RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET OPETUSHALLITUS 1999

Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-0429-4

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MÄÄRÄYS Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet 28.4.1999 14/011/99 Koulutuksen järjestäjät Koulutusta järjestävät oppilaitokset Tutkintotoimikunta AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Rakennusalan perustutkinto Opetushallitus on tänään päättänyt ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/98) 13 :n 2 momentin nojalla sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) 13 :n 2 momentin ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/98) 1 :n nojalla rakennusalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista noudatettavaksi ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa 1.8.1999 alkaen toistaiseksi. Pääjohtaja Jukka Sarjala Yli-insinööri Arto Pekkala

SISÄLTÖ I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7 1 KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 8 2 KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN OSAAMINEN 10 3 RAKENNUSALAN KOULUTUS 13 3.1 Rakennusalan kuvaus ja arvoperusta 13 3.2 Rakennusalan perustutkinto ja sen yhteydet muuhun koulutukseen 17 4 RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTOON KUULUVAT OPINNOT 20 4.1 Tutkinnon muodostuminen 20 4.2 Yhteiset opinnot 24 4.3 Ammatilliset opinnot 67 4.4 Vapaasti valittavat opinnot 110 4.5 Työssäoppiminen 110 4.6 Opinnäytetyö 112 4.7 Näytöt ammatillisissa opinnoissa 112 4.8 Hyväksilukeminen 113 4.9 Opinto-ohjaus 113 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 116 5.1 Oikeus saada opetusta ja ohjausta 116 5.2 Ammatillinen erityisopetus 116 5.3 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusjärjestelyt 118 5.4 Opiskelijan arviointi 120 5.5 Oppisopimuskoulutus 127 6 MÄÄRÄYKSIÄ OPPILAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMASTA 130

II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 133 1 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 134 1.1 Näyttötutkinnot 134 1.2 Näyttötutkintoihin valmistava koulutus 135 1.3 Todistukset 135 2 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAPOJEN JA TUTKINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN YLEISET PERUSTEET 136 3 TUTKINNON OSAT, NIISSÄ VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 137 3.1 Tutkinnon osat 137 3.2 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 139

6

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7

1 Koulutuksen tehtävät ja tavoitteet 8 Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä (L 630/98, 2 ). Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittymisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja ja tukea elinikäistä oppimista. (L 630/98, 5.) Ammatillinen peruskoulutus antaa laaja-alaiset valmiudet sekä erikoistuvaa osaamista, joiden turvin tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa työelämää ja on ajantasaista. Opintoihin pakollisena kuuluva työssäoppiminen ja yrittäjyysopinnot edistävät työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen tutkinto antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluihin (OPM:n päätös 30.12.1998, 18/011/98) ja yliopistoihin (yliopistoasetus 115/98, 12 ). Jatko-opintovalmiuksien saavuttamiseksi opintoihin sisältyy pakollisia yhteisiä opintoja, jotka tukevat myös ammattitaidon kehittymistä. Näiden lisäksi opiskelija voi vahvistaa yleissivistävää osaamistaan joko oman tai toisen oppilaitoksen tarjoamilla valinnaisilla ja vapaasti valittavilla opinnoilla. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa rinnakkain ammatillinen ja ylioppilastutkinto. Valinnaisuus vaatii opintojen suunnittelua ja ohjausta. Koulutuksen järjestämisessä on huolehdittava riittävästä ja asiantuntevasta ohjauksesta sekä oppilaitosten välisestä yhteistyöstä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy vastuulliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tämän vuoksi opiskelijaa kannustetaan harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen tarjoamalla hänelle monipuolisia vapaasti valittavia opintoja. Oppilaitoksessa tapahtuvaan opiskeluun tulee liittyä myös yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/98, 9 ). Näin luodaan avoin

ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin, joilla on elämässään vaikeuksia. Asioihin on tartuttava nopeasti ja kehitettävä oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä ja tukitoimia sekä kotien ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on tukea opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistaa tervettä itsetuntoa. Koulutuksessa edistetään demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. 9

2 Kaikille aloille yhteinen osaaminen Kaikille aloille yhteinen osaaminen muodostuu sisällöllisistä painotuksista, ydinosaamisesta ja yhteisten opintojen tuottamasta osaamisesta. 10 Toimintaympäristön muutokset ja sisällölliset painotukset Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja tämä asettaa ammatillisen koulutuksen suunnitteluun monia haasteita. Väestö ikääntyy, muuttoliike ja ammatillinen liikkuvuus jatkuvat. Teknologian kehittyminen ja työn uusi organisoituminen muuttavat ammattirakenteita ja ammattitaitovaatimuksia. Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeisin tuotannontekijä, ja niitä on jatkuvasti ajantasaistettava. Koulutustarpeiden ennakoinnilla ja tulevaisuuteen suuntautuvalla opetuksella varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän tarpeita. Yhteiskunnassa ja työelämässä on meneillään muutoksia, jotka vaikuttavat kaikilla aloilla samalla tavalla ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja ammattitaitovaatimuksiin. Tällaisen monipuolisen osaamisen ja ammattisivistyksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Seuraavat yhteiset sisällölliset painotukset on otettava huomioon kaikilla aloilla ja kaikissa opinnoissa: kansainvälistyminen kestävä kehitys teknologian sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys yrittäjyys laatu palvelu- ja kuluttajaosaaminen työsuojelu ja terveys. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen jatkuu ja tuo uusia vaikutteita työhön, ihmisten arkielämään ja kulttuuriin. Koulutuksen kansainvälistämisen tarkoituksena on turvata opiskelijoille sellainen ammattitaito ja valmiudet, että he tulevat toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja sijoittuvat kansainvälistyville työmarkkinoille. Kielitaito ja suvaitsevaisuus kuuluvat olennaisesti kansainvälistymisen valmiuksiin. Kestävän kehityksen ja ympäristötietoisuuden vaatimukset voimistuvat. Pyrkimyksenä on sellainen ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, että tulevilla sukupolvilla on hyvän elämän mahdolli-

suudet. Kestävästä kehityksestä on muodostumassa tuotannossa ja palveluissa laadun tunnus ja kilpailuvaltti. Terveellistä ja viihtyisää ympäristöä arvostetaan yhä enemmän. Koulutuksen tulee painottaa sellaista osaamista, joka edistää kestävää kehitystä kaikissa töissä ja elämän ratkaisuissa. Teknologian kehitys nopeutuu ja ammattitaitovaatimukset kasvavat. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys muuttaa työtehtävien sisältöä, työn organisointia ja työpaikkojen luonnetta. Koulutuksen tavoitteena on nykyaikaisen tekniikan hallitsemisen ohella nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet omalla alalla sekä tietojen ja taitojen jatkuva kehittäminen ja monipuolinen hyödyntäminen. Työllistyminen ja ammatillinen liikkuvuus edellyttävät hyvää ja monipuolista ammattisivistystä, joustavaa asennoitumista sekä yrittäjyyttä. Tarkoituksena on, että opiskelijoista kehittyy oma-aloitteisia, tunnollisia ja luovia työyhteisön jäseniä sekä rohkeita, kekseliäitä ja työtään arvostavia työntekijöitä ja ammatinharjoittajia. Laatuun ja työn lopputulokseen kiinnitetään kaikkialla yhä enemmän huomiota. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Toiminnan on oltava asiakaslähtöistä niin, että siinä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet, asiakkaiden odotukset ja erilaiset palvelutilanteet. Myös kuluttajilla on oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuuta, jotka on tunnettava työssä ja kansalaisena. Palvelu- ja kuluttajaosaamista vaaditaan kaikkialla. Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen ammatilliseen toimintaan. Niillä on suuri merkitys ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ne edistävät ja ylläpitävät yksilön ja yhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä. On tunnettava alan turvallisuusriskit ja osattava kehittää työoloja. Ydinosaaminen Ydinosaaminen on sellaista sisäistettyä osaamista, jonka turvin voi kehittyä ja menestyä ammatillisessa toiminnassa. Sillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen, elämänvalintoihin ja tunne-elämään. Ydinosaamisessa painottuvat oppimaan oppimisen taidot ongelmanratkaisutaidot viestintä- ja yhteistyötaidot emotionaaliset ja eettiset taidot. Koulutuksen tehtävänä on vahvistaa tällaista osaamista opintojen kaikissa vaiheissa. 11

Oppimaan oppimisen taidot merkitsevät motivaatiota ja valmiutta kehittää itseään ja työtään läpi elämän. Oppimaan oppiminen on kykyä tiedostaa ja arvioida omaa oppimistaan. Se on taitoa hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmanratkaisutaidot mahdollistavat innovatiivisuuden ja luovuuden sekä kyvyn tehdä perusteltuja valintoja. Taidot merkitsevät nokkeluutta selvitä uusissa tilanteissa ja eteen tulevissa ongelmissa. Viestintätaidot ovat monipuolisia vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja, äidinkielen ja vieraiden kielten suullista ja kirjallista taitoa sekä kykyä käyttää tietotekniikkaa. Nämä taidot merkitsevät yksityis- ja työelämän viestintätilanteissa selviämistä ja mahdollisuutta toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kielitaito ja kyky käyttää nykyaikaista viestintätekniikkaa mahdollistaa työhön sijoittumisen kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyötaidot ovat yhä välttämättömiä kaikissa ammateissa ja työyhteisöissä. Yksityis- ja työelämässä edellytetään kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa, omien ja toisten tunteiden hyväksymistä, sopeutumiskykyä ja joustavuutta ihmissuhteissa. Emotionaalisten ja eettisten taitojen varassa opiskelijat kykenevät sitoutumaan työhönsä, toimimaan kansalaisina ja työssä vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti sekä käsittelemään ja ratkaisemaan moraalisia ja eettisiä ongelmia. Lisäksi näihin taitoihin liittyy sisäistetty oman alan ammattietiikka. Myös kulttuuriin ja omaan persoonallisuuteen pohjautuvat kauneusarvot ja taito ottaa nämä huomioon työssä ja yksityiselämässä kuuluvat ydinosaamiseen. Yhteiset opinnot Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu valtioneuvoston päätöksen (25.2.1999) mukaan ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja ja humanistisyhteiskunnallisia opintoja, liikuntaa ja terveystietoa sekä taito- ja taideaineiden opintoja (L 630/98, 12 ). Yhteisiä opintoja ja niiden tavoitteita käsitellään luvussa 4.2. 12

3 Rakennusalan koulutus 3.1Rakennusalan kuvaus ja arvoperusta Työelämän tehtävät ja toimintaympäristö Rakennusala ympäröi elämäämme kaikkialla yhteiskunnassa. Rakennusalan ammattilaiset vastaavat rakennetun ympäristön kunnossapidosta ja jatkuvasta uudisrakentamisesta. Heidän työnsä tuloksena ovat syntyneet eduskuntatalo, hallintorakennukset, liike- ja teollisuusrakennukset, asuinrakennukset, voimalaitokset, satamat, sillat ja tiet. Rakennusalan ammattilaiset toteuttavat yhteiskunnan eri alueilta tulevia rakennetun ympäristön muutostarpeita. Hyvinvointimme on riippuvainen rakentajien työstä ja ammattitaidosta. Talonrakentaminen on näkyvin ja tunnetuin osa rakennusalaa. Talonrakentamisen lisäksi alan ammattilaisten tehtäviä ovat maarakennustyöt, tie- ja vesirakennustyöt sekä muut yhdyskuntatekniset työt. LVI-, sähköja maalausalojen toiminta liittyy kiinteästi rakentamiseen. Rakennusmiehet, muurarit, kirvesmiehet, maarakentajat, maarakennuskoneenkuljettajat sekä muut rakennusalan ammattilaiset sijoittuvat rakennusliikkeiden, valtion, kuntien sekä rakennusaine-, elementti- ja rakennuspuusepänteollisuuden palvelukseen. Heitä työskentelee myös itsenäisinä yrittäjinä. Rakennustyömaiden työt eroavat luonteeltaan oleellisesti massateollisuudesta. Yksilölliset rakennushankkeet toteutetaan suunnitelmapiirustusten ja -asiakirjojen mukaan lopullisissa paikoissaan. Projektin tultua valmiiksi työmaa vaihtuu. Työtehtävät ovat monipuolisia, ja työntekijät pääsevät vaikuttamaan työjärjestelyihin. Rakennustyömailla työskennellään ympäri vuoden vaihtelevissa sääja ympäristöoloissa. Työmenetelmien ja -välineiden kehittyminen on keventänyt kaikkein raskaimpia työvaiheita, mutta silti rakennustyömaalla työskentely edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Rakennusalan arvoperusta Rakentaminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa, säilyttää ja uudistaa elinympäristöämme siten, että se tyydyttää fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä tarpeitamme. Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen 13

merkitys ihmisen hyvinvoinnille, liikkumiselle, yhteiskunnan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, kulttuuriperinnön säilymiselle, elinympäristön laadulle ja luonnon hyvinvoinnille. Rakennetun ympäristön suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa ovat arvopäämäärinä korkea laatu, terveellisyys, turvallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus sekä asiakastyytyväisyys. Yhtä tärkeitä arvopäämääriä ovat viihtyisyys, ympäristöystävällisyys ja esteettisyys sekä rakennusperinteen vaaliminen ja ekologisen rakennuskulttuurin kehittäminen. Rakennusalan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat ympäristötietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu rakennetusta ympäristöstä sekä luonnon elinkelpoisuudesta ja monimuotoisuudesta. Rakennusalan yritys- ja liiketoiminnassa korostuvat asiakaskeskeisyys, kannattavuus, kestävä kehitys, yrittäjyys ja terve kilpailu sekä palvelujen, työn ja tuotteiden korkea laatutaso. Keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat myös luotettavuus ja rehellisyys, ammattitaidon arvostus sekä vastuu turvallisuudesta, henkilöstön kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Rakennusalalla on runsaasti rakennushankkeen eri osapuolien välistä yhteistyötä. Verkostoituminen ja menestyksellinen yhteistyö sekä kotimaisissa että kansainvälisissä hankkeissa perustuvat asiakkaiden ja toisten ihmisten kunnioittamiseen, toisen työn, perinteiden ja kulttuuriympäristön tuntemiseen ja arvostamiseen sekä tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen. Rakennusalan ammattilaiselta odotetaan, että hänellä on monipuolinen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Rakennusalan ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalveluja yhteistyöhenkinen. 14 Rakennusalalla vaadittava ammattitaito Rakennusalan ammattilaisen on osattava soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Uudisrakentamisessa talonrakennustyömaalla työ alkaa perustustöistä ja etenee runko- ja vesikattotöiden kautta sisustus- ja viimeistelytöihin. Rakennus valmistetaan työmaalla erilaisista raaka-aineista, kuten puusta, betonista, tiilestä ja teräksestä sekä tehdasvalmisteisista elementeistä ja osista. Rakentajalta edellytetään jokaiseen rakennusvaiheeseen liittyvien työmenetelmien hallintaa, työvälineiden käyttötaitoa ja rakennusmateriaalien tuntemista. Monet erikoistehtävät, joista esimerkkinä voidaan mainita rakennusten entisöinti- ja korjaustyöt, vaativat erityisen korkeaa ammattitaitoa.

Maa- ja vesirakentamisen päätuotteita ovat tiet, kadut, rautatiet, vesiliikenneväylät ja -rakenteet, satamat, lentokentät, viestintäliikenteen maarakentaminen, vesihuollon rakentaminen, maisemarakentaminen, kalliorakennustyöt, energiaverkostot ja talonrakentamisen maatyöt. Rakentamisen jälkeiset kunnossa- ja puhtaanapitotyöt varmistavat rakenteiden toimivuuden ja palvelutason. Käytettävät työvälineet vaihtelevat elektronisista mittausvälineistä raskaisiin maarakennuskoneisiin. Rakennusalan ammattilaisen on osattava lukea sekä talonrakentamiseen että maarakentamiseen liittyviä piirustuksia. Mittaustöissä ja rakennustyömaan laskentatehtävissä tarvitaan matemaattisia valmiuksia. Korjausrakentamisen lisääntyessä rakennusfysiikan perusteiden tunteminen on entistä tärkeämpää. Työturvallisuusohjeiden noudattaminen on osa ammattitaitoa. Rakennustyömaalla työskentely edellyttää oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä ja yrittämisen halua. Rakennusalalla tapahtuvat muutokset korostavat ammattitaidon monipuolisuutta, jatkuvaa oman ammattitaidon kehittämistä, tehokkuutta ja laatuajattelua. Ympäristökysymysten huomioonottaminen ja kansainvälistyminen tuovat rakennusalalle osaltaan uusia vaatimuksia. Rakennusala työllistäjänä Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta tulee olemaan tasolla 10 12 %. Talonrakentamisessa uudisrakentaminen vähenee ja korjausrakentaminen kasvaa. Pitkällä tähtäimellä maa- ja vesirakentamisen määrä pysyy vakaana. Uudistaminen ja korjaaminen muuttuvat jatkuvaksi toiminnaksi, kun 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot tulevat yleisesti korjauskohteiksi. Näiden rakennusten tilat, varusteet, laitteet, ulkonäkö ja energiatalous vaativat nykyaikaisia ratkaisuja. Rakennusala tulee säilymään merkittävänä työllistäjänä. Alalla työskentelevien keski-ikä on korkeampi kuin muussa teollisuudessa, joten alalta poistuvien määrä on lähivuosina suuri. Kasvavat laatuvaatimukset edellyttävät alalle tulevilta peruskoulutusta. Vaikka rakentamisen määrä tulee pysymään tasaisena, alalle tullaan edellä esitetyistä syistä rekrytoimaan uusia työntekijöitä kasvavassa määrin. Rakennusalan haasteet Rakennusten aiheuttamat terveyshaitat ovat lisänneet vaatimuksia rakentamisen ja ylläpidon laadulle. Rakentamisen laatu- ja varustetaso 15

16 paranevat jatkuvasti. Silti rakennusalalla toimivista työntekijöistä suurella osalla ei ole varsinaista alan koulutusta. Alan koulutustilanne on huonompi kuin muussa teollisuudessa ja vaikeuttaa rakennusalan kilpailukykyä. Tilanteen parantamiseksi tarvitaan alan tulevat tarpeet huomioon ottavaa koulutusta niin aikuisille kuin nuorille. Lisäksi tarvitaan jokaisen omatoimista itsensä kehittämistä näköpiirissä oleviin tehtäviin. Rakennusten käytöstä aiheutuu suurta energian kulutusta ja vastaavasti ympäristön kuormitusta. Elinympäristön suojelu on jo noussut tai nousemassa keskeiseksi Suomen rakentamisen vientimaissa. Elinkaariajattelu tuo rakentajalle vastuuta myös tulevaisuudesta. Jo rakennusalan imago vaatii toiminnan kehittämistä vastaamaan tulevia ekologisia vaatimuksia. Ympäristön nykyistä parempi huomioon ottaminen merkitsee energian säästöä rakennusten käytössä ja uusien nykyistä ekologisempien rakennusosien ja -tuotteiden sekä niistä rakennettavien talojen tuloa markkinoille. Näiden tuotekehitys antaa työtä innovatiivisille kehittäjille ja kokeilijoille sekä haastavia tehtäviä yrityksille. Ympäristötietoisuus rakentamisessa edellyttää rakentajilta uusia tietoja esimerkiksi eri materiaalien ominaisuuksista. On valmistauduttava vastaamaan asiakkaan kysymyksiin materiaalin tai tuotteen valmistuksen, käytön ja hävittämisen yhteydessä syntyvistä päästöistä ja jäteongelmista. On opittava tekemään vähän energiaa kuluttavia taloja ja tuottamaan niiden tarvitsemia rakenne- ja laitetekniikan komponentteja. Rakennusala on siirtymässä asiakaslähtöiseen rakentamiseen. Se tuottaa asiakkaan haluamalle alueelle hänen tarpeittensa ja toiveittensa mukaisen rakennuksen, joka lisäksi on myöhemmin helposti muunneltavissa seuraavan käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Tällaisen rakentamisen osaava henkilöstö ja tekniikka ovat yrityksen kilpailuvaltti. Rakennusalan teollistumisen myötä rakennusten osien valmistaminen siirtyy yhä enemmän tehtaisiin. Rakennukset kootaan näistä mahdollisimman pitkälle tehtaassa valmistetuista osista työmaalla. Teollistuminen näkyy myös paikallarakentamisessa käytettyjen tuotteiden ja menetelmien kehittymisenä. Korjausrakentamista varten on erikoistuneita rakennusliikkeitä ja suunnittelutoimistoja. Tarvitaan uusien menetelmien kehittämistä, uusia tuotteita ja osaamista. Myös korjausrakentamisen tulee pystyä toteuttamaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet. On etsittävä ratkaisuja, joilla esimerkiksi korjattavien ja uudistettavien asuntojen arvoa voidaan nostaa tuntuvasti. Rakennusalalla toimivien pitää osata käyttää tietotekniikkaa. Lähitulevaisuudessa ollaan tilanteessa, jossa kaikki rakennusalan tieto voi olla ja liikkua osapuolten välillä sähköisenä. Tällaisen tiedonsiirron osaaja on alalla etulyöntiasemassa, koska sähköinen tiedonsiirto merkitsee nopeutta ja tietojen tehokasta hyödyntämistä.

Uudisrakennustyömaalla toimivan ammatinkuva on laajennut alan teollistumisen myötä kohti monitoimiasentajan työtä. Samanaikaisesti on siirrytty tiimityöskentelyyn. Tehtävien aloittaisesta jaosta eri ammattimiehille siirrytään monitoimisiin osaajiin. Varsinkin korjausrakentamiskohteissa monitoimirakentaja on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto. Monipuolinen osaaminen on myös työntekijän oma etu. Hän ei ole enää yhden tehtävän varassa, joka rakentamisen kehittymisen myötä saattaa vähentyä ja kadota kokonaan. Myös rakennusalalla joudutaan varautumaan jatkuvaan uusien taitojen ja tietojen hankkimiseen. Tulevaisuudessa rakennusyrityksille ovat mahdollisia myös sellaiset tehtävät, joissa tarvitaan rakentamisen lisäksi esimerkiksi bioteknologian ja kemian hallintaa. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisen rakentajan taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius, erilaisiin oloihin mukautuminen ja tietotekniikan hallinta oman ammatin lisäksi. 3.2 Rakennusalan perustutkinto ja sen yhteydet muuhun koulutukseen Tutkinnon tasoluokitus Rakennusalan perustutkinnon tason määrittely pohjautuu Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden päätökseen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja opetusministeriön suositukseen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta EY:n luokituksen eri tasoille (25.3.1998 / 55/330/97). Tutkinnon tavoitteet vastaavat luokituksen tasoa 3. Tutkinnon tuottama ammattitaito Rakennusalan perustutkinnon suorittaneella on laajat perusvalmiudet rakennusalan vaihteleviin työmaatehtäviin. Hän suoriutuu rakennustyömaan yleisistä tehtävistä osittain itsenäisesti ja osittain työryhmässä muiden ammattityöntekijöiden ohjauksessa. Hän tiedostaa omien työtehtäviensä tärkeyden koko rakennusprojektin kannalta. Hän tekee työnsä rakennusalan laatuvaatimusten mukaisesti. Hän ottaa vastuuta omista työtehtävistään ja osaa toimia myös ryhmissä. Perustutkinnon suorittanut tunnistaa ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysriskit sekä osaa ehkäistä niitä ennalta. Hän noudattaa työ- 17

18 maan työaikoja ja ottaa huomioon työmaan käyttäytymisnormit. Hän suoriutuu työhönsä liittyvistä laskentatehtävistä ja osaa riittävästi fysiikkaa välttääkseen tavallisimmat rakennusvirheet. Hän tiedostaa rakennustyön ympäristövaikutukset. Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistunut osaaminen talonrakentamisessa, maarakentamisessa tai maarakennuskoneenkuljettamisessa. Erikoistumisen tarkoituksena on saavuttaa työelämän vaatima ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-alueella. Erikoistunut osaaminen hankitaan koulutusohjelmien opinnoissa. Talonrakennuksen koulutusohjelmassa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen tai betonointiin ja raudoitukseen. Koulutusohjelmasta valmistunut suoriutuu työmaan varastointi- ja järjestelytöistä itsenäisesti ja osaa tehdä annettujen ohjeiden avulla talonrakennustyömaan muita perustöitä turvallisesti ja laadukkaasti. Talonrakentaja osaa ammattimiehen ohjauksessa tai työryhmän jäsenenä tehdä uudis- ja korjausrakennustyömaan kirves-, muuraus- tai betonointitöitä. Hän osaa käyttää talonrakennustyömaan perustyövälineitä, oikeita työtapoja ja materiaaleja. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Maarakennuksen koulutusohjelma antaa valmiudet työskennellä maarakennusalan monipuolisissa tuotanto- ja kunnossapitotöissä ja luo edellytykset kehittyä ja erikoistua johonkin alan työammattiin. Maarakentajan tyypillisiä työtehtäviä ovat maarakennustöihin liittyvien rakenteiden valmistus- ja asennustyöt, putkistojen ja muiden maarakennuselementtien ja tarvikkeiden asennustyöt, maarakenteiden verhousten ja päällysteiden rakennus- ja asennustyöt, liikennealueiden ja -ympäristön varusteiden rakentamis- ja kunnossapito- sekä maisemanhoitotyöt. Koulutusohjelma antaa valmiudet käyttää maarakennustyössä tarvittavia tavanomaisia rakennus- ja kunnossapitokoneita ja laitteita. Maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmasta valmistunut osaa toimia kuljettajana kahdella maarakennuskonetyypillä alan vaativissa ja monipuolisissa tuotanto- ja kunnossapitotöissä. Tutkintoon liittyvä C-ajolupakoulutus luo edellytykset kuljettajan monipuoliselle toiminnalle koneitten ja materiaalien siirroissa ja mahdollistaa liikennetraktorin kuljettamisen. Valinnaisesti koulutus antaa valmiuksia toimia koneenkuljettajana myös liikennealueiden kunnossapitotöissä. Koulutus antaa perusteita hakeutua myöhemmin erikoiskoneitten kuljettajaksi ja muihin maarakennusalan tehtäviin.

YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO Diplomi-insinööri 180 ov Rakennusala kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Alan koulutusrakenne muodostuu rakennusalan perustutkinnosta sekä insinöörin, AMK, ja rakennusmestarin, AMK, sekä diplomi-insinöörin tutkinnoista. Rakennusalan perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena ammattioppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksena tai näyttötutkintona. Rakennusalan perustutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Tavanomaisin jatko-opintoväylä ammatillisen perustutkinnon jälkeen on ammattikorkeakoulu, jossa opiskelija voi suorittaa rakennusmestarin, AMK, tai insinöörin, AMK, tutkinnon. AMMATTI- KORKEAKOULUTUTKINTO Insinööri, AMK, 160 ov Rakennusmestari, AMK, 160 ov LUKIO, 3 v Ylioppilastutkinto AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Rakennusalan perustutkinto, 120 ov Talonrakennuksen koulutusohjelma Maarakennuksen koulutusohjelma Maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma ERIKOIS- AMMATTI- TUTKINNOT AMMATTI- TUTKINNOT PERUSOPETUS, 9 v Kuvio 1. Rakennusalan perustutkinnon sijoittuminen koulutusjärjestelmään 19

4 Rakennusalan perustutkintoon kuuluvat opinnot 4.1Tutkinnon muodostuminen Opintojen muodostuminen Rakennusalan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Yksi opintovuosi sisältää 40 ov ja yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Tutkinnon nimellinen laajuus on sama, vaikka opiskelijan tutkinnon suorittamiseen kuluva aika voikin vaihdella yksilöllisesti etenemisväylän ja aiempien opintojen tai työkokemuksen mukaan. Tutkinto muodostuu ammatillisista opinnoista, yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista valtioneuvoston päätöksen (25.2.1999) mukaisesti. Tutkintoon kuuluu talonrakennuksen, maarakennuksen ja maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelmat. Tutkintonimikkeet ovat talonrakentaja, maarakentaja ja maarakennuskoneenkuljettaja (OPM:n päätös ammatillisista perustutkinnoista 7/11/1998). 20 Ammatilliset opinnot Ammatillisten opintojen laajuus on 90 opintoviikkoa, josta vähintään 20 opintoviikkoa toteutetaan työssäoppimalla. Oppilaitos päättää työssäoppimisjaksojen sijoittamisesta ammatillisiin opintoihin. Kaikissa koulutusohjelmissa on suoritettava opintokokonaisuus 1. Rakentamisen perustaidot, jonka laajuus on 30 opintoviikkoa. Koulutusohjelmassa on koulutusohjelmittain eriytyviä ammatillisia opintoja yhteensä 60 opintoviikkoa (kuvio 2). Oppilaitos voi muuttaa ammatillisten opintokokonaisuuksien laajuuksia +/- 20 %. Ammatillisten opintojen kokonaislaajuuden on oltava 90 opintoviikkoa. Laajennus tai supistus ei saa vaikuttaa opintokokonaisuuksien tavoitteisiin, vaan opintokokonaisuudet tulee toteuttaa näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita 10 opintoviikkoa ammatillisiin opintoihin kuuluvia vapaasti valittavia opintoja. Oppilaitos jakaa opintokokonaisuudet opintojaksoiksi suunnittelemiensa opetusjärjestelyjen edellyttämällä tavalla. Oppilaitos antaa tarvittaessa ohjeet opintojaksojen suoritusjärjestyksestä.

Yhteiset opinnot Yhteisistä opinnoista on pakollisia 16 opintoviikkoa ja valinnaisia neljä. Ruotsinkielisessä koulutuksessa pakollisten opintojen laajuus on 17 opintoviikkoa ja valinnaisten opintojen kolme opintoviikkoa. Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavien opintojen laajuus on 10 opintoviikkoa. Opinnäytetyö, ammatillista osaamista osoittavat näytöt ja opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy vähintään kahden opintoviikon laajuinen opinnäytetyö, ammatillista osaamista osoittavat näytöt sekä vähintään 1,5 ov opinto-ohjausta. 21

AMMATILLISET OPINNOT TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 30 OV Rakentamisen perustaidot 1 30 ov KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT Talonrakennuksen koulutusohjelma, talonrakentaja 60 OV Pakolliset opintokokonaisuudet 2, 3 30 ov Valittava vähintään kaksi opintokokonaisuuksista 4 8 20 ov Lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta Maarakennuksen koulutusohjelma, maarakentaja Pakolliset opintokokonaisuudet 11, 12, 13, 14 50 ov Lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta Maarakennuskoneenkuljetuksen koulutusohjelma, maarakennuskoneenkuljettaja Pakolliset opintokokonaisuudet 11, 18 19, 20 50 ov Lisäksi valinnaiset opintokokonaisuudet koko valikosta 10 ov 10 ov 10 ov Y H T E I S E T O P I N N O T 20 OV V A P A A ST I V A LI T T A V A T O PI N N O T 10 OV Kuvio 2. Rakennusalan perustutkinnon opinnot 22

1 Rakentamisen perustaidot 30 ov 2 Runkotyöt 14 ov 11 Maa- ja vesirakennustyöt 14 ov 3 Talonrakentaminen 16 ov 12 Kunnallistekniset työt 16 ov 18 Maarakennuskonetekniikka 12 ov 4 Muuraustyöt 10 ov 13 Liikennealueiden 19 Maarakennuskoneiden rakentaminen 10 ov käyttö 20 ov 5 Laatoitus- ja rappaus- 14 Liikennealueiden 20 Liikennetekniikka työt 10 ov kunnossapito 10 ov (vain maarak.koneenkulj.) 4 ov 6 Perustus- ja runko- 15 Kiinteistönhoidon 21 Kuorma-autotekniikka 5 ov vaiheen kirvestyöt 10 ov perusteet 5 ov 7 Sisävalmistusvaiheen 16 Vedeneristystyöt 5 ov 22 Maarakennusalan kirvestyöt 10 ov yritystoiminta ja ATK 5 ov 8 Betonointi- ja raudoitustyöt 10 ov 17 Teräsrakentaminen 5 ov 23 Rakennus- ja taajamakoneet 5 ov 9 Korjausrakentaminen 5 ov 24 Oppilaitoksen opintokokonaisuus 0 10 ov 10 Hirsirakentaminen 5 ov 25 Ammatillisiin opintoihin kuuluvat vapaasti valittavat opinnot 0 10 ov 23

4.2 Yhteiset opinnot, 20 ov Yhteisiin opintoihin kuuluu pakollisia opintoja 16 ja valinnaisia opintoja 4 opintoviikkoa. Pakolliset opinnot ovat Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot Matematiikka Fysiikka ja kemia Humanistis-yhteiskunnalliset opinnot Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta ja terveystieto Taito- ja taideaineet Taide ja kulttuuri 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 2 ov 1 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa pakollisten opintojen laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Toisen kotimaisen kielen opintoja on 2 ov. Pakollisista yhteisistä opinnoista liikunta ja terveystieto sekä taito- ja taideaineiden opinnot ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka aloittavat opintonsa 18 vuotta täytettyään (L 630/98, 12 ). Jos opiskelijan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta toisin, kunhan mainittujen opintojen yhteislaajuus on 5 opintoviikkoa. Valinnaiset opinnot valitaan edellä mainituista pakollisista yhteisistä opinnoista ja seuraavista matemaattis-luonnontieteellisistä ja humanistis-yhteiskunnallisista opinnoista: ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia ja yritystoiminta. Koska kaikilla aloilla yhteisten opintojen osaaminen on tärkeää, oppilaitos varautuu tarjoamaan niitä opintoja valtioneuvoston päätöksen mukaisesti myös ammatillisiin opintoihin kuuluvina vapaasti valittavina opintoina ja muina vapaasti valittavina opintoina. Opiskelija voi näillä opinnoilla lisätä joko ammatillisia tai jatko-opintovalmiuksiaan ja valmiuttaan osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Pakollisia yhteisiä opintoja tulee sisältyä lisäksi ammatillisiin opintoihin niin laajasti kuin tutkinnon tuottamaan ammattitaitoon tarvitaan. Tällöin näiden opintojen tavoitteet sisältyvät ammatillisten opintojen tavoitteisiin. 24

PAKOLLISET OPINNOT Yhteisten opintojen tavoitteet on kuvattu kiitettävän tasolla ja arviointi määritelty tyydyttävän tasolla (T1). ÄIDINKIELI, 4 OV SUOMEN KIELI Ammatissa ja yhteiskunnan jäsenenä toimimisessa sekä kaikessa inhimillisessä toiminnassa edellytetään äidinkielen taitoja ja monipuolisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kulttuurin tuntemista. Työhön sijoittumisessa ja ammatissa toimimisessa vaaditaan kykyä identifioitua eli kykyä ilmaista kuuluvansa sekä erilaisiin työpaikkoihin että erilaisiin työtehtäviin ja kykyä toimia rakentavasti sitoutuneena työyhteisön tavoitteisiin ja arvoihin. Ammatillinen osaaminen kielenkäyttönä merkitsee vuorovaikutustaitojen, oppimaan oppimisen taitojen, tiedon hankinnan, jäsentämisen ja välittämisen sekä asioiden ja mielipiteiden perustelemisen taitojen kehittämistä. Yksilön identiteetin rakentuminen ja elämänhallinnan taidot perustuvat paljolti äidinkieleen. Kielenkäytöllään puhuja ja kuulija ilmaisevat kuuluvansa johonkin yhteisöön tai ryhmään ja pystyvänsä toimimaan niissä. Samoin he ilmaisevat olevansa sopusoinnussa itse asettamiensa ja yhteisön asettamien toiveiden ja vaatimusten kanssa. Yhteisössä kehittyminen edellyttää jatkuvaa oman identiteetin arviointia ja hienosäätöä. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Tavoitteena on, että opiskelijalla on opiskelu- ja työyhteisössä toimimiseksi sellainen itsetunto ja itsetuntemus, että hän osaa puhua ja toimia tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyötilanteissa, esim. ryhmissä ja tiimeissä sekä asiakaspalvelutilanteissa. Menestyäkseen opinnoissa ja työssä opiskelijalla on sellainen lukutaito, että hän ymmärtää rakennusalaan liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tekstien tarkoituksen. Lisäksi hän erottaa pää- ja sivuasiat toisistaan, purkaa syy- ja seuraussuhteita ja tekee johtopäätöksiä lukemastaan. Hän osaa hankkia tietoa eri lähteistä nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen. Hän suhtautuu tietoon kriittisesti, eli hän osaa valikoida, arvioida ja tulkita sitä eri näkökulmista ja välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija harjaantuu arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittää jatkuvasti sekä äidinkielen että oppimisen taitojaan. 25

Suomen kieli Opiskelu- ja työryhmän jäsenenä opiskelija käyttää puheenvuoroja, osaa perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuuntelee aktiivisesti toisia ja ilmaisee itseään ymmärrettävästi. Hän auttaa osaltaan hyvän viestintäilmapiirin syntymisessä, jotta yhteinen tavoite saavutetaan. Hän osaa laatia ryhmien tarvitsemia asiakirjoja, esim. kutsuja, raportteja ja muistioita. Hänellä on opinnäytetyön edellyttämä kirjallinen osaaminen. Hän viestii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri tavoin yhteistyöhalukkuuttaan. Hän kykenee kielelliseen kohteliaisuuteen ja joustavuuteen ja muuttamaan oman kielenkäyttönsä tilanteen mukaan. Opiskelija pystyy viestintätilanteissa tulkitsemaan ja käyttämään sanattoman viestinnän merkkejä. Erilaisia viestijöitä ja viestintätapoja kohtaan hän osoittaa suvaitsevuutta ja tasa-arvoa. oppimaan oppimisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opiskelija osaa toimia kirjallisissa ja suullisissa viestintä- ja kielenkäytön tilanteissa. Hän osaa käyttää rakennusalan perussanastoa toimiessaan työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän totuttautuu suullisiin ja kirjallisiin kielenkäyttötapoihin niin, että osaa ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt, esim. asiakaspalvelun edellyttämät asiakirjat, raportit, muistiot ja kirjelmät, sekä hallitsee suulliset tilanteet, kuten puhelinasioiminen, keskustelut, neuvottelut ja kokoukset sekä selostukset ja raportoinnit. Hän osaa toimia työnhakutilanteissa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat. Opiskelija osaa hyödyntää niin kokemustietoa, käytännön tietoa kuin teoriatietoakin. Hän hankkii rakennusalaa ja työtään koskevaa tietoa eri lähteistä, hyödyntää kirjastopalveluja ja käyttää monipuolisesti ajantasaista viestintätekniikkaa. Ammattitaidon kehittämiseksi hän osaa hyödyntää rakennusalan ammattilehtiä ja viestintävälineitä. Hän osaa välittää tietoa muille ymmärrettävässä muodossa niin suullisesti kuin kirjallisestikin ja hallitsee tiedonvälityksen keinot. Hän kehittää jatkuvasti viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu työpaikkansa viestinnän kehittämiseen. työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen. Opiskelija ymmärtää kielellisiä juuriaan. Hän tuntee kielen ja kulttuurin merkityksen oman identiteettinsä kehittymisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa sekä työyhteisön henkilöstön ja sidosryhmien toiminnassa. Hän hankkii itseään rikastuttavia kokemuksia ja elämyksiä kirjallisuuden, teatterin, elokuvan ym. median käyttäjänä. Hän osaa analysoida ja tulkita kaunokirjallisiakin tekstejä. Hän ymmärtää suomalaisen 26

puhekulttuurin ominaispiirteitä sekä äidinkielen ja kaksi- ja monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen, niin että osaa ottaa nämä huomioon yksityisissä ja työelämän viestintätilanteissa. kielen ja kulttuurin merkityksen tunteminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Opiskelija ymmärtää, että eri tilanteissa puhutaan ja kirjoitetaan eri lailla, ja pystyy myös muuntamaan omaa kielenkäyttöään tilanteittain ymmärtää rakennusalaan liittyvien tekstien ydinasiat ja keskeisimmät käsitteet ja osaa jo käyttää rakennusalan peruskäsitteitä myös omassa kielenkäytössään osaa hankkia ohjatusti ja ryhmässä tietoa eri lähteistä, tietää rakennusalan keskeiset aikakauslehdet ja tietokirjat ja osaa hyödyntää kirjastopalveluja ja nykyaikaista teknologiaa tiedon hankinnassa ja välittämisessä uskaltaa ja osaa ottaa puheenvuoron opiskelu- ja työryhmien keskusteluissa ja pystyy niissä ilmaisemaan omat ajatuksensa tai mielipiteensä pystyy ottamaan ainakin jossain määrin muita keskustelijoita huomioon ja on tietoinen myös sanattoman viestinnän vaikutuksesta selviytyy työelämän tavallisista suullisista ja kirjallisista kielenkäyttötilanteista, kuten lomakkeiden täytöstä, raportoinneista, esittäytymisestä ja asioiden esittelystä sekä asiakaspalvelusta löytää kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa pystyy työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, myös monikulttuurisessa työyhteisössä on tietoinen omasta viestijänlaadustaan ja harjaantuu arvioimaan omaa oppimistaan ja ymmärtää, että äidinkielen taitoja voi kehittää vielä aikuisenakin, opiskelussa ja työelämässä. 27

RUOTSIN KIELI Ruotsinkielisessä koulutuksessa äidinkielen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso, ovat samat kuin suomenkielisessä, kuitenkin niin että viimeisiin, kieltä ja kulttuuria koskeviin tavoitteisiin lisätään: Opiskelija tuntee ruotsin kielen aseman Suomessa, suomenruotsalaisten murteiden, puhekielen ja ruotsin yleiskielen erot. Hän ymmärtää ruotsin yleiskielen hallinnan merkityksen ja hyödyn työelämässä. Tyydyttävän tason arviointikriteereihin lisätään vastaavasti: (Opiskelija) tuntee ruotsin kielen aseman Suomessa ja ymmärtää kaksikielisyyden ja pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden merkityksen. SAAMEN KIELI Saamen kielen opetus luo perustaa sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon kehittymiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijan saamelaista identiteettiä ja antaa valmiuksia yhteistyöhön ja kanssakäymiseen yli rajojen eri maissa asuvien saamelaisten kanssa. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kielen keskeisen merkityksen kulttuurin muodostajana, luojana ja välittäjänä. Hän saavuttaa toimivan kaksikielisyyden ja hän hallitsee rakennusalan ammattikieltä myös saamen kielellä. Tavoitteena on opiskelijan saamelaisen kulttuurisen identiteetin vahvistuminen sekä kielellinen ja tiedollinen kehittyminen. Opiskelijalla on vahva kielellinen identiteetti, niin että hän voi kehittää saamen kielen taitoaan ja säilyttää yhteydet saamelaiseen kulttuuripiiriin. Hän osaa vertailla saamen kulttuurin ja kielen piirteitä suomalaisiin vastaaviin. Opiskelija tuntee saamenkielistä kirjallisuutta ja saamen kulttuuriperinnettä. Hän kiinnostuu kirjallisuudesta ja taiteista saamen kielellä. saamen kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden hallitseminen. 28

Opiskelija hallitsee saamen kielen rakenteen ja oikeakielisyyden ja osaa saamen kielen puheilmaisun vivahteita eri viestintätilanteissa. Hän osaa verrata saamen kielen perusteita sukulaiskieleen, suomen kieleen. Hän hallitsee saamen kielen oikeinkirjoituksen ja osaa kehittää kirjallista ilmaisuaan. Opiskelija osaa laatia saameksi oikeakielisiä asiatekstejä, esim. tiedotusmateriaalia, projektisuunnitelmia, hakemuksia ja kirjeitä. Hän kehittää saamen kielen suullisia ja kirjallisia taitojaan ja arvioivaa lukemistaan. saamen kielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito eri tarkoituksiin. Opiskelija osaa viestiä saamen kielellä ammattiinsa liittyvistä kysymyksistä. Hänellä on valmiudet toimia alansa ammateissa ja kehittää ammattitaitoaan saamen kielellä niin, että hän pystyy toimimaan saamelaiskulttuurin parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelija tuntee saamelaiselinkeinojen historiaa ja nykypäivää. Hän osaa hankkia tietoja eri välineistä ja harjaantuu kriittiseen ajatteluun. rakennusalan keskeisten käsitteiden hallitseminen saamen kielellä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Opiskelija tuntee saamen kielen ja kulttuurin merkityksen identiteetilleen tuntee saamen kielen ja kulttuurin keskeiset erityispiirteet osaa tuottaa työhönsä ja ammattiin liittyviä saamenkielisiä asiatekstejä osaa käyttää saamen kieltä suullisesti eri tilanteissa hallitsee omaan ammattiin liittyvät keskeiset käsitteet saamen kielellä niin, että hänellä on valmiudet toimia rakennusalan keskeisimmissä työtehtävissä ja kehittää ammatillista osaamista omalla kielellään. 29

Äidinkielen opinnot opiskelijoilla, joiden äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi, 4 5 ov Ammatillisissa oppilaitoksissa on opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Heidän opiskeluhistoriansa vaihtelevat iän, maassa asumisajan ja aiemman koulutuksen vuoksi. Heille voidaan äidinkielen (suomi) ja toisen kotimaisen kielen (ruotsi) tilalla järjestää suomi/ ruotsi toisena kielenä -opintoja ja opiskelijan oman äidinkielen opintoja. Opintojen tavoitteena on toimivan kaksikielisyyden saavuttaminen. Se edellyttää sekä suomen kielen että opiskelijan äidinkielen taitojen kehittämistä. Opiskelijan tulee osata puhuttua ja kirjoitettua suomen/ ruotsin yleiskieltä sekä hallita rakennusalan ammattikieltä voidakseen osallistua tasaveroisesti, aktiivisesti ja itsenäisesti koulutukseen, pystyäkseen harjoittamaan ammattiaan sekä kehittääkseen itseään ja toimiakseen yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelijan äidinkieli on tärkeä tunteiden, elämysten ja ajattelun väline sekä identiteetin ja tasapainoiseksi ihmiseksi kasvun perusta. Tarkoituksena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen äidinkielen tason, että voi pitää yhteyksiä omaan kulttuuriinsa ja pystyy kehittämään itsenäisesti äidinkielen taitoaan ja hyödyntämään sitä. Ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointi ovat samat kuin suomi toisena kielenä -opinnoissa. SUOMI TOISENA KIELENÄ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja kykenee seuraamaan vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä osallistumaan työskentelyyn. Hän ymmärtää kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen. Hän tutustuu kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään ja saa niistä virikkeitä ja elämyksiä. Hän on selvillä suomalaisen kulttuurin yleisimmistä sanattoman viestinnän keinoista, tunnistaa suomen kielen tilanteista ja sosiaalista vaihtelua sekä käyttää eri viestintätilanteisiin ja tekstilajeihin sopivia kielellisiä keinoja. Hän pystyy osallistumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja harrastuksiin sekä seuraamaan itseään ja ammattiaan koskevaa yhteiskunnallista keskustelua lehdistöstä ja muista tiedotusvälineistä. 30 suullisen ja kirjallisen viestinnän ydinasioiden ymmärtäminen.

Opiskelija harjaantuu käyttämään kieltä arkielämän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Hän tunnistaa keskeiset, merkitykseen vaikuttavat suomen kielen ääntämisen erityispiirteet ja tuntee suomen kielen intonaatiota. Hän tottuu tuottamaan erilaista kirjallista materiaalia ja oppii muotoilemaan ajatuksiaan ymmärrettävästi suomeksi myös kirjallisessa muodossa. Hän tuottaa rohkeasti erilaisia tekstejä, oppii ammatissaan tarpeellisten tekstien käytön ja selviytyy keskeisestä asiointikirjoituksesta. Opiskelijan kielitaidon kehittymisen kannalta on tärkeää, että hän tuntee suomen kielen keskeisiä rakenteita ja käyttää kieltä rohkeasti suullisesti ja kirjallisesti. Hän tunnistaa suomen kielen vaikeampien rakenteiden merkitykset asiayhteydessä. Hän tuntee suomen kielen oikeinkirjoitusjärjestelmän perusteet. Hän tottuu tarkastelemaan äidinkielensä ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä. suomen kielen perusrakenteiden tunteminen ja käyttö ja ymmärrettävän viestin tuottaminen suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija tuntee rakennusalan ammattisanaston ja sanontatavat. Hän ymmärtää sekä suullisesti että kirjallisesti rakennusalalla tarvittavia työskentely- ja käyttöohjeita sekä ymmärtää alansa työturvamääräykset. Hän osaa ilmaista ammattialansa keskeiset asiat ymmärrettävästi suomen kielellä suullisesti ja kirjallisesti ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään. Opiskelija osaa käyttää kieltä viestintätilanteen mukaan työyhteisössään ja asiakaspalvelussa ja tietää, miten suomalaiset ilmaisevat kohteliaisuutta. Hän tuntee suomalaisen työkulttuurin keskeiset piirteet ja osaa toimia niiden mukaisesti. Hän kehittää suomen kielen taitojaan syventämään ammatti-identiteettiään ja ammattiylpeyttään. rakennusalan hyvä kielenkäyttö. Opiskelija ymmärtää äidinkielen ja kaksikielisyyden merkityksen. Hän tuntee omat juurensa ja arvostaa kulttuuriaan sekä käyttää rohkeasti äidinkieltään ja kehittää näin itsetuntoaan ja identiteettiään. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toimintatavat ja tutustuu suomalaiseen kulttuuriin. Hän tutustuu suomen kielellä yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Hän ymmärtää kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kulttuuristen ristiriitojen syitä sekä käsittelee niitä raken- 31

Suomi toisena kielenä tavasti. Hän suhtautuu kunnioittavasti ja suvaitsevaisesti erilaisiin ihmisiin ja näkemyksiin sekä kykenee pohtimaan erilaisia näkökulmia rohkeasti ja kriittisesti. kielen ja kulttuurin merkityksen tunteminen ja kulttuurinen vuorovaikutus. Opiskelija osaa työskennellä vastuullisesti yksin ja ryhmässä. Hän osaa hakea tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tehdä muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. Hän harjaantuu kriittiseen ajatteluun. Hän pystyy käyttämään suomen kieltä tarkoituksenmukaisten oppimisstrategioiden omaksumiseen. hyvien opiskelutaitojen omaksuminen ja elinikäinen oppiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Opiskelija ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeisimmän sisällön, niin että selviytyy tavallisissa kielenkäyttötilanteissa opinnoissa ja rakennusalan työssä kohtalaisen hyvin ymmärtää opintoihin, työhön ja ammattiin sekä yhteiskunnalliseen elämään liittyvän kirjallisen materiaalin keskeisimmän sisällön tuntee suomen kielen keskeisimpiä rakenteita sekä rakennusalan keskeisen ammattisanaston, niin että osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti ymmärrettävästi työssä ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä, suoriutuu ohjattuna kirjallisista tehtävistä, osaa kysyä neuvoa ongelmatilanteissa ja osaa arvioida ohjattuna kielitaitonsa kehittymistä tuntee kuntalaisen ja yhteiskunnan jäsenen asemaa Suomessa, suomalaisia tapoja ja työkulttuuria ja ymmärtää kulttuuristen erojen syitä, niin että pystyy toimimaan monikulttuurisissa työryhmissä ja yhteisöissä osaa työskennellä ohjattuna itsenäisesti ja hakea ryhmässä jossakin määrin tietoa eri tietolähteistä ja arvioida tiedon luotettavuutta. 32

ÄIDINKIELI MUU KUIN SUOMI, RUOTSI TAI SAAME Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa toimivan kaksikielisyyden ja että hän hallitsee opiskelemansa alan ammattikieltä myös omalla äidinkielellään. Tavoitteena on opiskelijan kulttuurisen identiteetin vahvistuminen ja kielellinen ja tiedollinen kehittyminen. Opiskelijalla on vahva kielellinen identiteetti, niin että hän voi säilyttää kieli- ja kulttuurisiteensä siihen kulttuuripiiriin, jossa on kasvanut. Hänellä on tietoa oman kulttuurinsa ja kielensä piirteistä, niin että hän voi verrata sitä vastaaviin suomalaisiin piirteisiin. Opiskelija tutustuu oman kielen ja kulttuuripiirin kirjallisuuteen ja kulttuuriperinteeseen. Hän kiinnostuu kirjallisuudesta ja muista taiteista omalla kielellään. oman kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden tunteminen. Opiskelija tuntee kielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä ja osaa kielensä puheilmaisun eri vivahteita. Hän tottuu myös vertaamaan kielensä perusteita suomen/ruotsin kieleen. Hän kehittää suullisia ja kirjallisia äidinkielen taitojaan. Opiskelija tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja sen vaihtelua omalla kielialueella ja tottuu vertaamaan kielenkäyttötilanteita suomalaisiin. oman äidinkielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito mahdollisuuksien mukaan eri tarkoituksiin. Opiskelija osaa viestiä omalla äidinkielellään rakennusalan kysymyksistä. Hänellä on valmiudet kehittää tarvittaessa ammattitaitoaan omalla kielellään niin, että hän pystyy toimimaan oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelija pystyy hankkimaan lisätietoja eri välineistä myös omalla kielellään ja vertailemaan kriittisesti eri lähteitä. rakennusalan keskeisten käsitteiden tunteminen omalla äidinkielellä. 33