 81 79 KIMITONEJDENS SKOLA 118 118 102 88 88 93 100 yht. 216 238 204 177 166 174 179 Taulukko 11, ruotsinkielisten peruskouluikäisten, luokat 7-9, oppilasmäärät 2014 2015 mennessä. Suomenkielisten perusopetuksen oppilaiden kokonaismäärä pysyy lähes nykyisellä tasollaan. Luokkatasoilla 1-6 oppilasmäärä laskee 97 oppilaasta 83 oppilaaseen (muutos noin 17 %) ja luokilla 7 9 oppilasmäärä nousee 40 oppilaasta 50 oppilaaseen (kasvu 25 %). SUOMENKIELISET KOULUT lk 1-6 2008-2009 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 KEMIÖNSAAREN KESKUS- KOULU 45 46 55 59 55 59 58 MJÖSUNDIN KOULU 24 24 23 18 16 14 8 TAALINTEHTAAN KOULU 28 23 18 15 17 16 17 yht. 97 93 96 92 88 89 83 lk 7-9 2008-2009 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 KEMIÖNSAAREN KESKUS- KOULU 40 43 45 47 47 45 50 Taulukko 12, suomenkielisten peruskouluikäisten, luokat 1-9 oppilasmäärät 2014 2015 mennessä. Kemiönsaaren peruskouluikäisten oppilasmäärä laskee kaiken kaikkiaan lukuvuoteen 2014 2015 mennessä 122 oppilaalla (muutos noin 21 %). Luku on huomattava ja vaikuttaa merkittävästi opetustoimen valtionosuuksiin ja perus-

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 16/40 opetuksen menoihin. Muutosten perusteella on ryhdyttävä kiireesti tuottavuutta lisääviin toimenpiteisiin. RUOTSINKIELINEN 2008-2009 09-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 PERUSOPETUS YHTEENSÄ 572 562 528 504 472 460 454 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS YHTEENSÄ 137 136 141 139 135 134 133 KEMIÖNSAARI PERUSOPETUS YHTEENSÄ 709 698 669 643 607 594 587 Taulukko 13, ruotsin- ja suomenkielisten peruskouluikäisten, luokat 1-9 oppilasmäärät 2014 2015 mennessä. 5. TOIMIPISTEIDEN ESITTELY JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnassa on 4 varhaiskasvatusyksikköä, joissa tuotetaan päivähoito- ja esiopetuspalveluita. Perusopetusta tuotetaan 12 perusopetusyksikössä, joista kolmessa tuotetaan palveluita luokkatasoille 7-9. Näiden lisäksi toimii ruotsinkielinen lukio. Kemiönsaaren kunnan sivistystoimen palvelupisteet muodostavat luontevasti 3 palvelualuetta. Kunnan lounaisen palvelualueen muodostavat: Hulta suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu Furubo, ruotsinkielinen esikoulu Dalsbruks skola Dragsfjärds centralskola Hitis-Rosala skola Ytterkulla skola Taalintehtaan koulu Kunnan keskeisen olevan palvelualueen muodostavat: Björkboda skola Sofia, ruotsinkielinen esikoulu Västanfjärds skola Kunnan pohjoisen palvelualueen muodostavat: Pjonkis, suomen- ja ruotsinkielinen esikoulu Amosparkens skola Kemiönsaaren keskuskoulu Kimitonejdens skola Tjuda skola

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 17/40 Mjösundin koulu Kimitoöns gymnasium Kouluja on tutkittu oppilasmäärien ja perusopetusryhmien (por) määrien perusteella. Luokilla 1-6 1 por tarkoittaa yhtä luokanopettajan virkaa. Yhdysluokissa opettajan työosuus on jaettu desimaaleilla siten, että jos on kahden luokan yhdysluokka, niin por on 0,5 luokkaa kohden. Kolmen luokan yhdysluokassa por-luku on 0,33 ja neljän luokan yhdysluokassa 0,25. 5.1. LOUNAINEN PALVELUALUE Alueen kaksi päiväkotia Hulta ja Furubo vastaavat varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Hulta on rakennettu päiväkodiksi ja on näin ollen tarkoituksenmukainen ja käyttökelpoinen vielä vuosia. Päiväkoti on kaksikielinen. Furubo päiväkoti on peruskorjattu vanhaan rakennukseen ja sen tarkoituksenmukaisuus päiväkotina ei ole samalla tasolla kuin Hulta. Päiväkodin pihaaluetta ei ole esimerkiksi aidattu säännösten mukaisesti. Päiväkoti on ruotsinkielinen. Tässä kehittämissuunnitelmassa ei ole vertailtu päiväkotien täyttö- tai käyttöasteita. Taalintehtaan koulu on palvelualueen suomenkielinen koulu. Koulu toimii vanhassa kiinteistössä, jota on remontoitu viime vuosina. Koulun oppilasmäärä on laskeva ja on tällä hetkellä 28 oppilasta. Oppilaat toimivat kahdessa perusopetusryhmässä (luokat 1-4 ja 5-6). Lukuvuodeksi 2014-2015 ennuste on 17 oppilasta (muutos noin 65 %). TAALINTEHTAAN KOULU Lukuvuosi 1 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 Yht. yht. yht. yht. 2008-2009 3 4 7 1 5 6 7 8 15 28 2009-2010 3 3 6 4 1 5 5 7 12 23 2010-2011 2 3 5 3 4 7 1 5 6 18 2011-2012 2 2 4 3 3 6 4 1 5 15 2012-2013 3 2 5 2 3 5 3 4 7 17 2013-2014 3 3 6 2 2 4 3 3 6 16 2014-2015 4 3 7 3 2 5 2 3 5 17 Taulukko 14, Taalintehtaan koulu, oppilasennuste lukuvuoteen 2014 2015 saakka. Koulussa käytetään 2,52 tuntia oppilasta kohden ja yhden oppilaan kustannukset olivat 8.682 euroa (TP 2008). Oppilasta kohden käytettävä luku muodostuu, kun koulun koko tuntikehys (viikossa käytettävä opetustuntien määrä)

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 18/40 jaetaan oppilasmäärällä. Kyseinen luku on yleisesti käytetty tunnusluku koulujen välisissä vertailuissa. Dalsbruks skola tuottaa ruotsinkielistä opetusta luokkatasolla 1-6. Koulu on tällä hetkellä evakossa mutta pääsee takaisin upeasti peruskorjattavaan vanhaan koulurakennukseensa syksyllä 2009. Koulun tuntikehys on 196,5 ja tällä hetkellä koulussa opiskelee 77 oppilasta kuudessa perusopetusryhmässä, joiden oppilasmäärän keskiarvo on 12,8 oppilasta. Koulun oppilasennuste on laskeva (muutos noin 31 %). Koulussa käytetään 2,25 opetustuntia oppilasta kohden ja yhden oppilaan kustannukset olivat 7.550 euroa (TP 2008). DALSBRUKS SKOLA Läsår /åk 1 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 Totalt yht. yht. yht. 2008-2009 10 16 26 11 13 24 10 17 27 77 2009-2010 6 10 16 16 11 27 13 10 23 66 2010-2011 15 6 21 10 16 26 11 13 24 71 2011-2012 14 15 29 6 10 16 16 11 27 72 2012-2013 6 14 20 15 6 21 10 16 26 67 2013-2014 10 6 16 14 15 29 6 10 16 61 2014-2015 8 10 18 6 14 20 15 6 21 59 Taulukko 14, Dalsbruks skola, oppilasennuste lukuvuoteen 2014 2015 saakka. Dragsfjärds centralskola tuottaa ruotsinkielistä opetusta luokkatasoilla 7-9. Koulu toimii upeasti vastaremontoidussa kiinteistössä, jonka kunnostustyöt ovat vielä osittain kesken. Kouluun valmistuu runsaasti opetustiloja ja sen yhteydessä on uusi, suuri ja monipuolinen urheiluhalli. Oppilaita koulussa on 96 ja heidät on jaettu kuuteen ryhmään. Ryhmien keskikoko on 16 oppilasta. Koulun oppilasennuste on selvästi laskeva ensi lukuvuoden jälkeen. Oppilasmäärän muutos kymmenessä vuodessa on perät 74 %. Tuntikehystä kutakin oppilasta varten on käytettävissä 2,57 tuntia. Yhden oppilaan viime vuoden kustannukset olivat 9.190 euroa.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 19/40 DRAGSFJÄRDS CENTRALSKOLA Läsår /åk 7 8 9 Totalt 2008-2009 36 41 21 98 2009-2010 43 36 41 120 2010-2011 23 43 36 102 2011-2012 23 23 43 89 2012-2013 32 23 23 78 2013-2014 26 32 23 81 2014-2015 21 26 32 79 2015-2016 15 21 26 62 2016-2017 24 15 21 60 2017-2018 21 24 15 60 2018-2019 12 21 24 57 2019-2020 14 12 21 47 2020-2021 23 14 12 49 Taulukko 15, Dragsfjärds centralskola, oppilasennuste lukuvuoteen 2020 2021 saakka. Hitis-Rosala skola on saaristokoulu. Koulussa opiskelee tällä hetkellä 12 oppilasta luokilla 1-6 ja heidät on jaettu kahteen ryhmään. Koulun tuntikehys on 55 tuntia, josta muodostuu 4,58 oppilaskohtaiseksi tuntimääräksi. Koulun oppilasmäärän ennuste on laskeva. Yksi oppilas maksaa vuodessa 15.632 euroa. 1.8.2009 koulussa jatkaa vain yksi luokanopettaja. HITIS-ROSALA SKOLA Läsår /åk 1 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 Totalt 2008-2009 1 0 1 1 3 4 1 6 7 12 2009-2010 1 1 2 0 1 1 3 1 4 7 2010-2011 2 1 3 1 0 1 1 3 4 8 2011-2012 2 2 4 1 1 2 0 1 1 7 2012-2013 2 2 4 2 1 3 1 0 1 8 2013-2014 1 2 3 2 2 4 1 1 2 9 2014-2015 1 1 2 2 2 4 2 1 3 9 Taulukko 15, Hitis-Rosala skola, oppilasennuste lukuvuoteen 2014 2015 saakka. Ytterkulla skola sijaitsee vanhassa Dragsfjärdin keskustassa. Kouluun on rakennettu lisätilaa ruokailua varten, mutta muuten koulu toimii osittain epätarkoituksenmukaisissa ja sokkeloisissa tiloissa. Yksi luokka opiskelee viereisen rakennuksen vanhassa asunnossa. Tiloihin on rakennettu lisäksi pieni liikuntaja peseytymistila. Koulun tekniset työt pidetään pienessä ja ilmeisen huonokuntoisessa ulkorakennuksessa. Koulu sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Taalintehtaalta, jossa toimivat Dragsfjärds centralskola ja Dalsbruks skola.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20/40 YTTERKULLA SKOLA Läsår /åk 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 2008-2009 7 7 14 15 2 17 11 13 24 55 2009-2010 6 7 13 7 15 22 2 11 13 48 2010-2011 3 6 9 7 7 14 15 2 17 40 2011-2012 2 3 5 6 7 13 7 15 22 40 2012-2013 3 2 5 3 6 9 7 7 14 28 2013-2014 3 3 6 2 3 5 6 7 13 24 2014-2015 13 3 16 3 2 5 3 6 9 30 1 Koulussa opiskelee 56 oppilasta ja heidät on jaettu neljään perusopetusryhmään. Yhdessä ryhmässä on keskimäärin 14 oppilasta. Oppilasmäärä on selvästi laskeva. Vuoteen 2015 mennessä muutosprosentti on noin 83 %. Oppilaskohtainen tuntiresurssi on 2,38 ja yksi oppilas maksaa vuodessa 7.550 euroa. Totalt Taulukko 16, Ytterkulla skola, oppilasennuste lukuvuoteen 2014 2015 saakka. Alueen koulujen oppilaskohtaisissa vuosikuluissa on suuret erot. Maan keskiarvo oli vuonna 2007 7.478 euroa oppilasta kohden. Tuntikehys oppilasta kohden luokkatasoilla 1-6 on keskimäärin esimerkiksi Porin seudun kouluissa 1.30 1.70 tuntia/oppilas. Opetusryhmien koot ovat pieniä. Ryhmäkoot vaihtelevat 6 16,33 oppilaan välillä. Koulu Dalsbruks skola Dfjärds cs Hitis- Rosala skola Ytterkulla skola Taalintehtaan koulu Oppilaita 77 /opp 98 /opp 12 /opp 56 /opp 27 /opp tuntikehys 196,5 2,55 252 2,57 55 4,58 133 2,38 68 2,52 opetusryhmiä 6 12,83 6 16,33 2 6,00 4 14,00 2 13,50 TP 08 /opp TP 08 /opp TP 08 /opp TP 08 /opp TP 08 /opp Toimintakate 581.336 7.550 900.668 9.190 187.588 15.632 422.799 7.550 234.411 8.682 Taulukko 17, Lounaisen alueen koulujen tunnusluvut tilinpäätös 2008 lukujen perusteella laskettuna.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 21/40 5.2. LOUNAISEN PALVELUALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Toiminnallisesti ja taloudellisesti ajatellen on järkevä yhdistää alueen ruotsinkielisiä kouluja. 1.8.2009 alkaen Dalsbruks skola ja Dragsfjärds centralskola aloittavat yhtenäiskouluna, jonka nimi on Dalsbruks skola. Yhdistämällä myös Ytterkulla skola aloittavaan yhtenäiskouluun toteutuisi erinomaisesti se, mitä kuntajakolain 9 :ssä todetaan. Kuntien kokonaisliitoksissa on velvoite tehdä hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja sen lisäksi suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Yhdistymissopimuksessa on lisäksi maininta alle kolmen opettajan koulujen kohdalta. Länsi-Suomen lääninhallituksen kannaksi on myös muodostunut näkemys, ettei oppilaan kuuluisi opiskella ryhmässä, jossa opiskelee yhtäaikaisesti yli kaksi luokkatasoa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi kyseisten koulujen oppilaat saisivat opiskella uusissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa. Koulun tilat ovat riittävät kyseiselle muutokselle. Taloudellisesta näkökulmasta muutos toisi myös huomattavaa säästöä henkilöstökuluissa, koska luokkakokoja voitaisiin optimoida. Ytterkulla skola, Dalsbruks skola ja Dragsfjärds centralskola Koulujen tämänhetkinen tilanne luokkataso 1 2 3 4 5 oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por YTTERKULLA SKOLA 7 0,5 8 0,5 15 0,5 2 0,5 11 1 DALSBRUKS SKOLA 10 1 16 1 11 1 13 1 10 1 DRAGSFJÄRDS CENTRALSKOLA 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 yht. 17 1,5 24 1,5 26 1,5 15 1,5 21 2 luokkataso 6 7 8 9 yht oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por YTTERKULLA SKOLA 13 1 0 0 0 0 0 0 56 4 DALSBRUKS SKOLA 17 1 0 0 0 0 0 0 77 6 yht. 133 10 DRAGSFJÄRDS CENTRALSKOLA 0 0 36 2 41 2 21 2 98 6 yht. 30 2 36 2 41 2 21 2 231 16 Taulukko 18, Lounaisen alueen ruotsinkielisten koulujen oppilas- ja opetusryhmien (por) määrät lukuvuonna 2009-2010 Tällä hetkellä luokilla 1-6 oppilaita on 133 ja heidät on jaettu 10 ryhmään, jolla kullakin on oma luokanopettaja. Luokilla 7-9 on 98 oppilasta ja heidät on jaettu kuuteen ryhmään.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 22/40 Yhtenäiskoulu Tilanne, jos koulut yhdistettäisiin luokkataso 1 2 3 4 5 6 oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por opp por nykytilanne yhteensä 17 1,5 24 1,5 26 1,5 15 1,5 21 2 30 2 yhtenäiskoulu 17 1 24 1 26 1 15 1 21 1 30 1 luokkataso 7 8 9 yht oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por nykytilanne yhteensä 36 2 41 2 21 2 231 16 yhtenäiskoulu 36 2 41 2 21 2 231 12 Taulukko 19, Lounaisen alueen ruotsinkielisten koulujen oppilas- ja opetusryhmien (por) määrät tällä hetkellä ja yhdistettäessä Yhdistämällä koulut voitaisiin alakoulujen oppilaat jakaa kuuteen ryhmään ja heidät voitaisiin opettaa kuudella luokanopettajalla. Luokkakoot pysyisivät vielä kohtuullisen kokoisina ja lisäksi tulee huomioida, että koulujen oppilasmäärät ovat selkeästi laskevia. Koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä laskee ensi lukuvuoden 234 oppilaasta lukuvuoteen 2014 2015 168 oppilaaseen. Muutos on noin 39 %. Yhden luokanopettajan aiheuttamat henkilöstökulut ovat keskimäärin 50.000 euroa vuodessa, joten yhteissäästö neljän luokanopettajan osalta olisi noin 200.000 euroa vuodessa. Lisäksi muun henkilöstön mitoitus voidaan tässä kohtaa tarkastaa avustajien, keittiöhenkilökunnan ja kiinteistöhoidon osalta. Edellä mainittujen ammattiryhmien henkilöstökulut ovat vuositasolla noin 25.000-32.000 euroa yhtä työntekijää kohden. Valittaessa seuraavien vuosien aikana uusia opettajia, tulisi ensisijaisesti valita kaksoistutkinnon suorittaneita. Heillä on hyvä mahdollisuus opettaa luokkatasoilla 1-9. Kun / jos Ytterkulla skola muuttaa, voitaisiin vapautuvan koulun tiloihin siirtää Furubon päiväkoti ja laittaa sen nykyinen kiinteistö myyntiin. Myytävien kiinteistöjen kautta saadaan säästö poistuvien kiinteistömenojen muodossa ja tuloja myyntihinnasta. Kulut lisääntyisivät kuljetusten osalta noin 10.000 euroa vuodessa. Suomenkielisen Taalintehtaan koulun oppilasmäärä on laskussa. Yhdistämällä kaikki suomenkieliset koulut saman katon alle saataisiin opetusryhmät optimikokoisiksi. Ongelmana on, että luonnollinen koulu tälle liitokselle olisi Kemiönsaaren keskuskoulu mutta kyseisessä koulussa ei ole riittävää määrää vapaata luokkatilaa. Koulun yhteyteen tulisi tässä ratkaisussa rakentaa kahden luokkatilan lisärakennus tai koulun lähistöstä olevasta liikerakennuksesta tulisi katsoa käyttöön sopivaa tilaa. Vaihtoehtoisena tulisi tutkia myös sitä, olisiko jostakin muusta vapautuvasta kiinteistöstä mahdollista muokata suomenkieliselle yhtenäiskoululle tarvittavia tiloja.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 23/40 Tällä hetkellä Kemiönsaaren suomenkielisissä alakoulun luokissa opettaa 8 luokanopettajaa sekä kaksi tuntiopettajaa (15 ja 10 tuntia viikossa). Muodostettavassa suomenkielisessä yhtenäiskoulussa olisi 6 luokanopettajaa. Henkilöstösäästö olisi tässä laskemassa kaksi luokanopettajaa ja kaksi tuntiopettajaa. Opettajapalkkoja säästyisi noin 150.000 euroa vuodessa. 5.3. KEMIÖNSAAREN KESKEINEN PALVELUALUE Västanfjärds skola Entisen Västanfjärdin kunnan koulu muuttaa Brännbodasta ensi syksynä vastaremontoituihin tiloihin Nivelaxiin. Koulun yhteydessä toimii päiväkoti Sofia. Pihapiirissä on myös erillinen teknisen työn tila ja ruokailutila. Piha-alueelle on myös suunnitteilla erillinen liikuntatila. Alue itsessään muodostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen alaluokkien yhtenäiskoulun, joka mahdollistaa aikaisemmin esitetyt yhtenäisen opetuksen ja kasvatuksen ketjut ja niiden mukana tuomat eheät ja turvalliset opinpolut. Koulussa opiskelee tällä hetkellä 40 oppilasta ja heidät on jaettu kolmeen perusopetusryhmään. Ryhmien keskikoko on 13,3 oppilasta. Tuntikehyksen tunnusluku oppilasta kohden on 2,75. Koulun oppilasmäärä säilyy nykyisellään tulevina vuosina. VÄSTANFJÄRDS SKOLA Läsår /åk 1 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 Totalt 2008-2009 8 9 17 7 7 14 6 3 9 40 2009-2010 7 8 15 9 7 16 7 6 13 44 2010-2011 8 7 15 8 9 17 7 7 14 46 2011-2012 9 8 17 7 8 15 9 7 16 48 2012-2013 7 9 16 8 7 15 8 9 17 48 2013-2014 7 7 14 9 8 17 7 8 15 46 2014-2015 5 7 12 7 9 16 8 7 15 43 Taulukko 20, Västanfjärds skola, oppilasennuste lukuvuoteen 2014 2015 saakka. Samalla alueella sijaitsee noin 7 kilometrin päässä Björkboda skola. Koulussa opiskelee 24 yleisopetuksen oppilasta ja heitä opettaa kaksi luokanopettaja. Luokkien keskikoko on 12 oppilasta. Koulun oppilasennuste on laskeva. Muutos viidessä vuodessa on 50 %. Yleisopetuksen tuntikehys on 57 tuntia ja siitä muodostuu tunnusluvuksi 2,38 tuntia oppilasta kohden. Koulu on vanha kivirakennus, jonka yhteydessä toimii kirjasto.

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 24/40 BJÖRKBODA SKOLA Läsår /åk 1 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 Totalt 2008-2009 3 3 6 5 5 10 1 7 8 24 2009-2010 2 3 5 3 5 8 5 1 6 19 2010-2011 4 2 6 3 3 6 5 5 10 22 2011-2012 3 4 7 2 3 5 3 5 8 20 2012-2013 1 3 4 4 2 6 3 3 6 16 2013-2014 0 1 1 3 4 7 2 3 5 13 2014-2015 1 0 1 1 3 4 4 2 6 11 Taulukko 21, Björkboda skola, oppilasennuste lukuvuoteen 2014 2015 saakka. 5.4. KEMIÖNSAAREN KESKEISEN PALVELUALUEEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA Luonnollinen vaihtoehto alueen koulu- ja oppilaitoskehittämissuunnitelmaksi on yhdistää Björkboda skola ja Västanfjärd skola. Uusiin tiloihin muodostuvan koulun oppilasmäärä olisi tämänhetkisten oppilasmäärien mukaan 64 oppilasta. Heitä opettaa tällä hetkellä 5 luokanopettajaa. Västanfjärds skola ja Björkboda skola Koulujen tämänhetkinen tilanne luokkataso 1 2 3 4 5 6 yht. oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por opp por por BJÖRKBODA SKO- LA 3 0,3 2 0,3 5 0,3 5 0,3 1 0,3 7 0,3 24 2 VÄSTANFJÄRDS SKOLA 8 0,5 9 0,5 7 0,5 7 0,5 6 0,5 3 0,5 40 3 Taulukko 22, Björkboda skola ja Västanfjärds skola, oppilas- ja opetusryhmien (por) määrät lukuvuonna 2009-2010

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 25/40 Tilanne, jos koulut yhdistettäisiin luokkataso 1 2 3 4 5 6 yht. oppilas- ja perusopetusryhmien määrä opp por opp por opp por opp por opp por opp por por nykytilanne yhteensä 11 0,83 11 0,83 12 0,83 12 0,83 7 0,83 10 0,83 64 5 yhteinen koulu 11 0,5 11 0,5 12 0,5 12 0,5 7 0,5 10 0,5 64 3 Taulukko 23, Björkboda skola ja Västanfjärds skola, oppilas- ja opetusryhmien (por) määrät tällä hetkellä ja yhdistettäessä Yhdistämällä koulut voitaisiin opetus hoitaa 3 luokanopettajan voimin oheisen taulukon mukaan. Opetus tapahtuisi yhdysluokissa 1-2, 3-4 ja 5-6. Opetusluokkien koot pysyisivät kohtuullisina ja oppilaat pääsisivät upeasti uusittuihin tiloihin. Säästöä syntyisi kahden luokanopettajan henkilöstömenojen verran sekä kiinteistöhoidon ja ruokapalvelun uudelleenmitoituksen kautta syntyvä säästö. Säästöä muodostuu myös myytävän kiinteistön kiinteistömenojen verran ja kertaluonteisena tulona myytävästä kiinteistöstä. Lisäkustannuksia syntyy lisääntyvästä koulukuljetuksesta noin 10.000 euroa vuodessa. 5.5. POHJOINEN PALVELUALUE Pohjoisella palvelualueella sijaitseva päiväkoti Pjonkis vastaa alueen suomen- ja ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Rakennus on vanha verstasrakennus, joka kaipaa remonttia eikä vastaa nykyaikaisen päiväkodin vaatimuksia.. Tilat ovat sokkeloiset ja kahdessa tasossa. Erityistä tässä päiväkodissa on se, että siinä käyvät sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset. Näin mahdollistuu hyvä pohja kaksikielisyydelle, joka on merkityksellistä tulevaa opiskelua ja työelämää ajatellen. Kemiönsaaren keskuskoulu, Kimitonejdens skola ja Kimitoöns gymnasium muodostavat kunnan suurkoulun. Kimitoöns gymnasium on ruotsinkielinen lukio ja se toimii uudehkossa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa koulukeskuksen yhteydessä. Lukiossa opiskeli syyslukukaudella 93 opiskelijaa. Opiskelijoista 81 oli lukion omia oppilaita ja 12 opiskelijaa suoritti kaksoistutkintoa. Ammatillisen koulutuksen he saavat Axxell Brusaby oppilaitoksessa. Oppilasennuste on nouseva lukuvuoteen 2012 2013 saakka mutta laskee sen jälkeen. Oppilasmääräennuste perustuu siihen, että puolet ruotsinkielisen ikäluokan oppilaista jatkaa omassa lukiossa. KIMITOÖNS GYMNASIUM Läsår /åk I II III Totalt

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 26/40 2008-2009 31 34 26 91 2009-2010 28 31 34 93 2010-2011 42 28 31 101 2011-2012 39 42 28 108 2012-2013 39 39 42 119 2013-2014 25 39 39 102 2014-2015 25 25 39 89 2015-2016 34 25 25 83 2016-2017 29 34 25 87 2017-2018 28 29 34 90 2018-2019 23 28 29 79 2019-2020 25 23 28 75 2020-2021 27 25 23 74 Taulukko 24, Kimitoöns gymnasium, oppilasennuste lukuvuoteen 2020 2021 saakka. Kimitonejdens skola on Kemiönsaaren toinen ruotsinkielinen yläkoulu. Koulussa opiskelee 118 7-9 luokkien oppilasta 8 perusopetusryhmässä. Ryhmien laskennallinen keskikoko on 14,8 oppilasta. Koulun tuntikehys on 301 viikkotuntia. Oppilaskohtainen viikkotuntimäärä on 2,55 tuntia oppilasta kohden. Yhden oppilaan nettokustannukset vuodessa ovat 8.366 euroa. Oppilasennuste on laskeva. Oppilasennusteen mukaan lukuvuonna 2020 2021 ruotsinkielisiä oppilaita luokilla 7-9 on koko kunnassa yhteensä vain 127. Tuolloin oppilaat mahtuisivat yhteen kouluun. Rajoitteena mahdolliselle yhdistymiselle on se, ettei koulumatkojen pituus päivässä saa olla yli kolme tuntia yli 13-vuotiaiden peruskoululaisten osalta. KIMITONEJDENS SKOLA Läsår /åk 7 8 9 Totalt 2008-2009 41 42 35 118 2009-2010 35 41 42 118 2010-2011 26 35 41 102 2011-2012 27 26 35 88 2012-2013 35 27 26 88 2013-2014 31 35 27 93 2014-2015 34 31 35 100 2015-2016 31 34 31 96 2016-2017 25 31 34 90 2017-2018 32 25 31 88 2018-2019 34 32 25 91 2019-2020 23 34 32 89 2020-2021 21 23 34 78

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 27/40 Taulukko 25, Kimitonejens skola, oppilasennuste lukuvuoteen 2020 2021 saakka. Suomenkielisten opiskelumahdollisuuden tarjoaa samassa koulukeskuksessa toimiva Kemiönsaaren keskuskoulu, jossa opiskelevat luokat 1-9. Luokilla 1-6 on 44 oppilasta ja heidän tuntikehyksensä on 113 tuntia ja siitä muodostuva oppilaskohtainen tunnusluku 2,57. Koululaiset on jaettu 4 perusopetusryhmään ja keskikoko ryhmillä on 11 oppilasta. Koulun oppilasennuste on nouseva. Lisäksi on huomioitava, että koulun oppilasalueen oppilaista noin 20 oppilasta käy koulua Mjösundin koulussa. KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU Lukuvuosi 1 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 Yht. yht. yht. yht. 2008-2009 10 6 16 12 2 14 7 8 15 45 2009-2010 9 10 19 6 12 18 2 7 9 46 2010-2011 16 9 25 10 6 16 12 2 14 55 2011-2012 6 16 22 9 10 19 6 12 18 59 2012-2013 8 6 14 16 9 25 10 6 16 55 2013-2014 10 8 18 6 16 22 9 10 19 59 2014-2015 9 10 19 8 6 14 16 9 25 58 Taulukko 26, Kemiönsaaren keskuskoulu 1-6, oppilasennuste lukuvuoteen 2014 2015 saakka. Luokilla 7-9 opiskelee niin ikään 44 oppilasta kolmessa ryhmässä ja tuntikehys on 168 tuntia. Tunnusluvuksi muodostuu luku 3,82. Opiskelijan vuosihinnaksi muodostui TP 2008 tietojen mukaan 10.534 euroa. Oppilasennuste on lievästi nouseva lukuvuoteen 2016 2017 saakka, jonka jälkeen se lähtee laskuun. KEMIÖNSAAREN KESKUSKOULU Lukuvuosi 7 8 9 Yht. 2008-2009 12 14 14 40 2009-2010 17 12 14 43 2010-2011 16 17 12 45 2011-2012 14 16 17 47 2012-2013 17 14 16 47 2013-2014 14 17 14 45 2014-2015 19 14 17 50 2015-2016 13 19 14 46 2016-2017 19 13 19 51 2017-2018 10 19 13 42 2018-2019 13 10 19 42 2019-2020 15 13 10 38 2020-2021 13 15 13 41

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 28/40 Taulukko 27, Kemiönsaaren keskuskoulu 7-9, oppilasennuste lukuvuoteen 2020 2021 saakka. Palvelualueella toimii lisäksi kolme alakoulua. Amosparkens skola on koulu, jossa opiskelee 99 oppilasta. Koulu käyttää tuntikehystä viikossa 221 tuntia. Koulun tuntikehys on 2,23 tuntia oppilasta kohden. Yhden oppilaan vuosihinta on 7.228 euroa. Koulun vanhan osan rinnalle on rakennettu parakkikoulu. Väliaikaisesta parakkiratkaisusta on tullut pysyvä. Koulu tulee tarvitsemaan lähiaikoina pintasaneerausta. Koulun oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä kasvaa vuosina 2011 2014. Liitossopimukseen on kirjattu investointikohtaan esikoulutilojen rakentaminen koulun yhteyteen. AMOSPARKENS SKOLA Läsår /åk 1 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 2008-2009 22 14 36 19 12 31 13 20 33 100 2009-2010 22 22 44 14 19 33 12 13 25 102 2010-2011 13 22 35 22 14 36 19 12 31 102 2011-2012 19 13 32 22 22 44 14 19 33 109 2012-2013 24 19 43 13 22 35 22 14 36 114 2013-2014 10 24 34 19 13 32 22 22 44 110 2014-2015 13 10 23 24 19 43 13 22 35 101 Taulukko 28, Amosparkens skola, oppilasennuste lukuvuoteen 2014 2015 saakka. Totalt Tjuda skola Koulussa opiskelee 48 1-6 luokan oppilasta. Koulu on kaunis puutalo, joka on osittain remontoitu lähivuosina. Koulun pihapiirissä on kaksi rakennusta, jotka on muutosremontoitu mm. erityisluokkatiloiksi. Oppilaat opiskelevat 3 ryhmässä ja ryhmäkoko on 16 oppilasta. Koulun tuntikehys on 115 viikkotuntia ja tunnusluvuksi muodostuu 2,4. Yhden koululaisen vuosikustannukset olivat viime vuonna 7.845 euroa. Koulun oppilasennuste on voimakkaasti laskeva. Muutos tästä lukuvuodesta lukuvuoteen 2013 2014 on 25 oppilasta, joten muutos on yli 100 %. TJUDA SKOLA Läsår /åk 1 2 1+2 3 4 3+4 5 6 5+6 Totalt 2008-2009 4 8 12 9 8 17 7 12 19 48 2009-2010 2 4 6 8 9 17 8 7 15 38 2010-2011 4 2 6 4 8 12 9 8 17 35 2011-2012 4 4 8 2 4 6 8 9 17 31