FCG Finnish Consulting Group Oy VIRTAIN KAUPUNKI KOULUTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy VIRTAIN KAUPUNKI KOULUTOIMEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Suunnitelman laadinnan eteneminen Tehtävän tarkennus VIRTAIN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Väestörakenteen muutokset Virroilla PALVELUTARPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Huoltosuhde Väestötekijöiden muutosten vaikutukset palvelutarpeiden muutoksiin Alle kouluikäisten määrät Peruskouluikäisten määrät Nuoret (16 18-vuotiaat) Talous ja odotekustannukset Esiopetus Perusopetus Lukio Maankäytön suunnittelun vaikutukset palvelutarpeiden muutoksiin Taajama-aste Maankäytön suunnittelun vaikutukset varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin Kiinteistöt Kiinteistöjen kunto Kiinteistöjen ylläpitokustannukset VIRTAIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSPALVELUIDEN NYKYTILA JA OPPILASENNUSTEET Varhaiskasvatus/esiopetus Perusopetus Oppilaskehitys Kouluittainen oppilaskehitys Lukio Missä oppilaat asuvat? Henkilöstö Esiopetus Perusopetus Tukipalvelut PALVELUVERKKOSUUNNITELMA Varhaiskasvatus/esiopetus Perusopetus Porrastettu kouluverkon supistaminen Kolmen aluekoulun malli Koulukeskuksen malli Arvioitu kustannusvaikutus Aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittäminen Opetustuntien riittävyys TIIVISTELMÄ LIITTEET

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 2 1 JOHDANTO Kaupungin talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa todetaan, että vuoden 211 talousarviossa 1 on edellytetty erityisesti kahden erityissuunnitelman laadintaa: vanhustenhuollon suunnitelmaa ja perusopetuksen suunnitelmaa. Valtuuston edellyttämät suunnitelmat edellytetään laadittavaksi sovittuun päivämäärään mennessä, realistisena ja siten, että palveluiden tarve, ratkaisut ja niitä vastaavat määrärahat ovat suunnitelmassa mukana. Suunnitelmat tulevat olemaan pohja aineistona ensi keväänä järjestettävän valtuustoseminaarin vuoden 212 talousarvion raamikeskustelussa. Vuoden 211 talousarvion tavoitteiden mukaisesti Virtain kaupungin kaupunginhallitus ja sivistyslautakunta ovat päättäneet laatia koulutoimea koskevan kehittämissuunnitelman vuosille Suunnitelma pitää sisällään seuraavat asiat: - optimaalinen kouluverkko (opettajat, avustajat, muu henkilökunta, kuljetukset), - yhtenäiskoulu ja yhteiset opettajat eri koulujen ja mahdollisesti kuntien kanssa, - koulujen johtamisjärjestelmä, - erityisopetuksen toteuttaminen ja opetusta antavat toimipisteet, - opetuksen sisällön asiantuntevuuden takaaminen (huomioon ottaen lakimuutokset, vahvistettava tuntikehys jne.), - määräaikaisten työntekijöiden tarve ja tulevien vuosien henkilöstösuunnitelma (ottaen huomioon oppilasmäärän väheneminen ja oppituntien määrän lasku). Koulutoimen suunnitelman tulee olla valmiina sivistyslautakunnalle mennessä ja hallitukselle mennessä. Virtain kaupunki antoi kyseisen selvitystyön FCG Finnish Consulting Group Oy:lle. Selvityksen laadinnasta FCG:ssä vastaa johtava konsultti Raila Oksanen. 1.1 Suunnitelman laadinnan eteneminen n etenemistä ohjaamaan asetettiin ohjausryhmä. Ohjausryhmän muodostavat - sivistyslautakunnan puheenjohtaja Pentti Vaara (ohjausryhmän puh.joht.) - lautakunnan jäsen Esa Hietala - lautakunnan jäsen Eero Olkkonen - yläkoulun rehtori Pirjo-Liisa Rouniola - Rantatien ja Mäkitien koulun rehtori Heikki Kangasluoma - luokanopettaja Anne Kukkonen - lukion oppilaanohjaaja Rauno Ilvespakka - sivistystoimenjohtaja Tuula Jokinen Ohjausryhmä kokoontui suunnitelman laadinnan aikana 4 kertaa. 1 Valtuuston päätös selvityksen laadinnasta on tehty talousarviopäätöksen yhteydessä.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 3 n aloituspalaverissa suunnitelman laadintaa ja konsultin työskentelyä linjattiin seuraavasti: Väestö- ja oppilastilastojen sekä ennusteiden osalta käytetään Väestörekisterikeskuksen väestötietoja virallisen tilastointipäivän oppilastietoja koulun todellisia oppilastietoja koulutoimiston toimittamia oppilasennusteita esiopetuksen oppilasmääriä mukana koulun oppilasmäärissä Väestö- ja oppilasmäärien tarkastelussa ei ennakoida kunnan sisäistä väestön muuttoliikettä eikä kuntaan tapahtuvaa muuttoliikettä eikä kunnasta tapahtuvaa poismuuttoa. Lukion opiskelijaennuste lasketaan siten, että lukioon oletetaan siirtyvän 45 %:a ikäluokasta. Henkilöstötietojen osalta käytetään KEVA:n eläketietoennusteita ja kaupungin toimittamia henkilöstötietoja. Opetustoimeen vaikuttavien maankäytön suunnitelmien tarkastelun apuna käytetään kaupungin kaavoituskatsausta ja kaupungin toimittamia tietoja. Samoin koulukiinteistöihin ja tukipalveluihin liittyvät tiedot saadaan kaupungin eri toimijoilta. Ohjausryhmä tarkensi ensimmäisessä kokouksessaan suunnitelman laatimisen tavoitteita ja näkökulmia. Tehtävää tarkennettiin laatimalla työsuunnitelma ja sopimalla käytettävästä pohjamateriaalista. Selvitys ulotetaan vuoteen 22 asti. Konsultti tulee kiertämään kaikki koulut mahdollisuuksien mukaan. 1.2 Tehtävän tarkennus Aloituskokouksessa tarkennettiin tehtäväksiantoa ja tavoitteita. Todettiin, että suunnitelman kohteena on koko opetustoimi mukaan lukien varhaiskasvatus ja lukio. Selvitys kohdistuu vain opetuspalvelujen järjestämiseen eikä suunnitelma sisällä koulutilojen muun käytön tarkastelua. Samoin todettiin, että suunnitelman laadinnan kanssa samaan aikaan kaupungissa on valmisteilla kaksi muuta opetuspalveluiden tukipalveluihin vaikuttavaa selvitystä: ruokahuoltoselvitys ja kuljetusselvitys. Molempien tavoitteena on tarkastella näitä kokonaisuuksia koko kaupungin näkökulmasta. Tämän selvityksen tehtäväksianto kohdistuu suunnitelman laadintaan ja esimerkiksi kehittämissuunnitelman päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon liittyvät kuulemiset eivät sisälly konsultin tehtävään. Tehtäväksiannon lähtökohdaksi määriteltiin oppilaslähtöisyys siten, että suunnitelma laaditaan vastaamaan väestön tarpeita. Tavoitteeksi haja-asutusalueelle asetettiin 3- opettajaiset koulut. Tehtävälle ei annettu euromääräistä taloudellista tavoitetta tai henkilöstöresursseihin kohdistuvaa säästötavoitetta, mutta toisaalta todettiin, että suunnitelman odotetaan pohjaavan ratkaisuille, jotka mahdollistavat opetustoimeen säästöjä ja toiminnan rationalisointia. Tiivistäen voidaan todeta, että tehtävän ydin muodostuu kahdesta keskeisestä kysymyksestä: 1. Missä koulujen tulee olla? 2. Ja keitä siellä työskentelee?

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 4 2 VIRTAIN KAUPUNGIN OPETUSTOIMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 2.1 Väestörakenteen muutokset Virroilla Virtain kaupungin väkiluku vuoden 21 lopussa oli noin 7 4 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestökehitys on laskeva siten, että seuraavan kymmenen vuoden aikana väestön kokonaismäärä vähenee lähes viidellä prosentilla, vakiintuen kuitenkin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi (22 23) samoihin lukumääriin (kuva 1). Väestökehitys poikkeaa muusta Pirkanmaan väestökehityksestä, kuten myös koko maan väestökehityksestä, näiden molempien ollessa suhteellisen positiivisia ja Virroilla vastaavasti negatiivista. Virrat 12 Koko väestö Virrat Koko maa Pirkanmaa = Lähde:Tilastokeskus Virrat Koko maa Pirkanmaa Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Kuva 1. Virtain kaupungin väestöennuste 21-23

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 5 Asukasmäärän ennustetaan vähenevän noin 33 henkilöllä kahdessakymmenessä vuodessa. Huolestuttavinta kuntatalouden ja palvelurakenteen kestävyyden näkökulmasta on väestön vanheneminen, työssäkäyvän väestömäärän väheneminen ja demografisen huoltosuhteen suhteellisen voimakas kasvu. Tarkasteltaessa ikäluokittaista väestökehitystä (kuva 2), huomataan, että Virroilla tarkastelujakson loppupuolella, vuoden 22 jälkeen yli 74-vuotiaiden lukumäärä kasvaa voimakkaasti ja nopeasti. Verrattuna vuoden 21 tilanteeseen heitä on kaupungissa lähes 6 prosenttia enemmän ja lukumäärällisesti tämä tarkoittaa tämän ikäluokan määrän lisääntymistä verrattuna nykyiseen yli 6 hengellä = vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17 64 v) vuotiaat Yli 74 vuotiaat Väestö alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Yli 74-vuotiaat Kaikki Kuva 2. Väestöennuste ikäluokittain Lähde:Tilastokeskus

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 6 Toinen merkittävä demografinen muutos on työikäisten määrän merkittävä väheneminen. Kun vuonna 21 työikäisiä oli noin 4 4, on heitä kahdenkymmenen vuoden kulutta 1 henkeä vähemmän (kuva 3). 7 5 asukkaan kaupungissa tämä tulee rasittamaan kunnan väestön ikärakenteeseen pohjautuvaa huoltosuhdetta erittäin voimakkaasti Virrat vuotiaat Virrat Koko maa Pirkanmaa = Lähde:Tilastokeskus Virrat Koko maa Pirkanmaa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Kuva 3. Työikäisten määrän kehitys vuosina Lasten ja nuorten lukumäärät tulevat pienenemään melko tasaisesti koko tarkastelujakson ajan. Syntyvyys näyttäisi pysyvän lähes nykyisellä tasollaan (21, 57 lasta ja 23, 53 lasta), mutta alle peruskouluikäisten määrissä muutamaa lasta pienemmät ikäluokat alkavat näkyä varsinkin tarkastelujakson loppupuolella siten, että lasten kokonaismäärä vähenee 2 lapsella (kuva 4).

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 7 12 Virrat Koko maa Pirkanmaa. 1 = , 2 15, 2 2, 2 25, 2 3, Lähde:Tilastokeskus Virrat 1-6 -vuotiaat = Koko maa 1-6 -vuotiaat = Pirkanmaa 1-6 -vuotiaat = Virrat Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 28 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset Peruskouluikäisten ja nuorten lukumäärä vähenee lähes sadalla. Kouluikäisten lasten ja nuorten määriä tarkastellaan tarkemmin luvussa 4.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 8 3 PALVELUTARPEEN KYSYNTÄÄN JA TARJONTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1 Huoltosuhde Virroilla vuotiaiden määrä eli työssäkäyvien ikäluokkien suuruudet tulevat ennusteiden mukaan laskemaan voimakkaasti. Vaikka alle 17-vuotiaiden määrä tulee tarkastelujakson aikana vähenemään, yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyminen tulee merkittävästi kasvattamaan väestöön ikään perustuvaa huoltosuhdetta. Kuvassa 5. tarkastellaan väestörakenteen muutoksiin perustuvaa huoltosuhteen muutosta Virroilla vuosina Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä työikäistä kohti ( vuotiasta kohti) 1,3 Virrat Koko maa Pirkanmaa 1,1,9,7,5, Huoltosuhde kasvaa Lähde:Tilastokeskus Virrat,71,86,98 1,5 1,13 Koko maa,57,65,71,76,8 Pirkanmaa,57,64,69,73,75 Kuva 5. Väestöllinen huoltosuhde Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tällä hetkellä pääkaupunkiseudun suhdeluku on,49 ja vuonna 23 vain,83 ja koko maan vastaavat suhdeluvut ovat tällä hetkellä,57 ja vuonna 23,8. Virroilla vajaan kahden kymmenen vuoden kuluttua yhden työssäkäyvän tulee elättää enemmän kuin yksi ei työikäinen, kun muualla maassa yhden työaikaisen vastuulla ei ole edes yhtä henkeä. Pääkaupunkiseudun tilanne on puolet Virtoja parempi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Virtain kaupungin huoltosuhde tulee olemaan varsin raskas ja se tulee asettamaan omat haasteensa kunnan palvelurakenteelle ja tarjonnalle.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Väestötekijöiden muutosten vaikutukset palvelutarpeiden muutoksiin Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja palveluiden käyttöön ja kunnan näkökulmasta palveluiden järjestämisen volyymeihin. Väestön nopean vanhenemisen ja eliniän kasvun myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeiden voidaan olettaa kasvavan. Virroilla väestökehitys ja palvelutarvekehitys (kuva 6.) kehittyvät samansuuntaisesti. Vuoden 22 jälkeen vanhuspalveluiden palvelutarve nousee merkittävästi, kasvun ollessa nykyiseen verrattuna 6 prosenttia Päivähoito ja esiopetus Perusopetus Lukio (amm. koulutus) Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avo Erikoissairaanhoito Muut tehtävät Kuva 6. Palvelutarpeiden ennustettu kehitys

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Alle kouluikäisten määrät Samanaikaisesti päivähoito- ja opetuspalveluiden järjestämistarpeet vähenevät ikäluokkien pienenemisen myötä (kuva 7). Opetustoimessa merkittävin muutos on lukio-opetuksen palvelutarpeen lasku. Sen käyttötarve pienenee tarkastelujakson loppupuolella merkittävästi, peräti prosenttia nykyisestään ja tällä tulee olemaan varsin kohtalokkaan vaikutukset lukio-opetuksen säilymiselle Virroilla. Virrat Päivähoito Perusopetus Lukio kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: STAKES, Sotkanet 28 oppilasmäärät: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 29 - Kuva 7. Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat, perusopetuksen ja lukion oppilaat ja opiskelijat (Lähde: Stakes 28, Sotkanet 28, Tilastokeskus 28) Kunnan kustantamassa päivähoidossa oli vuonna 28 noin 53,8 % kunnan 1 6- vuotiaista lapsista. Määrä on hieman alle koko maan tilanteen (noin 56 %). Jos oletetaan, että kunnan kustantamassa päivähoidossa tulee vastaisuudessakin olemaan noin 54 % alle kouluikäisistä lapsista, havaitaan seuraavanlainen palvelutarpeen pieneneminen: 21 -> päivähoitopaikkaa 215 -> 22-1 päivähoitopaikka 22 -> päivähoitopaikkaa 225 -> 23-5 päivähoitopaikkaa Yhteensä - 11 päivähoitopaikkaa

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Peruskouluikäisten määrät Virroilla peruskouluikäisten lasten ja nuorten määrän ennustetaan laskevan nykyisestään. Lasku painottuu tarkastelujakson alkuvaiheeseen ja hidastuu tarkastelujakson loppupuolella (kuva 8). Nopeinta muutos on vuosien välillä, jolloin peruskouluikäisten määrä vähenee kuudella prosentilla. Virrat vuotiaat Virrat Koko maa Pirkanmaa. 1 = Virrat vuotiaat = Koko maa vuotiaat = Pirkanmaa vuotiaat = Virrat Oppilaat* Kuva 8. Peruskouluikäiset lapset Koululaisten määrän väheneminen poikkeaa koko maan ja Pirkanmaan tilanteesta. Muualla peruskouluikäisten määrän ennustetaan nousevan ja muualla Pirkanmaalla kouluikäisten määrän kasvu on erittäin voimakasta. Väestöennusteissa ei ole huomioitu maakunnan sisäistä muuttoliikettä. Peruskouluikäisten määrissä havaitaan seuraavanlainen palvelutarpeen pieneneminen: 21 -> oppilaspaikkaa 215 -> 22-8 oppilaspaikkaa 22 -> oppilaspaikkaa 225 -> 23-2 oppilaspaikkaa Yhteensä - 47 oppilaspaikkaa

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 12 Käytännössä tämä tarkoittaa, että oppilasmäärä vähenee kahdella 24 oppilaan luokalla tai kolmella noin 15 oppilaan luokalla Nuoret (16 18-vuotiaat) Nuorten eli toisen asteen koulutuksen ja lukio-opetuksen ikäisten nuorten määrä putoaa Virroilla hälyttävästi (kuva 9.). Tällä on suora vaikutus lukion oppilasmäärän kehitykseen. ensimmäisen viiden vuoden aikana määrä putoaa 15 %, jonka jälkeen lasku hidastuu noin 5 prosenttiin. Ennusteen loppupäässä näyttää olevan kuitenkin hienoista nousua vuosina , jolloin nuorten määrä näyttäisi kasvavan edellisestä viisivuotiskaudesta noin neljä prosenttia. Virrat vuotiaat Virrat Koko maa Pirkanmaa. 1 = Lähde:Tilastokeskus Virrat vuotiaat = Koko maa vuotiaat = Pirkanmaa vuotiaat = Virrat Lukion oppilaat* Kuva 9. Ikäluokan vuotiaiden määrän kehitys vuosina (Tilastokeskus 28) Nuorison määrällinen notkahdus ja notkahduksen jääminen pysyväksi olotilaksi tulee vaikuttamaan merkittävästi lukion opiskelijamääriin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lukion opiskelijamääräkehitys on seuraavanlainen 21 -> opiskelijaa 215 -> 22-3 opiskelijaa 22 -> opiskelijaa 225 -> opiskelijaa Opiskelijamäärän pieneneminen 2 opiskelijalla tarkoittaa yhtä luokallista vähemmän opiskelijoita koko lukiossa.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Talous ja odotekustannukset Virtain kaupungin verotulojen kehitys 2-luvulla ja ennuste vuosiksi ovat esitetty seuraavissa kuvioissa kuvio 1 ja kuvio 2. Virrat Vuosikate #REF! #REF! #REF! Vuosikate Kunnallisvero #REF! Kiinteistövero #REF! Yhteisövero os. #REF! #REF! Valtion #REF! os. (käyttötal)#ref!. 1 = Vuosikate #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! #REF! Kuvio 1. Verotulojen kehitys Virrat Lähde:Tilastokeskus Verotulojen ja valtionosuuksien kehitystrendit, tasaus sisällytetty osuuksiin M Yleinen valtionosuus,2,4,5,5,6 OPM:n valtionosuus 2,8 3, 3,2 3,4 3,7 STM:n valtionosuus 12,8 12,5 14,3 16,6 2,3 Muut verot 3,3 2,8 3,6 3,9 4,2 Kunnallisvero 16,6 15,2 16, 17,1 18,4 Ennusteissa mukana 2 % inflaation vaikutus Kuvio 2. Verotulot ja valtionosuudet 225 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden kehitystä ja Virtain koulutoimen menokehitystä on tarkastelut tarkemmin liitteessä 2.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 14 Perusopetuksen (sisältäen esi- ja perusopetuksen) toteutuma vuonna 21 oli euroa (taulukko 1). Perusopetuksen määrärahoista lähes kymmentä prosenttia (8,5 %) ei ole kohdennettu minkään koulun määrärahoihin erikseen, vaan on kirjapidossa ns. jakamattomana määrärahana. Suurin jakamaton kustannus on kuljetus, joka muodostaa lähes puolen miljoonan euron suuruisen summan (käytännössä lähes kokonaan esi- ja perusopetuksen kuljetuskustannukset). Opetus v. 21 Hallinto Oppilashuolto Kiinteistö Kuljetus Ruokailu Koulutus Esi- ja perusopetus Esiopetus Yht. Perusopetus Jakamattomat Taulukko 1. Esi- ja perusopetuksen menojen jakautuminen sekä jakamattomat menot, Esi- ja perusopetuksen suurimman menoerän muodostivat vuonna 21 opetuksen kustannukset, noin 59 %:a menoista (kuva 1), joka euromääränä on euroa. Kiinteistön osuus on 16 % ja rahallisesti noin euroa. Kuljetus ja ruokailu ovat kumpikin noin 1 prosenttia perusopetuksen menoista (reilut 5 euroa molemmat). Kuljetus 9 % Ruokailu 9 % Koulutus % Hallinto 2 % Kiinteistö 16 % Oppilashuolto 5 % Opetus 59 % Kuva 1. Perusopetuksen toteutuma 21 (esiopetus ja perusopetus yhdessä)

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Esiopetus Esiopetuksen suurimman menoerän muodostavat opetuksen kustannukset (54 %) (kuva 11). Kiinteistökulujen osuus on lähes viidennes kaikista toteutuneista kuluista (18 %). Toteutumajakautumassa huomio kiinnittyy esiopetuksen oppilashuollon suureen osuuteen, 16 % kaikista menoista. Oppilashuolto 16 % Opetus 54 % Kiinteistö 18 % Kuljetus 3 % Ruokailu 5 % Koulutus % Hallinto 4 % Kuva 11. Esiopetuksen toteuma 21 Vuoden 29 Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastoinnin perusteella Virtojen varhaiskasvatuksen (päivähoito ja esiopetus) nettokustannukset olivat yhteensä 2,48 M. Keskimääräinen -6-vuotiasta kohden oleva nettokustannus oli euroa. Nettokustannus laski hieman edellisestä vuodesta (5 615 ) mutta kahden vuoden takaiseen nousua oli 76 euroa. Tarkasteltaessa nettokustannuksen ja odotekustannuksen 2 välistä eroa, huomataan, että Virroilla odotekustannus on 19 euroa nettokustannusta pienempi. Käytännössä tämän voidaan tulkita vastaavan summan säästöpotentiaalia kun kunnan menoja verrataan verrokkikuntiin. 2 Odotekustannuksella tarkoitetaan laskennallista kustannusta, joka lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Odotekustannus = toiseksi alhaisimmat nettokustannukset + 1 % * (toiseksi korkeimmat nettokustannukset - toiseksi alhaisimmat nettokustannukset) Esimerkiksi, jos toiseksi alhaisimmat kustannukset ovat 1 /asukas ja toiseksi korkeimmat 1 3 /asukas, ovat odotekustannukset % * (1 3-1 )=1 3 /asukas (Lähde: Kuntien talous- ja toimintatilaston tiedot vuodelta 29) Kustannusero kuvaa mahdollista säästöpotentiaali suhteessa muihin vertailukuntiin. Ero saadaan vähentämällä todellisista nettokustannuksista odotekustannusta vastaava summa. Virtain kaupungin vertailukuntina kyseisessä tarkastelussa ovat väestörakenteeltaan eniten Virtain kaupunkia muistuttavat kunnat kokoluokassa 5 15 asukasta. Odotekustannustarkastelussa tulee huomioida, että vaikka Tilastokeskuksen kuntien talous- ja toimintatilastojen tietojen keruu on ohjeistettu kaikille kunnille samoin, vaihtelevat kuntien väliset sisäiset tilastointi- ja kirjauskäytännöt. Tämä saattaa aiheuttaa tilastoihin pientä epätarkkuutta.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Perusopetus Perusopetuksen suurimman menoerän muodostavat opetuksen kulut (6 %). Kiinteistöt muodostavat noin 15 %:a menoista, ruokailu 1 % ja kuljetus 9 % (kuva 12). Kuljetus 9 % Ruokailu 1 % Koulutus % Hallinto 2 % Kiinteistö 15 % Oppilashuolto 4 % Opetus 6 % Kuva 12. Perusopetuksen toteutuma 21 Kyläkoulujen kouluittainen tarkastelu (kuva 13) osoittaa, että koulujen kustannusrakenne vaihtelee jonkin verran. Luvuissa ovat mukana sekä esi- että perusopetuksen tiedot. Toisaalta luvut eivät ole suoraan verrannollisia koko perusopetuksen toteutuman kanssa, sillä esimerkiksi kuljetuskustannuksia ei ole kohdennettu kouluittain (kuva 14) ja vastaavasti koko perusopetuksen toteutuma pitää sisällään erityisopetuksen ja maahanmuuttajaopetuksen Killinkosken koulu Kotalan koulu Kurjenkylän koulu Liedenpohjan koulu Vaskiveden koulu - Hallinto Opetus Oppilashuolto Kiinteistö Kuljetus Ruokailu Kuva 13. Kustannusrakenne kyläkouluittain toteutuman 21 mukaan

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Hallinto Opetus Oppilashuolto Kiinteistö Kuljetus Ruokailu Koulutus - Killinkosken koulu Kotalan koulu Kurjenkylän koulu Liedenpohjan koulu Vaskiveden koulu Kuva 14. Kyläkoulujen toteutuma 21 Vuoden 29 tietojen perusteella perusopetuksen nettokustannukset olivat 5,52 M (kuva 15). Odotekustannukset olivat 4,76 M :a. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero oli noin 76 euroa. Kokonaiskustannuksen suuruuteen suhteutettuna ero on merkittävä. Virrat, nettokustannukset 29 5,52 M, odotekustannukset 4,76 M s ila p /o Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kuva 15 Perusopetuksen odotekustannusvertailu nettokustannusten mukaan yhtä perusopetuksen oppilasta kohden (Tilastokeskus 28)

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Lukio Lukiossa opetuksen kustannukset muodostavat 77 prosenttia menoista. Seuraavaksi suurin menoerä on kiinteistö, 17 prosentti (kuva 16). Oppilashuolto % Kuljetus 1 % Ruokailu 2 % Kiinteistö 17 % Koulutus % Hallinto 3 % Opetus 77 % Kuva 16. Lukion toteutuma 21 Vuoden 29 tietojen perusteella lukio-opetuksen nettokustannukset olivat,91 M (kuva 17). Odotekustannukset olivat,8 M :a. Nettokustannusten ja odotekustannusten ero on 11 euroa. Virrat, nettokustannukset 29,91 M, odotekustannukset,8 M s ila p /o Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Kuva 17. Lukio-opetuksen odotekustannusvertailu nettokustannusten mukaan yhtä lukioopiskelijaa kohden (Tilastokeskus 28)

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Maankäytön suunnittelun vaikutukset palvelutarpeiden muutoksiin Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain. (Tilastokeskus). Virtain kaupungin taajama-aste vuonna 29 oli 55,7. Tämä tarkoittaa sitä, että hieman yli puolet kaupungin asukkaista asuu taajama-alueella Maankäytön suunnittelun vaikutukset varhaiskasvatus- ja opetuspalveluihin Vuosille ajoittuva Virtain kaupungin kaavoitusohjelma sisältää kolme keskeistä tavoitetta ja neljä muuta tavoitetta kaupungin maankäytön ohjaukselle ja kehittämiselle. Keskeisimmät hankkeet ovat Virtain keskustaajaman osayleiskaava, joka ajoittuu vuosille , kylätaajamien osayleiskaavat (Liedenpohja ) ja strateginen osayleiskaava koko kunnan alueelle (211). Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet ja suunnitelma ovat vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys, Kalettomanlahden alueen kehittämissuunnitelma, pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys ja Kotalan kyläsuunnitelma. Koko kunnan kattavan strategisen osayleiskaavan laadinnan tavoitteena on kartoittaa ja suunnitella yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin kehittymistä. Asutuksen, elinkeino- ja palvelutoimintojen sijoittuminen tulisi aina perustua yhdyskuntarakenteelliseen tarkasteluun. Yhdyskuntarakenteen suunnittelulla voidaan edistää toimintojen sijoittamista taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaisella ja kestävällä tavalla, sekä estää haitallisia ympäristövaikutuksia. (Kaavoitusohjelma vuosille ) Kaavoitusohjelmassa todetaan, että tavoitteena on nykyisen asukasluvun hallittu kasvattaminen tai nykyisen asukasluvun säilyttäminen. Virtain kaupungille laaditun keskustaajaman osayleiskaavan rakennemallivaihtoehdoissa on väestön laskennallisena kasvuna käytetty 1 2 henkilöä lisäystä vuoteen 225 mennessä ja seuraavan kymmenen vuoden aikana tuhannen asukkaan lisäystä. Väestölisäykset toimivat laajentumisalueiden suunnittelun ja mitoituksen pohjana, mutta näin suurta väestölisäystä ei pidetä Virroilla todennäköisenä. Myöskään Tilastokeskuksen tietoihin perustuvat väestörakenteelliset ennusteet eivät tue näin suurta väestönlisäystä. Virroilla maankäytön tavoitteena on taajama-alueiden tiivistäminen. Keskustaajaman välittömään läheisyyteen mahdollisesti sijoittuva uusi rakentaminen tulee nojautumaan keskustaajaman opetuspalveluihin. Alueilta tulee olemaan lyhyempi matka keskustan kouluihin kuin kyläkouluihin. Taajaman reuna-alueille sijoittuvat uudet tonttialueet eivät tule olemaan niin suuria, että ne edellyttäisivät uusien kasvatus- ja opetuspalveluiden perustamista. Keskustaajaman osayleiskaavan lisäksi kaupungissa vireillä olevat muut maankäytön suunnitelmat ja hankkeet eivät tue merkittävää väestönkasvua alueelle. Kaavoitushankkeet kohdistuvat täydentämään, monipuolistamaan ja tiivistämään olemassa olevia alueita. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen tulee entistä enemmän nojamaan jo olemassa oleviin keskustaajama-alueen palvelutarjontaan. Lisäksi voidaan olettaa, että taajama-alueen kehittäminen tulee suurelta osin varautumaan vanhimpien ikäryhmien tarpeisiin.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Kiinteistöt Kiinteistöjen kunto Kiinteistöt kuuluvat tilapalvelun alaisuuteen. Sivistyslautakunta maksaa sisäistä vuokraa koulukiinteistöistä. Koulukiinteistöjen arvioidaan olevan pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Kaupungissa ei ole laadittu pitkän aikavälin kiinteistöjen kunnostusohjelmaa/investointisuunnitelmaa. Investointisuunnitelma ulottuu taloussuunnitelmakauden loppuun. Oheisessa taulukossa (taulukko 2) koulujen kunto on arvioitu asteikolla Kiinteistö 1 = hyvä 2 = kohtalainen 3 = tyydyttävä 4 = huono kiinteistön kunto keittiön kunto keittiön laitteiden kunto lämmitysjärjestelmän kunto LVIS kunto pihaalueen kunto Killinkosken koulu Kotalan koulu Kurjenkylän koulu Liedenpohjan koulu Mäkitien koulu Rantatien koulu Vaskiveden koulu Virtain yläaste Virtain lukio Taulukko 2. Koulukiinteistöjen kunto Arvion perusteella voidaan ennakoida, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa useimpien koulujen lämmitys- ja LVIS -järjestelmät tulevat edellyttämään kunnostustoimenpiteitä. Tarkempaa arviota kunnossapidosta tai investoinneista - ei toimenpiteistä tai määrärahoista - ole käytettävissä Kiinteistöjen ylläpitokustannukset Koulukiinteistöjen vuokrakustannukset olivat vuoden 21 talousarvion mukaan yhteensä noin 92 euroa.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 21 Rakentamisvuosi koko Toimintakulut ilman poistoja 28 TP Poistot 28 TP Toimintakulut yhteensä 28 TP m2 /a /m3/a /a /m3a /a /m3/a Killinkosken koulu ,86 /m³/a ,89 /m³/a Kotalan koulu ,73 /m³/a ,77 /m³/a ,5 /m³/a Kurjenkylän koulu ,39 /m³/a 3 4 8,35 /m³/a ,74 /m³/a Liedenpohjan koulu ,42 /m³/a ,3 /m³/a ,45 /m³/a Mäkitien koulu* 198-luku Rantatien koulu* ,76 /m³/a ,97 /m³/a ,73 /m³/a Vaskiveden koulu ,52 /m³/a ,94 /m³/a ,47 /m³/a Virtain yläaste** ,4 /m³/a ,45 /m³/a ,85 /m³/a Virtain lukio** 1957 *Mäkitien ja Rantatien koulujen tiedot yhdistetty ** Yläasteen ja lukion tiedot yhdistetty Taulukko 3. Koulukiinteistöt, koko ja toimintakulut (Huom! koulujen koko neliöissä, toimintakulut laskettu kuutioiden mukaan) Koulukiinteistöjen kustannuslaskelmissa Mäkitien ja Rantatien koulujen kustannuksia ei eroteltu toisistaan, kuten ei myöskään yläkoulun ja lukion kustannuksia. Killinkosken koulusta noin 1 4 neliötä on koulun käytössä ja Kotalan koulusta sivistystoimen käytössä on 43 neliötä Taulukossa 4. on esitetty kiinteistökustannukset kouluittain ja kiinteistökustannusten osuus koko toiminnan kustannuksista. TOTEUTUMA v. 21 Kiinteistö Yht. %:a koulun menoista Perusopetus Esiopetus Esiopetus, Killinkoski Esiopetus, Kotala Esiopetus, Kurjenkylä Esiopetus, Liedenpohja Esiopetus, Vaskivesi Esiopetus, keskusta Perusopetus Killinkosken koulu Kotalan koulu Kurjenkylän koulu Liedenpohjan koulu Vaskiveden koulu Rantatien koulu Mäkitien koulu, EMU Mäkitien koulu, EHA Maahanmuuttajakoulutus

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 22 TOTEUTUMA v. 21 Kiinteistö Yht. %:a koulun menoista Yläkoulu Keittiö Siivous Jakamattomat Lukiokoulutus Taulukko 4. Vuoden 21 koulujen kiinteistökustannusten osuus kokonaistoteutumasta

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 23 4 VIRTAIN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSPALVELUIDEN NYKYTILA JA OPPILASENNUSTEET 2-luvun aikana Virtain kaupungin perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt 2 oppilaalla. Keskimääräinen oppilasmäärän väheneminen on noin 2 lasta lukuvuodessa (kuvio 3). Tarkemmat koulukohtaiset oppilasmääräkehitykset vuosina on esitetty liitteissä Kuvio 3. Virtain kaupungin perusopetuksen kokonaisoppilasmäärät vuosina 2 ja 211 Lukiolaisten määrä on kymmenen vuoden aikana vähentynyt noin 5 nuorella (kuvio 4.) Kuvio 4. Virtain kaupungin lukion oppilasmäärät vuosina 2 ja 211

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Varhaiskasvatus/esiopetus Virtain kaupungin sivistyslautakunta vastaa esiopetuksen järjestämisestä. Esiopetusta järjestetään kyläkouluilla, mutta valtaosan esiopetuspalvelusta sivistyslautakunta ostaa perusturvalautakunnalta, joka järjestää esiopetusta Koivurinteen ja Killinkosken päiväkodeissa. Keskustaajamassa esiopetus järjestetään kokonaisuudessaan päiväkodeissa. Tilastointipäivänä Virtain kaupungin kouluissa esioppilaita oli 3 ja päiväkodeissa 34 (taulukko 5). Määrä oli peräti 17 esioppilasta vähemmän kuin lukuvuonna vastaavaan aikaan. Koulu Esioppilaita Killinkosken koulu Killinkosken päiväkoti 9 Kotalan koulu 4 Kurjenkylän koulu 1 Liedenpohjan koulu 2 Mäkitien koulu Rantatien koulu 2 Vaskiveden koulu 3 Koivurinteen päiväkoti 25 Yhteensä 64 Taulukko 5. Esioppilaiden jakautuminen kouluittain ja päiväkodeittain 4.2 Perusopetus Virtain perusopetuksen palveluverkko muodostuu seuraavasti: 1 6 luokkien kouluja: Killinkoski, Kotala, Kurjenkylä, Liedenpohja, Rantatie ja Vaskivesi 7 9 luokkien kouluja: Yläkoulu 1 9 luokkien erityisopetus: Mäkitien koulu Lisäksi kaupungissa on yksi lukio, Virtain lukio. Lukuvuonna (taulukko 6) Virroilla oli tilastointipäivänä 723 esi- ja perusopetuksen oppilasta, jotka jakautuvat seuraavasti: esioppilaita sivistyslautakunnan alaisuudessa 3 esioppilaita perusturvalautakunnan alaisuudessa 34 vuosiluokan 1 6 oppilaita 419, joista erityisen tuen oppilaita 16 vuosiluokan 7 9 oppilaita 241, joista erityisen tuen oppilaita Mäkitien koulussa 16.

26 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 25 Koulu Eop Yht. Killinkosken koulu Kotalan koulu Kurjenkylän koulu Liedenpohjan koulu Mäkitien koulu Rantatien koulu Vaskiveden koulu Yläkoulu Yhteensä Taulukko 6. Virtain kaupungin perusopetuksen oppilasmäärät kouluittain Vuosiluokkien suuruudessa on jonkin verran vaihtelua (kuva 18). Vähiten on viidesluokkalaisia (65) ja eniten yhdeksännen luokan oppilaita (84). Oppilasmäärä Vuosiluokka Kuva 18. Virtain kaupungin perusopetuksessa opiskelevat oppilaat vuosiluokittain ( tilanne) Oppilaskehitys Virtain kaupungin toimittamien oppilasennusteiden mukaan perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä, ilman esioppilaita, (kuva 19) tulee lukuvuosien ja aikana laskemaan lähes sadalla (95) oppilaalla. Luvussa on mukana Mäkitien tiedossa olevat erityisen tuen oppilaat. Käytännössä lähes sadan lapsen väheneminen perusopetuksesta tarkoittaa viiden noin 2 oppilaan opetusryhmän tarpeen katoamista tulevan seitsemän vuoden aikana.

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 26 Oppilasmäärä Lukuvuosi Alakoulujen oppilaat Yläkoulun oppilaat Mäkitien koulun oppilaat Kaikki yhteensä Kuva 19. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärän kehitys vuosina Perusopetuksen vuosiluokkien 1 6 (alakoulut) kokonaisoppilasmäärä, ilman esioppilaita, (kuva 2) tulee lukuvuosien ja aikana laskemaan lähes neljälläkymmenellä oppilaalla. Oppilasmäärän lasku tulee painottumaan tarkastelujakson loppupäähän kuitenkin siten, että jo ensi lukuvuonna alakoulujen kokonaisoppilasmäärä jää ensimmäistä kertaa alle 4 oppilasta, mutta nousee vielä parin vuoden ajan hieman päälle neljänsadan oppilaan. Lukuvuodesta alkaen alakoulujen kokonaisoppilasmäärä jäänee pysyvästi alle 4 oppilaan. Luvuissa ei ole huomioitu erityisluokille tapahtuvia oppilassiirtoja, jotka osaltaan vielä pienentävät yleisopetuksen alakoulujen kokonaisoppilasmäärää. Vuosiluokkien 1-6 oppilaat Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 2. Vuosiluokkien 1 6 kokonaisoppilasmäärän kehitys vuosina

28 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 27 Yläkoululaisten, vuosiluokkien 7 9 oppilasmäärä on myös laskeva (taulukko 7). Yläkoululaisten määrää voidaan tarkastella huomattavasti pidemmälle. Vuonna 21 syntyneet lapset tulevat päättämään perusopetuksensa lukuvuoden lopussa. Yläkoulun kokonaisoppilasmäärää väestörekisterissä olevien lasten tietojen perusteella voidaan tarkastella vuoteen 224 asti. Taulukosta 7. voidaan havaita, että oppilasmäärä laskee hiukan koko 21-luvun ajan, mutta varsinainen oppilasmäärän romahdus tapahtuu vuoden 22 jälkeen. Tarkastelujakson viimeisenä vuonna yläkoulussa opiskelee 65 oppilasta nykyistä vähemmän. Tämä tarkoittaa kolmea reilun 2 oppilaan luokallista yläkouluikäistä. Oppilasmäärä Lukuvuosi Taulukko 7. Perusopetuksen vuosiluokkien 7 9 yleisopetuksen kokonaisoppilasmäärä vuosina Lasten määrän väheneminen voidaan havaita myös tarkastelemalla oppivelvollisuutensa päättävien lukumäärää oppivelvollisuutensa aloittavien lasten lukumäärään (taulukko 8). Virroilla ensimmäisen luokan aloittavat ikäryhmät pääsääntöisesti koulunsa päättävien ryhmää pienempiä. Vain vuonna 214 koulunsa päättää yhtä monta lasta kuin oppivelvollisuutensa aloittaa. Muina vuosina tarkastelujakson aikana erotus voi olla jopa 19 tai 21 lasta Koulunsa aloittava Koulunsa päättävä Erotus Taulukko 8. Koulunsa aloittavien ja koulunsa päättävien erotus vuosina (luvuissa mukana Mäkitien koulun oppilaat) Perusopetuksensa päättävien lukumäärän lasku vaikuttaa osaltaan toisen asteen koulutuksen aloittavien lukumäärään. Tähän tarkasteluun palataan tarkemmin luvussa 4.3. Kuvassa 21 on kuvattu yläkoulun yhdeksännen luokan oppilasmäärät lukuvuosina ja Vuonna 21 syntyneitä näyttää olevan ensimmäisen kerran alle 5 ja

29 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 28 verrattuna tähän lukuvuoteen yhdeksännen luokan oppilaita on lähes puolet vähemmän kuin lukuvuonna Perusopetuksensa päättävät Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 21. Yleisopetuksessa opiskelevat 9 luokan oppilaat vuosina Kouluittainen oppilaskehitys Seuraavaksi tarkastellaan oppilaskehitystä kouluittain. Oppilasennusteet noudattava Virroilla käytössä olevaa oppilaaksiottoaluejakoa ja ennusteessa esioppilaan on oletettu jatkavan saman koulun oppilaana, ts. lapsen esiopetuksen ottopäätös on toiminut ohjeellisena jo varsinaiselle perusopetuksen oppilaaksiottopäätökselle ja koulupaikan osoittamiselle. Sivistyslautakunta on tehnyt oppilasmäärästä päätöksen, että opetusryhmän koko on maksimissaan 25 oppilasta. Samoin perusopetuksen valinnaisaineryhmäkooksi on 1 oppilasta. Oppilasennusteet perustuvat Virtain kaupungin toimittamiin oppilastietoihin ja väestörekisteripohjaisiin väestötietoihin.

30 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 29 Killinkosken koulu Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 22. Killinkosken oppilasennuste Killinkosken koulun oppilasennuste on suhteellisen vakaa lukuvuoteen asti (kuva 22). Tämän jälkeen oppilasmäärä alkaa laskea ja vuonna 217 koulun oppilasmäärä laskee ensimmäisen kerran alle 3 oppilaan (28 oppilasta). Killinkosken koulu e Yht Taulukko 9. Killinkosken luokittainen oppilasennuste Tarkastelujaksolla koulun aloittavia on joka syksy vähintään kaksi ja jokaisella oppilaalla on oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 9).

31 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 3 Kotalan koulu Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 23. Kotalan oppilasennuste Kotalan koulun oppilasennusteessa on parin oppilaan heittoja koko tarkastelujakson ajan (kuva 23). Lukuvuonna koulun oppilasmäärän on ennustettu olevan tasan 3. Lukuvuoden jälkeen oppilasmäärä alkaa laskea ja vuonna 216 koulun oppilasmäärä laskee alle 3 oppilaan (28 oppilasta). Kotalan koulu e Yht Taulukko 1. Kotalan luokittainen oppilasennuste Tarkastelujaksolla koulun aloittavia on joka syksy vähintään kaksi ja jokaisella oppilaalla on oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 1).

32 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 31 Kurjenkylän koulu Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 24. Kurjenkylän oppilasennuste Kurjenkylän koulun oppilasennuste on voimakkaasti laskeva (kuva 24). Koulun oppilasmäärä on koko tarkastelujakson alle 3 ja lukuvuonna koulun oppilasmäärän on ennustettu olevan tasan 2. Tämän jälkeen jää pysyvästi alle 2 oppilaan ja vuonna 215 on vain 14. Kurjenkylän koulu e Yht Taulukko 11. Kurjenkylän luokittainen oppilasennuste Lukuvuonna Kurjenkylään koulussa ei ole yhtään oppivelvollisuutensa aloittavaa lasta. Ensi syksynä ekaluokkalaisia on vain yksi. Tarkastelujakson muina vuosina koulunsa aloittaa kaksi tai neljä oppilasta ja näinä vuosina jokaisella oppilaalla on oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 11).

33 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 32 Liedenpohjan koulu Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 25. Liedenpohjan oppilasennuste Liedenpohjan koulun oppilasennuste on voimakkaasti laskeva (kuva 25). Koulun oppilasmäärä on suhteellisen vakaa vuoteen 215 asti, jonka jälkeen oppilasmäärä jää pysyvästi alle 3. Lukuvuonna oppilaita on vain 21. Liedenpohjan koulu e Yht Taulukko 12. Liedenpohjan luokittainen oppilasennuste Lukuvuonna Liedenpohjan koulun aloittaa yksi ekaluokkalainen. Muina vuosina koulunsa aloittaa vähintään kaksi oppilasta ja näinä muina vuosina jokaisella oppilaalla on oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 12).

34 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 33 Rantatien koulu Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 26. Rantatien oppilasennuste Rantatien koulun oppilasennuste poikkeaa kyläkoulujen ennusteesta. Oppilasmäärä kasvaa tarkastelujakson alkupuolella erittäin nopeasti (kuva 26). Vuoden 214 jälkeen ennuste on laskeva, palaten nykyisiin määriin. Rantatien koulu e Yht Taulukko 13. Rantatien luokittainen oppilasennuste Rantatien koulun ennusteen mukaan koulu jatkaa toimintaansa 2-sarjaisena koko tarkastelujakson ajan. Lukuvuonna ensimmäisen luokan oppilaita on ennusteen mukaan 29, joka yhdeksi luokaksi olisi varsin suuri (taulukko 13).

35 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 34 Vaskiveden koulu Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 27. Vaskiveden oppilasennuste Vaskiveden koulun oppilasennuste on nouseva (kuva 27). Koulun oppilasmäärä on koko tarkastelujakson 31 ja 36 oppilaan välillä. Lukuvuonna jälkeen oppilasmäärä hieman näyttäisi laskevan, mutta pysyy nykyistä parempana. Vaskiveden koulu e Yht Taulukko 14. Vaskiveden luokittainen oppilasennuste Tarkastelujaksolla koulun aloittavia on joka syksy vähintään kolme ja jokaisella oppilaalla on siten oman ikäisensä luokkatoveri (taulukko 14).

36 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 35 Yläkoulu Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 28. Yläkoulun oppilasennuste Yläkoulun koulun oppilasennuste on laskeva (kuva 28). Koulun oppilasmäärä laskee ensimmäisen alle 2 oppilaan lukuvuonna , jonka jälkeen se vielä parin vuoden ajaksi nousee yli 2 oppilaan palaten lukuvuonna jälleen alle 2 oppilaan. Vuoden 221 jälkeen oppilasmäärä laskee pysyvästi alle 2 ja oppilasmäärät alkavat pienentyä erittäin voimakkaasti seuraavien vuosien aikana. Tarkastelujakson viimeisenä vuonna, 224 yläkoulun oppilasmäärän on vakiintunut 16 oppilaan tienoille. Ylä - koulu Yht Taulukko 15. Yläkoulu vuosiluokittainen oppilasennuste Oppilasmäärän pieneneminen tulee vaikuttamaan yläkoulujakoihin ja sitä kautta opetustuntien määrään.

37 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki 36 Mäkitien koulu Oppilasmäärä Lukuvuosi Kuva 29. Mäkitien oppilasennuste Mäkitien oppilasennuste perustuu koulussa nyt olevien oppilaiden lukumääriin Mäkitien koulu e Yht Taulukko 16. Mäkitien luokittainen oppilasennuste Mäkitien koulun luokkakohtaisessa oppilasennusteessa ei ole ennakoitu vuosien aikana erityisluokalle siirrettävien lasten lukumääriä. Erityisluokkasiirrot tulevat osaltaan pienentämään yleisopetuksen koulujen oppilasennustetta. Kouluparien oppilasennustetarkastelut on esitetty liitteissä.

38 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Lukio Virroilla on yksi lukio, Virtain lukio, jossa opiskelee tällä hetkellä 113 opiskelijaa. Opiskelijat jakautuvat seuraavasti (taulukko 17.) Lukio 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk Yhteensä Opiskelijamäärä Taulukko 17. Lukion opiskelijamäärä Virtain kaupungin tavoitteena on, että puolet perusopetuksensa päättävistä nuorista jatkaa lukioon (taulukko 18) Yläkoulu lk Taulukko 18. Perusopetuksensa päättävät vuosina Kuvassa 3. on laskettu ennuste lukion aloittavien nuorten lukumääriksi siten, että ikäluokasta on oletettu 45 % siirtyvän Virtain lukioon. Määrä näyttää vaihtelevan 21 ja 36 opiskelijan välillä ollen keskimäärin 3 nuoren tienoilla, kunnes tarkastelujakson loppupuolella määrä putoaa lähelle 2 opiskelijaa. Ennuste lukion aloittavien määrästä Opiskelijamäärä Lukuvuosi Kuva 3. Lukion aloittavien lukumäärän ennuste. Ennuste on laskettu siten, että noin 45 % ikäluokasta on ennakoitu aloittavan lukion Edellä selostetulla tavalla laadittu lukion opiskelijaennuste on esitetty taulukossa 19.

39 FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki Lukio Yht Taulukko 19. Lukion opiskelijaennuste 45 %:n mukaan Verrattuna aikaisempiin opiskelijamääriin, lukion opiskelijaennuste on erittäin huolestuttava. Lukuvuonna opiskelijamäärä oli 149. Tähän verrattuna 22-luvulla opiskelijamäärät näyttävät lähes puoliutuvan tästä parin vuoden takaisesta huippumäärästä. Ennusteen mukaan lukiossa tulee varsin pian olemaan yksi luokka yhtä vuosiluokkaa kohden. 4.4 Missä oppilaat asuvat? Väestörekisteritietoihin ja oppilastietokantaan perustuvien tietojen pohjalta laadituista kartoista (liitteissä) ilmenee, että Virroilla lapsiväestö on keskittynyt keskustaajamaan ja kaupungin päätiestön välittömään läheisyyteen. Oppilaiden keskimääräiset koulumatkat ovat seuraavanlaiset: Killinkosken koulu oppilasmäärä 26 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 5,76 km Kotalan koulu oppilasmäärä 35 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 6,22 km Kurjenkylän koulu oppilasmäärä 26 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 6,35 km Liedenpohjan koulu oppilasmäärä 36 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 6,82 km Vaskiveden koulu oppilasmäärä 26 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 6,51 km Rantatien koulu oppilasmäärä 226 oppilasta ja koulumatkan pituus keskimäärin 3,12 km Tiedot perustuvat ESRI:n helmikuussa 211 tekemiin alustaviin laskelmiin.