LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 45 Kun ruotsi on hauskaa laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille Kerstin Salminen ja Kaie Veiler Kurssin taustaa Swedish for foreigners (nykyisin Swedish as a foreign language) -kurssi saatiin Hankenin (Svenska handelshögskolan) opetusohjelmaan syksyllä 1994. Koska saatavilla ei ollut sopivaa opetusmateriaalia, kurssia alettiin kehittää innokkaiden opiskelijoiden ja innovatiivisen opettajan aloitteesta, pilottiprojektina. Kurssin kehittäjän ja opettajan Kerstin Salmisen pitkä kokemus oppimateriaalien tuottamisessa oli uuden kurssimuodon kehittämisen ehdoton edellytys. Kerstin Salminen on ollut mukana ensimmäisiä kielistudio-ohjelmia suunniteltaessa ja hän oli videon opetuskäytön pioneereja 1980-luvulla. Salminen on kirjoittanut oppikirjoja sekä julkaissut opetusmateriaalia yritysten koulutustarpeisiin. Ensimmäiset verkkomateriaalinsa hän työsti 1990-luvun alussa. Ensimmäiset viisi vuotta Swedish as a foreign language -kurssi eteni luokkaopetuksena perinteisin opetusmenetelmin. Kurssista tuli erinomaisen suosittu opiskelijamäärien kasvaessa vuosittain. Alkuvuosina opetus toteutui vailla oman korkeakoulun tai ulkopuolista resursointia opettajan harrastuksena. Kurssin edelleen kehittämiseksi lisärahoitusta oli saatava korkeakoulun ulkopuolelta. Tietokoneavusteinen opetus yleistyi 1990-luvun lopulla, ja kurssin kehittämiseksi saatiin toimivat työkalut. Kurssimuotoa valittaessa päädyttiin tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävään monimuotokurssiin, ja ryhdyttiin kehittämään opetusmateriaalia WebCT:ssä. Vuosituhannen lopulla Euroopan Unioni rahoitti hanakasti opetushankkeita, joissa uutta tekniikkaa pystyttiin soveltamaan perinteiseen opetukseen. Hanken päätti hakea kurssille rahoitusta Erasmus-ohjelman kautta. Vuodesta 1999 alkaen kurssi on toteutunut nykyisen muotoisena. Kurssin tavoitteena on pienen kielen, ruotsin, tunnetuksi tekeminen Euroopassa ja kansainvälisen yhteistyöverkoston luominen Hankenin yhteistyökorkeakoulujen kanssa. Keskeisenä tavoitteena on tarjota tuleville vaihto-opiskelijoille mahdollisuus opiskella ruotsia etäkurssina jo ennen varsinaisten Hankenin opiskelujen alkua. Yhteistyökorkeakouluina toimivat Krakow University of Economics, Warsaw School of Economics, Technical University in Tallinn ja Riga School of Economics. Projektin avulla tuodaan esille yhteistä kielihistoriaa, onhan ruotsin kieli ollut yhteisenä kielenä Baltian 1 Vuosina 2001 2004 kurssi toteutui EU-projektina, 29615-IC-6-2001-1-FI-ERASMUS.
46 KUN RUOTSI ON HAUSKAA maissa ja Pohjoismaissa. Ruotsin kielen taito on ulkomaalaiselle erinomainen ansio Baltian ja Pohjoismaiden työmarkkinoilla yhä edelleen. Kurssiohjelma Uudet kurssit alkavat jokaisessa kumppaniyliopistossa syksyisin ja keväisin. Hankenin koordinoiva opettaja Kerstin Salminen aloittaa kurssit kussakin yliopistossa henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen tapaaminen on kurssin alussa tärkeää, koska suurin osa myöhemmästä opiskelusta tapahtuu verkossa. On myös tärkeää perehdyttää opiskelijat kurssimateriaaliin ja opetusmenetelmiin, sillä moni opiskelija ei ole aiemmin osallistunut WebCT-kursseille. Kurssin alun jälkeen paikallinen opettaja huolehtii luokkaopetuksesta, ja opiskelijat lähettävät sähköpostitse kurssitehtävät korjattaviksi Hankenin opettajalle. Näin Hankenilla voidaan reaaliajassa seurata oppimista ja arvioida oppimistuloksia. Kurssilaiset pitävät yhteyttä opettajaan verkkokeskustelujen avulla, ja muutamia videoneuvottelujakin on pidetty. Hankenilla opiskelevilla on lisäksi mahdollisuus osallistua tandemkurssille. Hankenin suomalaiset opiskelijat tapaavat viikoittain vaihtoopiskelijaparinsa. Tapaamisissa keskustellaan sekä ruotsiksi että ulkomaisen opiskelijan äidinkielellä jota suomalainen opiskelija opiskelee. Näin kumpikin opiskelijoista saa suullista harjoitusta syntyperäisen opiskelijan toimiessa myös kulttuurioppaana. Lisäarvoa tandem-opiskelusta syntyy kätevästi, sillä ulkomaalaiset opiskelijat integroituivat Hankenin opiskelijaelämään opiskelijaparinsa myötävaikutuksella. Kurssin päätteeksi ryhmät kokoontuvat Helsinkiin viiden päivän seminaariin. Seminaarin aikana syvennetään erityisesti suullista osaamista ja ruotsinkielisen kulttuurin tuntemusta. Seminaaripäivinä opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua Hankeniin korkeakouluna ja erityisesti opiskelijavaihto-ohjelmiin. Vuosittain kumppaniyliopistojen opiskelijoista kahdesta kolmeen opiskelijaa palaa Suomeen vaihto-opiskelijoiksi. Seminaarit päättyvät yhteiseen kirjalliseen ja suulliseen lopputenttiin. Tentit arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR ) A1 B1 -taitotasoluokituksen mukaisesti. Kurssin päätteeksi opiskelijat saavat opettajalta henkilökohtaisen palautteen sekä suullisesta että kirjallisesta kielitaidostaan. Lisäksi opiskelijat saavat diplomin, johon merkitään myös opiskelijan taitotaso CEFRasteikolla. 2 CEFR: Common European Framework of References for Languages.
LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 47 Palautteen keruu ja kurssin kehittäminen Kurssin ensimmäisellä toteutuskerralla paikalliset kumppaniyliopistojen opettajat eivät aikaisemmin olleet työskennelleet verkkokurssiopettajina, joten verkossa opettaminen oli heille uutta. Ensimmäisen kurssin seminaaripäivinä kumppaniyliopistojen opettajille järjestettiinkin koulutusta muun muassa WebCT:n käytössä. Paikallisella tasolla verkkomateriaalin käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Paikalliset opettajat tukeutuvat opetuksessaan enimmäkseen suosittuun Svenska institutetin ruotsin kielen oppikirjaan ulkomaalaisille. Kontaktitunneilla on hyödynnetty netissä olevaa opetusmateriaalia, joten opetuksen monimuotoisuus on toteutunut hyvin. Kurssin opetusmateriaali on laadittu alusta alkaen taitotasoille A1 B1. Näin on varmistettu, että kurssin vaatimustaso vastaa eurooppalaisen viitekehyksen ohjeistusta. Hanken on toiminut viitekehyksen soveltamisen edelläkävijänä, sillä viitekehys tuli koulujen opetussuunnitelmiin vasta syksyllä 2006. Kurssia on kehitetty projektin kuluessa saatujen kokemusten sekä suullisten ja kirjallisten palautteiden perusteella. Palautteiden keruussa on käytetty Hankenin omaa palautejärjestelmää. Kurssilaiset ovat saaneet vastattavakseen myös erityisesti tälle kurssille kehitetyn palautekyselyn. Opiskelijat ovat olleet innokkaasti mukana verkossa ja oppimistulokset ovat olleet erinomaisia. Suurin osa kurssin aloittaneista opiskelijoista on suorittanut kurssin loppuun ja hylättyjä suorituksia on ollut hyvin vähän. Helsingissä järjestetyt seminaarit ovat tukeneet opiskelijoiden tehokasta oppimista ja motivoineet lisäponnisteluihin. Myös suomenruotsalainen kulttuuri on tullut tutuksi. Joinain vuosina seminaarin ohjelmaan on kuulunut retki Tammisaareen ja Porvooseen tai teatteri-ilta Svenska Teaternissa. Opiskelijoiden palaute seminaareista on ollut poikkeuksetta myönteistä. Kurssille vuonna 2001 myönnetty European Label -laatupalkinto on tuonut kurssille julkisuutta. Eurooppalainen laatumerkki European Label myönnetään innovatiivisille kieltenopetus- ja oppimisprojekteille. European Label -palkinnon saaneen kurssin tulee olla monipuolinen, omaperäinen, luova ja laajasti käytettävissä oleva. Laatumerkintää koordinoi Euroopan komissio, mutta sitä hallinnoidaan hajautetusti jäsenvaltioissa kansallisten arvostelulautakuntien päättäessä laatumerkinnän saajat. Joistakin valintakriteereistä on sovittu Euroopan tasolla, ja näitä kriteerejä sovelletaan kaikissa valintaan osallistuvissa maissa. Muista kriteereistä sovitaan kansallisella tasolla. 3 European Label 2001.
48 KUN RUOTSI ON HAUSKAA Swedish as a foreign language -kurssia on esitelty monissa seminaareissa Suomessa ja Ruotsissa. Kahtena vuonna kurssilla oli posteri EIAE-konferenssissa, Torinossa 2004 ja Krakovassa 2005. Kurssin kehittäjä Kerstin Salminen on vuonna 2002 palkittu Hankenin Vuoden opettaja -palkinnolla ja vuonna 2005 Yliopistonlehtoreiden liiton yliopisto-opetuksen kehittämispalkinnolla. Kurssin kokonaisuudesta on muodostunut käyttökelpoinen konsepti, joka on monien hyödynnettävissä. Hankenin uusin projekti venäjänkielen verkkokurssin toteuttamiseksi Moodlessa on suurelta osin perustunut Salmisen pioneerityöhön. Vastaavanlaisen ranskan kielen kurssin kehittäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulu Arcadan kanssa on myös aloitettu. Swedish as a foreign language -kurssi on osoittanut, että kielikurssista voidaan saada lisäarvoa korkeakoulun tai yliopiston muuhun toimintaan. Nykyisin kurssi on osa Hankenin kansainvälisyyskonseptia. Yhteistyö University of Krakowin kanssa jatkuu, ja uusi projekti on alkamassa Pietarissa. Kurssin opetusmenetelmiä on kehitetty vuosien varrella palautteiden ja ideoiden pohjalta, mutta oppimateriaalin kehitystyö ei ole ollut resurssien rajallisuuden takia järjestelmällistä. Onhan kurssin kehittäminen ollut yksin Kerstin Salmisen vastuulla. Koska kurssi on nykyisin enemmän kuin pelkkä kielikurssi, jatkuva laadun kehittäminen on välttämätöntä ja laatukriteerien on oltava ajan tasalla. Vuoden 2005 syksyllä kurssin tulevaisuutta ja kurssin kehittämisen tavoitteita pohdittaessa todettiin järjestelmällisen kehitystyön tarpeellisuus, jolloin syntyi ajatus kurssin laadunhallintajärjestelmän laatimisesta. Jotta kurssin kehitystyö olisi järjestelmällistä ja asiantuntevaa, haettiin VOPLA-laatupilotiksi. Tavoitteemme pilottina Hakemuksessamme VOPLA-laatupilotiksi asetimme tavoitteeksemme kehittää Swedish as a foreign language -kurssille toimiva laadunhallintajärjestelmä. Tavoitteenamme on, että laadun kehittäminen on tulevaisuudessa järjestelmällistä. Jotta saavuttaisimme tavoitteemme olemme pyrkineet 1) tunnistamaan ja määrittelemään laatukäsitteen 2) tekemään laatutyön näkyväksi 3) laatimaan mallin laatutyön jatkuvuuden tueksi. 4 EAIE 2006.
LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 49 Emme ole suunnittelemassa uutta konseptia, vaan tarkoituksenamme on toimivan ja laadukkaaksi todetun kurssin kehittäminen ja laadun varmistaminen. Kurssin kehittämistyön tekee erityisen haasteelliseksi opiskelijoiden hyvin erilaiset kieli- ja kulttuuritaustat, arvot ja asenteet. Suurin haaste on luoda kurssille sellainen rakenne ja menetelmät, joiden avulla erittäin heterogeeninen opiskelijajoukko pystyy saavuttamaan kurssille asetetut oppimistavoitteet. Laatutyö on välttämätöntä kunkin korkeakoulun kilpailukyvyn takaamiseksi muuttuvassa korkeakoulumaailmassa. Hankenin oma laatukäsikirja esittelee lähinnä hallintoon, opiskeluun ja tutkimukseen liittyvien yleisten käytänteiden kuvaamista. Laatukäsikirjassa on toistaiseksi hyvin vähän opetukseen tai oppimateriaalien laatuun liittyvää materiaalia. Hankenin eri yksiköissä ja laitoksissa ei myöskään ole määrätietoisesti kehitetty laatujärjestelmiä. Jokainen erillinen yksikkö ja laitos tarvitsee oman laatujärjestelmänsä. Laatujärjestelmän tuottaminen Swedish as a foreign laguage -kurssille on alku Hankenin kielten laitoksen laatujärjestelmätyölle. Vaikka pilottina on monimuotokurssi, prosessit ovat kuitenkin pitkälle samanlaisia kaikilla kielikursseilla. Kielten opetus on jo nyt, ja tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin, verkkoa hyödyntävää opetusta. Tavoitteenamme on luoda laadukkaan kielikurssin malli, erityisesti monimuotokurssin hyvien käytänteiden malli. Toivomme, että Hankenille voitaisiin tulevaisuudessa luoda laitosten ja eri yksiköiden laatuverkosto, joka voisi olla hyödyksi kaikille yksiköille. Hankenin auditointi joulukuussa 2006 voisi olla alkusysäys sisäiseen laatuverkostoajatteluun. Nykytilan kuvaamisesta kehittämiskuvaukseen Aloitimme kurssin nykytilan kuvaamisen määrittelemällä toiminnan perustana olevat arvot ja periaatteet, laadun käsitteet sekä tavoitteet ja lähtökohdat laatukehikkoon (taulukko 1) ja kuvaamalla nykyiset laadun kriteerit, indikaattorit ja arviointimenetelmät (taulukko 2). Laadun kriteeri, indikaattori ja mittari käsitteinä ovat varmaan aiheuttaneet päänsärkyä monelle laatukysymyksiä pohdiskelevalle. Me näemme laatukriteerin arvostelun perusteena, laadukkaan kurssin jonakin ominaisuutena ja indikaattorin ilmaisimena, joka kuvaa laatukriteerin täyttymistä. Indikaattori siis osoittaa, millä tavalla kyseinen laatukriteeri toteutuu. 5 Hanken 2006.
50 KUN RUOTSI ON HAUSKAA Taulukko 1. Swedish as a foreign language -kurssin laatukehikko Laatutyömme on Hankenin mission ja vision mukaista toimintaa, osa Hankenin laatutyötä ja kansainvälistymisstrategiaa. Laadun määrittely kurssillamme vastaa aika hyvin Lee Harveyn ja Peter Knightin käsitystä koulutuksen laadusta: laatu tarkoittaa jatkuvaa parantamista ja kehittämistä kohti maksimaalista tarkoituksenmukaisuutta ja virheettömyyttä, korkeampana päämääränä erinomaisuus ja erilaisuus 1. Lähtökohtanamme on, että tieto- ja viestintätekniikan käyttö on luonnollinen osa yliopisto-opetusta ja sitä hyödynnetään aina siinä määrin kuin se on kulloinkin tarkoituksenmukaista. Verkko-opetuksen laatua käsitellään osana opetuksen laatua. Pidämme tärkeänä, että niin oppimisen kuin myös opettamisen tulee olla mielekästä ja antoisaa toimintaa, opettajan ja opiskelijan joustavaa tuloksellista yhteistyötä. Kurssin laatujärjestelmän avulla on tarkoitus tehdä laatutyö näkyväksi ja taata kurssin kehityksen jatkuvuus määriteltyjen arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Haluamme panostaa myös koko laitoksen laatukulttuuriin: yhtenä tavoitteenamme on luoda Hankenin kieltenopetuksen toimiva laatustrategia. Ensisijaisena tavoitteenamme on kehittää Swedish as a foreign language -kurssille oma laatukriteeristö indikaattoreineen ja sen pohjalta yleisempi, Hankenin kaikille monimuoto-opetuksena toteutettaville kielikursseille malliksi sopiva kriteeristö. 1 Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005, 36-38. Kurssin laatukehikon kriteeritaulukkoon on koottu tärkeimmät laatukriteerit, joita kurssilla pyritään noudattamaan (taulukko 2). Taulukko on hankkeen edetessä kehittynyt. Kriteerejä on tarkennettu, indikaattoreita määritelty lisää ja arviointimenetelmiä analysoitu, täydennetty ja kehitetty. Aluksi suurin ongelma näytti olevan kurssin monimuotoinen opiskelijajoukko. Miten pystytään ottamaan huomioon kaikkien yksilöiden hyvinkin erilainen lähtötaso: kulttuuri- ja kielitaustat, erilaiset arvot ja asenteet? Haasteena on sellaisten menetelmien löytäminen, joilla pystyttäisiin mahdollisimman luotettavasti mittaamaan kurssin oppimistuloksia.
LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 51 Taulukko 2. Swedish as a foreign language -kurssin laatukriteerit, indikaattorit ja arviointimenetelmät Laatukriteerit Indikaattorit Arviointimenetelmät Optimaalinen oppiminen Avoimuus ja läpinäkyvyys Oppimistulokset vastaavat CEFR-taitotasoja eurooppalaisessa viitekehyksessä. Oppimistulosten arviointi perustuu kriteeristöön. Opiskeljoiden itse- ja vertaisarviointi Lähtötasotestit Kaikille yhteiset taitotasokokeet tasavertaisen tuloksen saavuttamiseksi riippumatta lähiopetuksen paikasta Laadun varmistamiseksi esitestatut kokeet Opiskelijakeskeisyys Opetuksen ja oppimisen mielekkyys (oppiminen saa olla mukavaa) Opiskelijoiden erilaisuus huomioidaan. Opiskelu on joustavaa ja mielekästä. Opiskelijan motivaatioon panostetaan. Opettajan työ antoisaa ja mielekästä. Opiskelijat otetaan mukaan oppimisprosessin kehittämiseen. Vuorovaikutteisuus Ajankohtaisuus Autenttisuus Koko Hankenia koskeva kurssipalaute Erillinen kurssipalaute Kyselyt (lomakkeet, palautekeskustelut) tehdään riittävän usein, esim. kerran kuukaudessa Tutkimuslähtöisyys Kansainvälinen kilpailukyky Joustavuus, tarkoituksenmukaisuus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Opetusmateriaali on autenttista ja ajankohtaista. Kurssia on mahdollista tuotteistaa ja tarjota muille yliopistoille. Opetuksessa käytetään alan tutkimustuloksia ja sovelletaan hyviä käytänteitä tai konsepteja. Alusta alkaen on hankittu kansainvälisiä yhteistyökumppaneita (hyödynnetty esim. partnerikouluja). Kurssin sisällön rakenne on looginen ja pedagogiset ratkaisut tarkoituksenmukaisia. TVT:aa on käytetty kurssilla tarkoituksenmukaisesti. Tekniikka toimii ja tekninen tuki on riittävää. Opettajille tarjotaan riittävä ja tasokas pedagoginen ja tekninen tuki. Opiskelijoille annetaan tarpeeksi tietoa (tenttien arviointikriteereistä, kurssin eri osien kuormittavuudesta, käytännön järjestelyn muutoksista ym.). Hankenia tehdään tunnetuksi ja rakennetaan sen imagoa. Syvennetään pohjoismaista kulttuurintuntemusta. Rakennetaan yhteistyöverkostoja kieltenopetukseen ym. Vertaispalautteen kerääminen Kansalliset ja kansainväliset laatuverkostot, muut kansainväliset foorumit (esim. SVY, VOPLA, TieVie, Nätuniversitetet, Equis) Yhteistyö muiden yliopistojen ja amk:n kanssa Opiskelijapalaute Itsearviointi Opiskelijapalaute Palautekeskustelut yhteistyökumppanien kanssa Rekrytointitilastot Palaute yhteisissä seminaareissa Osallistuminen ja esiintyminen erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa, messuilla
52 KUN RUOTSI ON HAUSKAA Prosesseista kehittämiskuvaukseen Laatutyön valintavaiheen (toiminnan systematisoinnin ja dokumentoinnin vaiheen) aloitimme ohjeistuksen mukaan prosessien määrittelyllä. Päädyimme erittelemään ja kuvaamaan alustavasti viittä erilaista prosessia: oppimateriaalin tuotanto, opetus ja koordinointi (ydinprosessit) ja tukipalvelut ja tiedottaminen (tukiprosessit). Prosessien kuvaamisen tavoitteena on toiminnan järjestelmällisyys, kuvausten tulee siis olla apuvälineitä toimintatavan ymmärtämiseksi ja kehittämiseksi. Aloitimme työn tutustumalla VOPLA-laatukäsikirjassa esiteltyihin prosessikuvauksiin. Ensisilmäyksellä tuntui, että kaikki kolme esimerkkiä prosessikuvauksista (verkko-oppimateriaalin, verkko-opetuksen ja tukipalveluiden prosessikuvaukset) ovat tarkkaan yhteensopivia prosesseihimme. Tarkasteltuamme asiaa lähemmin oivalsimme kuitenkin, että kurssimme prosessin kuvaaminen vaatii erilaista esitystapaa. Perinteisesti prosessi on ilmiö, joka etenee, kehittyy tai muuttuu erinäisten vaiheiden kautta selkeästi määritellystä alkutilasta kohden määriteltävissä olevaa lopputilaa. Sellaisia prosesseja voi kehittää yksinkertaisella prosessikontrollilla. Pohtimalla omia prosessejamme tulimme päätökseen, ettei yksikään niistä ole edennyt tällä tavoin. Siirryimme etsimään vastauksia Asko Karjalaisen artikkelista Koulutusorganisaation prosessit (2006) 8. Artikkelissa Karjalainen tarkastelee prosessikäsitettä koulutusorganisaation viitekehyksessä. Artikkelista saimme muun muassa seuraavia hyviä oivalluksia ja ideoita oman prosessimme kuvaukseen: s Ihmistieteissä prosessikäsite on aina ollut laaja ja kompleksiteetin sisältävä, mikä on johtanut käsitteen manageriaalisessa käytössä merkitysristiriitoihin. s Kompleksiteettia ei voi poistaa yksinkertaistavalla kuvauksella, jos se sisältyy itse ilmiöön. s Koulutusorganisaation prosesseista ei juurikaan ole olemassa tutkimustietoa. Karjalainen jakaa koulutusorganisaation prosessit optimaalisiin ja innovatiivisiin. Optimaalinen prosessi on tapahtumaketju, jolle voidaan määritellä ainakin suhteellisen yleispätevä eteneminen. Innovatiivisessa prosessissa monet menettelytavat voivat johtaa hyvään tulokseen. 6 Tämän vaiheen nimi on nykyisessä VOPLA-laatukäsikirjassa (2006) Rakentaminen (toim. huom.). 7 VOPLA-laatukäsikirja 2006. 8 Karjalainen 2006. 9 Karjalainen 2006.
LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 53 Artikkelissaan Karjalainen esittää Fliednerin (2001) kuusitasoisen kompleksiteettimallin pohjalta kehittämänsä yksinkertaistetun kolmeen prosessiluokkaan perustuvan mallin. Mallin mukaan prosessit voidaan jakaa seuraaviin luokkiin prosessien kompleksisuuden perusteella: 1. Yksinkertaiset prosessit yhtä kuin osiensa summa. 2. Kompleksiset prosessit enemmän kuin osiensa summa, systeemi toimii itsenäisenä kokonaisuutena. Kompleksisuuden synnyttämiseen riittää, että prosessin osana on itsetietoinen ja itsenäisesti ajatteleva olento. 3. Autopoieettiset prosessit oleellisilta osin itsemääräytyviä, luovat itse itsensä. Ovat itseohjautuvia ja itsegeneroituvia, prosessi katoaa kun sen kantaja (omistaja) katoaa. Karjalainen esittelee artikkelissaan toisenkin prosessien luokittelumallin, Van de Ven & Poolen (1995) kehittämän prosessien luokittelun prosessityyppien mukaan: 1. Vaiheittain etenevät prosessit määriteltävissä oleva ominaisuus etenee tai kehittyy tiettyjen määriteltävissä olevien vaiheiden kautta. 2. Teleologiset prosessit määriteltävissä olevan toimijan, yksilön tai ryhmän toiminta suuntautuu kohden eksplisiittisesti tai implisiittisesti asetettua päämäärää (vaiheiden suoritusjärjestys voi vaihdella). Samatavoitteiset prosessit, mallintamisen kannalta ongelmallisia. 3. Dialektiset prosessit ainakin kaksi toisiaan vasten suuntautuvaa määriteltävissä olevaa toimijaa, voimaa, liikettä tai ominaisuutta. Erilaiset tavoitteenasettelut kohtaavat (opettaja-opiskelija). 4. Evolutiiviset prosessit mukautuvat ja oppivat prosessit, kehittyvät tilanteiden ja ympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti iteratiivisesti tai spiraalimaisesti. Karjalaisen artikkeli (2006) sai miettimään, millaisia oikeasti ovat ne prosessit, joita nyt olemme kuvaamassa. Olisiko perinteisiin opetusmenetelmiin perustuvan Swedish as a foreign language -kurssin kehittyminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäväksi kansainväliseksi laatupalkituksi kurssiksi evolutiivinen ja autopoieettinen prosessi? Artikkelin prosessiluokkien- ja tyyppien kuvausten perusteella näin näyttää olevan: prosessia ei ole pantu alulle ylhäältä resursseineen ja tavoitteineen, se on lähtenyt liikkeelle pelkästään prosessinomistajan, Kerstin Salmisen, aloitteesta.
54 KUN RUOTSI ON HAUSKAA Vaarana on, että prosessi lakkaa prosessinomistajan työn päätyttyä. Prosessin kehittäminen on tapahtunut evolutiivisesti, ympäristön vaatimusten ja olemassa olevien mahdollisuuksien ehdoilla. Erityisesti autopoieettisuus tuo lisää haasteita prosessin kuvaamiseen kuvauksenhan yleensä pitää auttaa ymmärtämään ja kehittämään prosessia, tässä tapauksessa lisäksi takaamaan tämän innovatiivisen prosessin jatkuvuus. Karjalainen toteaa muun muassa, että käsite prosessi ei välttämättä ole hyvä termi koulutusorganisaation laatutyössä, koska koulutuksen prosessit usein näyttävät olevan innovatiivisia, henkilösidonnaisia, päällekkäisiä, epälineaarisia eivätkä toimi ajallisina tai loogisina ketjuina. Sosiaalisten järjestelmien käsitteellisessä tarkastelussa on vaihtoehtoisten käsitteiden etsiminen paikallaan. Karjalaisen artikkelin innostamana päätimme käyttää prosessikuvauksen sijasta hänen ehdottamaansa käsitettä kehittämiskuvaus innovatiivisen prosessimme kuvauksessa. Yritämme kuitenkin myös erotella kokonaiskuvasta osia, optimaalisia alaprosesseja, ja laatia niistä prosessikuvaukset, joista yleispätevinä edistymismalleina olisi konkreettista hyötyä vaikka opettajat vaihtuisivat kurssilla tai esikuvaksi laitoksen muille opettajille omien prosessien kuvaamisessa. Kehittämiskuvauksen laatiminen Aloitimme kuvaamalla kurssin rakennetta aluksi yhtenä kokonaisuutena, jonka avulla on helppo hahmottaa pääasiassa kurssin toimijat ja vastuut sekä asioiden liitännät ja riippuvuudet. Tämä kehittämiskuvauksen versio toimi tavallaan myös nykytilan kuvauksena (liite 1). Laatutyön valintavaiheessa kokonaiskuvausta täsmennettiin ja täydennettiin ja tehtiin siitä erilaisia versioita (esim. kurssista tiedottamisen yhteydessä eri kohderyhmille täsmennettiin joitakin kuvauksen osia ja joitakin poistettiin). Seuraava vaihe oli optimaalisten alaprosessien erotteleminen kokonaisuudesta ja niiden kuvaaminen. Kurssin yleisestä kuvauksesta erotettiin viisi alaprosessia: opetus, oppimateriaalin tuotanto, koordinointi, tukipalvelut ja tiedottaminen. Tarkoituksena oli esittää jokaisesta alaprosessista sellainen kuvaus, josta samalla näkyvät prosessin jatkuvuuden kannalta välttämättömät toiminnat, esimerkiksi vähintään yksi yleispätevä edistymismalli tai optimaalinen tapahtumaketju ja erilaisia vaihtoehtoisia toimintatapoja. Seurataksemme laatua järjestelmällisesti määrittelemme lisäksi jatkossa jokaisen prosessin kannalta tarvittavat säännölliset tarkistuspisteet, eli ajankohdat jolloin varmistetaan sovitut asiat ja dokumentoidaan mahdolliset muutokset olosuhteissa sekä kehittämisideat.
LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 55 Pyrimme lisäämään prosessien optimaalisuutta tarkistuspisteiden avulla ja innovatiivisuutta kuvaamalla rinnakkain erilaisia valittavissa olevia toimintatapoja. Esimerkiksi opetus toteutuu eri opiskelijaryhmissä eri tavoin, vaikkakin lopputuloksen on oltava samanlainen (CEFR-taitotaso). Kurssin kehittyminen on ollut erittäin evolutiivinen 10 prosessi. Kurssin kuvaaminen on aloitettu tänä lukuvuonna ja järjestelmällinen dokumentointi mahdollistaa kurssin kehittymisen seuraamisen jatkossa. Prosessin autopoieettisuutta 11 olisi periaatteessa mahdollista kuvata vasta jälkikäteen. Kaikki prosessit ovat vuosien mittaan muuttuneet ja kehittyneet. Jokaisessa prosessissa on elinkaarensa aikana (alkuvaihe, EU-projektivaihe, Scandinavian Module -ohjelmavaihe) ollut suuriakin eroja. Hankkeessa päädyttiin kuvaamaan tarkemmin kuitenkin vain tämän hetken tilannetta ja sen pohjalta suunnittelemaan prosessien tulevaisuutta. Kaikkia alaprosesseja on aluksi kuvattu perinteisellä tavalla luettelemalla tavoitteet, toimijat ja resurssit sekä toiminnat aikatauluineen ja vastuineen. Taulukossa 3 on esitetty tukipalveluprosessin toiminnat vastuuhenkilöineen ja tarkistuspisteineen. Yhdistettäessä kaikkien alaprosessien taulukot voimme tarkastella kurssin kokonaiskuvausta aikatauluna. Jos päällekkäin asetettaviin tauluihin jätetään vain tarkistuspisteet, saadaan aikataulu kurssin jatkuvuuden kannalta välttämättömistä toiminnoista. Samalla tavalla voi taulukoista seuloa eri toimijoiden vastuualueita. Jos samanlaista kuvausmenetelmää käytettäisiin laitoksen kaikkia verkkokursseja kuvattaessa, toimintakuvausaikatauluja olisi helppo hyödyntää esimerkiksi yleisten aikataulujen laatimisessa eri toimijoiden käyttöön. 10 Evolutiivinen prosessi: mukautuva ja oppiva prosessi, kehittyy tilanteiden ja ympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti iteratiivisesti tai spiraalimaisesti. 11 Autopoieettinen prosessi: oleellisilta osin itsemääräytyvä, luo itse itsensä; itseohjautuva ja itsegeneroituva, prosessi katoaa kun sen kantaja (omistaja) katoaa.
56 KUN RUOTSI ON HAUSKAA Taulukko 3. Aikataulu tukipalvelujen toiminnoista Tammikuu Tilat, laitteet ja ohjelmat testataan ja toiminta varmistetaan. * (IT-osasto) Helmi huhtikuu Opiskelijat kirjataan WebCT:hen. * (WebCT-tukihenkilö) Opiskelijat lisätään ja tietoja muokataan WebCT: ssä (Hankenin pääopettaja) Tukipalvelut Opiskelijat perehdytetään. (Hankenin pääopettaja) Opiskelijoita ohjataan opiskelun aikana. (Hankenin pääopettaja, HelpDesk) Toukokuu Suoritukset rekisteröidään. * (Hankenin pääopettaja) Kesäkuu Opiskelijat kirjataan WebCT:hen. * (WebCT-tukihenkilö) Tulevat vaihtoopiskelijat perehdytetään. (Hankenin pääopettaja) Elokuu Kurssiympäristö tuotetaan WebCT:hen. * (WebCT-tukihenkilö) Tilat, laitteet ja ohjelmat testataan ja toiminta varmistetaan. * (IT-osasto) Syyskuu Opiskelijat perehdytetään. (Hankenin pääopettaja) Loka joulukuu * Tarkistuspiste Opiskelijoita ohjataan opiskelun aikana. (Hankenin pääopettaja, HelpDesk) Heinäkuu Kurssit arkistoidaan. * (WebCT-tukihenkilö) Palaute tukipalveluista kerätään ja käsitellään. * (Hankenin pääopettaja)
LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 57 Johtopäätökset ja jatkotyöskentely Koska Hankenilla käynnistyi syksyllä 2006 koko korkeakoulun kattava laatutyö, VOPLA-pilotointiin osallistuminen tuntui meistä erittäin mielekkäältä. Jatkossa olemme mielellämme aktiivisia, kun opetuksen laatua kehitetään ensin laitostasolla ja myöhemmin koko korkeakoulussa. Swedish as a foreign language -kurssin kehittämiskuvaus on ollut esillä Hankenin auditoinnissa joulukuussa 2006 ainoana ulkoisesti toteutettuna laatuhankkeena, jossa on käytetty kansallisen asiantuntijaverkoston apua. Pilottivuoden aikana olemme tunnistaneet työssämme sekä vahvuuksia että heikkouksia. Vahvuuksia ovat toimiva kurssimateriaali ja jo konseptiksi kehittynyt opetusmenetelmä, joka on monistettavissa ja kaikkien halukkaiden käytettävissä. Valmiin konseptin käyttäminen uutta kurssia kehitettäessä säästää aikaa ja resursseja. Osana korkeakoulun strategiaa kurssi on Hankenin myyntivaltti ulkomaalaisia opiskelijoita ja opettajia rekrytoitaessa. Korkeakoulun laatutavoitteisiin on kirjattu tärkeänä toimintona kotimaisten kielten, suomen ja ruotsin, opettaminen ulkomaisille opiskelijoille. Hankenin laatutyön päämääriin kuuluu kansainvälistymisen edistäminen. Kurssin tavoitteena on suomalaisen korkeakoulutuksen, ruotsin kielen ja kulttuurin sekä Hankenin tunnetuksi tekeminen maailmalla. Lisäksi tavoitteena on kansainvälisten opiskelijoiden perehdyttäminen Hankenin korkeakoulukulttuuriin ja opiskelijoiden uramahdollisuuksien lisääminen pohjoismaisilla työmarkkinoilla. Suurimpana havaittuna heikkoutena on verkkokurssin haavoittuvaisuus, mikäli yksittäiset tekniset palvelut eivät tukipalveluissa toimi. Jos esimerkiksi WebCT-tukihenkilö on lomalla tai sairaana, kirjautuminen ei onnistu ja opiskelijan kurssille pääsy viivästyy. Teknisen toimivuuden varmistaminen ei saisi olla vain yhden tukihenkilön varassa. Ihanteellisessa tilanteessa verkkokurssin opettajalla olisi aina käytettävissään riittävästi niin teknistä kuin verkkopedagogistakin tukea. Heikkoutena koemme myös tavanomaisten resurssien riittämättömyyden laadukkaan kurssin kehittämiseksi, erityisesti silloin kun koulutuksen laadulla ei tarkoiteta pelkkää kustannustehokkuutta vaan myös erinomaisuutta ja poikkeuksellisuutta 12. Jotta verkko-opetushanke pystyisi kilpailemaan kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, on edellä mainittuihin epäkohtiin puututtava. Onnistuneen verkkokurssin kehittäjänä on yleensä innokas opettaja, joka on valmis käyttämään suunnitteluun vapaa-aikansa. Uuden kurssin kehittäminen vaatii opettajalta suuren henkilökohtaisen panostuksen, 12 Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005, 36 38.
58 KUN RUOTSI ON HAUSKAA harvoin verkkokurssia on mahdollista kehittää kokonaan työajan puitteissa. Myös tämän laatupalkitun Swedish as a foreign language -kurssin kehittäminen on ollut Kerstin Salmiselle palkatonta vapaaehtoista työtä osin varsinaisen työajan ulkopuolella. On erityisen tärkeää, että kehitystyö saa alusta asti oman laitoksen hyväksynnän ja henkisen tuen. Kehitystyössä tiimityöskentely on suositeltavaa. Jotta kurssi pysyisi hengissä myös kurssin omistajasta erillisenä, mentorityön merkitystä ei pidä aliarvioida. Optimaalista olisi, mikäli kurssin omistajalla olisi mahdollisuus työskennellä kurssin uuden vetäjän mentorina kurssin alkaessa. Pelkkä dokumentointi ei riitä kurssievästykseksi, koska kaikkea kurssin kuluessa syntynyttä hiljaista tietoa ei ole mahdollista kovin yksityiskohtaisesti dokumentoida. Verkkokurssi on työläs opettajalle, siksi olisikin kannattavaa kokeilla kurssin pitämistä muutaman opettajan voimin. Hankenilla tällainen järjestely ei kuitenkaan ole mahdollista, siihen korkeakoulu on liian pieni ja resurssit vähäiset. Laadukkaan verkkokurssin kehittämiskuvaus on hyvä työkalu, mutta ei sovi unohtaa vaikeasti kuvattavia elementtejä kuten innovatiivisuutta, luovuutta ja hiljaista tietoa. Opetuksen prosessit ovat liian monitahoisia jotta niitä voisi kuvata kovin yksinkertaisen mallin avulla. Olemme pilotoinnin ansiosta tunnistaneet monia aiemmin piilossa olleita asioita. Mentoreiltamme olemme saaneet arvokasta palautetta. Vaikka kaikki kuusi pilottihanketta olivat erilaisia, yhteistyömme on ollut hedelmällistä. Toivomme, että jatkossa pilotit voisivat verkostoitua ja vaihtaa kokemuksia pilottivuoden jälkeenkin.
LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 59 Lähteet EAIE 2006. Language Learning multimedia makes the difference. Annual EAIE Conferences. European Association for International Education. Luettu joulukuussa 2006. [www-dokumentti]. http://www.eaie.org/conference/ European Label 2001. Innovatiivisille kieltenopetus- ja oppimisprojekteille myönnettävä Eurooppalainen Laatumerkintä. Luettu joulukuussa 2006. [www-dokumentti]. http://ec.europa.eu/education/policies/lang/awareness/label_fi.html Hanken 2006. Kvalitetsarbete i Svenska handelshögsskolan. Luettu joulukuussa 2006. [www-dokumentti]. http://www.hanken.fi/personal/kvalitet Heikkilä, M., Nevgi, A & Haarala-Muhonen, A. 2005. Verkko-opetuksen laatutyö. Teokses-sa A. Nevgi, E. Löfström & A. Evälä (toim.). Laadukkaasti verkossa. Helsinki: Yliopistopaino, 33 43. Karjalainen, A. 2006. Koulutusorganisaation prosessit. Oulun yliopisto. Oppiva opettaja 3 2005. Verkko-opetusta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hallinnon julkaisuja 155. Lappeenranta. Swedish as a foreign language -kurssi 2006. http://www.hanken.fi/student/svenska#document3 VOPLA-laatukäsikirja 2006. Luettu joulukuussa 2006. [www-dokumentti].. http://www.vopla.fi/laatukasikirja/
60 KUN RUOTSI ON HAUSKAA Liite 1. Swedish as a foreign language -kurssin kehittämiskuvauksen ensimmäinen versio