Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 22.8.2008 Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Arkistoraportti 13/2012 Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys 2008 Ossi Ikävalko, Kati Laakso, Jussi Ahonen

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Ossi Ikävalko, Kati Laakso, Jussi Ahonen KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 20.1.2012 Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarveselvitys Tiivistelmä Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarvearviointi perustuu laadittuun esiselvitykseen sekä toteutettuun sidosryhmäkyselyyn. Keskeisimmät pohjatutkimusrekisterin sidosryhmät ovat pohjatutkijat, rakennuttajat, rekisterien ylläpitäjät ja tiedon käyttäjät. Pohjatutkimustietoja hyödyntäviä organisaatioita on arveltu olevan n. 320. Kyselyselvityksestä ilmenee, että valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kehittämiseen suhtauduttuun pääsääntöisesti selvän myönteisesti. Tiedon ylläpitäjien mielestä pohjatutkimusrekisterihanketta voi pitää suhteellisen tärkeänä heidän organisaatioilleen. Olemassa olevat suuret pohjatutkimusrekisterit (isot kaupungit) eivät ole halukkaita luovuttamaan kairaustietoja, sen sijaan metatietoja oltiin valmiita yleisesti antamaan käyttöön. Käyttäjien mielestä valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri on tärkeä ennen kaikkea yleisesti, ei niinkään oman organisaation kannalta. 88,6 % rakennuttajista pitää pohjatutkimusrekisterihanketta tärkeänä. Vastaajien mielestä valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kehittäminen on tärkeää ennen kaikkea pohjatutkimustietojen säilymisen ja saannin kannalta. Tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus kehittää maaperä- ja kalliomalleja kaavoitusta varten. Valtakunnallisen rekisterin tietosisältö voisi olla arviolta 1 400 000 metatietopistettä. Rekisteriin oltaisiin valmiita siirtämään n. 800 000 pistettä. Vuosittainen uusia pisteitä saataisiin n. 40 000 kpl. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjatutkimus, kairaus, infra, maaperätutkimus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 13/2012 Kokonaissivumäärä 18 Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, va 212 Allekirjoitus/nimen selvennys Petri Lintinen Hanketunnus 2183003 Allekirjoitus/nimen selvennys Ossi Ikävalko

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 2 KESKEISET SIDOSRYHMÄT... 4 3 TARVEKARTOITUS... 6 4 NYKYTILANNE... 6 5 TARPEEN ARVIOINTI... 7 5.1 Yleinen kiinnostus... 7 5.2 Tarpeet tietosisällölle... 7 5.3 Yhteenveto eri sidosryhmien ja tahojen tarpeista... 9 6 TAVOITTEET JA SAAVUTETTAVAT HYÖDYT... 12 7 POHJATUTKIMUSREKISTERIN MAHDOLLISUUKSIA... 12 8 POHJATUTKIMUSREKISTERIN EDELLYTTÄMÄT RESURSSIT... 12 8.1 Tekninen toteuttaminen... 12 8.2 Rekisterin perustaminen ja ylläpito... 13 8.3 Metatietojärjestelmän toteuttaminen... 14 9 ONGELMIA... 14 10 JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUS JATKOKEHITYSRATKAISUKSI... 14 11 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 15

3 1 YLEISTÄ Geologian tutkimuskeskus käynnisti vuonna 2007 selvitystyön, jonka tavoitteena on ollut selvittää valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarve ja käynnistää toimenpiteet sen toteuttamiseksi. Tätä varten laadittiin projektisuunnitelma (Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin toteuttaminen, projektisuunnitelma, 17.4.2007), jossa esitetään kehittämistyön neljä päävaihetta, määrittely, suunnittelu, toteuttaminen ja käyttöönotto. Määrittelyä varten laadittiin tarkentava projektisuunnitelma (Vaatimusmäärittelyprojektin suunnitelma, 13.8.2007), jonka mukaan ensiksi laaditaan esiselvitys. Esiselvityksen sisällöksi määriteltiin: Esiselvitys Toiminnan pääpiirteet ja tavoitteet Keskeiset sidosryhmät Tarpeen määrittely, kysely Alustava vaatimusmäärittely Malli rekisterin hallinnoinnista Sopimusten valmistelu Alustava kustannusarvio. Ensimmäiseksi esiselvityksen tavoitteista asetettiin pohjatutkimusrekisterin tarpeen määrittäminen. Tarpeen arviointia varten keväällä 2008 suoritettiin sidosryhmäkysely. Sidosryhmäkyselyssä selvitettiin myös pohjatutkimusten määrää, rekisteröintiä ja käyttäjien toimintovaatimuksia. Pohjatutkimusrekisterin esiselvitystä varten koottiin asiantuntijaryhmä, johon haettiin edustajia eri sidosryhmistä: Pentti Salo, Tiehallinto Pekka Vaara, Rakennustietosäätiö Juha Korpi, Helsingin kaupunki, geotekninen osasto Matti Kaurila, Espoon kaupunki, geotekniikkayksikkö Juha Liukas, Sito Oy Tapani Tuisku, Ins.tsto. Pohjatekniikka Oy Timo Ruoho, Vianova Systems Finland Oy Tuomas Hörkkö, Vianova Systems Finland Oy Geologian tutkimuskeskuksesta työhön osallistuivat: Ossi Ikävalko, GTK, puheenjohtaja Mervi Järvinen, GTK Jussi Ahonen, GTK Aila Rautalinko, GTK, sihteeri Kati Laakso, GTK

4 2 KESKEISET SIDOSRYHMÄT Pohjatutkimuksia tekevät ja tietoja hyödyntävät laajat tahot yhteiskunnassa. Pohjatutkimuksia (maaperätutkimuksia) suoritetaan lähes kaiken rakentamisen yhteydessä. Pohjatutkimuksia tekevät tutkimuksiin erikoistuneet konsultit ja suurimpien rakennuttajaorganisaatioiden omat yksiköt. Pohjatutkimustietojen merkittävimpiä käyttäjiä ovat rakentamisen ja maankäytön suunnittelijat. Pohjatutkimusrekistereitä pitävät yllä suurimpien kaupunkien ja kuntien tekniset organisaatiot, isot valtion rakennuttajaorganisaatiot sekä suurimmat konsulttitoimistot. Pääsidosryhmät on esitetty kuvassa 1 sekä taulukossa 1. Pohjatutkimusrekisterin toiminnassa merkittävimpien sidosryhmien määräksi on arvioitu n. 330, taulukko 3. Kuva 1. Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmät

5 Taulukko 1. Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmät Sidosryhmä Rooli Organisaatio/taho Pohjatutkijat Pohjatutkimustiedon tuottajia. - Kaupunkien ja kuntien organisaatiot - Valtion organisaatiot - Konsulttitoimistot Rakennuttajat Tiedon omistajia - Kaupungit ja kunnat - Valtion organisaatiot - Yksityiset yritykset Rekisterien ylläpitäjät Tiedon käyttäjät Tietokantojen ylläpito Pohjatutkimustiedon tarvitsijat ja käyttäjät - Valtion organisaatiot - Kunnat ja kaupungit - Valtion rakennuttajaorganisaatiot - Suurimmat konsulttitoimistot - Suunnittelutoimistot - Geosuunnittelijat - Maankäytön suunnittelijat - Yksityiset henkilöt - Valtion organisaatiot - Kaupungit ja kunnat Taulukko 2. Arvio pohjatutkimusrekisterin toiminnassa merkittävien sidosryhmien (organisaatioiden) määrästä. Taho, organisaatio Kpl Suuret kaupungit 35 Keskikokoiset kunnat/kaupungit 60 Ympäristöhallinto 20 SGY:n jäsenyritykset 35 Muut suunnittelutoimistot 40 Merkittävimmät rakennuttajat 50 Pohjatutkimuskonsultit 50 Suuryritykset 30 Yhteensä 320

6 3 TARVEKARTOITUS Pohjatutkimusrekisterin tarvetta arvioitiin suorittamalla kysely eri sidosryhmille. Kullekin sidosryhmälle (4) laadittiin omat kyselylomakkeet. Selvitys toteutettiin sähköpostikyselyllä, joka lähetettiin yhteensä 654:lle (taulukko 2 ja 3) henkilölle. Pohjatutkijoiden osalta tiedot perustuvat SGY:n pohjatutkimustoimikunnan keväällä 2008 suorittamaan asiakaskyselyyn. Henkilöt edustivat taulukossa 2 esitettyjä tahoja. Tarveselvityskyselyn vastausprosentti oli 16 %, vastauksia saatiin yhteensä 99 kpl. Kyselyn tulokset on tarkemmin esitetty erillisessä raportissa. Kyselyssä pyrittiin arvioimaan sekä yleistä tarvetta pohjatutkimusrekisterille että selvittämään käyttäjien vaatimuksia mahdolliselle järjestelmälle. Lisäksi kartoitettiin toimintatapoja ja pohjatutkimusten määrä. Taulukko 3. Sidosryhmäkyselyyn saadut vastaukset Sidosryhmä Vastauksia Pohjatutkijat 20 Rakennuttajat 38 Rekisterien ylläpitäjät 36 Tiedon käyttäjät 25 4 NYKYTILANNE Taulukko 4. Kyselyn kohdetahot ja saadut vastaukset. Taho, organisaatio Lähetetty Vastanneita Suuret kaupungit 33 7 Keskikokoiset kunnat/kaupungit 55 7 Pienet kunnat/kaupungit 340 25 Ympäristöhallinto 29 3 SGY:n jäsenyritykset 35 6 Muut suunnittelutoimistot 31 6 Rakennuttajat 28 16 Pohjatutkimuskonsultit 45 8 Suuryritykset 58 0 Tuntematon 21 Yhteensä 654 99 Pohjatutkimustietoja pidetään yllä systemaattisesti suurimmissa kaupungeissa ja useissa kunnissa. Johtavilla alan konsulteilla on omia rekistereitään, samoin esim. Ratahallintokeskuksella ja osalla tiepiireistä. Tietoja pidetään yllä eri toimittajien järjestelmissä. Tiedot ovat rekistereistä usein vapaasti saatavilla tiedusteltaessa niitä ylläpitäviltä organisaatioilta. Käytössä on myös järjestelmiä, joista kairauksia voidaan tilata internet liittymän välityksellä maksulli-

7 sesti. Useiden kaupunkien kairauspisteet (metatiedot) ovat nähtävissä verkossa. Taulukossa 5 on esitetty arvio sähköisessä muodossa rekistereissä olevista pisteistä valtakunnallisesti merkittävimmissä rekistereissä.. 5 TARPEEN ARVIOINTI 5.1 Yleinen kiinnostus Kyselyselvityksestä ilmenee, että valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kehittämiseen suhtauduttuun pääsääntöisesti selvän myönteisesti. Tiedon ylläpitäjien mielestä pohjatutkimusrekisterihanketta voi pitää suhteellisen tärkeänä heidän organisaatioilleen. Olemassa olevat suuret pohjatutkimusrekisterit (isot kaupungit) eivät ole halukkaita luovuttamaan kairaustietoja, sen sijaan metatietoja oltiin valmiita yleisesti antamaan käyttöön. Käyttäjien mielestä valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri on tärkeä ennen kaikkea yleisesti, ei niinkään oman organisaation kannalta. 88,6 % rakennuttajista pitää pohjatutkimusrekisterihanketta tärkeänä. Vastaajien mielestä valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kehittäminen on tärkeää ennen kaikkea pohjatutkimustietojen säilymisen ja saannin kannalta. Tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus kehittää maaperä- ja kalliomalleja kaavoitusta varten. Käyttäjistä 36 % ja ylläpitäjistä 81,3 % haluaa osallistua valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kehittämiseen. Vastausten perusteella voidaan päätellä, että käyttäjät kokivat suurimmiksi haasteiksi tietojen saatavuuden ja tiedonhakuun kuluvan ajan. Käyttäjien vastausten perusteella voidaan päätellä, että eri rekisterinpitäjien kairaustietojen kattava saanti koetaan tärkeäksi. 5.2 Tarpeet tietosisällölle Valtakunnallisen rekisterin mahdollista tietosisältöä arvioitiin kyselyn tulosten perusteella. Kyselyssä selvitettiin organisaatioiden sähköisesti rekisteröityjen tutkimuspisteiden määrää ja paperimuodossa tallennettujen tietojen määriä. Lisäksi selvitettiin halukkuutta luovuttaa pohjatutkimustietoja valtakunnalliseen rekisteriin tai mahdollisuutta antaa vain paikka- ja tunnistetiedot (metatiedot) käyttöön sekä kiinnostusta osallistua yhteistyöhön. Tiehallinto on merkittävin aineistojen mahdollinen luovuttaja, ja rekisterin kehittäminen kiinnostaa. Isot kaupungit eivät ole halukkaita luovuttamaan pisteitään valtakunnalliseen rekisteriin. Sen sijaan he ovat valmiita toimittamaan

8 metatietoja tutkimuksista. Pienet ja keskisuuret kunnat ovat yleensä kiinnostuneita yhteistyöstä. Merkittävän tietolähteen muodostavat isot alan konsulttitoimistot, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Taulukossa 5 on esitetty arvio kyselyn perusteella sekä osittain haastattelujen perusteella mahdollisen valtakunnallisen rekisterin siirrettävistä tutkimuksista. Taulukko 5. Pohjatutkimusten määrä valtakunnallisesti merkittävissä rekistereissä ja arvio valtakunnalliseen rekisteriin mahdollisesti siirrettävistä pistemääristä kyselytutkimukseen perustuen. Rekisterissä Siirrettävissä Valtak. tutkimuksia Kertymä/v valtak. rekisterin rekisteriin kertymä/v Tiehallinto 300 000 20 000 300 000 20 000 Merenkulkulaitos 22 000 500 22 000 500 Ratahallintokeskus 100 000 100 000? Finngrid Oy 1000 Isot insinööritoimistot 300 000 14 000 300 000 14 000 Helsinki 205 000 Espoo 154 000 10 000 Tampere 72 000 Vantaa 70 000 Turku 34 800 1 200 34 800 1 200 Vaasa 25 000 25 000 500 Oulu 20 000 20 000? Lahti 20 000 20 000 100 Kuopio 36 300 Jyväskylä 20 000?? Kokkola 7 000 400 7 000 400 Yhteensä 1 386 100 46 100 828 800 37 700 Kaikkiaan voidaan arvioida, että valtakunnalliseen rekisteriin saataisiin lähes 1 000 000 kairaustietuetta jo järjestelmän käyttöönottovaiheessa. Vuosittainen lisäys on kymmenien tuhansien tutkimusten luokkaa. Koska kyselyssä ei ollut mukana kaikkia rekisterin potentiaalisia käyttäjäryhmiä ja vain osa potentiaalisista tiedon käyttäjistä vastasi kyselyyn, on vuotuisten tiedonhakumäärien arviointi vaikeaa. Järjestelmän käyttäjämäärät riippuvat järjestelmän lanseerauksen ja käytettävyyden onnistuneisuudesta, hinnoittelupolitiikasta jne. Koska kyse on valtakunnallisesta järjestelmästä, olisi järjestelmä syytä mitoittaa miljoonien vuotuisten hakujen mukaan, jotta järjestelmän käytettävyys ei kärsisi suorituskykyongelmista. Samoin uusien projektien vuotuinen lisäys tu-

9 lisi mitoittaa tuhansien projektien mukaan edellä mainituista syistä. Määriä arvioitaessa tulee huomioida, että osalla sidosryhmistä on jo hyvin suunniteltuja järjestelmiä, joita he käyttävät jatkossakin. 5.3 Yhteenveto eri sidosryhmien ja tahojen tarpeista Tiehallinto Tiepiirien pohjatutkimustietojen tallennus tapahtuu hyvin vaihtelevasti. Tiehallinnon pohjatutkimusten säilytyksestä ja jakelusta on laadittu erillinen selvitys (Tiehallinnon selvityksiä 48/2006). Sähköistä pohjatutkimusrekisteriä ei ole tiepiireissä yleensä pidetty, joissakin tiepiireissä Destia (Hämeen tiepiiri) on pitänyt rekisteriä yllä. Aineistoja löytyy eri tavoin arkistoituna (CD:llä) erilaisessa sähköisessä muodossa viime vuosilta. Sen sijaan paperimuodossa on systemaattisesti tallennettuna valtavat määrät aineistoja (satoja tuhansia pisteitä) usean vuoden ajalta. Vanhan aineiston sijaintitiedon määrittäminen on usein vaikea tehtävä. Nyt suoritetun kyselytutkimuksen perusteella on pääteltävissä, että uusia tutkimuksia syntyy 500 5000 pistettä vuodessa piiriä kohden. Kaikkien tiepiirien osalta voisi karkeasti arvioida koko Tiehallinnon uusien vuosittaisten pohjatutkimusten määräksi 20 000 pistettä (GTK:n esittämä arvio). Tiehallinnon toimintastrategian mukaan pohjatutkimusrekisteri ei ole niiden strategisten tietojärjestelmien joukossa, joiden hallinnointia ja ylläpitoa Tiehallinnossa tulee hoitaa. Tällöin Tiehallinnon kannalta mahdollinen ja jopa on todennäköinen ratkaisu, että pohjatutkimusrekisterin toiminta ja operointi ulkoistetaan palveluntarjoajan tehtäväksi (Tiehallinnon selvityksiä 48/2006). Tiehallinnon tarpeisiin ei selvityksen (Tiehallinnon selvityksiä 48/2006) mukaan ole saatavana valmiina kokonaisratkaisua, vaan vaihtoehdoksi jää räätälöidyn tietojärjestelmäkokonaisuuden toteuttaminen. Rekisterin perustaminen edellyttää tallennustyötä eri muodoissaan, valmistuvan uuden tutkimustiedon siirtämistä systemaattisesti rekisteriin, olemassa olevien sähköisten aineistojen siirtoa rekisteriin ja mahdollisten arkistoitujen, ei-digitaalisten aineistojen tallentamista (numeeristaminen). Kaikki tarvekyselyyn vastanneet Tiehallinnon tahot pitivät valtakunnallisen rekisterin kehittämistä tärkeänä, erityisesti tutkimustiedon säilyttämisen vuoksi ja jotta omia tutkimuksia voitaisiin hyödyntää joustavasti. Tärkeänä pidettiin mahdollisuutta siirtää omat tiedot valtakunnalliseen järjestelmään ja oltiin valmiit (kaikki) edellyttämään että tutkimukset jatkossa siirretään rekisteriin. Tiedot ovat vapaasti kaikkien saatavilla. Yksi vastaajista edellytti maksullisuutta. Erillisten data pakettien luontimahdollisuutta pidettiin tärkeänä.

10 Oy VR-Rata Ab/Ratahallintokeskus Fingrid Oyj Merenkulkulaitos Suuret kaupungit Tietoja on tallennettu 1990 luvun lopusta sähköisessä muodossa, aiemmat tiedot ovat VR-Rata Ab:n arkistoissa. Kaikkiaan kairaustietoja löytyy luokkaa 300 000 400 000 (sähköinen- ja paperimuoto). Rannikkoalueiden pehmeiköiltä on kattavammin tietoja kuin muualta. Hallinnollisesti kaikki tiedot kuuluvat Ratahallintokeskukselle. Aineistot ovat konvertoitavissa esim. KKJ koordinaatistoon. Ratahallintokeskus ja Oy VR-Rata Ab ovat ilmaisseet mielenkiintonsa valtakunnalliseen rekisteriin. Sähköverkostojen osalta uusia tutkimustietoja (4 kairausta/pylväs) syntyy n. 500 1000 pistettä vuodessa. Tietoja ei ole systemaattisesti tallennettu rekisteriin, vaan tiedot ovat arkistoitu paperimuodossa. On halukas osallistumaan rekisteriin edellyttämällä uusien tietojen saattamista rekisterin piiriin. Käytössä on oma rekisteri jossa on satoja pisteitä. On halukas yhteistyöhön. Suurissa kaupungeissa tietoja on tallennettu pitkään systemaattisesti tietokantoihin, tietomäärät ovat luokkaa 50 000 200 000. Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kehittämistä ei pidetä heidän näkökulmastaan merkityksellisenä. Yleensä kaupungeissa ylläpidetään omia rekistereitä, joiden käyttö ja ylläpito on katsottu "ydintehtäviksi" organisaatiossa. Pohjatutkimustietoja ei haluta antaa valtakunnallisen rekisterin käyttöön. Sen sijaan mahdollisena pidetään metatietojen (sijainti- ja tietynlaisen ominaisuustiedon) antamista valtakunnalliseen käyttöön. Keskikokoiset ja pienet kunnat Keskikokoisissa kaupungeissa ja kunnissa vuosittain syntyy pohjatutkimustietoa muutamista kymmenistä satoihin pisteisiin asutuskeskusta kohden. Tutkimukset on tallennettu useimmiten paperimuodossa. Sähköisessä muodossa tiedot tallentuvat pääasiassa suunnittelijoiden (konsulttien) tietokantoihin. Osalla kunnista on käytössään omia tietokantoja, niissä on sähköisessä muodossa pohjatutkimuspisteitä sadoista muutamiin tuhansiin (kuntaa kohden). Paperimuodossa löytyy vastaavat pisteet, usein tallentamatonta tietoa on paperimuodossa satoja pisteitä.

11 Rakennuttajayritykset Valtakunnallisen rekisterin kehittämistä pidetään tärkeänä (lähes yksimielisesti). Melko yleisesti ollaan valmiita edellyttämään uusien tutkimustietojen tallentamista valtakunnalliseen rekisteriin, tärkeänä nähdään myös mahdollisuus siirtää olemassa olevat tiedot valtakunnalliseen järjestelmään. Melko yleisesti halutaan että tietoja luovutetaan maksua vastaan edelleen. Muutaman pienehkön yrityksen vastausten perusteella vuosittain hankkeissa tehtyjen pohjatutkimusten määrä on luokkaa 50 400 kpl (yritystä kohden). Sähköisessä rekisterissä löytyy parhaimmillaan luokkaa 10 000 pistettä, vastaavat tiedot ovat paperimuodossa. Melko tyypillisesti omaa rekisteriä ei ole. Ne yritykset, joilla oli rekisterissään tietoja, eivät olleet valmiita edellyttämään että hankkeissa syntyvä tieto siirrettäisiin valtakunnalliseen rekisteriin. Valtakunnalliseen käyttöön oltiin valmiita antamaan vain metatiedot, ja muut tiedot ovat saatavissa vain maksua vastaan (maksatusjärjestelmä). Valtakunnallista rekisteriä pidetään tarpeellisena. Erityisesti merkitystä pidettiin sillä, että näin saadaan käyttöön myös muiden tekemiä tutkimuksia. Myös maa- ja kallioperämallien kehittämisen edistämistä pidettiin merkityksellisenä. Tietojen salaamisen mahdollisuus on sisällytettävä järjestelmään. Ympäristökeskukset Pohjatutkimuksia tehdään muutamia kymmeniä vuodessa, sähköisissä rekistereissä löytyy muutamia satoja pisteitä (keskusta kohden). Pisteiden saantia valtakunnalliseen rekisteriin pidetään tärkeänä. Tietojen tulisi olla maksuttomia. Rekisterin kehittämistä pidetään tärkeänä Puolustushallinnon rakennuslaitos Vuosittain tehdään muutamia satoja pohjatutkimuksia, tiedot tallennetaan omaan tietokantaan. Paperimuodossa on tallennettu kymmeniä tuhansia pisteitä. Valtakunnallista rekisteriä pidetään tarpeellisena, tärkeäksi nähtiin mahdollisuus kehittää näin maaperämalleja. Myöskin tietojen säilyminen on tärkeää. Tietoja ei olla valmiita luovuttamaan valtakunnalliseen rekisteriin eivätkä ne saa olla näkyvissä oman organisaation ulkopuolella.

12 6 TAVOITTEET JA SAAVUTETTAVAT HYÖDYT Valtakunnallinen pohjatutkimusrekisterin tavoitteet Mahdollistaa pohjatutkimustiedon joustavan saannin suunnittelukäyttöön ja muuhun tarpeeseen Muodostaa alueellisesti kattavia tietokokonaisuuksia Turvata pohjatutkimustietojen säilyminen Tarjota pohjatutkimustietojen rekisteröintimahdollisuus ja ylläpito niille tutkimuksia teettäville tahoille, jotka eivät itse tallenna ja ylläpidä rekistereitä. Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin hyödyt Tieto nopeammin käyttöön saatavilla Suunnitteluratkaisut paranevat Rahallinen säästö, jos vanhoja kairaustietoja voidaan hyödyntää eikä tarvitse tutkia uudelleen 7 POHJATUTKIMUSREKISTERIN MAHDOLLISUUKSIA Edellä olevan tarvearvioinnin ja taulukon 5 tietojen perusteella on arvioitavissa seuraavia tarpeita ja mahdollisuuksia valtakunnalliselle pohjatutkimusrekisterille: 1) rekisteriin voitaisiin koota huomattava määrä metatietoja pohjatutkimuksista (merkittävien rekisterinhaltioiden mukana olo), jolloin saataisiin keskitetysti yhden tietolähteen kautta tietomahdollisten tutkimuspisteiden olemassa olosta ja tiedon haltijasta. Varovaisen arvion mukaan metatietosisältö olisi luokkaa 1 400 000 pistettä. 2) Valtakunnallinen rekisteri ylläpitäisi/säilyttäisi halukkaiden tahojen tietoja. Rekisteriin oltaisiin valmiita siirtämään (säilytettäväksi) jopa luokkaa 800 000 600 000 pistettä. Vuosittaisen ylläpidon piiriin kuuluisi noin 40 000 pistettä. Nämä arviot perustuvat kyselytutkimuksen tuloksiin, lisäksi on aineistoja joista ei tässä yhteydessä ole tietoa. 8 POHJATUTKIMUSREKISTERIN EDELLYTTÄMÄT RESURSSIT 8.1 Tekninen toteuttaminen Pohjatutkimusrekisterin perustaminen edellyttää resursseja järjestelmän suunnitteluun ja tekniseen toteuttamiseen, sekä jatkossa resursseja järjestelmän ylläpitoon. Teknisen toteuttamisen kustannuksia ei ole arvioitu tässä yhteydessä.

13 8.2 Rekisterin perustaminen ja ylläpito Rekisterin toteuttamista helpottaa pohjatutkimusten standardi siirtoformaatti ja selkeä tietorakenne. Pohjatutkimusten tietokantoja on kehitetty useita, joten hyviä esimerkkejä on olemassa toimivista järjestelmistä. Uutena asiana tullee metatietojen vaihto eri tietokantojen välillä, mikä edellyttänee erilaisten rajapintatekniikoiden määrittämistä. Rekisterin perustamisvaiheessa suoritetaan rekisterin rakentaminen ja tietojen hankkiminen, mikä edellyttää sopimusten laatimista eri osapuolten kanssa ja tietojen siirtoa rekisteriin. Rekisterin määrittely ja suunnittelu on suhteellisen selväpiirteistä, koska esimerkkinä on useat jo toimivat pohjatutkimusrekisterit ja selvä tietomalli hyvin määriteltyine inframodel pohjatutkimusformaatteineen. Sellaisenaan valmiit rekisterit ei ilmeisesti sovellu esim. siksi, että tarvitaan esim. mahdollisuus palauttaa tutkimusten alkuperäiset koordinaatit Kyselyselvityksen perusteella tietojen siirtoon rekisteriä perustettaessa tarvitaan arviolta 2 htkk/100 000 pistettä, mikäli aineisto on kunnossa (siirto tietokannasta toiseen). Rekisterin ylläpidolla käsitetään tässä rekisterissä olevaan aineistoon kohdistuvat toimenpiteet sekä uuden aineiston vastaanoton. Vastaanottoon liittyy aineiston tarkistus- ja oikaisutoimenpiteitä sekä luku tietokantaan. Olemassa olevan aineiston osalta ylläpitotoiminnot liittyvät lähinnä asiakaspalveluun (aineiston toimittaminen asiakkaille). Ylläpitotoimintoihin on arvioitu käytettävän n. 1 htkk/10 000 rekisteripistettä kohden perustuen suurten rekisterien toiminnasta saatuihin tietoihin. Kokonaistyömääräksi tietojen kokoamisessa ja vuosittaisessa ylläpidossa on arvoitu Sopimukset, neuvottelu yms. 5 htkk Tietojen siirto rekisteriin, perustamisvaihe, 16 htkk Ylläpito 60 htkk/v (arvioitu olemassa olevista esimerkeistä) Huomattava määrä pohjatutkimuksista on tallennettu erilaisiin suunnitelmiin vain paperimuodossa. Tämän aineiston käyttöön saanti (numeeristaminen) vaatisi valtavat resurssit. Ylläpidossa huomioidaan vain sähköiset materiaalit. Ylläpitotoimintoihin tarvitaan mahdollisesti huomattavia henkilöresursseja. Henkilöresurssien määrä riippuu paljolti siitä, kuinka paljon esim. asiakaspalvelutoimintoja rekisterin osalle koituu ja kuinka paljon niistä huolehditaan paikallisesti.

14 8.3 Metatietojärjestelmän toteuttaminen 9 ONGELMIA Metatietojärjestelmän kehittäminen voisi tapahtua kytkeytyen läheisesti alan kaupallisesti toimiviin palveluntarjoajiin. Järjestelmän kehittäminen edellyttänee yhteisen rajapinnan määrittämistä, jonka kautta voitaisiin hakea metatietoja eri tietokannoista. Tietojärjestelmän (järjestelmien) synty mahdollistuu alan kaupallisten toimijoiden intressien kautta. Merkittävää yhteiskunnallista panostusta tarvittaisiin yhteisen rajapinnan määrittämiseen. Tarvekartoituksen ja keskustelujen yhteydessä on tullut esille seuraavia mahdollisia ongelmia pohjatutkimusrekisterin toteuttamisessa Erilaiset käytetyt koordinaatistot Käyttöoikeudet Tietojen päällekkäisyys Suuri työmäärä ylläpitotehtäviä Vastuu toimittamiensa tietojen oikeellisuudesta Tietojen salaisuus/maksullisuus 10 JOHTOPÄÄTÖKSET JA EHDOTUS JATKOKEHITYSRATKAISUKSI Valtakunnallisesta pohjatutkimusrekisteristä on lisäarvoa erityisesti toimijoille, joilla ei vielä ole omaa pohjatutkimusrekisteriä. Kehitettävällä järjestelmällä pyritään tehostamaan olemassa olevan pohjatutkimustietojen hyväksikäyttöä. Järjestelmän potentiaalisia loppukäyttäjiä ovat rakennuttajat ja suunnittelijat. Suurissa asutuskeskuksissa on hyvin ylläpidettyjä ja alueellisesti melko kattavia pohjatutkimusrekistereitä. Kyseisten rekisterien ylläpitäjät eivät koe tarvetta valtakunnallisen järjestelmän kehittämiseen. Valmiita ollaan kuitenkin metatietojen luovuttamiseen. Rekisterin kehittämistarvetta tietojen säilyttämiseen ja jakeluun on erityisesti tiehallinnon ja muiden valtion rakennuttajaorganisaatioiden taholta sekä useiden suurten ja keskikokoisten kuntien/kaupunkien taholta. Selvityksen yhteydessä on syntynyt ajatus metatietojen välittämisestä valtakunnallisen rekisterin kautta. On ilmeistä, että valtakunnalliseen rekisteriin ei tulla saamaan kaikkia tutkimustietoja, metatietojen osalta pyrkimyksenä kuitenkin tulisi olla mahdollisimman suuri spatiaalinen ja temporaalinen kattavuus. Tällöin järjestelmä pystyisi esittämään tietopisteinä kartastolla järjestelmään liittyneiden tietokantojen pohjatutkimukset. Järjestelmästä saisi tiedon

15 tarkemman pohjatutkimustiedon haltijasta ja mahdollisesti tiedot voisivat olla myös tilattavissa järjestelmän kautta (tai haettavissa suoraan). Selvityksen perusteella pohjatutkimusrekisteriin olisi saatavilla n. 800 000 olemassa olevaa pohjatutkimuspistettä. Tietojen ylläpito (asiakaspalveluineen) edellyttää huomattavia resursseja, arviolta luokkaa 60 htkk/v. Valtakunnallisen rekisterin toteuttamiseksi esitetään, että tietojen ylläpito ja erityisesti asiakaspalveluun liittyvät toiminnot pyrittäisiin suorittamaan mahdollisimman pitkälti paikallistasolla. 11 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toteutettava pohjatutkimusrekisteri tulee sisältämään kaksi osaa: Varsinainen rekisteriosa, tarjoaa palveluna pohjatutkimustietojen rekisteröinnin ja tietojen toimittamisen tarvitsijoille Metatieto-osa, joka pyrkii toimittamaan keskitetysti sijaintitiedot (metatiedot) eri rekistereissä olevista pohjatutkimuksista. Metatiedoista ilmenee tutkimustapa, sijainti, tiedon omistaja/haltija, päättymissyvyys jne. Rekisterin toteuttamiseksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: Muodostetaan kehittämiskonsortio ja sopimukset siihen osallistumisesta ja rooleista. Osapuoliksi ja rooleiksi esitetään: o GTK, koordinoi kehittämisen ja vastaa tietojen kokoamisesta ja rekisterin ylläpidosta. Panostaa järjestelmän kehittämiseen ja osallistuu johtoryhmään o Tiehallinto, merkittävin aineistojen haltija ja toimittaja. Omien aineistojensa kokoaminen ja toimittaminen rekisteriin. Edellyttää systemaattisesti uusien aineistojen toimittamisen rekisteriin. Panostaa järjestelmän kehittämiseen. Osallistuu johtoryhmään. o Ratahallintokeskus, aineistojen esittäminen valtakunnallisessa rekisterissä, osallistuu johtoryhmään o Ympäristökeskus, osallistuu johtoryhmään o Merkittävimmät alan konsultit jotka luovuttavat aineistoja rekisteriin, osallistuminen johtoryhmään o Merkittävimmät alan sovelluskehittäjät/palveluntarjoajat, palveluntarjontatoimintojen ja metatietojärjestelmien sekä rajapintatekniikoiden kehittäminen

16 Päätetään yhteisesti jatkokehitystyön käynnistämisestä. Saatetaan esiselvitys loppuun GTK:n toimesta. Sen jälkeen em. johtoryhmä päättää määrittelyn toteuttamisesta. Määrittelyä varten valitaan ja tarkennetaan eteenpäin vietävä ratkaisu. Kustannukset. Sovitaan kehittämiskustannuksiin osallistumisesta. Ehdotuksena on, että jatkokehittämisestä laaditaan hankesuunnitelma, johon eri osapuolet voivat sitoutua ja jolle voidaan hakea eri tahoilta (TEKES) rahoitusta. Kehittämistyö liitetään selvästi osaksi Infra 2010 ohjelmaa. Erityisesti rajapintateknologioiden kehittäminen pyrittäisiin toteuttamaan ohjelman puitteissa. Lisäksi sovitaan periaatteista ylläpitokustannuksiin osallistumisesta.