MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO"

Transkriptio

1 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, MAASEUTUYRITTÄJÄ HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, HEVOSTENHOITAJA RATSASTUKSENOHJAAJA TURKISTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, TURKISTARHAAJA OPETUSHALLITUS 2001

2 Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN

3

4 SISÄLTÖ I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ammatillinen peruskoulutus ja sen tarkoitus Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Maatalousalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet 12 2 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN Maatalousalan perustutkinnon muodostuminen Opintojen muodostuminen 17 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Yhteisten opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi A Pakolliset opinnot Äidinkieli Äidinkieli, suomi Äidinkieli, ruotsi Äidinkieli, saame Äidinkieli, viittomakieli Äidinkieli, oma äidinkieli vieraskielisillä opiskelijoilla Äidinkieli, suomi/ruotsi toisena kielenä Toinen kotimainen kieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli, suomi Vieras kieli Vieras kieli, A-kieli Vieras kieli, B-kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta ja terveystieto Taide ja kulttuuri B Valinnaiset opinnot Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta Ammatillisten opintojen ja työssäoppimisen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi 50

5 3.2.A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot Yrittäminen maaseutuympäristössä B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot 55 Maatilatalouden koulutusohjelma Maatilatalouden yleistaidot Peltokasvien viljely Maatalouskoneiden käyttö, huolto ja korjaus Maatalouden metallityöt Ympäristöpalveluiden tuottaminen Kotieläinten hoito Maataloustuotteiden jatkojalostaminen Maaseutumatkailuyrittäminen Palveluyrittäminen Erikoistunut kasvinviljely/erikoiskasviryhmä Luonnonmukaisten tuotteiden tuottaminen Erikoistunut kotieläintuotanto/tuotantosuunta Pieneläinten hoito Hevosten hoito Maatilan metsien hyödyntäminen Rakentaminen maatilalla Automaation hyödyntäminen maataloudessa Tuotantoteknologian hyödyntäminen 84 Hevostalouden koulutusohjelma Hevostalous Ratsuhevosen kouluttaminen Ravihevosen valmentaminen ja kilpailuttaminen Kengityksen perustaidot Kengittäminen Varusteiden valmistuksen ja korjauksen perusosaaminen Varusteiden valmistus ja korjaus Metalli- ja puutyöt Ajovälinehuolto ja -korjaus Hevosen täyshoitopalvelut Hevoskasvatus ja talliympäristön hoito Ajohevosen valmennus ja ajotyöt Hevosen käyttö matkailussa Ratsastuksen ohjaaminen 101 Turkistalouden koulutusohjelma Turkistuotannon perusosaaminen Turkiseläintuotannossa toimiminen Turkiseläinten rehun valmistus Turkistarhan jätehuolto Rakentaminen ja teknologia turkistuotannossa Muut tarhattavat eläimet Muut valinnaiset opinnot 110

6 3.3 Vapaasti valittavien opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinnäytetyön tavoitteet ja arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTI Arvioinnin tehtävät ja toteuttaminen Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Arvosana-asteikko ja arvosanojen muuntaminen Näytöt Todistukset Arviointi erityisopetuksessa Maahanmuuttajien arviointi MUUT MÄÄRÄYKSET Opinto-ohjauksen järjestäminen Työssäoppiminen Ammatillisen erityisopetuksen toteuttaminen Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusjärjestelyt Oppisopimuskoulutus OPETUSSUUNNITELMA 125 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Näyttötutkinnot Näyttötutkintoihin valmistava koulutus Ammattitaidon osoittamistapojen ja tutkintosuoritusten arvioinnin yleiset perusteet MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Tutkinnon osat MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Ammattitaitovaatimukset ja arviointi 132 LIITEOSA 133 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Perusteiden laadintaa ohjanneet periaatteet Maatalousalan kuvaus ja arvoperusta Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta Jatko-opintomahdollisuudet 143

7 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaan tai näyttötutkintona näyttötutkinnon perusteiden mukaan. Osa I sisältää määräyksen opetussuunnitelman perusteista ja osa II määräyksen näyttötutkinnon perusteista. Liiteosa sisältää informaatiota perusteiden laadinnan lähtökohdista. I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

8 8

9 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.1 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA SEN TARKOITUS Sen mukaan, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98 2, 5 ) ja valtioneuvoston päätöksessä (VNp 213/1999) on säädetty, ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että hän voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia. Koulutuksen tulee edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Näiden perusteiden mukaisesti suoritettu ammatillinen peruskoulutus sijoittuu EY:n luokituksen tasolle 3 Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden päätöksen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja opetusministeriön suosituksen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta ( /330/97) mukaan. Koulutuksen tulee kannustaa opiskelijaa harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen sekä tukea jatko-opintovalmiuksia tarjoamalla hänelle monipuolisia, vapaasti valittavia opintoja. Koulutuksessa tulee luoda avoin ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoitteiltaan erilaisiin opiskelijoihin sekä tarvittaessa kehittää tukitoimia yhteistyössä kotien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijan myönteistä yksilöllistä kehitystä ja tervettä itsetuntoa tulee tukea. Koulutuksen tulee edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. 9

10 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.2 YHTEISET PAINOTUKSET JA KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN 1 YHTEISET PAINOTUKSET Koulutuksen tulee tuottaa valmiuksia, jotka lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia ja joiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen kestävän kehityksen edistämiseen teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen yrittäjyyteen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kuluttajaosaamiseen työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen. Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyville työmarkkinoille. Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. Teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittämiseksi tavoitteena tulee olla, että opiskelijalla on tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet sekä edellytykset tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologian monipuoliselle hyödyntämiselle työssä ja kansalaisena. Opiskelija ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen ja osaa soveltaa uutta tekniikkaa työssään. Yrittäjyyden kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelijasta kehittyy oma-aloitteinen, tunnollinen, rohkea, kekseliäs ja työtään arvostava työntekijä ja ammatinharjoittaja sekä yrittäjä. Laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ammattialalla tarvittavat ja yleisimmin käytössä olevat laadunhallinnan menetelmät. Hän osaa ottaa huo- 10

11 mioon asiakkaiden odotukset ja yksilölliset tarpeet sekä hallita erilaiset asiakaspalvelutilanteet. Kuluttajaosaamisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ottaa huomioon kuluttajalainsäädännön velvoitteet ja osaa toimia työssä ja kansalaisena kuluttajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun mukaisesti. Opiskelijan tulee osata toimia kuluttajana ja työntekijänä kansantaloutta edistävästi. Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. 2 KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN Koulutuksen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalle kehittyy seuraavia kaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia: oppimistaidot ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutus- ja viestintätaidot yhteistyötaidot eettiset ja esteettiset taidot. Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. Opiskelijan on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Hänen on saatava valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia selviytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa työelämässä. Opiskelijan on saatava valmiudet selvitä neuvottelutilanteista ja käyttää suullista ja kirjallista viestintää sekä tietotekniikkaa erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa. Yhteistyötaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tiimin jäsenenä sekä olla joustava ihmissuhteissa ja ottaa huomioon toiset ihmiset. Hänen 11

12 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET tulee osata tunnistaa omia ja toisten tunnetiloja ja ottaa niitä rakentavasti huomioon toiminnassaan. Eettisten ja esteettisten taitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle sellaiset valmiudet, että hän osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia sekä tiedostaa omat arvonsa ja kulttuuriin pohjautuvia kauneusarvoja ja ottaa ne huomioon toiminnassaan. Hän osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hän osaa noudattaa työssään ammattietiikkaa, kuten asiakkaita koskevaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. 1.3 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET Maatalousalan perustutkinnon suorittaneella tulee olla laaja-alaiset valmiudet ja perustiedot alan eri työtehtäviä varten. Hänen on suoriuduttava alan perustöistä sekä oman koulutusohjelmansa mukaisista työtehtävistä ja pystyttävä toimimaan ammatinharjoittajana alalla. Maatalousalan perustutkinnon suorittaneella tulee olla kokonaisnäkemys maatalouden harjoittamisen edellytyksistä ja maaseutuyrittämisen mahdollisuuksista. Hänen on osattava arvostaa maaseutua osana yhteiskuntaa. Hänen on osattava toimia aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti ja osattava toimia alaansa koskevan lainsäädännön, määräysten ja sopimusten mukaisesti. Hänen on osattava seurata alan markkinatilannetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä muodostaa liikeideansa niiden perusteella. Hänen on osattava toimia ammattinsa edellyttämien työryhmien ja tiimien jäsenenä ja sopeutua työyhteisöönsä sekä pystyttävä työskentelemään itsenäisesti ja vastuuntuntoisesti. Hänen tulee osata toimia yhteistyössä maatalousalan ja maaseudun yrittämiseen liittyvien organisaatioiden kanssa, jolloin hänen on tunnettava niiden toiminnot sekä avaintehtävät. Tutkinnon suorittaneen on osattava harjoittaa tuotantotoimintaa kustannustietoisesti, ympäristövastuullisesti ja eettisesti. Hänen tulee osata mieltää maaseudun monimuotoisuus toimintaansa vaikuttavana tekijänä. Hänen on osattava käyttää ja huoltaa tavallisia alansa koneita ja laitteita turvallisesti. Hänen on tunnettava kasvien kasvuun vaikuttavat tekijät niin pellolla ja metsässä kuin pientareillakin, jolloin hänen on osattava käsitellä eläimiä turvallisesti ja ottaa vastuuta maaseudun eläimistä. Hänen on tunnettava eläinten lajinmukaisen hoidon ja käyttäytymisen perusteet. Hänen tulee osata toimia niin, että rakentaessaan ja kunnossapitäessä rakennuksia ottaa huomioon maaseutumaiseman ja tuotantotoiminnan. Opiskelijan on osattava ottaa toiminnassaan huomioon työn fyysinen raskaus, riskialttius, vastuullisuus ja henkinen vaativuus. Hänen on 12

13 osattava huolehtia omasta terveydestä ja työkykyisyydestä. Maatalousalan perustutkinnon suorittaneen on osattava ottaa huomioon omaan työhönsä liittyvät työturvallisuuden ja ergonomian vaatimukset. Hänen on osattava suhtautua oikein työntekoon sekä hänen on osattava kehittää tietojaan ja taitojaan jatkuvasti. Hänen tulee tuntea ja arvostaa oman ammattialansa ja lähialueensa kulttuuria sekä tulla toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja selvitä myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Hänen on osattava arvostaa alaansa ja ammattiaan. Hänen tulee osata toimia maatalousalan harjoittajana viestintä- ja kielitaitoisesti. Maatilatalouden koulutusohjelman, maaseutuyrittäjä, suorittaneen on osattava valintojensa mukaisesti toimia maatilatalouden eri ammateissa, kuten kotieläinten hoitajana tai viljelijänä. Tutkinnon suorittaneen tulee osata hoitaa kotieläimiä niiden hyvinvointia edistävästi. Eläinten hoitotyössä hänen on osattava toteuttaa ruokintaa ja jalostusta suunnitelmien mukaan. Hänen on osattava käyttää ja pitää kunnossa kotieläintalouden koneita, laitteita ja rakennuksia. Hänen on osattava käyttää tietotekniikkaa kotieläintuotannon seurantaan ja suunnitteluun. Hänen on osattava seurata alansa kehitystä, toimia osana kotieläintuotannon laatuketjua ja yhteistyössä muiden kanssa. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti ja ympäristövastuullisesti. Hänen tulee osata valintojensa mukaan perustaa lomituspalveluja tarjoavia yrityksiä tai toimia kunnallisina maatalouslomittajina tai toimia lemmikki- ja löytöeläinhoitolan, kotieläinpuiston, pieneläinkaupan, maatilamatkailuyrityksen ja maataloustarvike- ja rehukaupan tehtävissä. Tutkinnon suorittaneen on osattava tehdä ja suunnitella kasvinviljelytöitä ja käyttää ja kunnossapitää kasvinviljelykoneita. Hänen on osattava käyttää tietotekniikkaa tuotantonsa suunnitteluun ja seurantaan. Hänen tulee osata seurata alansa kehitystä, muodostaa tuotannon laatuketjuja ja toimia yhteistyössä muiden kanssa. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti ja arvioida toiminnan kannattavuutta. Lisäksi valintojensa mukaisesti hänen tulee osata hoitaa eläimiä ja metsää, palvella asiakkaita tai käyttää tuotantoteknologiaa. Maatiloilla hänen on osattava työllistää itsensä, usein koko perheensä ja osattava myös tilapäisesti käyttää ulkopuolista työvoimaa työhuippujen aikaan ja erikoisosaamista vaativissa urakkatöissä ja tilakoon kasvaessa myös ammattitaitoisia työntekijöitä tiloilla. Hänen tulee osata toimia myös maataloustarvikekaupassa ja erilaisissa maatiloille suunnatuissa palvelutehtävissä. Opiskelijan tulee osata toimia oman osaamisensa kehittämiseksi maatalousalalla niin, että hän pystyy työllistymään maaseutuyrityksessä tai toimimaan yrittäjänä pienimuotoisessa alan yrityksessä. Hänen on osattava arvioida alallaan tarpeita, joita pyrkii liikeideallaan tyydyttämään. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti ja työturvallisuutta noudattaen. Hänen on osattava aktiivisesti seurata alansa kehitystä, 13

14 1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET toimia taloudellisesti ja ympäristövastuullisesti. Hänen tulee osata ottaa paikalliset ja alueelliset näkökohdat huomioon mahdollisuuksina ja pyrkiä yhteistyöhön muiden kanssa. Hänen on osattava käyttää tietotekniikkaa toimintansa suunnitteluun ja seurantaan sekä yrityksensä viestintään. Hänen on osattava arvioida toimintansa kannattavuutta. Valintojensa mukaan hänen tulee osata toimia maaseutuyrittäjänä maatilataloudessa, kuten maanviljelijänä, maatalouskoneurakoitsijana, maataloustarvikemyyjänä, maatilarakentajana, maatilamatkailuyrittäjänä tai maataloustuotteiden jatkojalostajana. Keskittäessään toimintaansa hänen on osattava huolehtia maatilan tai maaseutumatkailuyrityksen ympäristötöistä ja ympäristönhoidosta. Hevostalouden koulutusohjelman suorittaneen on osattava työskennellä hevostaloudessa hevostenhoitajana ja ratsastuksenohjaajana. Koulutusohjelman suorittaneen tulee osata hahmottaa hevostalous osana maatalousalaa ja muuta yhteiskuntaa sekä käsittää suomalaisen hevostalouden sijoittuminen ja merkitys kansainvälisesti. Hänen tulee osata hahmottaa hevostalous osana suomalaista maaseutukulttuuria sekä ymmärtää sen merkitys kansallisen kulttuuriperinnön jatkumiselle. Hänen tulee osata edistää ekologisesti, eettisesti, esteettisesti ja eläinsuojelullisesti kestävien ratkaisujen tekemistä hankalissakin ammatillisissa valintatilanteissa Hevostenhoitajan on osattava järjestää hevosen tuotantoympäristö sen fysiologian ja lajinomaisen käyttäytymisen periaatteiden mukaan. Hänen on osattava hoitaa ja ruokkia hevoset. Hänen on osattava käyttää ja huoltaa tallin ja talliympäristön teknisiä laitteita ja tarvittaessa hankkia huoltomies. Hänen on osattava erottaa terve ja sairas hevonen, antaa ensiapua ja tiedettävä, milloin tarvitaan eläinlääkäriä. Hänen on osattava järjestää tallin kengityshuolto. Hänen on osattava sovittaa varusteet erilaisille hevosille sekä hoitaa tallin varustehallinto. Hänen on tiedettävä hevosurheilun eri lajit sekä hevosen työkäytön mahdollisuudet, käytettävät hevostyypit, varusteet ja ajovälineet pääpiirteissään. Valintojen mukaan hänen on pystyttävä peruskouluttamaan ratsuhevosia, valmentamaan ravihevosia, kengittämään hevosia, korjaamaan ja valmistamaan hevosvarusteita, korjaamaan ja valmistamaan hevosajovälineitä, vastaamaan hevoskasvatuksesta ja tallinpidosta, toimimaan työhevos- ja valjakkokuskina tai tuottamaan hevosmatkailupalveluja. Ratsastuksenohjaajan on osattava toimia palkattuna ratsastuskoulussa joko ratsastuksenopettajan avustajana tai ratsastuskoulun toiminnan päävastuullisena ja usein myös itsenäisenä yrittäjänä. Ratsastuksenohjaajan on osattava organisoida tallin toiminta ja hevostenhoito ja tallitöitten teko. Hänen tulee tarvittaessa osata toimia tallityöntekijöitten työnjohtajana. Ratsastuksenohjaaja on osattava toimia asiakaspalvelu- 14

15 henkisesti ja yhteistyökykyisesti sekä työntekijöitten kesken että muihin sidosryhmiin päin. Hänen on kyettävä soveltamaan tilanne- ja asiakaskohtaisesti pedagogisia perustaitoja. Hänen on osattava opettaa ratsastuksen ja hevostenhoidon perustaitoja. Hänen tulee osata positiivisuutensa, urheiluhenkisyytensä ja ongelman ratkaisukykynsä avulla ylläpitää ratsastuskouluyrityksen myönteistä imagoa. Ratsastuksenohjaajan on osattava suunnitella ja toteuttaa ratsastuksen perusopetus yksittäisten asiakkaiden ja asiakasryhmien sekä hevosten tarpeet huomioiden. Hänen on osattava käyttää opetushevosia ratsastuskoulussa, siten että hevoset säilyvät terveinä ja työkykyisinä. Hänen on perehdyttävä opettamisen perusperiaatteisiin ja erilaisiin teknisiin toteutusmahdollisuuksiin sekä osattava soveltaa opetusmenetelmiä tilanteen mukaan. Hänen on tunnettava ratsastus kilpaurheiluna ja osattava innostaa ja ohjata kilpailemisesta kiinnostuneita ratsastuksen harrastajia valmennukseen. Hänen on osattava palvella asiakkaita myös toisella kotimaisella ja vieraalla kielellä. Hänen on osattava kehittyä opettajana. Ratsastuksenohjaajan on osattava valita varusteet erilaisille hevosille eri käyttötarkoituksiin sekä hoitaa ratsastuskoulun varustehuolinta. Siksi hänen on tiedettävä hevosurheilun eri lajit, käytettävät hevostyypit, varusteet ja ajovälineet pääpiirteissään. Ratsastuksenohjaajan ratsastustaitonsa vastaa kansallista helppo A -kilpailutasoa. Hänen on osattava peruskouluttaa nuori hevonen ja ylläpitää opetushevosten koulutustasoa. Turkistalouden koulutusohjelman suorittaneen tulee osata toimia turkistarhaajana, työllistyä yrittäjänä, eläinhoitajana toisen palveluksessa ja työntekijänä rehukeskuksissa ja nahkalajittelijana. Turkistarhaajan on osattava ottaa huomioon yleiset edellytykset, joiden mukaan turkiseläinten kasvatusta voidaan harjoittaa ja hänen on osattava toimia turkistuotantoa koskevien lakien ja määräysten mukaisesti. Hänen on osattava toimia turkisten käyttöön liittyvien eettisten näkökohtien ja esteettisten laatutekijöiden mukaisesti sekä ottaa huomioon alalle tyypilliset riskit. Hänen on osattava toimia kannattavasti ja ympäristöä kuormittamatta. Hänen on osattava toimia pitkäjänteisesti, tunnollisesti ja tarkasti. Tutkinnon suorittaneen on osattava hoitaa ja käsitellä turkiseläimiä lajinmukaisesti, jolloin hänen on osattava toimia eläinten pidon eettisten periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon eläinten hyvinvoinnin tärkeyden tuotannolle ja alalle. Hänen on osattava soveltaa hoidollista ja rakenteiden tuntemukseen liittyvää osaamistaan hyvinvoinnin edistämiseen. Hänen tulee osata soveltaa tärkeimmät eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja määräyksiä. Hänen on osattava soveltaa jalostustyön periaatteita käytännössä. 15

16 2 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2.1 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Tutkinnon muodostumisesta on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (VNp 213/1999), tutkinnon laajuudesta, koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä opetusministeriön asetuksessa (216/2001), opintojen laajuudesta asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 2 ) sekä opintojen hyväksilukemisesta ja opiskeluajasta laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 30, 31 ). 16

17 2.2 OPINTOJEN MUODOSTUMINEN MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO 120 OV YHTEISET OPINNOT Pakolliset opintokokonaisuudet 1 8 Valinnaiset opintokokonaisuudet ov 4 ov 20 OV AMMATILLISET OPINNOT Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov 90 OV TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT Opintokokonaisuus 1 KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, MAASEUTUYRITTÄJÄ Pakolliset opinnot 20 ov Opintokokonaisuus 2 Valinnaiset opinnot 50 ov Opintokokonaisuudet ov Opintokokonaisuudet 3 40 tai luonnonvara-alan opintoja 20 ov 20 OV 70 OV HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, HEVOSTENHOITAJA Pakolliset opinnot 30 ov Opintokokonaisuus 20 Valinnaiset opinnot 40 ov Opintokokonaisuudet ov Muut valinnaiset opinnot 10 ov Opintokokonaisuus 40 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, RATSASTUKSENOHJAAJA Pakolliset opinnot 30 ov Opintokokonaisuus 20 Valinnaiset opinnot 40 ov Opintokokonaisuus ov Muut valinnaiset opinnot 10 ov Opintokokonaisuus 40 TURKISTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, TURKISTARHAAJA Pakolliset opinnot 40 ov Opintokokonaisuudet 34 ja 35 Valinnaiset opinnot 30 ov Opintokokonaisuudet tai luonnonvara-alan opintoja VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov ja vähintään 2 ov:n opinnäytetyö. Opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä. 17

18 2 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN YHTEISTEN OPINTOJEN OPINTOKOKONAISUUDET pakolliset valinnaiset 1. Äidinkieli 4 ov 0 4 ov 2. Toinen kotimainen kieli 1 ov 0 4 ov 3. Vieras kieli 2 ov 0 4 ov 4. Matematiikka 3 ov 0 4 ov 5. Fysiikka ja kemia 2 ov 0 4 ov 6. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov 0 4 ov 7. Liikunta ja terveystieto 2 ov 0 4 ov 8. Taide ja kulttuuri 1 ov 0 4 ov 9. Pakollisten opintojen valinnaiset lisäopinnot, ks. edellä kohdat Ympäristötieto 0 4 ov 11. Tieto- ja viestintätekniikka 0 4 ov 12. Etiikka 0 4 ov 13. Kulttuurien tuntemus 0 4 ov 14. Psykologia 0 4 ov 15. Yritystoiminta 0 4 ov Yhteensä 16 ov 4 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa toisen kotimaisen kielen opintojen laajuus on 2 ov, jolloin pakollisten opintojen laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomen tai ruotsin kieli, koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen (yht. 5 ov) jakamisesta valtioneuvoston päätöksestä (VNp 213/99, 2 mom) poikkeavalla tavalla (ks. luku 5.4). AMMATILLISET OPINTOKOKONAISUUDET 1. Yrittäminen maaseutuympäristössä 20 ov 2. Maatilatalouden yleistaidot 20 ov 3. Peltokasvien viljely 20 ov 4. Maatalouskoneiden käyttö, huolto ja korjaus 20 ov 5. Maatalouden metallityöt 10 ov 6. Ympäristöpalveluiden tuottaminen 20 ov 7. Kotieläinten hoito 20 ov 8. Maataloustuotteiden jatkojalostaminen 20 ov 9. Maaseutumatkailuyrittäminen 20 ov 10. Palveluyrittäminen 10 ov 11. Erikoistunut kasvinviljely/erikoiskasviryhmä 10 ov 18

19 12. Luonnonmukaisten tuotteiden tuottaminen 10 ov 13. Erikoistunut kotieläintuotanto/tuotantosuunta 10 ov 14. Pieneläinten hoito 20 ov 15. Hevosten hoito 10 ov 16. Maatilan metsien hyödyntäminen 10 ov 17. Rakentaminen maatilalla 10 ov 18. Automaation hyödyntäminen maataloudessa 10 ov 19. Tuotantoteknologian hyödyntäminen 10 ov 20. Hevostalous 30 ov 21. Ratsuhevosen kouluttaminen 30 ov 22. Ravihevosen valmentaminen ja kilpailuttaminen 30 ov 23. Kengityksen perustaidot 10 ov 24. Kengittäminen 20 ov 25. Varusteiden valmistuksen ja korjauksen perusosaaminen 10 ov 26. Varusteiden valmistus ja korjaus 20 ov 27. Metalli- ja puutyöt 10 ov 28. Ajovälinehuolto ja -korjaus 20 ov 29. Hevosen täyshoitopalvelut 10 ov 30. Hevoskasvatus ja talliympäristön hoito 20 ov 31. Ajohevosen valmennus ja ajotyöt 20 ov 32. Hevosen käyttö matkailussa 20 ov 33. Ratsastuksen ohjaaminen 30 ov 34. Turkistuotannon perusosaaminen 30 ov 35. Turkiseläintuotannossa toimiminen 10 ov 36. Turkiseläinten rehun valmistus 10 ov 37. Turkistarhan jätehuolto 10 ov 38. Rakentaminen ja teknologia turkistuotannossa 10 ov 39. Muut tarhattavat eläimet 10 ov 40. Muut valinnaiset opinnot 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT Ks. luku

20 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.1 YHTEISTEN OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.1.A Pakolliset opinnot ÄIDINKIELI, 4 OV ÄIDINKIELI, SUOMI Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata opiskelu- ja työyhteisössä puhua ja toimia tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyötilanteissa, kuten ryhmissä ja tiimeissä, sekä asiakaspalvelutilanteissa. Opiskelijan on ymmärrettävä maatalousalaan liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennainen sisältö ja tekstien tarkoitus. Lisäksi hänen tulee osata erottaa pää- ja sivuasiat toisistaan, purkaa syy- ja seuraussuhteita ja tehdä johtopäätöksiä lukemastaan. Hänen on osattava hankkia tietoa eri lähteistä nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen. Hänen tulee suhtautua tietoon kriittisesti, eli hänen on osattava valikoida, arvioida ja tulkita tietoa eri näkökulmista ja välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelijan tulee osata arvioida omaa äidinkielen taitoaan ja kehittää sitä jatkuvasti. Opiskelu- ja työryhmän jäsenenä opiskelijan on osattava käyttää puheenvuoroja, perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuunnella aktiivisesti toisia ja ilmaista ajatuksiaan ymmärrettävästi. Hänen tulee omalta osaltaan vaikuttaa hyvän viestintäilmapiirin syntymiseen ja yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Hänen tulee kyetä kielellisessä ja sanattomassa viestinnässä kohteliaisuuteen ja joustavuuteen ja muuttamaan omaa kielenkäyttöään tilanteen mukaiseksi. Opiskelijan tulee pystyä tulkitsemaan myös sanatonta viestintää. Erilaisia viestijöitä ja viestintätapoja kohtaan hänen tulee osoittaa suvaitsevuutta ja tasa-arvoa. tiedon hallintataidot ja arviointi- sekä vuorovaikutustaidot. 20

21 PAKOLLISET OPINNOT Opiskelijan on osattava käyttää maatalousalan perussanastoa toimiessaan työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hänen tulee totuttautua suullisiin ja kirjallisiin kielenkäyttötapoihin, niin että hän osaa laatia ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt, kuten asiakaspalvelun edellyttämät asiakirjat, raportit, muistiot, kirjelmät ja opinnäytetyön kirjallisen osuuden, sekä hallitsee puheviestintätilanteet, kuten puhelinasioimisen, keskustelut, neuvottelut ja kokoukset sekä selostukset ja raportoinnit. Hänen on osattava toimia työnhakutilanteissa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat. Hänen on osattava hyödyntää maatalousalan ammattilehtiä ja muita viestintävälineitä. Hänen on osattava välittää tietoa muille ymmärrettävässä muodossa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Hänen tulee osata kehittää jatkuvasti viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistua työpaikkansa viestinnän kehittämiseen. työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen. Opiskelijan tulee ymmärtää kielellisiä juuriaan. Hänen on ymmärrettävä kielen ja kulttuurin merkitys oman identiteettinsä kehittymisessä ja henkisessä hyvinvoinnissaan sekä työyhteisön henkilöstön ja sidosryhmien toiminnassa. Hänen tulee osata hankkia itseään rikastuttavia kokemuksia ja elämyksiä kirjallisuuden, teatterin, elokuvan ym. median käyttäjänä. Hänen on osattava analysoida ja tulkita kaunokirjallisiakin tekstejä. Hänen on ymmärrettävä suomalaisen puhekulttuurin ominaispiirteitä sekä äidinkielen ja kaksi- ja monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkitys, niin että hän osaa ottaa nämä huomioon yksityisissä ja työelämän viestintätilanteissa. kielen ja kulttuurin tunteminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä, että eri tilanteissa puhutaan ja kirjoitetaan eri lailla, ja pystyttävä myös muuntamaan omaa kielenkäyttöään tilanteittain ymmärrettävä alaan liittyvien tekstien ydinasiat ja keskeisimmät käsitteet ja osattava käyttää maatalousalan peruskäsitteitä myös omassa kielenkäytössään osattava hankkia ohjatusti ja ryhmässä tietoa eri lähteistä, tiedettävä maatalousalan keskeiset aikakauslehdet ja tietokirjat ja tarvittaessa 21

22 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI osattava hyödyntää kirjastopalveluja ja nykyaikaista teknologiaa tiedon hankinnassa ja välittämisessä osattava ja uskallettava pyydettäessä käyttää puheenvuoroja opiskelu- ja työryhmien keskusteluissa ja pystyttävä niissä ilmaisemaan omat ajatuksensa ja mielipiteensä pystyttävä ottamaan ainakin jossain määrin muita keskustelijoita huomioon ja oltava tietoinen myös sanattoman viestinnän vaikutuksesta osattava täyttää työssään tarvittavia keskeisiä lomakkeita ja laatia luettava raportti osattava esitellä itsensä ja esittää asiansa osattava toimia asiallisesti asiakaspalvelutilanteissa löydettävä kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa pystyttävä työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, myös monikulttuurisessa työyhteisössä oltava tietoinen omasta tavastaan viestiä ja osattava arvioida omaa äidinkielen taitoaan ja asettaa omia kehittymistavoitteita ÄIDINKIELI, RUOTSI Ruotsinkielisessä koulutuksessa äidinkielen kiitettävän tason tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat samat kuin suomenkielisessä. Viimeisiin, kieltä ja kulttuuria koskeviin tavoitteisiin lisätään kuitenkin seuraava: Opiskelijan on tunnettava ruotsin kielen asema Suomessa ja suomenruotsalaisten murteiden, puhekielen ja ruotsin yleiskielen erot. Hänen tulee ymmärtää ruotsin yleiskielen hallinnan merkitys ja hyöty työelämässä. Arviointi, tyydyttävä (T1) lisätään vastaavasti: Opiskelijan tulee tuntea ruotsin kielen asema Suomessa ja ymmärtää kaksikielisyyden ja pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden merkitys ÄIDINKIELI, SAAME Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on tunnettava kielen keskeinen merkitys kulttuurin muodostajana, luojana ja välittäjänä. Hänen tulee saavuttaa toimiva kaksikielisyys ja hallita maatalousalan ammattikieltä myös saamen kielellä. Opiskelijan saamelaisen kulttuurisen identiteetin tulee vahvistua sekä kielellisesti että tiedollisesti. 22

23 PAKOLLISET OPINNOT Opiskelijalla tulee olla vahva kielellinen identiteetti, niin että hän voi kehittää saamen kielen taitoaan ja säilyttää yhteydet saamelaiseen kulttuuripiiriin. Hänen on osattava vertailla saamen kulttuurin ja kielen piirteitä vastaaviin suomalaisiin. Opiskelijan on tunnettava saamenkielistä kirjallisuutta ja saamen kulttuuriperinnettä niin, että hän kiinnostuu kirjallisuudesta ja taiteista saamen kielellä. saamen kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden hallitseminen. Opiskelijan on hallittava saamen kielen rakenne ja oikeakielisyys ja osattava saamen kielen puheilmaisun vivahteita eri viestintätilanteissa. Hänen on osattava verrata saamen kielen perusteita sukulaiskieleen suomeen. Hänen on hallittava saamen kielen oikeinkirjoitus ja osattava kehittää kirjallista ilmaisuaan. Opiskelijan tulee osata laatia saameksi oikeakielisiä asiatekstejä, esimerkiksi tiedotusmateriaalia, projektisuunnitelmia, hakemuksia ja kirjeitä. Hänen tulee kehittää saamen kielen suullisia ja kirjallisia taitojaan ja arvioivaa lukemistaan. saamen kielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito eri tarkoituksissa. Opiskelijan on osattava viestiä saamen kielellä ammattiinsa liittyvistä kysymyksistä. Hänellä on oltava valmiudet toimia maatalousalan ammateissa ja kehittää ammattitaitoaan saamen kielellä niin, että hän pystyy toimimaan saamelaiskulttuurin parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelijan tulee tuntea saamelaiselinkeinojen historiaa ja nykypäivää. Hänen on osattava hankkia tietoja eri välineistä, ja hänellä on oltava kyky kriittiseen ajatteluun. maatalousalan keskeisten käsitteiden hallitseminen saamen kielellä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on tunnettava saamen kielen ja kulttuurin merkitys identiteetilleen tunnettava saamen kielen ja kulttuurin keskeiset erityispiirteet osattava tuottaa työhönsä ja ammattiinsa liittyviä keskeisiä saamenkielisiä asiatekstejä osattava käyttää saamen kieltä suullisesti eri tilanteissa 23

24 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI osattava käyttää omaan ammattiinsa liittyviä keskeisiä saamenkielisiä käsitteitä niin, että hänellä on valmiudet toimia maatalousalan keskeisimmissä työtehtävissä ja kehittää ammatillista osaamistaan omalla kielellään ÄIDINKIELI, VIITTOMAKIELI Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava käyttää hyvää viittomakielistä ilmaisua vivahteineen erilaisissa viestintätilanteissa. Hänen on kyettävä vertaamaan viitottujen kielten erityispiirteitä puhuttuihin kieliin. Hänen on ymmärrettävä suomalaisen viittomakielen ominaislaatu muiden maiden kansallisten viittomakielien rinnalla ja osattava toimia vieraskielisten kuurojen kanssa. hyvä viittomakielinen ilmaisu eri viestintätilanteissa. Opiskelijan on osattava vahvistaa kielellistä identiteettiään ja kehittää viittomakielen taitoaan säilyttääkseen yhteydet kuurojen ja viittomakielisten kulttuuripiiriin. Hänen on osattava kehittää viittomakielistä kulttuuriperinnettä. Hänen on osattava vertailla kuurojen kulttuurin ja suomalaisen viittomakielen piirteitä suomalaiseen kulttuuriin ja suomen kieleen. viittomakielen ja viittomakielisen kulttuuriperinnön erityispiirteiden tunteminen ja kehittäminen. Opiskelijan on osattava toimia ammatissaan kaksikielisesti, jolloin hänen on hallittava opiskelemansa alan ammattikieltä myös viittomakielellä. Hänen on osattava viestiä suomalaisella viittomakielellä ammattiinsa liittyvistä asioista. Hänen on osattava kehittää ammattitaitoaan viittomakielellä. Opiskelijan on pystyttävä hankkimaan lisätietoja omasta ammattialastaan omalla kielellään ja vertailemaan kriittisesti saamaansa tietoa. ammattiin liittyvien asioiden viestintä suomalaisella viittomakielellä ja ammatillisen osaamisen kehittäminen viittomakielellä. 24

25 PAKOLLISET OPINNOT Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava Ilmaista itseään viittomakielisessä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa tunnistaa viittomakielen ja viittomakielisen kulttuurin keskeisiä erityispiirteitä käyttää omaa ammattiinsa liittyviä keskeisiä käsitteitä niin, että hänellä on valmiudet toimia työssään ja kehittää ammatillista osaamistaan omalla kielellään ÄIDINKIELI, OMA ÄIDINKIELI VIERASKIELISILLÄ OPISKELIJOILLA Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on saavutettava toimiva kaksikielisyys ja hallittava opiskelemansa alan ammattikieltä myös omalla äidinkielellään. Tavoitteena on opiskelijan kulttuurisen identiteetin vahvistuminen ja kielellinen ja tiedollinen kehittyminen. Opiskelijalla tulee olla vahva kielellinen identiteetti, niin että hän voi säilyttää kieli- ja kulttuurisiteensä siihen kulttuuripiiriin, jossa on kasvanut. Hänellä tulee olla tietoa oman kulttuurinsa ja kielensä piirteistä, niin että hän voi verrata niitä vastaaviin suomalaisiin piirteisiin. Opiskelijan tulee tutustua oman kielensä ja kulttuuripiirinsä kirjallisuuteen ja kulttuuriperinteeseen, niin että hän voi kiinnostua kirjallisuudesta ja muista taiteista omalla äidinkielellään. oman kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden tunteminen. Opiskelijan tulee tuntea oman äidinkielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä ja osata kielensä puheilmaisun eri vivahteita. Hänen tulee tottua myös vertaamaan kielensä perusteita suomen/ruotsin kieleen. Hänen on käytettävä suullista ja kirjallista äidinkielen taitoaan aktiivisesti. Opiskelijan on tunnettava äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja sen vaihtelua omalla kielialueellaan ja totuttava vertaamaan äidinkielensä kielenkäyttötilanteita suomalaisiin. oman äidinkielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito mahdollisuuksien mukaan eri tarkoituksissa. 25

26 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava viestiä omalla äidinkielellään maatalousalan kysymyksistä. Hänellä tulee olla valmiudet kehittää tarvittaessa ammattitaitoaan omalla kielellään niin, että hän pystyy toimimaan oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelijan on pystyttävä hankkimaan lisätietoja eri välineistä myös omalla kielellään ja vertailemaan kriittisesti eri lähteitä. maatalousalan keskeisten käsitteiden tunteminen omalla äidinkielellä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on tunnettava oman kielensä ja kulttuurinsa tärkeimpiä piirteitä ja kulttuurisia juuriaan osattava ilmaista itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa osattava käyttää ammattiin liittyviä keskeisiä käsitteitä, niin että hänellä on valmiudet kehittää ammatillista osaamistaan omalla äidinkielellään ÄIDINKIELI, SUOMI/RUOTSI TOISENA KIELENÄ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on ymmärrettävä suomen-/ruotsinkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja kyettävä seuraamaan vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä kyettävä osallistumaan työskentelyyn. Hänen tulee ymmärtää kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyä käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen. Hänen tulee tutustua kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi/ruotsiksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään saadakseen niistä virikkeitä ja elämyksiä. Hänen tulee olla selvillä suomalaisen kulttuurin yleisimmistä sanattoman viestinnän keinoista, tunnistaa suomen/ruotsin kielen eri tilanteisiin liittyvää ja sosiaalista vaihtelua sekä osattava käyttää eri viestintätilanteisiin ja tekstilajeihin sopivia kielellisiä keinoja. Hänen on pystyttävä osallistumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä perehdyttävä harrastuksiin ja osattava seurata itseään ja ammattiaan koskevaa yhteiskunnallista keskustelua lehdistöstä ja muista tiedotusvälineistä. suullisen ja kirjallisen viestinnän ydinasioiden ymmärtäminen. 26

27 PAKOLLISET OPINNOT Opiskelijan on kyettävä käyttämään kieltä arkielämän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Hänen tulee tunnistaa keskeiset, merkitykseen vaikuttavat suomen/ruotsin kielen ääntämisen erityispiirteet ja tuntea suomen/ruotsin kielen intonaatiota. Hänen on totuttava tuottamaan erilaista kirjallista materiaalia ja opittava muotoilemaan ajatuksiaan ymmärrettävästi suomeksi/ruotsiksi myös kirjallisessa muodossa. Hänen on tuotettava rohkeasti erilaisia tekstejä, opittava ammatissaan tarpeellisten tekstien käyttö ja selviydyttävä keskeisestä asiointikirjoituksesta. Opiskelijan on tunnettava suomen/ruotsin kielen keskeisiä rakenteita ja osattava käyttää kieltä rohkeasti suullisesti ja kirjallisesti. Hänen on tunnistettava suomen/ruotsin kielen vaikeampien rakenteiden merkitykset asiayhteydessä. Hänen on tunnettava suomen/ruotsin kielen oikeinkirjoitusjärjestelmän perusteet. Hänen tulee tottua tarkastelemaan äidinkielensä ja suomen/ruotsin kielen eroja ja yhtäläisyyksiä. suomen/ruotsin kielen perusrakenteiden tunteminen ja käyttö ja ymmärrettävän viestin tuottaminen suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelijan tulee osata puhuttua ja kirjoitettua suomen/ruotsin yleiskieltä sekä hallita maatalousalan ammattikieltä niin, että hän voi osallistua tasaveroisesti, aktiivisesti ja itsenäisesti koulutukseen, harjoittaa ammattiaan sekä kehittää itseään ja toimia yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelijan on tunnettava maatalousalan ammattisanasto ja sanontatavat. Hänen on ymmärrettävä sekä suullisesti että kirjallisesti maatalousalalla tarvittavia työskentely- ja käyttöohjeita sekä ymmärrettävä alansa työturvamääräykset. Hänen tulee osata ilmaista ammattialansa keskeiset asiat ymmärrettävästi suomen/ruotsin kielellä sekä suullisesti että kirjallisesti ja mahdollisuuksien mukaan myös äidinkielellään. Opiskelijan tulee osata käyttää kieltä viestintätilanteen mukaan työyhteisössään ja asiakaspalvelussa ja tietää, miten suomalaiset ilmaisevat kohteliaisuutta. Hänen on tunnettava suomalaisen työkulttuurin keskeiset piirteet ja osattava toimia niiden mukaisesti. Hänen tulee voida suomen/ruotsin kielen taitojen avulla syventää ammatti-identiteettiään ja ammattiylpeyttään. maatalousalan hyvä kielenkäyttö. Opiskelijan on ymmärrettävä äidinkielen ja kaksikielisyyden merkitys. Hänen tulee tuntea omat juurensa ja arvostaa omaa kulttuuriaan sekä käyttää rohkeasti äidinkieltään ja kehittää näin itsetuntoaan ja identiteettiään. Hänen on tunnettava suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toi- 27

28 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI mintatavat ja tutustuttava suomalaiseen kulttuuriin. Hänen on tutustuttava suomen/ruotsin kielellä yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Hänen tulee ymmärtää kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kulttuuristen ristiriitojen syitä sekä käsitellä niitä rakentavasti. Hänen tulee suhtautua kunnioittavasti ja suvaitsevaisesti erilaisiin ihmisiin ja näkemyksiin sekä kyetä pohtimaan erilaisia näkökulmia rohkeasti ja kriittisesti. kielen ja kulttuurin merkityksen tunteminen ja kulttuurinen vuorovaikutus. Opiskelijan on osattava työskennellä vastuullisesti sekä yksin että ryhmässä. Hänen on osattava hakea tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tehdä muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. Hänen tulee harjaantua kriittiseen ajatteluun. Hänen on pystyttävä käyttämään suomen/ruotsin kieltä tarkoituksenmukaisten oppimisstrategioiden omaksumiseen. hyvien opiskelutaitojen omaksuminen ja elinikäinen oppiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä suomen-/ruotsinkielisen suullisen viestinnän keskeisin sisältö niin, että hän selviytyy tavallisissa kielenkäyttötilanteissa opinnoissa ja maatalousalan työssä ymmärrettävä opintoihin, työhön ja ammattiin sekä yhteiskunnalliseen elämään liittyvän kirjallisen materiaalin keskeisin sisältö osattava käyttää suomen/ruotsin kielen keskeisimpiä rakenteita sekä maatalousalan keskeistä ammattisanastoa, niin että hän osaa ymmärrettävästi ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti työssä ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä suoriuduttava ohjattuna kirjallisista tehtävistä osattava kysyä neuvoa ongelmatilanteissa osattava ohjattuna arvioida kielitaitonsa kehittymistä ja asettaa tavoitteita sen kehittymiselle tunnettava suomalaisia tapoja ja työkulttuuria ja ymmärrettävä kulttuuristen erojen syitä, niin että hän pystyy toimimaan monikulttuurisissa työryhmissä ja yhteisöissä 28

29 PAKOLLISET OPINNOT osattava ohjattuna työskennellä itsenäisesti ja hakea ryhmässä tietoa eri tietolähteistä osattava kansalaisena toimia ja ilmaista itseään suomen/ruotsin kielellä TOINEN KOTIMAINEN KIELI, 1/2 OV TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI, 1 OV Ammatillisessa peruskoulutuksessa kielitaidon taitotaso ruotsin kielessä on sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 1 3. Jos opiskelija on suorittanut yleisen kielitutkinnon vaaditulla tasolla, häneltä edellytetään lisäsuorituksia oman alan ammattikielessä. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on tunnettava ruotsin kielen ja kulttuurin merkitys monikulttuurisessa Suomessa ja osattava toimia asianmukaisesti pohjoismaisissa yhteyksissä. Opiskelijan on selviydyttävä rutiininomaisista päivittäiseen elämään, työhön, omaan maahan ja kulttuuriin liittyvistä puhetilanteista, vaikka ei itse pystyisikään ylläpitämään keskustelua. Hänen tulee osata toimia työhön liittyvien käskyjen, kieltojen ja kehotusten mukaan. Hänen on selviydyttävä tavanomaisimmista asiakaspalvelutilanteista sekä kasvotusten että puhelimessa ja osattava tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä. Opiskelijan on pystyttävä lukemaan lyhyitä tekstejä, kuten ruokalistoja, aikatauluja ja mainoksia, sekä työhön liittyviä käyttö-, työja turvaohjeita. Hänen on osattava hakea ammatissa tarvittavaa lisätietoa apuneuvoja käyttäen. Hänen tulee osata kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita ja tilauslistoja. maatalousalan työtehtävissä ja pohjoismaisissa yhteyksissä toimiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä tuttuja ja yksinkertaisia omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjallisia sanoja ja ilmauksia, jotka käsittelevät häntä itseään ja lähiympäristöä 29

30 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI ymmärrettävä lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten ja suullisten viestien keskeinen sisältö ja osattava toimia niiden mukaan osattava muutamalla sanalla palvella asiakasta ainakin keskeisissä työtilanteissa osattava täyttää tavallisimpia työhönsä liittyviä standardin mukaisia lomakkeita TOINEN KOTIMAINEN KIELI, SUOMI, 2 OV Peruskoulun vuosiluokilta alkaneen oppimäärän perusteella Tavoitteet ja keskeinen sisältö, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata kohdata, ymmärtää ja puhutella rohkeasti suomenkielisiä asiakkaita, esimiehiä ja työtovereita ja osata pyyntöjen, ohjeiden ja keskustelun perusteella toimia tarkoituksenmukaisesti maatalousalan tavallisissa työ- ja kielenkäyttötilanteissa. Hänen on ymmärrettävä varsinkin ammattiasioita käsittelevää puhetta ja tekstiä ja osattava viestiä suullisesti sekä kasvokkain että puhelimitse ja tarvittaessa myös kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse, telekopioitse tai kirjeitse. Hänen tulee ymmärtää ja osata täyttää alansa lomakkeita, laskuja, tilauslomakkeita ja tarkistusluetteloita sekä pystyä laatimaan lyhyitä selosteita ja raportteja. Hänen on ymmärrettävä asiakkaan toivomus tai tarkoitus ja pystyttävä esittelemään maatalousalan tuotteita tai palveluja, selittämään niiden toiminnot sekä mahdolliset viat tai virheet. Hänen on osattava esittää mielipiteitä ja kohteliaisuuksia sekä ylläpitää keskustelua. Hänen on kyettävä keskustelemaan työtehtävistään ja -käytänteistään myös suomeksi sekä kyettävä lukemaan maatalousalan esitteitä, määräyksiä, ohjeita ja tiedotteita. Hänen tulee kyetä seuraamaan alansa ja yhteiskunnan tapahtumia myös suomenkielisten esitteiden, tietoverkkojen, joukkotiedotusvälineiden ja ammattijulkaisujen avulla. maatalousalan työtehtävissä toimiminen ja tiedonhankinta. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä lyhyiden ja yksinkertaisten omaan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten ja suullisten viestien sisältö ja osattava toimia niiden mukaan 30

31 PAKOLLISET OPINNOT ymmärrettävä ja ainakin keskeisissä ammattitilanteissa osattava palvella asiakkaita osattava täyttää tavallisimpia työhönsä liittyviä lomakkeita osattava kirjoittaa tiedote tai laatia apuneuvojen avulla lyhyt ammatillinen selostus suomeksi. Peruskoulun vuosiluokilta alkaneen oppimäärän perusteella Tavoitteet ja keskeinen sisältö, kiitettävä taso Opiskelijan tulee ymmärtää suomen kielen osaamisen tärkeys työelämässä ja kaksikielisessä yhteiskunnassa. Hänen on reagoitava ja osattava toimia myös suomeksi ainakin rutiininomaisissa työtehtävissä, ymmärrettävä asiakkaan tai muun keskustelukumppanin asia tai toivomus, osattava vastata kysymyksiin ja pyytää lisätietoja. Hänen tulee ymmärtää määräykset, osata ainakin apuneuvojen avulla lukea suomenkielisiä, työtehtäviin liittyviä ohjeita, mainostekstejä, tiedotteita ja manuaaleja sekä pystyä jonkin verran keskustelemaan suomenkielisten esimiesten, työtovereiden ja vieraiden kanssa. Opiskelijan on osattava selvittää tarvittavat osoitteet, työvälineet, tiedot ja menettelytavat myös suomenkielisistä lähteistä, ja hänen on uskallettava pyytää apua ja kysyä asioita suomeksi. Esimiehilleen, työtovereilleen ja vieraille hänen tulee pystyä auttavasti kertomaan vähän itsestään, työstään ja kokemuksistaan. Kokouksissa hänen tulee uskaltaa sanoa mielipiteensä myös suomeksi, ja hänen tulee pystyä apuneuvojen avulla laatimaan suomenkielisiä viestejä, selityksiä ja tilauksia. asiakkaan palveleminen suomeksi keskeisissä tilanteissa sekä informaation hankkiminen suomenkielisistä lähteistä ainakin apuneuvojen avulla. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava kohdata asiakas, esimies tai työtoveri ja ymmärtää ja osata palvella heitä suomeksi joissakin tavallisissa tilanteissa osoitettava ymmärtäneensä mainoksen tai tärkeän ohjeen pääsisältö toimimalla sen mukaan tai selittämällä, mitä asia koskee osattava kirjoittaa joitakin viestejä suomeksi ja täyttää apuneuvojen avulla yksinkertainen työtehtäviin liittyvä lomake tai tarkistusluettelo. 31

32 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI VIERAS KIELI, 2 OV Ammatillisessa peruskoulutuksessa vieraan kielen opetussuunnitelman tavoitteet ja arviointi on eriytetty sen mukaan, onko opiskelijan valitsema kieli hänelle A- vai B-kieli. Valittu vieras kieli voi olla opiskelijalle aivan uusikin kieli, jolloin sovelletaan B-kielen tavoitteita ja arviointia. A- ja B-kielillä tarkoitetaan seuraavaa: A-kieli = peruskoulun vuosiluokilla (ent. ala-aste) alkava vieras kieli B-kieli = peruskoulun vuosiluokilta (ent. yläaste) alkava vieras kieli. Ammatillisessa peruskoulutuksessa kielitaidon taitotaso on vieraassa A-kielessä sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 2 5 ja B-kielessä sama kuin 1 3. Jos opiskelija on suorittanut yleisen kielitutkinnon vaaditulla tasolla, häneltä edellytetään lisäsuorituksia oman alan ammattikielessä VIERAS KIELI, A-KIELI, 2 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee selviytyä arkielämän puhetilanteista ja osata kuvata tapahtumia, kokemuksiaan, toiveitaan ja pyrkimyksiään sekä kertoa maastaan ja kulttuuristaan. Hänen tulee ymmärtää keskeiset ajatukset tavanomaisesta, normaalitempoisesta puheesta ja henkilökohtaisista kirjeistä ja viesteistä sekä osata tarvittaessa pyytää tarkennuksia. Hänen on pystyttävä osallistumaan keskusteluun ja kirjoittamaan henkilökohtaisia kirjeitä ja viestejä aiheista, jotka ovat tuttuja ja henkilökohtaisesti kiinnostavia ja koskevat arkipäivän elämää, esimerkiksi perhettä, harrastuksia, matkustamista ja ajankohtaisia asioita. yksityishenkilönä toimiminen kansainvälisessä maailmassa. Opiskelijan tulee osata viestiä asiallisesti ja kohteliaasti oman alansa asiakaspalvelutilanteissa työntekijänä sekä kasvotusten että puhelimessa. Hänen tulee osata esitellä maatalousalan tuotteita ja palveluita ja keskustella niistä asiakkaan kanssa muun muassa vastaamalla tuotteita ja palveluksia koskeviin tavallisiin kysymyksiin. Opiskelijan on osattava kertoa tutuissa tilanteissa työpaikastaan, työstään, työtehtävistä, materiaaleista ja työvälineistä vieraskieliselle työtoverille tai vierailijalle. Hänen tulee osata kertoa oman maan työpaikkakulttuuriin, myös työ- 32

33 PAKOLLISET OPINNOT turvallisuuteen ja ympäristön huomioon ottamiseen, kuuluvista normeista ja tavoista sekä tuntea keskeiset kohdekielialueen vastaavat normit ja tavat. Hänen on ymmärrettävä työhön ja tuotteeseen liittyviä kirjallisia ja suullisia ohjeita, kuten telekopioita, sähköpostiviestejä ja mainoksia, siten että osaa toimia asianmukaisesti. Hänen tulee ymmärtää työstä ja tuotteesta annettua palautetta, soveltaa tietojaan ja taitojaan ja perustella tarvittavat ratkaisut ja korjaukset. Opiskelijan on pystyttävä toimimaan kansainvälisissä työyhteisöissä, jolloin hänen on osattava kysymällä hankkia työhönsä liittyviä lisäohjeita ja osattava lukea maatalousalan kirjallisuutta. Hänen tulee käyttää tarvittaessa apuneuvoja, myös uusinta teknologiaa. Hänen on osattava kirjoittaa työhönsä liittyviä yksinkertaisia, yhtenäisiä tekstejä, kuten tilauksia, ohjeita ja viestejä. työntekijänä toimiminen kansainvälisessä työyhteisössä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä helpohkoja omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä ja osattava hakea aktiivisesti tietoa esimerkiksi ruokalistoista, aikatauluista ja esitteistä ymmärrettävä lyhyitä ja yksinkertaisia maatalousalan työhön ja työturvallisuuteen liittyviä kirjallisia ja suullisia viestejä ja osattava toimia niiden mukaan osattava hakea tietoa vieraskielisistä esittelylehtisistä, ohjeistoista ja luetteloista osattava kertoa itsestään ja kuvailla elinolojaan ja maatalousalan työtehtäviä osattava kirjoittaa tavanomaisia henkilökohtaisia viestejä ja täyttää maatalousalan työhön liittyviä henkilötieto- ja muita lomakkeita VIERAS KIELI, B-KIELI, 2 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata esittää yksinkertaisia kysymyksiä ja vastata käsiteltäessä välitöntä, konkreettista ympäristöä ja häntä itseään, kun puhekumppani puhuu hitaasti ja selkeästi. Hänen tulee osata pyytää tarvittaessa selvennystä. Hänen tulee osata viestiä suullisesti ja sanatonta viestintää käyttäen esimerkiksi esittäytyessään, tehdessään ostoksia ja hankkiessaan matkalippuja ja majoitusta. Hänen on ymmärrettävä muun 33

34 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI muassa yksinkertaisia sanontoja ja lauseita sisältäviä ohjeita, mainoksia ja luetteloja, jotka liittyvät niin yksityis- kuin työelämänkin hyvin tuttuihin aiheisiin. Hänen tulee osata kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia, henkilökohtaisia viestejä, kuten kortteja, ja täyttää yksinkertaisia, standardin mukaisia työhön liittyviä ja henkilötietolomakkeita. Hänen on osattava vastaanottaa työhön liittyviä suullisia ja kirjallisia viestejä ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla itsenäisesti tai toisten avustuksella. toimiminen yksityis- ja työelämän vuorovaikutustilanteissa. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on ymmärrettävä tuttuja sanoja ja ilmauksia, jotka koskevat häntä itseään ja välitöntä työympäristöä ymmärrettävä esimerkiksi tuttujen ilmoitusten, luetteloiden ja työohjeiden ilmauksia ja sanoja sekä yksinkertaisia lauseita pystyttävä muutamalla sanalla kertomaan itsestään ja työstään pystyttävä kirjoittamaan lyhyt, yksinkertainen viesti, joka liittyy tavanomaisiin maatalousalan työtehtäviin, sekä täyttämään henkilötietolomakkeita. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISET OPINNOT MATEMATIIKKA, 3 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata tulevassa ammatissaan monipuolisesti soveltaa matematiikkaa ja käyttää sitä ongelmanratkaisussa. Opiskelijan on osattava sujuvasti peruslaskutoimitukset, kuten prosenttilaskenta ja yksiköiden muuntaminen, ammattiinsa liittyvissä tehtävissä. Hänen on osattava ilmaista suureiden välisiä yhteyksiä kirjainlausekkeiden avulla ja muotoilla työ- ja arkielämän ilmiöitä matemaattisiksi malleiksi, kuten yhtälöiksi, lausekkeiksi, taulukoiksi ja piirroksiksi. Opiskelijan tulee osata ratkaista matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä ja kuvaajien avulla. Opiskelijan on osattava soveltaa geometriaa maatalousalan vaatimassa laajuudessa, esimerkiksi laskea pinta-aloja ja tilavuuksia ja käyttää mittakaavaa. 34

35 PAKOLLISET OPINNOT ammatissa esiintyvien matemaattisten tehtävien ratkaisu käyttäen hyväksi peruslaskutoimituksia, mallintamista ja geometriaa. Opiskelijan on osattava käyttää laskimia ja tietokonetta tehtävien ratkaisuissa. Hänen on osattava arvioida saatujen tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. Hänen on osattava itsenäisesti kerätä tietoa ja laatia tiedoista omaa alaansa koskevia tilastoja, taulukoita ja kuvaajia. Hänen on osattava lukea ja tulkita tilastoja. Opiskelijan tulee osata soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia. tuloksen oikeellisuuden arvioiminen sekä tilastojen ja taulukoiden tekeminen ja tulkinta sekä talousmatematiikka. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan tulee osata laskea ammatissaan tarvittavat yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut oikein laskea prosenttiosuudet ja käyttää yksiköitä oikein ratkaista tavallisimpia maatalousalalla esiintyviä matemaattisia ongelmia joko päättelemällä tai kuvaamalla ongelmat yhtälöiden avulla käyttää laskinta ja tietokonetta apuna maatalousalan keskeisten matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa lukea maatalousalaa koskevia tilastoja, taulukoita ja graafisia esityksiä laskea käyttämiensä yleisimpien kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia laskea materiaali- ja valmistuskustannuksia tekemilleen töille FYSIIKKA JA KEMIA, 2 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata ammattinsa kannalta tärkeimmät fysiikan lainalaisuudet, esimerkiksi lämmön siirtyminen, ilman kosteus ja lämpölaajeneminen. Hänen on osattava käyttää tarvitsemiaan sähkölaitteita turvallisesti ja taloudellisesti. Hänen on osattava työskennellä ergonomisesti, ja sitä varten hänen on tunnettava ergonomiaan liittyvää fysiikkaa. 35

36 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI ammattitaidon saavuttamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi tarvittavan fysiikan osaaminen. Opiskelijan on osattava työssään ottaa huomioon ympäristön ja ammatin kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä, ja sitä varten hänen on tunnettava tavallisimpien alkuaineiden ja yhdisteiden (esimerkiksi happi, typpi, vety, hiili ja sen oksidit, tärkeimmät hapot, emäkset, suolat, hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet) kemiallisia ominaisuuksia. Hänen on osattava säilyttää ja käyttää oikein sekä hävittää asianmukaisesti maatalousalalla tarvittavia aineita. Hänen on osattava työskentelyssään ottaa huomioon aineiden erityisominaisuudet niin, ettei vaaranna omaa, muiden eikä ympäristön turvallisuutta. Opiskelijan on osattava tunnistaa ja tulkita maatalousalalla käytettävien aineiden ja materiaalien sekä maatalousalan tuotteiden merkinnöistä niiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osattava toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. maatalousalan kannalta keskeisten kemiallisten ilmiöiden tunteminen ja huomioon ottaminen omassa työskentelyssä sekä maatalousalalla käytettävien aineiden asianmukainen käyttö, säilytys ja hävittäminen. Opiskelijan tulee osata työssään ja yksityiselämässä toimiessaan ottaa huomioon luonnon lainalaisuudet ja toimia niiden mukaisesti ympäristöä ja energiaa säästäen. Opiskelijan tulee osata kuvata jonkin maatalousalalla käytettävän/valmistettavan tuotteen elinkaari ja siihen liittyvät energian muunnokset. elinkaariajattelu ja siihen liittyvä energiatalous. Opiskelijan on osattava tehdä havaintoja ja mittauksia maatalousalaan liittyvistä keskeisistä fysiikan ja kemian ilmiöistä. Hänen on osattava tulkita fysiikan ja kemian mittaustuloksia ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Hänen tulee osata arvioida saatujen mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä. Hänen on osattava dokumentoida tulokset maatalousalan laatuvaatimusten mukaisesti ja esittää ne esimerkiksi taulukoina tai kuvaajina. Hänen tulee osata itsenäisesti hankkia työskentelyssään tarvittavaa tietoa eri lähteistä, suhtautua tietoon kriittisesti ja muokata sitä käytännölliseen muotoon. Hänen on osattava soveltaa fysiikan ja kemian tietojaan käyttämällä taloudellisia ja ympäristöä säästäviä työtapoja ja tekniikoita. 36

37 PAKOLLISET OPINNOT kokeellinen työskentely ja tulosten oikeellisuuden arviointi sekä tulosten dokumentointi. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava tunnistaa ammattinsa kannalta tavallisimpiin työtehtäviin liittyvät keskeiset fysiikan ja kemian ilmiöt ja lainalaisuudet työskennellä aiheuttamatta vaaraa itselleen, muille tai ympäristölle ja käyttää turvallisesti ja taloudellisesti erilaisia laitteita, kuten sähkölaitteita säilyttää ja käyttää työssään tarvittavia kemikaaleja oikein ja hävittää jätteet asianmukaisesti tunnistaa ja tulkita maatalousalalla käytettävien keskeisten aineiden ja materiaalien merkinnöistä niiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osattava toimia merkintöjen edellyttämällä tavalla kuvata jonkin tuotteen elinkaari tehdä ohjeen mukaan harjoiteltuja mittauksia, kirjata mittaustulokset ja laatia tuloksista luettava raportti. HUMANISTIS-YHTEISKUNNALLISET OPINNOT YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO, 1 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata toimia aktiivisesti oppilaitoksessaan ja muissa opiskeluunsa liittyvissä toimintaympäristöissä, kuten toisissa oppilaitoksissa, työyhteisöissä ja ulkomaisessa opiskelijavaihdossa. Hänen tulee tuntea opiskeluunsa sekä omaan ikäkauteensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet, ymmärtää yhteiskunnallinen vastuunsa ja toimia sen mukaisesti. Hänen on osattava toimia yhteiskunnan osallistuvana jäsenenä. Lisäksi hänen on tiedettävä keskeisiltä osin EU:n toiminta ja sen vaikutus kansalaisen toimintaan. yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä ja EU-kansalaisena toimiminen. 37

38 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan tulee osata hoitaa omaa talouttaan ja taloudelliset velvoitteensa, kuten verot. Hänen on ymmärrettävä verojen merkitys hyvinvointipalvelujen rahoituslähteenä sekä tunnettava Suomen sosiaaliturva, niin että hän osaa hakea sitä tarvitessaan. Hänen tulee ymmärtää kotitalouksien ja yritystoiminnan vaikutus työllisyyteen sekä kansantalouteen, niin että hän edistää niitä kuluttajana ja asiakaspalvelijana. Hänen tulee ymmärtää Suomen asema suhteessa muihin maihin ja ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. kotitalouksien ja yritysten toimimisen keskeinen vaikutus Suomen kansantalouteen. Opiskelijan on osattava hakeutua aktiivisesti työmarkkinoille tai johonkin kansalaistoimintaan. Hänen on osattava työllistyäkseen esitellä osaamisensa työnantajille tai sidosryhmille ryhtyessään yrittäjäksi, jolloin hänen on osattava arvostaa ammattiaan ja ammattitaitoaan. Hänen tulee ottaa toiminnassaan huomioon, että kaikilla ihmisillä on samat kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet. Hänen tulee tuntea työmarkkinoiden toiminnan periaatteet, toimintatavat ja keskeiset sopimusmenettelyt, niin että hän osaa tehdä alansa työsopimuksen ja huolehtia oikeuksistaan ja vastuistaan työyhteisön jäsenenä. Hänen on tunnettava oikeutensa kansainvälisillä työmarkkinoilla ja osattava hakea työtä erityisesti EU-maista. työyhteisön jäsenenä ja työmarkkinoiden menettelytapojen mukaan toimiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava toimia oppilaitoksessaan ja työssäoppimispaikoissa niiden sääntöjen mukaisesti osattava toimia opiskeluunsa ja omaan ikäkauteensa liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti osattava toimia yhteiskunnan jäsenenä kansalaisen perusoikeuksien ja velvollisuuksien mukaisesti osattava ohjattuna suunnitella omaa talouttaan ja huolehtia siihen liittyvistä velvoitteista tunnettava oikeutensa ja velvollisuutensa työntekijänä ja osattava hakea työtä, tehdä osaltaan työsopimus sekä noudattaa siinä sovittuja asioita 38

39 PAKOLLISET OPINNOT osattava pohtia omaa kuluttajakäyttäytymistään ja sen vaikutusta työllisyyteen ja kansantalouteen osattava ohjattuna etsiä tietoa EU:n päätöksenteosta ja työmarkkinoista. LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO, 2 OV Liikunnan tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee omaksua keskeiset taidot ja tiedot terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi. Hänen on osattava laatia itselleen henkilökohtainen liikuntaohjelma, noudattaa sitä ja arvioida sen vaikutuksia. Hänen tulee osata hyödyntää liikuntaa oman terveytensä, hyvinvointinsa ja toiminta- ja työkykynsä ylläpitäjänä ja edistäjänä. Hänen on osoitettava toiminnallaan ja tiedoillaan ymmärtävänsä toisaalta liikunnan ja terveyden ja toisaalta terveyden ja toiminta- ja työkyvyn väliset yhteydet ja kyettävä arvioimaan toiminta- ja työkykyään eri menetelmillä. henkilökohtaisen liikuntaohjelman laatiminen, noudattaminen ja seuranta. Opiskelijan tulee osata hankkia monipuolisen liikunnan avulla terveyttä, mielihyvää ja myönteisiä kokemuksia ja elämyksiä erilaisissa ympäristöissä kaikkina vuodenaikoina. Hänen tulee osata arvioida saamiaan kokemuksia ja elämyksiä. Hänen tulee olla vastuuntuntoinen ja ottaa toiset huomioon vuorovaikutustilanteissa. Hänen tulee noudattaa sopimuksia ja aikatauluja, ottaa vastuuta ja auttaa toisia liikunta- ja muissa tilanteissa. liikunnan eri muotojen harjoittaminen erilaisissa ympäristöissä. Terveystiedon tavoitteet ja keskeiset sisällöt Opiskelijan on osoitettava toiminnallaan ja tiedoillaan kykyä ja halua ylläpitää ja edistää terveyttä. Hänen on osoitettava ymmärtävänsä, mikä merkitys mielenterveydellä, ihmissuhteilla ja seksuaalisuudella on yksilön toimintakykyyn, sekä osoitettava tuntevansa tupakoinnin ja 39

40 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI päihteiden vaikutus terveyteen. Hänen on osattava ehkäistä terveyttä kuluttavia ja edistää terveyttä uudistavia tekijöitä. Hänen on osoitettava olevansa tietoinen liikunnan, ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Opiskelijan on osattava tunnistaa työn ja terveyden väliset yhteydet ja ammattialansa kannalta keskeiset kuormitustekijät ja osattava kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa. Opiskelijan on hallittava työnsä tavallisimmat ensiaputilanteet ja työnsä ergonomiset vaatimukset. Hänen on osattava käyttää työterveyshuollon palveluita ja työ- ja työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitämiseksi. Keskeiset sisällöt ovat terveyttä ylläpitävä toiminta työssä ja vapaa-aikana sekä työperäisten riskitekijöiden ja tapaturmien ehkäiseminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ohjattuna laatia itselleen henkilökohtainen liikuntaohjelma ja osattava toteuttaa sitä osattava toimia terveyttä edistävällä tavalla ja kyettävä arvioimaan toiminta- ja työkykyään jollakin menetelmällä noudatettava sopimuksia ja aikatauluja tai sovittava muutoksista sekä tehtävä oma osuutensa liikunnassa ja muissa tilanteissa osoitettava olevansa tietoinen terveyttä edistävistä tavoista ja tottumuksista osattava tunnistaa ammattialansa kannalta keskeiset kuormitustekijät ja osattava kehittää ohjattuna työtapojaan ja työympäristöään turvalliseksi ja terveelliseksi yhteistyössä muiden kanssa osattava hakea apua ja ohjausta terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. TAITO- JA TAIDEAINEET TAIDE JA KULTTUURI, 1 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osallistua aktiivisesti taide- ja kulttuuriharrastuksiin ja uudistaa oman kouluyhteisönsä kulttuuria esimerkiksi osallistumalla yhteisön esteettisen, visuaalisen ja auditiivisen ilmeen kehittämiseen ja 40

41 PAKOLLISET OPINNOT ylläpitämiseen. Hänen tulee ymmärtää taiteen merkitys omassa elämässään ja tuntea sen ilmenemismuotoja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Hänen on osattava myös hankkia ja käsitellä median välittämää tietoa. osallistuminen paikkakunnan tai kouluyhteisön taide-elämään ja kulttuuritapahtumiin. Opiskelijan on osattava hyödyntää maatalousalan perinteitä ammattialansa tehtävissä ja arvostettava niitä. Hänen on osattava ottaa huomioon omassa toiminnassaan asiakkaan kulttuuriin liittyviä arvoja, jolloin hänen tulee olla tietoinen siitä, että taide ilmenee eri kulttuureissa erilaisena. maatalousalan perinteeseen tutustuminen ja sen hyödyntäminen. Opiskelijan tulee osata tehdä omien ajatuksiensa ja mielikuviensa avulla jokin taiteen tai taiteiden tuotos, jolloin hänen tulee osata edetä tiedon hankinnasta ja ideoinnista valmiiseen tuotokseen. Hänen on osattava ottaa huomioon materiaalien valinnassaan ja työskentelyssään ekologisen kestävyyden vaatimuksia. Hänen on osattava arvioida omaa ja muiden työskentelyä ja tuotoksia ja käyttää saamaansa palautetta työskentelynsä kehittämiseen. Opiskelijan on osattava tunnistaa työ- ja elinympäristönsä esteettisiä ominaisuuksia ja osattava arvioida niiden vaikutuksia elämän laatuun. oman tuotoksen tekeminen ja ympäristötietoisuus. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava osallistua paikkakuntansa taide- ja kulttuuritapahtumiin ohjattuna osallistua viihtyisän ja toimivan kouluyhteisön ja työympäristön kehittämiseen ohjattuna hankkia tuotoksiaan varten median välittämää tietoa ja arvioida sitä omassa toiminnassaan ottaa huomioon työn tai palvelutilanteen kannalta keskeisiä asiakkaan kulttuuriin liittyviä arvoja ottaa työskennellessään huomioon energian ja luonnonvarojen säästäminen mm. materiaalien valinnassa ohjattuna luoda itselleen ja ammattialalleen sopivimmalla tavalla käsin tai muita tapoja käyttäen jokin omia ajatuksiaan, tunteitaan ja mielikuviaan ilmaiseva tuote. 41

42 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.1.B Valinnaiset opinnot PAKOLLISTEN OPINTOJEN VALINNAISET LISÄOPINNOT Valinnaisina opintoina voidaan valita kohdan 3.1.A opintojen lisäopintoja. Oppilaitos määrittää näiden opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arvioinnin YMPÄRISTÖTIETO, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava toimia kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden puolesta, ja hänen tulee osata tehdä eettisesti ja taloudellisesti kestäviä valintoja sekä kansalaisena että ammattihenkilönä, jolloin hänen tulee tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyys ja ymmärtää ihmisen toiminnan yhteydet ympäristöön ja luonnon tasapainoon paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Hänen tulee ymmärtää luonnonvarojen käyttöönoton ja jalostamisen, hyödykkeiden kuluttamisen sekä jätteiden ja päästöjen keskinäiset yhteydet ja osata punnita niitä luonnon ja ympäristön suojelun kannalta. Opiskelijan tulee arvostaa ympäristöään ja ottaa huomioon, että ihmisillä on oikeus terveelliseen ympäristöön, niin että hän osaa arvioida oman toimintansa ja kulutustottumustensa vaikutuksia ympäristön tilaan ja pyrkii muuttamaan kulutus- ja tuotantotapoja sekä vaikuttamaan aktiivisesti kuluttajana edistääkseen ympäristökuormitusta vähentävää tuotekehittelyä. Hänen on tunnettava alansa ympäristöriskit ja osattava käyttää ympäristönsuojelun keinoja niiden minimoimiseksi. Opiskelijan tulee arkielämässä ja ammatissa toimiessaan tiedostaa ympäristökysymysten monimutkaisuus ja ristiriitaisuus ja osata ratkaisuja tehdessään ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Opiskelijan on osattava etsiä ympäristöä koskevaa tietoa ja arvioida omien kulutusvalintojensa suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Opiskelijan tulee arvostaa elinympäristöään ja kulttuuriperinnettä. Hänen on osattava huolehtia asuin- ja työympäristöjensä toimivuudesta, esteettisyydestä, viihtyisyydestä ja terveellisyydestä. Hänen tulee suhtautua vastuullisesti visuaaliseen ja auditiiviseen kulttuuriympäristöön ja kansalliseen kulttuuriperintöön. Hänen tulee toimia oppilaitoksessa kestävää kehitystä edistävästi. Hänen on osattava vaikuttaa lähiympäristönsä kehittämiseen. 42

43 VALINNAISET OPINNOT luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ekologinen kuluttaminen ja toimiminen kestävää kehitystä edistäen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää Suomen luontoa virkistäytymiseen ja hyödyntää sen antimia luontoa kunnioittaen tehdä ohjattuna kestäviä valintoja kuluttajana ja ammatissa ottaa huomioon työhönsä liittyvät ympäristöriskit toimia vastuullisesti yksittäisissä tilanteissa sekä osattava kysyä tarvittaessa neuvoa noudattaa työpaikan ympäristömääräyksiä oman työnsä kannalta pitää koulu-, työ- ja asuinympäristönsä siistinä ja puhtaana pohtia markkinoinnin vaikutuksia omaan kulutuskäyttäytymiseensä ja arvioida omaa kulutustaan kestävän kehityksen näkökulmasta ohjattuna etsiä eri lähteistä ammattiin liittyvää ympäristötietoa ja soveltaa sitä omassa työssään TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava aktiivisesti ja vastuullisesti käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon hankinnan ja käsittelyn sekä tiedon tuottamisen ja viestinnän välineenä omaan alaansa kuuluvissa tehtävissä sekä osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä. Hänen tulee osata käsitellä tiedostoja eli hakea, tallentaa ja kopioida niitä ja lähettää niitä sähköpostina. Hänen on osattava käyttää tekstinkäsittely-, taulukkolaskenta-, piirtoja tietokantaohjelmaa sekä liittää tekstiin taulukoita ja kuvia. Hänen on osattava käyttää monipuolisesti tietoteknisiä laitteita ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia myös itsenäiseen opiskeluun. Hänen tulee osata hyödyntää tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja yhteistyöhön verkostojen avulla. Opiskelijan on osattava käyttää erilaisia hakupalveluita, suhtautua kriittisesti löytämäänsä informaatioon ja muuttaa sitä toimivaksi. Hänen on osattava käyttää tiedon välittämiseen erilaisia tietoliikennepalveluja. tietotekniikan, erilaisten tietolähteiden ja tietoliikennevälineiden käyttäminen omalla ammattialalla ja yksityiselämässä. 43

44 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää yhtä tekstinkäsittelyohjelmaa hakea, tallentaa ja kopioida tiedostoja etsiä tarvitsemaansa tietoa esimerkiksi internetistä käyttää sähköpostia käyttää ohjattuna tietoliikennepalveluja ETIIKKA, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee osata hankkia tietoa oman alansa eettisistä kysymyksistä sekä arvioida omaan elämäänsä, ihmissuhteisiin, yhteiskuntaan, ympäristöön, työelämään, yritystoimintaan ja ammatteihin liittyviä arvoja ja eettisiä ongelmia. Hänen tulee osata arvioida arvojen, normien, hyveiden ja katsomusten merkitystä omassa elämässään ja ihmisten välisissä suhteissa. Hänen on osattava keskustella eettisistä ja katsomuksellisista kysymyksistä, käsitellä niitä ja esittää niistä perusteltuja näkemyksiä. Hänen tulee osata keskustella työelämään ja maatalousalaan liittyvistä eettisistä ongelmatilanteista. etiikkaan, elämäntaitoon ja ammatti- ja yhteiskuntaetiikkaan liittyvien kysymysten pohdinta opiskelijan elämän kannalta. Opiskelijan on osattava tehdä eettisesti perusteltuja arvovalintoja ja arvioida niiden vaikutuksia ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Hänen on osattava ratkaista sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa arvo- ja normiristiriitoja eettisesti hyväksyttävällä tavalla, erityisesti maatalousalan työelämän kysymyksissä. Hänen on osattava toimia vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla ristiriitatilanteissa ja oltava halukas osallistumaan oman alansa arvopohjan ja eettisten periaatteiden kehittämiseen. maatalousalan arvo- ja normiristiriitojen ratkaiseminen ja vastuullinen ja eettinen toiminta ristiriitatilanteissa. 44

45 VALINNAISET OPINNOT Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ohjattuna pohtia omaan elämäänsä ja ihmissuhteisiinsa liittyviä arvoja sekä eettisiä ja elämänkatsomuksellisia kysymyksiä osattava perustella omia arvovalintojaan osattava ratkaista työyhteisön jäsenten kanssa maatalousalaan liittyviä arvo- ja normiristiriitoja eettisesti kestävällä tavalla osattava toimia ohjattuna vastuullisesti ja eettisesti kestävällä tavalla myös ammattiinsa liittyvissä ristiriitatilanteissa osattava ohjattuna etsiä tietoa alansa eettisistä kysymyksistä KULTTUURIEN TUNTEMUS, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Tähän kuuluvat esimerkiksi tutustuminen, tervehtiminen, vieraiden vastaanottaminen, fyysinen reviiri, sopivuuden rajat keskusteltaessa sekä miesten ja naisten erilaiset roolit, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen liittyvät ohjeet ja myös kirjoittamattomat säännöt ja menettelytavat. käyttäytyminen ja pukeutuminen eri tilanteissa sekä työtovereiden, asiakkaiden ja vieraiden kohtaaminen. Opiskelijan on tunnistettava maatalousalalla vallitsevia eri kulttuurien välisiä eroja työpaikkakäyttäytymisessä, -hierarkiassa ja työhön liittyvässä suhdetoiminnassa ja pystyttävä käyttäytymään asiallisesti tavallisissa työpaikalla esiin tulevissa tilanteissa, varsinkin asiakaspalvelussa. organisaatioympäristön ja tehtävän mukaan joustava käyttäytyminen. Opiskelijan on osattava esittää toisten kulttuurien edustajille maansa yleisiä kulttuuripiirteitä, kuten keskeistä historiaa, nähtävyyksiä, taiteita, urheilusaavutuksia ja viihdettä, sekä tarkemmin oman alansa taitoja, työtapoja ja innovaatioita. tavallisimpien kulttuuripiirteiden tunnistaminen, tunteminen ja esitteleminen. 45

46 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan tulee osata suhteuttaa kotiseutunsa ja maansa merkittäviä tapahtumia ja aikakausia naapurimaiden ja maailman historiaan. Hänen on osattava pohtia eri maiden tulkintoja historiallisista tapahtumista. Hänen on osattava vertailla maansa ja Euroopan keskeisiä kulttuurivirtauksia ja -vaikuttajia. Suomen ja lähimaiden keskeisen kulttuurihistorian ja nykytilanteen tunteminen ja vertaileminen. Opiskelijan tulee tuntea maatalousalan erikoispiirteitä muissa maissa. maatalousalan erikoispiirteiden tunteminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava ohjattuna etsiä tietoa eroista ihmisten päivittäisessä toiminnassa Suomessa ja joissakin muissa maissa kohdata myös ulkomaalaiset työtoverit, asiakkaat ja vieraat ilman suuria kulttuurikonflikteja kertoa ulkomaalaisille vieraille keskeisiä asioita Suomesta ja työstään etsiä tietoa ja kertoa maatalousalasta jossakin toisessa maassa tai tunnistaa maatalousalan palvelujen ja tuotteiden piirteitä eri maissa hakea ohjattuna tietoa vieraista maista ja niiden kulttuureista PSYKOLOGIA, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan tulee pystyä tiedostamaan oma oppimistyylinsä ja kehittämään omaa oppimistaan perehdyttyään oppimisen perusmekanismeihin. Hänen tulee pystyä tavallisissa työelämän tilanteissa selittämään ja ymmärtämään sekä omaa että muiden ihmisten toimintaa soveltaen psykologian perustietoa ihmisen ajattelusta, havainnoimisesta, persoonallisuudenpiirteistä, tunteista ja muista käyttäytymistä säätelevistä mekanismeista. Hänen on osattava psykologian tiedon avulla tiedostaa omia ja toisten tunteita ja asenteita sekä osattava työelämässä hallita tunteitaan ja asenteitaan tilanteen vaatimalla tavalla. Hänen tulee osata käyttää psykologian tietoa itsetuntemuksensa ja minäkuvansa kehittymiseen. 46

47 VALINNAISET OPINNOT ihmisen toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen kognitiivisen psykologian ja persoonallisuuspsykologian avulla ja oppimisen ja itsetuntemuksen kehittyminen. Opiskelijan tulee selviytyä erilaisissa asiakaspalvelu- ja ryhmätyötilanteissa perehtymällä ryhmän ja tiimin toiminnassa vaikuttaviin psykologisiin tekijöihin. Hänen tulee perehtyä työpaikan ihmissuhteiden dynamiikkaan, ja hänen on osattava toimia työpaikan eri rooleissa yhteistyökykyisesti. Hänen on kyettävä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössään. Hänen tulee osata tunnistaa erilaisia johtamistapoja ja työkulttuureja sekä osata toimia niiden mukaan. työpaikan ihmissuhde- ja vuorovaikutustilanteissa toimiminen sekä toiminnan selittäminen ja ymmärtäminen sosiaali- ja organisaatiopsykologian avulla. Opiskelijan tulee perehtyä motivaation vaikutukseen ihmisen tavoitteelliseen toimintaan työssä ja vapaa-aikana, niin että hän osaa sen avulla selittää ja arvioida omaa suoriutumistaan sekä parantaa suorituskykyään. Hänen on ymmärrettävä työhön sitoutumisen ja ryhmään samastumisen vaikutus työsuorituksiin ja työssä viihtymiseen sekä pyrittävä ottamaan se huomioon omassa toiminnassaan. motivaatio, samastuminen ja sitoutuminen sekä niiden vaikutus omiin ja toisten työsuorituksiin. Opiskelijan tulee osata aktiivisesti vaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin perehdyttyään psyykkiseen työ- ja toimintakykyyn vaikuttaviin keskeisimpiin psyykkisiin tekijöihin ja toiminnan säätelymekanismeihin. Hänen tulee tiedostaa omaan jaksamiseensa ja stressinhallintaan vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä, ja hänen on osattava vaikuttaa niihin jaksamistaan edistävästi. Hänen tulee perehtyä ihmisten psyykkisiin ongelmiin, kriiseihin ja mielenterveyshäiriöihin niin, että hän osaa tarvittaessa hakea niihin apua. psyykkisen työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja avun hakeminen psyykkisiin ongelmiin. 47

48 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on tiedettävä oppimistapahtumaan vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ja osattava ohjattuna arvioida omaa oppimistaan osattava selittää psykologian avulla ihmisen toimintaa tavallisissa työelämän tilanteissa sekä omaa toimintaansa arki- ja työelämän tilanteissa osattava soveltaa psykologian keskeisintä tietoa toimiessaan työpaikan tavanomaisissa asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustilanteissa osattava ottaa huomioon motivaation, samastumisen ja sitoutumisen merkitys omaan suoriutumiseensa osattava pohtia omia mahdollisuuksiaan edistää psyykkistä työ- ja toimintakykyään YRITYSTOIMINTA, 4 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava kehittää ja arvioida erilaisia liikeideoita ja valita niistä opiskeluunsa liittyvä tuote sekä kehittää sitä ja suojata se. Hänen on pystyttävä ilmaisemaan liikeideansa visuaalisesti ja kirjallisesti sekä ideoimaan ja tuottamaan sen pohjalta tuotteita ja palveluja. Hänen tulee ottaa tuotekehittelyssä huomioon kestävän kehityksen vaatimus. Opiskelijan tulee pystyä asettamaan liikeidealleen taloudellisia tavoitteita. liikeidean ja tuotteen kehittäminen. Opiskelijan on osattava punnita oman yrityksen perustamisen vaihtoehtoja sekä yrittäjäksi ryhtymisen vaikutuksia työuraansa ja yksityiselämäänsä. Hänen tulee hallita tavallisimpien yritysmuotojen perusominaisuudet ja erot sekä niihin liittyvät vastuut ja verotus, niin että hän hallitsee yrityksen perustamiseen liittyvän menettelyn ja alan yrittämisen erityispiirteet. Hänen on osattava laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat ja muuttaa yritysmuotoa yrityksen eri vaiheissa. yrityksen perustaminen. 48

49 VALINNAISET OPINNOT Opiskelijan tulee osata palvella asiakaslähtöisesti sekä yrityksen sisäisiä että ulkoisia asiakkaita. Hänen on osattava soveltaa myynnin aikaansaamiseksi ja asiakaskontakteissaan tarvekeskeistä lähestymistapaa. Hänen on osattava toimia niin, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, mikä mahdollistaa yritystoiminnan menestymisen ja jatkuvuuden. Hänen tulee tuntea asiakassuhteissa tuotevastuu ja kuluttajan oikeudet. asiakaspalvelu ja myynti. Opiskelijan tulee osata hahmottaa markkinoinnin kokonaisuus tuotteen tai palvelun elinkaaren eri vaiheissa. Hänen on osattava selvittää markkinointiin vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Hänen on osattava määrittää tuotteille tai palveluille oikeat kohderyhmät ja keskittää markkinointisuunnittelunsa näihin. Hänen on osattava käyttää tiedonhankintaan eri kanavia ja hyödyntää tilastoja ja tiedostoja. Näiden pohjalta opiskelijan tulee osata suunnitella opintoyrityksensä markkinointia ja päättää hinnoista, tuotteista, saatavuudesta ja markkinointiviestinnästä. Päätöksiä tehdessään hänen on osattava toimia asiakaslähtöisesti ja tavoitella pitkäkestoisia asiakassuhteita. yrityksen ja tuotteen markkinointi. Opiskelijan on osattava toimia eettisten arvojen mukaisesti yritystoiminnassaan. Hänen on osattava suunnitella opintoyrityksensä toiminnan laajuus ja tarvittavat resurssit sekä rahoitus. Hänen on osattava budjetoida toimintansa ja seurata yrityksensä menestymistä. Opiskelijan on osattava laskea opintoyrityksensä tuotot ja kustannukset ja hinnoitella opintoyrityksensä tuote tai palvelu sekä ottaa huomioon alennusten vaikutus kannattavuuteen. Niiden pohjalta hänen on osattava laatia tuloslaskelma ja tase ja analysoida toimintansa muutostarpeita. Opiskelijan on osattava laskea maatalousalan muut tärkeimmät tunnusluvut. Hänen tulee tietää, mistä vertailulukuja on saatavissa, ja osata käyttää niitä toimintansa suunnittelussa. Hänen on kyettävä opintoyrityksessään riskien ottoon ja hallintaan. Opiskelijan on osattava liikeideansa alaan kuuluvat palkanlaskun periaatteet ja kustannusvaikutukset. Hänen on osattava laatia palkanmaksuun liittyvät ilmoitukset verottajalle ja vakuutusyhtiölle. yrityksen talouden seuraaminen. 49

50 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on oltava oma-aloitteinen ja osattava arvioida mahdollisuuksiaan ammatinharjoittajana osattava tutussa ryhmässä etsiä tietoa alansa pk-yrityksistä ja kehitellä koulutuksen aikana tekemiensä tuotteiden tai palvelujen pohjalta pienimuotoisia liikeideoita osattava asettaa yritykselleen taloudellisia tavoitteita osattava markkinoida tuotettaan tai palveluaan lähiympäristössä ja palvella asiakkaita osattava hinnoitella tuote tai palvelu kannattavasti ja laskea toimintansa tuotot ja kustannukset osattava etsiä tietoa alansa yritystoimintaan liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja pohtia ohjattuna omaa toimintaansa. 3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.2.A Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot YRITTÄMINEN MAASEUTUYMPÄRISTÖSSÄ, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava seurata alan elinkeinorakenteen kehitystä ja yhteyksiä muuhun elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan ja arvostaa maaseudun merkitystä osana suomalaista yhteiskuntaa ja kansainvälisesti. Hänen on osattava hakea tietoa alalta ja elinkeinoaan koskevista määräyksistä, esimerkiksi kansallisten ja EU-rahoitteisten tukien ehdoista myös yhdellä vieraalla kielellä. Hänen on osattava ottaa huomioon alueellisten maaseutuyrittämisen erityispiirteiden, kuten eri tukijärjestelmien ja hanketoiminnan, vaikutuksia ja mahdollisuuksia oman tuotantonsa suunnitteluun. Hänen on osattava osallistua ja vaikuttaa maaseutua koskevissa asioissa, jolloin hänen on tiedettävä maaseutu- ja maatalouspolitiikan keskeiset osa-alueet ja niiden vaikutukset maaseudun kehittämiseen. Opiskelijan on osattava toimia ympäristön laatua, tuotantoeläinten hyvinvointia, elintarvikkeiden tuotannon turvallisuutta, huoltovarmuutta ja elinvoimaisen maaseudun säilymistä edistäen, jolloin hänen on ymmärrettävä monivaikutteisen maatalouden merkitys. 50

51 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT elinkeinorakenteen kehityksen seuraaminen ja maaseutua koskeviin asioihin vaikuttaminen ja elinvoimaisen maaseudun säilymisen edistäminen. Opiskelijan on osattava vaikuttaa kasvien kasvuolosuhteisiin maaperän rakenteen, ravinnetalouden, mikrobitoiminnan ja vesitalouden kautta sekä sääolosuhteisiin reagoimalla (kasvupaikan valinta, kasvinvuorotus, fysikaalinen ja kemiallinen maanparannus, ojitus, kastelu, hallan torjunta), jolloin hänen on tiedettävä sisäisten tekijöiden ja ympäristön vaikutukset kasvien kasvuun. Hänen on osattava vertailla eri viljelymenetelmien eroja, kuten luomun ja integroidun viljelyn. Hänen on osattava seurata Suomessa tuotettavien kasvinviljelytuotteiden markkina-asemaa ja tutkimustuloksia. Opiskelijan on osattava vertailla yleisimpien Suomessa viljeltävien peltokasvilajien käyttömuotoja. kasvutekijöihin vaikuttaminen ja niiden hyödyntäminen eri viljelymenetelmin. Opiskelijan on osattava osallistua tilan metsänhoitoon ja ympäristösuunnitteluun, jolloin hänen on tunnettava kasvupaikkaluokat ja alueellisesti merkittävimmät puulajit sekä niiden luontainen kehitys ja tiedettävä metsätalouden kansantaloudellinen merkitys Suomelle. Hänen on osattava käyttää yksityismetsätalouden palveluja. Hänen on osattava hyödyntää metsien monikäytön mahdollisuuksia ja hänen on tiedettävä jokamiehen oikeudet. maatilan metsien hoito, ympäristönsuunnittelu ja metsien monikäyttö. Opiskelijan on osattava käsitellä eläimiä turvallisesti. Hänen on osattava ruokkia eläimiä eläinlajille sopivalla tavalla, jolloin hänen on tiedettävä eri eläinlajien ruoansulatuksen erityispiirteet. Hänen on osattava käyttää yleisimpiä rehuja turvallisesti. Hänen on osattava aistinvaraisesti arvioida rehujen hygieeninen laatu ja siihen vaikuttavien tekijöiden kuten varastoinnin merkitys. Opiskelijan on osattava toimia eläinten hyvinvointia edistäen, jolloin hänen on tunnettava tuotannossa olevat eläinlajit ja -rodut sekä näiden lajinmukainen käyttäytyminen ja ympäristövaatimukset. Opiskelijan on osattava seurata Suomessa tuotettavien kotieläintuotteiden asemaa markkinoilla ja kotieläintutkimuksen tuloksia. 51

52 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen. Opiskelijan on osattava käyttää traktoria turvallisesti perävaunun ja eri maatalouskoneiden kanssa. Hänen on osattava suorittaa liikkeellelähtötarkastukset. Hänen on osattava tulkita merkinantolaitteiden viestit ja paikallistaa niiden perusteella mahdolliset häiriöpaikat. Opiskelijan on pystyttävä suorittamaan T-kortti ennen ensimmäisen työssäoppimisjakson alkua. Hänen on osattava käsitellä laitteita ja kuormaa turvallisesti välttäen kuorman käsittelyyn liittyviä riskejä ja noudattaen määräyksiä. traktorin turvallinen käyttö. Opiskelijan on osattava ylläpitää omaa työkykyään, jolloin hänen on tiedettävä työkykyyn vaikuttavista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Hänen on osattava käyttää työterveyshuollon palveluja. Opiskelijan on osattava toimia omatoimisesti ja tarvittaessa pyytää ja ottaa vastaan työssä tarvittavia neuvoja ja ohjeita. Hänen on osattava raportoida ja arvioida toimintaansa suullisesti ja kirjallisesti. Hänen on osattava noudattaa työpaikallaan käytössä olevia määräyksiä ja ohjeita täsmällisesti. Opiskelijan on osattava pitää huolta työpaikallaan omasta, työtovereidensa, asiakkaiden ja sivullisten turvallisuudesta sekä työympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä. Tapaturmatilanteiden varalta opiskelijan on osattava EA1:n sisältämät taidot. Opiskelijan on osattava noudattaa hyviä tapoja työssään. Opiskelijan on osattava toimia aktiivisena, tasa-arvoisena ja vastuullisena työyhteisön jäsenenä aiheuttamatta ristiriitoja ja osattava tehdä ehdotuksia oman työnsä kehittämiseksi. Hänen on osattava hakeutua yhteistyöhön ja arvioida yhteistyön hyötyjä. Hänen on osattava toimia ryhmässä. työelämässä toimiminen. Opiskelijan on osattava toimia pienen yrityksen perustamiseksi. Hänen on osattava vertailla yritysmuotoja. Hänen on osattava hakea rahoitusta tavallisimmista rahoituskanavista. Hänen on osattava laatia tositteita ja kirjata ne kirjanpitoon, jolloin hänen on tiedettävä alan yrityksen kirjanpitomenetelmän pääpiirteet ja verotuksen perusteet. Opiskelijan on osattava muodostaa liikeideoita ja havainnoida toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä muuttaa liikeideoita niiden mukaan. Opiskelijan on osattava käyttää liiketoiminnan suunnittelussa asiantuntijapalveluja, jolloin hänen tulee ymmärtää suunnittelun 52

53 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT merkitys sekä yrityskokonaisuuden että sen eri osa-alueiden hoidossa. Opiskelijan on osattava hyödyntää neuvontaa alalle tyypillisten kannattavuuslaskelmien tulkinnassa, jolloin hänen on osattava hankkia laskelmiin tarvittavia lähtötietoja ja käyttää niitä laskelmaversioiden vertailuun. Hänen on osattava laskea omaisuudesta aiheutuvat kulut. Opiskelijan on osattava toimia yrityksessä sille laaditun laatujärjestelmän mukaan. Hänen on osattava luoda luottamukselliset asiakassuhteet ja markkinoida uskottavasti sekä dokumentoida yrityksen toimintaa niiden edellyttämällä tavalla. yritystoiminta. Opiskelijan on osattava käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnan ja käsittelyn sekä tiedon tuottamisen ja viestinnän välineenä omaan alaansa kuuluvissa tehtävissä. Hänen tulee osata etsiä alussa tietoa myös yhdellä vieralla kielellä. Hänen tulee osata hyödyntää tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia yhteistyöhön verkostojen avulla ja markkinointiin. Hänen on osattava käyttää tiedon välittämiseen erilaisia tietoliikennepalveluja. tietotekniikan käyttö maatalousalalla. Opiskelijan on osattava toimia pelto- ja metsäluonnon monimuotoisuutta säilyttäen, jolloin hänen on osattava ekologian peruskäsitteet, ymmärrettävä eliöiden ja ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita, tunnettava erilaisia ekosysteemejä ja on osattava käyttää ekologista tietoa ratkaisuja tehdessään. Opiskelijan on osattava toimia ympäristövastuullisesti ja hakea tietoa ympäristölainsäädännöstä. Hänen on osattava toimia maaseudulla jätelain mukaan ja käsitellä maaseudun elinkeinotoiminnasta syntyviä jätteitä. Opiskelijan on osattava käyttää alueelle tyypillisimpiä maisemanhoitomenetelmiä, jolloin hänen on tunnettava alueensa ja alansa kulttuuriperinnettä. Opiskelijan on osattava ylläpitää erilaisia kulttuurimiljöitä ja -ympäristöä ja hänen on tiedettävä, millä toimenpiteillä on huomattava maisemakuvaa muokkaava vaikutus. Hänen on osattava käyttää asiantuntijoita apuna maisemoinnissa. Hänen on osattava toimia peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa siten, että hän ottaa huomioon olemassa olevien rakennusten ja rakennusperinteen vaikutukset. kestävä kehityksen mukainen ja ympäristövastuullinen toiminta, kulttuurimaiseman hoito sekä monimuotoisuuden vaaliminen. 53

54 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava hoitaa rakennuttamisprosessiin liittyviä asioita. Hänen on osattava suunnitella rakennustoimintaansa pitkäjänteisesti ja on osattava käyttää tarvittavia asiantuntijoita apunaan. Opiskelijan on osattava hakea rakentamisessa tarvittavia ohjeita ja lupia. Hänen on osattava laatia rakennusaikataulu siten, että tuleva tuotanto käynnistyy ajallaan. Opiskelijan on osattava toimia rakennustyön työnantajana työsopimusten mukaisesti. Hänen on osattava huolehtia maaseudun pienimuotoisen rakennuskohteen työmaajärjestelyistä ja materiaalihankinnoista. Hänen on osattava työskennellä rakentajan perustyövälineillä. Opiskelijan on osattava laatia asemapiirros rakennettavalle rakennukselle, jolloin hänen on tiedettävä piha-alueiden perustamisen perusteet kuten oleskelu- ja tuotantopihan ja näiden liikenteen toteuttamiseen vaikuttavat tekijät. tilalla tapahtuvassa rakennusprosessissa toimiminen. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava hakea tietoa maaseudun elinkeinoelämän rakenteesta paikallisesti hyödyntää kasvutekijöitä viljelyssä ja metsänhoidossa käsitellä eläimiä ohjattuna arvioida rehujen käyttökelpoisuutta tehdä traktorin ajolähtötarkastus käyttää traktoria ja perävaunua siivota työympäristönsä ja lajitella jätteet huolehtia työturvallisuudestaan hälyttää apua tapaturmatilanteessa toimia tutussa ryhmässä ottaa vastuu annetuista töistä vertailla yritysmuotojen eroja hakea neuvontaa pienen yrityksen perustamiseen ja rahoittamiseen alan pienen yrityksen verotuksen ja kirjanpidon pääperiaatteet muodostaa liikeidea ryhmässä lukea pienen yrityksen kannattavuuslaskelmia ohjattuna selvittää omaisuudesta aiheutuvat kustannukset ohjattuna käyttää tietotekniikkaa maatalousalan tiedonhankintaan ja viestintään toimia ympäristövastuullisesti arvioida oman rakennetun pihapiirin toimivuutta ja rakennusten kuntoa hakea asiantuntija-apua rakennuttamisprosessiin käyttää rakentajan perustyövälineitä. 54

55 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA 3.2.B Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA MAATILATALOUDEN YLEISTAIDOT, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava suunnitella ja tehdä kasvinviljelytöitä. Hänen on osattava ottaa maanäytteet ja tunnistaa maalajit. Hänen on osattava tulkita viljavuusanalyysituloksia ja laskea tarvittava kylvösiemen- ja lannoitemäärä. Hänen on osattava käyttää kalkitusta maanparannukseen. Hänen on osattava käyttää lannoitteita ja karjanlantaa. Hänen on osattava tehdä muokkaus-, kylvö-, kasvinsuojelu-, korjuu- ja varastointitöitä taloudellisesti ja ympäristö huomioon ottaen. Hänen on osattava tehdä tarvittavat viljelymuistiinpanot. Hänen on osattava arvioida työnsä vaikutukset tuotteen laatuun. Hänen on osattava ottaa työssään huomioon turvallisuusnäkökohdat ja ympäristö. kasvinviljelytöiden tekeminen. Opiskelijan on osattava tehdä päivittäiset kotieläinten hoitotyöt turvallisesti. Hänen on osattava ottaa rehunäytteet ja arvioida rehun käyttökelpoisuutta aistinvaraisesti. Hänen on osattava ruokkia eläimet rehunjakolistan mukaan ja tiedettävä eri rehujen rehuarvo ja käyttökelpoisuus eri eläimille. Hänen on osattava huolehtia eläinten päivittäisestä puhtaanapidosta ja tuotantoympäristön siisteydestä sekä tuotteiden hygieenisestä laadusta. Hänen on osattava seurata eläinten käyttäytymistä niin, että osaa järjestää eläinten hoidon lisääntymiskierron edellyttämällä tavalla. Hänen on osattava tunnistaa sairas eläin. Hänen on osattava tehdä eläinten hoidosta tehtävät päivittäiset kirjaukset. Hänen on osattava huolehtia kotieläintilojen tarttuvien tautien ennaltaehkäisystä. Hänen on osattava toimia ympäristövastuullisesti. kotieläinten päivittäisten hoitotöiden tekeminen. Opiskelijan on osattava käyttää metsänhoitosuunnitelmaa suunnitellessaan metsänhoito- ja uudistustöitä. Hänen on osattava tehdä metsien uudistamis- ja taimikonhoitotöitä, joten hänen on tunnettava tärkeimmät puulajimme ominaisuuksineen ja tiedettävä kasvupaikkaluokituksen perusteet. Hänen on osattava käyttää ja huoltaa moottori- ja raivaus- 55

56 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI sahaa turvallisesti. Hänen on osattava hoitaa maaseutumaisemaa metsänhoito- ja raivaustyön avulla. Hänen on osattava toimia ympäristövastuullisesti. metsien uudistaminen ja hoito. Opiskelijan on osattava käyttää ja huoltaa maatilan töissä alueellisesti merkittäviä koneita, laitteita ja työvälineitä turvallisesti ja ympäristövastuullisesti. Hänen on osattava kytkeä eri työkoneita traktoriin ja tehdä tarvittavia säätöjä. Opiskelijan on osattava käyttää turvallisesti tavallisimpia metallityövälineitä. Hänen on osattava havaita ja ennakoida erilaisten teknisten laitteiden korjaustarpeita, jolloin hänen on tunnettava yleisimmät maatalouskaluston materiaalit. Hänen on osattava tehdä tavallisimpia korjaushitsauksia. Hänen on osattava käyttää suojavälineitä. Hänen on osattava arvioida omaa työtään ja työmenetelmiään sekä tarvittaessa muuttaa työtapojaan. traktorin ja työkoneiden sekä metallityövälineiden turvallinen ja ympäristön huomioiva käyttö maatilan töissä. Hänen on osattava tehdä maatilan tavallisimpia rakennusten huolto- ja korjaustöitä. Hänen on osattava käyttää oikein tärkeimpiä rakennusmateriaaleja. Hänen on osattava käyttää tärkeimpiä käsityökaluja ja koneita turvallisesti, ympäristön huomioiden ja taloudellisesti. rakennustöiden tekeminen. Arviointi, tyydyttävä taso ( T1 ) Opiskelijan on osattava huolehtia työympäristönsä siisteydestä ottaa vastuu annetuista töistä tehdä kasvinviljelytöitä ohjeiden mukaan tehdä kotieläinten päivittäisiä hoitotöitä ohjeiden mukaan ruokkia eläimet rehunjakolistan mukaan tunnistaa sairas eläin tehdä ohjattuna metsien uudistamis- ja taimikonhoitotöitä käyttää traktoria ja maataloustyökoneita ohjeiden mukaan ja turvallisesti 56

57 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA tehdä perushitsauksia turvallisesti käyttää turvallisesti yleisimpiä metallityövälineitä käyttää rakentajan käsityövälineitä turvallisesti tunnistaa tavallisimpia rakennusmateriaaleja ja käyttää niitä ohjeiden mukaan PELTOKASVIEN VILJELY, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava viljellä alueellisesti tärkeimpiä peltokasveja ja siksi tunnistettava ne siemeninä, versoina ja kukintavaiheessa. Hänen on osattava hyödyntää kasvinvuorottelun mahdollisuuksia ja suunnitella viljelykierto. Opiskelijan on osattava hyödyntää kasvinjalostustoiminnan ja siementuotannon mahdollisuuksia. Hänen on osattava suunnitella kasvien ravinnetarpeiden mukainen lannoitus viljavuustutkimusta hyväksikäyttäen ja ottaa huomioon taloudelliset ja ympäristönäkökohdat. Hänen on osattava käyttää tietotekniikkaa viljelyn suunnittelussa ja seurannassa. Hänen on osattava muokata, kylvää ja istuttaa sekä vaikuttaa kasvituotteiden laatuun niiden kasvuaikana. Hänen on osattava arvioida kasvinsuojelun tarpeellisuutta, joten hänen on osattava tunnistaa alueellisesti tärkeimmät rikkakasvit, kasvitaudit ja tuholaiset. Hänen on osattava tehdä tarvittavat kasvinsuojelutyöt ja muut kasvukauden aikaiset työt oikea-aikaisesti, turvallisesti ja ympäristövastuullisesti. Opiskelijan on osattava tehdä sadonkorjuutyöt oikeaan aikaan ja tuotteen laadun varmistaen. Hänen on osattava varastoida kasvinviljelytuotteet. Hänen on osattava seurata viljelyn laatujärjestelmää ja siihen kirjatun tuotteen laatutavoitteen toteutumista ja raportoida poikkeamista. kasvinviljelyn suunnittelu ja kasvinviljelytöiden tekeminen. Opiskelijan on osattava käyttää tärkeimpiä peltokasvien viljelykoneita ympäristön ja työturvallisuuden huomioiden. Hänen on osattava säilyttää koneet oikein. Hänen on osattava tehdä päivittäiset huoltotoimenpiteet. Hänen on osattava havaita koneiden ja laitteiden viat. kasvinviljelykoneiden käyttö ja päivittäishuolto. Opiskelijan on osattava korjata ja pitää kunnossa kasvinviljelyrakennuksia, joten hänen on tunnettava tärkeimmät kasvinviljelyyn liittyvät 57

58 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI rakennustyypit, niiden suunnitteluperusteet sekä rakenteet. Hänen on osattava arvioida niiden rakennus- ja huoltokustannuksia ja huolehtia niistä osana koko tilan tuotantoketjua ja laatujärjestelmää. kasvinviljelyrakennusten korjaus ja kunnossapito. Opiskelijan on osattava markkinoida satoa ja tehdä tarjouspyyntöjä hankinnoista, joten hänen on osattava selvittää, miten kasvinviljelytuotteiden hinta muodostuu. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Opiskelijan on osattava arvioida tuotannon kannattavuutta katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmin sekä tehdä perusteltuja valintoja viljelyn suunnittelussa. Opiskelijan on osattava arvioida koneiden, laitteiden ja rakennusten uudistamistarvetta ja tehdä tarvittavia investointi- ja rahoituslaskelmia. Hänen on osattava arvioida kasvinviljelytilan maksuvalmiuden vaihtelua vuoden aikajaksossa. Opiskelijan on osattava tehdä tarvittavat viljelymuistiinpanot ja hakemukset peltoviljelyn valvonta- ja tukijärjestelmien edellyttämällä tavalla. Hänen on osattava kirjata laatujärjestelmän vaatimat asiat. kasvinviljelyn kannattavuuden seuranta ja tuotannon kirjanpito. Arviointi, tyydyttävä taso(t1): Opiskelijan on osattava tehdä kasvinviljelytöitä viljelysuunnitelman mukaan alkuohjauksen saatuaan toimia ympäristötukijärjestelmän edellyttämällä tavalla noudattaa työturvallisuutta kasvinviljelytöissä ottaa huomioon ympäristö kasvinviljelytöissä käyttää kasvinviljelykoneita ohjauksen alaisena arvioida koneiden käyttökuntoisuutta pitää kunnossa työympäristöänsä ja kasvinviljelyyn liittyviä rakennuksia toimia kustannustietoisesti ohjattuna laatia kasvinviljelyn kannattavuuslaskelmia tehdä kasvinviljelyn töitä tärkeimpien tukijärjestelmien mukaisesti tehdä laatutyön edellyttämät kirjaukset kasvinviljelyssä. 58

59 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA MAATALOUSKONEIDEN KÄYTTÖ, HUOLTO JA KORJAUS, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava tuotteistaa ja markkinoida maatiloille tai muille maaseudun asukkaille näiden tarvitsemia koneenkorjaus-, työkoneenvalmistus- tai koneurakointipalveluja. Opiskelijan on osattava tarjota palveluja, jotka liittyvät maataloustuotannon työ- ja koneketjuihin tai niiden yhteiskäyttömahdollisuuksiin. Hänen on osattava arvioida työsaavutuksia ja käyttökustannuksia, hinnoitella palveluja ja tehdä tarjouksia niiden suorittamisesta. Hänen on osattava laskea kyseisen palvelun tuottamisen kannattavuutta. Hänen on osattava arvioida koneiden ja laitteiden uudistamistarvetta sekä tehdä tarvittavia investointi- ja rahoituslaskelmia. Hänen on osattava tehdä toiminnasta laadunseurannan edellyttämät dokumentoinnit. Hänen on osattava seurata yrityksen maksuvalmiutta. Hänen on osattava käyttää tietotekniikkaa toimintansa suunnittelussa ja seurannassa. Opiskelijan on osattava toimia maatalouskonekaupan asiakaspalvelutehtävissä. maatalousalan konepalveluiden tarjoaminen. Opiskelijan on osattava käyttää ja säätää maatalouskoneita ja laitteita, joten hänen on tiedettävä niiden rakenteet ja käyttöominaisuudet. Opiskelijan on osattava huoltaa ja korjata koneita taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristöä kuormittamatta. maatilatalouden koneiden ja laitteiden käyttö, huolto ja korjaus. Opiskelijan on osattava valita käyttötarkoitukseen sopiva moottori, jolloin hänen on osattava vertailla maataloustyökoneissa ja traktoreissa käytettäviä moottoreiden rakenteita ja ominaisuuksia. Opiskelijan on osattava arvioida moottoreiden ja niihin liittyvien järjestelmien korjaustarvetta sekä tehdä huoltoja ja peruskorjauksia suunnitelmallisesti. Hänen on osattava huolehtia syntyvistä jätteistä. Opiskelijan on osattava käyttää tarvittavia työvälineitä ja osattava hankkia varaosia. Opiskelijan on osattava arvioida työmenetelmiään ja pystyttävä tarvittaessa muuttamaan työtapojaan. moottoreiden huolto ja korjaus maatalouden koneissa ja laitteissa. 59

60 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava käyttää ja säätää maataloustyökoneissa käytettäviä voimansiirtolaitteita turvallisesti. Opiskelijan on osattava arvioida traktoreiden voimansiirtojärjestelmiä ja niiden korjaustarvetta siten, että hän osaa huoltaa ja korjata niitä kustannustietoisesti ja ympäristövastuullisesti tai hakea asiantuntija-apua tarvittaessa. Hänen on osattava käyttää työssään perus- ja erikoistyövälineitä. voimansiirron käyttö, toiminnan tuntemus ja kunnossapito maatilatalouden koneissa ja laitteissa. Opiskelijan on osattava käyttää maatalouskoneiden ja traktoreiden hydrauliikkajärjestelmiä turvallisesti, jolloin hänen on tunnettava niiden toimintaa ja osattava hydrauliikan perusteet. Hänen on osattava lukea hydrauliikkajärjestelmien piirroskaavioita. Opiskelijan on osattava toimintahäiriöiden ja mittauksien perusteella arvioida järjestelmien korjaustarvetta ja huoltaa ja korjata hydrauliikkajärjestelmiä turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristövastuullisesti. hydrauliikan turvallinen käyttö ja kunnossapito maatilatalouden koneissa ja laitteissa. Opiskelijan on osattava huoltaa ja korjata matalajännitteisten maatalouskoneissa ja traktoreissa käytettävien sähkölaitteiden rakenteita ja ohjaavia järjestelmiä turvallisesti ja taloudellisesti. Hänen on osattava mitata niiden toimintaa korjauksia varten, jolloin hänen on osattava sähkötekniikan perusteet. maatalouden matalajännitelaitteiden toiminnan mittaus ja kunnossapito. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava toimia turvamääräysten mukaan ja ympäristövastuullisesti arvioida ohjattuna omaa työtään ja työmenetelmiään huolehtia työympäristönsä siisteydestä käyttää maatalouskoneketjuja turvallisesti toimia kustannustietoisesti ohjattuna hinnoitella palveluita ja tuotteita tehdä maatalouskoneiden säädöt ja huollot ohjekirjan mukaan 60

61 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA tehdä tavallisimpia maatalouskoneiden korjauksia tehdä moottorien määräaikaishuolto ohjekirjan mukaan käyttää ja huoltaa voimansiirtojärjestelmiä ohjekirjan mukaan käyttää ja huoltaa hydrauliikkajärjestelmiä turvallisesti ohjekirjan mukaan huoltaa tavallisimpia sähkölaitteita ohjekirjan mukaan tehdä perusmittauksia MAATALOUDEN METALLITYÖT, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava tuotteistaa ja markkinoida maatiloille ja maaseutuyrityksille näiden tarvitsemia koneenkorjaus-, valmistus- tai metallitekniikan palveluja. Hänen on osattava hinnoitella kyseisiä palveluja ja tehdä tarjouksia niiden suorittamisesta. Hänen on osattava laskea kyseisen palvelun tuottamisen kustannuksia ja toimia kustannustietoisesti. Opiskelijan on osattava tehdä toiminnasta laadunseurannan edellyttämät kirjaukset ja toimia tuotantoryhmän jäsenenä. metallitekniikan palveluiden tuotteistaminen ja markkinointi maaseudulla. Opiskelijan on osattava tehdä maatalouskoneiden ja laitteiden korjauksissa, asennuksissa ja rakentamisessa tarvittavia metallitöitä ja siksi hänen on tunnettava maatalouskoneissa yleisesti käytettävät metallit ja muovit sekä niiden korroosion estäminen. Opiskelijan on osattava käyttää metalleja käyttötarkoituksen mukaan, jolloin hänen on osattava arvioida niiden lämpökäsittelyn vaikutuksia. Opiskelijan on osattava hitsata maatalouskoneissa käytettäviä metalleja. Hänen on osattava suunnitella ja valmistaa hitsausliitokset kohteen mukaan. Hänen on osattava valita, käyttää ja huoltaa hitsauskoneita ja -laitteita taloudellisesti ja turvallisesti. Opiskelijan on osattava käyttää ja huoltaa maatalouskoneiden korjauksessa ja valmistuksessa käytettäviä koneita. Opiskelijan on osattava lukea konepiirustuksia. Opiskelijan on osattava piirtää yksinkertaisia metallirakenteita ja koneenosia ja osattava valmistaa niitä piirustustensa mukaan, jolloin hänen on osattava käyttää lujuuslaskennan periaatteita. Opiskelijan on osattava tehdä metalli- ja hitsaustöitä turvallisesti, jolloin hänen on osattava noudattaa tulitöihin ja maatalouskoneiden CEnormeihin liittyviä turvamääräyksiä. Hänen on osattava tehdä töitä talou- 61

62 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI dellisesti ja ympäristövastuullisesti. Opiskelijan on osattava arvioida työmenetelmiään ja kyettävä tarvittaessa niitä muuttamaan. Hänen on osattava soveltaa metallityötaitoja maatalouden tuotantotoiminnassa tarvittavien välineiden kehittelyyn ja valmistamiseen. metalli- ja hitsaustyöt maatalouskoneiden korjauksessa ja valmistuksessa käytettävien koneiden käyttö ja huolto. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava huolehtia työympäristönsä siisteydestä toimia turvamääräysten mukaan ja ympäristövastuullisesti arvioida omaa työtään ja työmenetelmiään toimia kustannustietoisesti ohjattuna hinnoitella palveluita ja tuotteita tehdä säädöt ja huollot ohjekirjan mukaan tehdä tavallisimpia maatalouskoneiden korjauksia tehdä tavallisimpia hitsaustöitä eri aineilla tehdä tavallisimpia lujuuslaskennan tehtäviä tehdä tavallisimpia metallirakenteita ja koneistustöitä lukea konepiirustuksia tulityökortin edellyttämä osaaminen YMPÄRISTÖPALVELUIDEN TUOTTAMINEN, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava tuotteistaa ja markkinoida maatiloille ja muille maaseudun asukkaille näiden tarvitsemia ympäristöpalveluja, kuten lannanlevitysurakointia, kasvinsuojelutöiden kokonaisvaltaista urakointia ja suojakaistojen tai laitumien hoitoa tai jätteiden käsittelyn sekä teiden ja rakennusten kunnossapidon palveluja. Hänen on osattava hinnoitella ympäristöpalveluja ja tehdä tarjouksia niiden suorittamisesta. Hänen on osattava laskea ja arvioida kyseisen palvelun tuottamisen kannattavuutta. Hänen on osattava arvioida investoinnin kannattavuutta ja hankkia tarvittavaa rahoitusta. Hänen on osattava seurata yrityksen maksuvalmiutta. Hänen on osattava tehdä toiminnasta laadunseurannan edellyttämät dokumentoinnit. 62 ympäristöpalveluiden tuotteistaminen.

63 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava valita tilan ja ympäristön kannalta paras lannan talteenotto- ja levitystekniikka ja toteuttaa työ käytännössä. Opiskelijan on osattava tehdä kompostiauma, minimoida kompostoinnin ympäristöhaitat ja hoitaa kompostikenttää. Hänen on osattava käyttää eri kompostointimenetelmiä. Hänen on osattava ottaa lanta- ja kompostinäytteet ja tulkita analyysituloksia. Opiskelijan on osattava hyödyntää tarkennettua lannoitusta ja laskea lannoituksen ravinnetase. Hänen on osattava käyttää hyväksi tietotekniikkaa suunnittelussa ja seurannassa. Opiskelijan on osattava huomioida viljelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa maan kasvukunnon vaikutukset ravinteiden hyväksikäyttöön. Opiskelijan on osattava hoitaa kesannot, suojakaistat ja pientareet suunnitelmien mukaisesti, nopeasti ja taloudellisesti. Opiskelijan on osattava järjestää säilörehun puristenesteen talteenotto. Opiskelijan on osattava käyttää kasvintuhoojien ennaltaehkäiseviä ja mekaanisia torjuntakeinoja sekä osattava arvioida kasvinsuojelutarve ja toteuttaa kasvinsuojelutyöt. peltokasvien viljely ympäristöä säästävästi. Opiskelijan on osattava järjestää jätehuolto ja toimiva jätepiste maatilalla. Hänen on osattava erotella maatilan jätelajitteet Hänen on osattava hyödyntää paikalliset jätteenkäsittely- ja kierrätysmahdollisuudet. Opiskelijan on osattava minimoida tilan keskeisimmät ympäristöriskit (polttoöljy ym.), osattava erotella ongelmajätteet ja osattava hoitaa ne jatkokäsittelyyn. Opiskelijan on osattava järjestää maitohuoneen ja asuinrakennuksen jätevesien käsittely. Hänen on osattava ottaa vesinäyte ja tulkita analyysitulos. maaseudun jätteiden käsittely. Opiskelijan on osattava tehdä ja tulkita kotieläintilojen olosuhdemittauksia. Opiskelijan on osattava järjestää kotieläinten laidunnus, ulkoiluttaminen ja jaloittelu. Opiskelijan on osattava rakentaa jaloittelutarha suunnitelmien ja määräysten mukaisesti. tuotanto-olosuhteiden ja eläinten hyvinvoinnin järjestäminen. Opiskelijan on osattava perustaa toimiva ja siisti tilakeskusympäristö suunnitelmien mukaisesti ja ylläpitää ja kunnostaa sitä. Hänen on osattava ottaa huomioon tilakeskusympäristö ja viljelymaisema maaseudun keskeisenä imagotekijänä. Opiskelijan on osattava toimia luonnon moni- 63

64 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI muotoisuutta säilyttäen, jolloin hänen tulee tiedostaa maanviljelyn merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Hänen on osattava perustaa ja hoitaa eri biotooppeja, kuten esim. suojavyöhykkeitä, perinnebiotooppeja sekä metsä- ja riistalaitumia suunnitelmien mukaisesti, jolloin hänen tulee osata tunnistaa ne sekä eri biotooppien keskeiset eliöryhmät ja -lajit. Opiskelijan on osattava hoitaa laidunnus erityyppisillä luonnonlaitumilla, jolloin hänen tulee ottaa huomioon eri kotieläinlajien merkitys luonnon- ja maisemanhoitajina. Hänen on osattava tehdä järvien kunnostustoimenpiteitä. maisemanhoito. Opiskelijan on osattava seurata ja tulkita maatalouden ympäristöohjelmaa. Opiskelijan on osattava valita ympäristöohjelman erityisympäristötukijärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista tilalle sopivat vaihtoehdot, teettää suunnitelmat sekä tulkita ja toteuttaa niitä. Opiskelijan on osattava tulkita käytössä olevia ympäristömittareita ja kehittää tilan toimintaa mittareiden avulla (esim. ravinnetaseet). ympäristöohjelman seuraaminen ja toteuttaminen ja ympäristövaikutusten mittaaminen. Arviointi, tyydyttävä (T1): 64 Opiskelijan on osattava tarjota maaseudun ympäristöpalveluja tutulle kohderyhmälle toimia kustannustietoisesti ohjattuna laatia toiminnan kannattavuuslaskelmia ohjattuna hinnoitella palveluja käsitellä lantaa määräysten mukaisesti kompostoida jonkin menetelmän mukaan ottaa lanta- ja kompostinäytteitä ohjeiden mukaan hoitaa kesantoa, suojakaistoja ja pientareita ohjeiden mukaan toteuttaa tarkennettua lannoitusta toimia ruiskuttajana säädösten mukaan käsitellä maaseudun jätteitä ohjeiden mukaan laiduntaa kotieläimiä hoitaa ja järjestää tutun maatilan piha-alueita tehdä maisemanhoitotöitä ohjeiden mukaan ohjattuna tehdä järvien kunnostustoimenpiteitä seurata maatalouden ympäristöohjelmaa ja hakea asiantuntija-apua ympäristöongelmissa.

65 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA KOTIELÄINTEN HOITO, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava käsitellä eläimiä eläinsuojelulain ja eettisten periaatteiden ja eri kotieläinten lajikohtaisten vaatimusten mukaisesti. Opiskelijan on osattava hoitaa eri kotieläimiä niiden tuotantovaiheen mukaan kustannustietoisesti, jolloin hänen on tunnettava eri kotieläinten lisääntymiskierto. Hänen on osattava avustaa synnytyksessä ja vastasyntyneiden eläinten hoidossa. Hänen on osattava käyttää rehuarvojärjestelmää ja laskea sen avulla taloudellinen, tuotantovaiheen mukainen ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittava ruokinta. Hänen on osattava tulkita ruokintasuunnitelmaa. Opiskelijan on osattava hyödyntää tietotekniikkaa kotieläintuotannon töissä. Opiskelijan on osattava tunnistaa terve ja sairas eläin. Hänen on osattava antaa ensiapua turvallisesti ja on osattava arvioida, milloin on turvauduttava eläinlääkärin apuun. Hänen on osattava tunnistaa kotieläinten tavallisimpien sairauksien oireet ja syyt, siten että hän osaa ennaltaehkäistä sairauksien syntyä. Opiskelijan on osattava hoitaa kuljetettavia eläimiä oikein ja torjua tarttuvien tautien leviämistä. eläimen ruokinta ja kasvatus sekä terveydestä huolehtiminen. Opiskelijan on osattava käyttää tärkeimpiä eri kotieläinten hoidossa tarvittavia koneita ja laitteita ympäristöystävällisesti ja turvallisesti. Hänen on osattava tehdä päivittäiset koneiden ja laitteiden huoltotoimenpiteet. Hänen on osattava arvioida koneiden ja laitteiden käyttökuntoisuutta ja huollon tarvetta. kotieläintalouden koneiden ja laitteiden käyttö ja päivittäishuolto. Opiskelijan on osattava aistinvaraisesti arvioida kotieläinrakennuksen olosuhteita eläinten hyvinvoinnin kannalta ja työympäristönä. Opiskelijan on osattava käyttää ja pitää kunnossa ilmanvaihdon ja valaistuksen järjestelmiä, jolloin hänen on tunnettava niiden toteuttamisen perusratkaisut ja mitoitus. Opiskelijan on osattava korjata ja pitää kunnossa kotieläinrakennuksia rakennusten jatkuvalla hoidolla edistää kestävää kehitystä. Opiskelijan on osattava valita sopivia materiaaleja, rakenteita ja työtapoja sekä tilaratkaisuja kotieläinrakennukseen ottaen huomioon niiden 65

66 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI vaikutukset tuotantorakennuksen toteuttamiseen ja eri kotieläinten hoitotyön tuotantoympäristölle asettamiin vaatimuksiin. Hänen on osattava laskea ja arvioida rakentamisen vaikutuksia kotieläintilan kokonaistalouteen pitkällä aikavälillä. rakennusten korjaus ja kunnossapito kotieläintuotannossa. Opiskelijan on osattava hyödyntää kotieläinjalostuksen mahdollisuuksia ja keinoja tuotannon suunnittelussa. Hänen on osattava arvioida kotieläinten jalostuksellista käyttöarvoa rakenteen ja tuotanto-ominaisuuksien perusteella. Opiskelijan on osattava toimia eri kotieläinten tuotannontarkkailun mukaan ja hyödyntää sitä toiminnan suunnittelussa ja kannattavuuden arvioinnissa. Hänen on osattava kirjata tarvittavat muistiinpanot toiminnastaan ja täyttää tukihakemukset ja muut tarvittavat asiakirjat. Opiskelijan on osattava käyttää tietotekniikkaa kotieläintuotannon suunnittelussa ja seurannassa. Opiskelijan on osattava toimia kustannustietoisesti, jolloin hänen tulee tietää eri tuotteiden laatuun ja hinnanmuodostukseen vaikuttavat tekijät. Hänen on osattava markkinoida tuotteitaan ja tehdä tarjouspyyntöjä hankinnoistaan. Opiskelijan on osattava tehdä katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmia kotieläintuotannosta sekä arvioida toiminnan kannattavuutta niiden avulla. Opiskelijan on osattava arvioida koneiden, laitteiden ja rakennusten uudistamistarvetta ja tehdä tarvittavia investointi- ja rahoituslaskelmia. Hänen on osattava ennakoida kotieläintilan maksuvalmiuden vaihtelua. Opiskelijan on osattava toimia elintarviketuotannon hygieniavaatimusten edellyttämällä tavalla. Hänen on osattava seurata tuotannon laatua ja ympäristövaikutuksia. Hänen on osattava tehdä laatujärjestelmän vaatimat dokumentoinnit. Hänen on osattava toimia osana kotieläintuotteiden laatuketjua tuottajalta kuluttajalle. Hänen on osattava seurata alansa kehitystä ja tutkimusta sekä toimia yhteistyössä muiden alalla toimivien kanssa. tuotannon suunnittelu, kannattavuuden seuranta ja tuotannon kirjanpito. 66

67 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä taso(t1): Opiskelijan on osattava käsitellä ja hoitaa eläimiä eettisesti kaikissa tuotantovaiheissa ohjeiden mukaan toteuttaa ruokintasuunnitelmaa ohjeiden mukaan tunnistaa sairauden oireet ja osattava kutsua eläinlääkäri ennaltaehkäistä sairauksia ja niiden tarttumista käyttää tavallisimpia kotieläinten hoidossa tarvittavia koneita ja laitteita pitää huolta tuotantoympäristöstä eri eläinten vaatimusten mukaan aistinvaraisesti arvioida kotieläintilojen olosuhteita ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa rakennuksen toimivuus oman työn kannalta tehdä kotieläinrakennusten pienimuotoisia kunnossapitotöitä ja havaita korjaustarpeita sekä tiedottaa niistä tilata seminologi jalostussuunnitelman mukaan tehdä elintarviketuotannon valvonnan ja laatutyön vaatimia muistiinpanoja toimia kustannustietoisesti ohjattuna laatia kotieläintuotannon kannattavuuslaskelmia kotieläintuotannon tukijärjestelmien ja tuotannontarkkailun tärkeimpiä vaikutuksia käytännön työntekoon MAATALOUSTUOTTEIDEN JATKOJALOSTAMINEN, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava suunnitella jatkojalostustiloja ja valita oikeita pintamateriaaleja maataloustuotteiden jatkojalostukseen liittyvien rakennusten hygieniamääräysten mukaan. Opiskelijan on osattava työskennellä järjestelmällisesti ja hygieenisesti työturvallisuusohjeita noudattaen työyhteisön jäsenenä. Hänen on osattava huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja noudattaa siitä annettuja ohjeita. Opiskelijan on osattava havaita ja ratkaista yrityksessä esiintyviä hygieniaongelmia, minkä takia hänen on oltava selvillä mikrobitoimintaan liittyvistä haitoista ja vaaroista. Hänen on osattava valita yrityksen tiloille, koneille ja laitteille sopivia puhdistusaineita ja -menetelmiä ja tehdä puhtaanapitotyöt sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan on osattava työskennellä tuotteiden valmistamisen vaatimissa olosuhteissa (kylmä, kuuma tai muuten poikkeava), jolloin hänen on osattava työskennellä ergonomisesti ja toimia vastuullisesti oman työkyvyn ja terveyden ylläpitämisessä. 67

68 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI hygieeninen ja turvallinen työskentely ja työkyvyn ylläpitäminen. Opiskelijan on osattava käsitellä tuotteiden raaka-aineita biologisesti elävänä, ympäristölle herkkinä materiaaleina. Hänen on osattava käyttää mikrobeja hyväksi elintarviketuotteiden valmistuksessa. Hänen on osattava käsitellä ja varastoida elintarvikkeita niiden laadun heikkenemättä. Hänen on osattava seurata aistinvaraisesti raaka-aineiden ja tuotteiden laatua. Hänen on osattava tehdä tai teettää omavalvontasuunnitelma, suorittaa sen vaatimat mittaukset, havainnot ja kirjaukset sekä toimia sen ohjeiden mukaan. Opiskelijan on osattava toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti esimerkiksi pakkausmateriaalien valinnassa ja logistiikan toteuttamisessa. Hänen on osattava käsitellä ja lajitella yrityksessä syntyvät jätteet. elintarvikkeiden käsittely ja säilytys niiden laadun heikentymättä ja aistinvarainen laadun seuranta sekä laadukas, omavalvontasuunnitelman ja kestävän kehityksen mukainen toiminta. Opiskelijan on osattava käsitellä tuottamiaan raaka-aineita, valmistaa niistä elintarvikkeita sekä suunnitella ja tehdä tuotekehittelyä. Hänen on osattava ottaa huomioon raaka-aineensa ja tuotteensa ravitsemuksellinen laatu ja turvallisuus elintarvikkeena. Hänen on osattava pakata tuottamansa elintarvikkeet ja valita mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavat pakkaus- ja muut materiaalit. raaka-aineen käsittely, elintarvikkeiden valmistus ja tuotekehitys omista raaka-aineista ja tuotteiden pakkaaminen. Opiskelijan on osattava työskennellä itsenäisesti yrittäjänä ja ryhmän jäsenenä. Hänen on osattava suunnitella omaa ja yrityksen toimintaa ja toimia joustavasti ja täsmällisesti yhteistyö- ja asiakaspalvelutilanteissa. Hänen on osattava ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti ja osattava käyttää alan ammattisanastoa. Hänen on osattava käyttää tietotekniikkaa toimintansa suunnittelussa ja seurannassa. Hänen on osattava markkinoida ja hinnoitella tuotteensa. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Hänen on osattava laatia katetuotto- ja tuotantokustannuslaskelmia toiminnasta. Hänen on osattava toimia elintarvikelainsäädännön ja tuoteturvallisuussäädösten pohjalta laadittujen ohjeiden sekä työlainsäädännön mukaan. Hänen on osattava noudattaa elintarvike- 68

69 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA alan eettisiä periaatteita. Hänen on osattava omalla käyttäytymisellään ja toiminnallaan viestittää kuluttajalle toiminnan luetettavuudesta. yrittäjänä toimiminen, tuotannon suunnittelu, markkinointi, kustannusrakenne ja tietoinen toiminta sekä säädösten mukainen ja eettinen toiminta. Arviointi, tyydyttävä taso(t1) Opiskelijan on osattava noudattaa hygienia- ja työturvallisuusohjeita noudattaa työlainsäädäntöä huolehtia henkilökohtaisesta hygieniastaan ja noudattaa siitä annettuja ohjeita käsitellä ja säilyttää ohjeiden mukaan raaka-aineita noudattaa omavalvontaa ja muita yrityskohtaisia ohjeita käsitellä ja lajitella jätteet valmistaa ohjeiden mukaan elintarvikkeita tuottamistaan raaka-aineista toimia tutussa ryhmässä ohjattuna laatia toiminnan kannattavuuslaskelmia ja hinnoitella tuotteita työskennellä kustannustietoisesti toimia rehellisesti elintarvikealan periaatteiden mukaisesti MAASEUTUMATKAILUYRITTÄMINEN, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava muodostaa matkailuun liittyviä liikeideoita ja käyttää ja vaalia suomalaisen maaseudun, maaseutukulttuurin ja luonnon arvoja niissä. Opiskelijan on osattava hahmottaa kotimaisten ja tärkeimpien ulkomaalaisten asiakkaittensa matkailullisia tarpeita. Hänen on osattava seurata alalla tapahtuvia muutoksia ja osattava kehittää valmiuksia vastata alansa tarpeisiin. Hänen on osattava käyttää tärkeimpiä alalla vaadittavia koneita, laitteita ja tietotekniikkaa. Hänen on osattava kommunikoida ammatillisissa perusasioissa ainakin yhdellä vieraalla kielellä. liikeideoiden muodostaminen, koneiden, laitteiden ja tietotekniikan käyttö, vieraskielinen kommunikointi. 69

70 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava perustaa maaseutumatkailuyritys ja laatia perustamisasiakirjat. Hänen on osattava vertailla eri yritysmuotoja ja tehdä perusteltuja valintoja maaseutumatkailuyrityksen yritysmuodoksi. Hänen on osattava hankkia lisää tietoa alaa koskevasta lainsäädännöstä. Hänen on osattava laatia laskelmia toiminnan kannattavuudesta ja hinnoitella palveluja. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Hänen on osattava maaseutumatkailuyrityksen budjetin laadinnan perusteet sekä tehdä kirjanpitoon ja yrityksen laatujärjestelmään liittyviä kirjauksia. Hänen on osattava toimia yrittäjän vastuun, velvollisuuksien ja oikeuksien mukaisesti. Hänen on osattava hyödyntää tietotekniikkaa alan toiminnassa. maaseutumatkailuyrityksen perustaminen. Opiskelijan on osattava laatia markkinointisuunnitelma maaseutumatkailuyritykselle, jolloin hänen on osattava toimia pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti pienen yrityksen markkinointisuunnitelmaa toteutettaessa. Hänen on osattava etsiä ja käyttää maaseutumatkailulle sopivia paikallisia ja alueellisia markkinointikanavia sekä tehdä markkinointiyhteistyötä. Opiskelijan on osattava sekä solmia että ylläpitää asiakassuhteita, jolloin hänen on toiminnassaan osattava ottaa huomioon matkailijan/ lomailijan käyttäytyminen. Hänen on osattava käyttää asiakasrekisteriä ja varausjärjestelmää. matkailumarkkinointi. Opiskelijan on osattava toimia itsenäisesti maaseutumatkailuyrityksen majoitustehtävissä. Opiskelijan on osattava toimia majoitukseen liittyvän asiakkaan ja palvelun tuottajan välisissä vuorovaikutustilanteissa, jolloin hänen on tunnettava majoitus- ja muiden tilojen tila- ja tasovaatimuksia. Hänen on osattava toimia palveluhenkisesti. Opiskelijan on osattava pitää ympäristö siistinä noudattaen kestävän kehityksen periaatteita, jolloin hänen on tiedettävä, että maatilan yhteydessä harjoitettava majoitustoiminta käsittää koko ympäristön rakennuksineen ja pihapiireineen. Hänen on osattava puhdistaa ja huoltaa tavallisimmat pintamateriaalit ja tekstiilit. majoitusasiakkaan palveleminen ja viihtyisyydestä huolehtiminen. 70

71 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava suunnitella ja toteuttaa ryhmän jäsenenä yrityskohtaisia ja eri tapahtumien mukaisia ateriapalveluja. Hänen on osattava soveltaa ruokailua olennaisena osana matkailupalvelun kokonaiselämystä ja siksi hänen on osattava hyödyntää suomalaisen ruokakulttuurin yleisiä piirteitä sekä alueellisia erikoispiirteitä. Opiskelijan on osattava käyttää ruuanvalmistuskoneita ja -laitteita kotikeittiössä ja ruuanvalmistusmenetelmiä maasto-olosuhteissa. Hänen on osattava ottaa huomioon asiakkaiden tavallisimmat ruokavaliot, siten että hän osaa käyttää oikein ruuan raaka-aineita niissä. Opiskelijan on osattava toimia ruokailuun liittyvissä tarjoilutilanteissa, jolloin hänen on ymmärrettävä ruokailutilanteen merkitys osana kokonaiselämystä. Opiskelijan on osattava toimia työssään alaan liittyvän elintarvike- ja hygieniasäädösten sekä omavalvonta-järjestelmän mukaan. ruokailupalvelujen toteuttaminen. Opiskelijan on osattava käyttää oman ympäristönsä ja alueen vahvuuksiin kuuluvia ohjelmapalveluja maaseutumatkailun tuotekehittelyssä, kuten metsä-, metsästys-, kalastus-, patikointi-, kanootti-, kulttuuri-, perinne- sekä moottorikelkkamatkailuohjelmapalveluja. Hänen on osattava arvioida yhteistyömahdollisuuksia lähiympäristön matkailuyrittäjien ja tapahtumien järjestäjien kanssa. Opiskelijan on osattava yhdistää erilaisia ohjelmapalveluja tuotteeksi, hinnoitella niitä sekä etsiä tuotteelle sopivia markkinointikanavia. Opiskelijan on osattava ennaltaehkäistä vaaratilanteiden syntyä, joten hänen on tunnettava sekä itseensä että asiakkaan turvallisuuteen liittyvät riskitekijät. alueen ohjelmapalvelujen rakentaminen tuotteiksi. Arviointi, tyydyttävä taso(t1) Opiskelijan on osattava etsiä toiminta-alueensa matkailullisia vetovoimatekijöitä toimia kustannustietoisesti ohjattuna hinnoitella palveluja toimia asiakaspalvelutilanteessa etsiä maaseutumatkailuun liittyvä paikallinen ja alueellinen markkinointikanava tehdä tavallisempia majoituspalveluihin liittyviä töitä toimia ympäristövastuullisesti 71

72 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI tehdä majoitustoimintaan ja ympäristöön liittyviä siisteydenhoitotöitä toimia ohjattuna tavoitteiden mukaisesti eri olosuhteissa järjestettävissä ruokailutilanteissa noudattaa omavalvontaa sekä muita elintarvike- ja hygieniasäädöksiä toimia tutussa ryhmässä ohjattuna muodostaa yksilöllisestä ohjelmapalvelusta matkailutuote PALVELUYRITTÄMINEN, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava tuotteistaa erityisosaamisensa, jolloin hänen on tunnettava maaseudun elinkeinorakennetta ja sen antamia mahdollisuuksia. Hänen on osattava laatia liiketoimintasuunnitelma liikeidean pohjalta ja hakea sille rahoitusta. Hänen on osattava toimia yrityksen toiminta-ajatuksen ja liikeidean mukaan. Opiskelijan on osattava laskea omalla alallaan toimintaympäristön muutoksen vaikutusta investoinnin kannattavuuteen ja yrityksen maksuvalmiuteen. Hänen on osattava määrittää yrityksen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Hänen on osattava tulkita tuottavuutta, kannattavuutta ja rahoitusta kuvaavia perusraportteja, kuten tuloslaskelmaa ja tasetta, sekä erilaisia tunnuslukuja. Hänen on osattava laskea eri tuotantotapojen kannattavuutta siten että hän pystyy vertailemaan niitä. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Hänen on osattava hinnoitella tuotteensa ja tehdä taloussuunnitelma. Hänen on osattava käyttää tietotekniikkaa toimintansa suunnitteluun ja seurantaan. Opiskelijan on osattava täyttää veroilmoitus ja tiedettävä yritysverotuksen pääpiirteet. Hänen on osattava hakea tietoa yritystoimintaan liittyvästä työ- ja kuluttajalainsäädännöstä ja osattava toimia säädösten mukaisesti. erityisosaamisen tuotteistaminen, liiketoimintasuunnitelman laatiminen, yrityksen kannattavuuden määrittäminen ja kustannustietoinen toiminta. Opiskelijan on osattava laatia toiminnalleen laatukäsikirja. Hänen on osattava markkinoida yritystään, jolloin hänen on tunnettava kilpailun mekanismi ja tiedettävä yleisimmät markkinoinnin kilpailutekijät. Hän on osattava käyttää tavallisimpia yritystoimintaan liittyviä asiakirjoja ja toimia niiden edellyttämällä tavalla. Opiskelijan on osattava toimia yrityksessä asiakaslähtöisesti. 72

73 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Opiskelijan on osattava palvella palveluhenkisesti, aktiivisesti ja vastuuntuntoisesti erilaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä. Hänen on osattava huolehtia asiakkaidensa turvallisuudesta. Hän on osattava toimia yrityksen laatuvaatimusten mukaisesti sekä arvioida ja kehittää palvelua ja yritystä saadun palautteen perusteella. yrityksen laadukas toiminta, markkinointi ja asiakaspalvelu. Opiskelijan on osattava työskennellä yhteistyössä muiden maaseudun palveluyritysten, eri toimialojen ja keskeisten toimijoiden sekä viranomaistahojen kanssa. Hänen on osattava toimia verkostoituneessa työympäristössä. Hänen on osattava käyttää sähköisen viestinnän välineitä, esimerkiksi käyttää verkkokauppaa markkinoinnin välineenä. Hänen on osattava hakea tietoa maaseudun hanketoiminnan mahdollisuuksista ja hänen on osattava hyödyntää hankkeita alueensa ja oman toimintansa kehittämisessä. Hänen on osattava toimia ammattiinsa liittyvissä vuorovaikutustilanteissa myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä sekä tehdä yhteistyötä eri maista ja kulttuureista tulevien kanssa. verkostoituneessa elinkeinossa ja yrityksessä toimiminen. Arviointi, tyydyttävä taso(t1) Opiskelijan on osattava tuotteistaa erityisosaamistaan ohjattuna käyttää hyväkseen yritysneuvontapalveluja toimia itselleen tutussa yrityksessä liikeidean mukaisesti toimia kustannustietoisesti ohjattuna laatia kannattavuuslaskelmia toimia yrityksen laatukäsikirjan mukaisesti noudattaa kuluttajasuojasäädöksiä tavanomaisissa asiakaspalvelutilanteissa selviytyä tutuista palvelutilanteista myös toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä. 73

74 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI ERIKOISTUNUT KASVINVILJELY/ERIKOISKASVIRYHMÄ, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava tehdä kasvinviljelytyöt valitun erikoiskasviryhmän (esimerkiksi rehuntuotanto, non food -tuotanto, juurikasvien tuotanto ja puutarhakasvien peltoviljely, mauste- ja lääkekasvien viljely) eri viljelymenetelmiä käyttäen. Tällöin hänen on tiedettävä alueella viljeltävien kasvien tuotantomahdollisuudet ja valitun kasviryhmän kasvuun ja sadonmuodostukseen vaikuttavat tekijät. Hänen on osattava varastoida satoa eri menetelmin. Opiskelijan on osattava viljellä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Hänen on osattava hyödyntää tietotekniikkaa alan töissä. erikoiskasvien tuottaminen. Opiskelijan on osattava käyttää kyseisten kasvien viljelyssä tarvittavia koneita ja laitteita sekä tehdä niiden päivittäiset huoltotoimenpiteet. Opiskelijan on osattava suunnitella tärkeimmät erikoistuneen kasvintuotannon koneellistaminen ottamalla huomioon tärkeimmät erikoiskasvien viljelykoneketjut, tehdystä työstä aiheutuneet kustannukset ja työstä saadut tulokset. Hänen on osattava vertailla oman koneen hankinnan kannattavuutta yhteiskäyttöön ja rahtityön käyttöön verrattuna. erikoiskasvien koneketjujen taloudellinen käyttö. Opiskelijan on osattava seurata alansa kehitystä ja pyrittävä tuotantonsa parantamiseen omien kykyjensä kehittämisen ja yhteistyön avulla. Hänen on osattava markkinoida ja käyttää tuotannonalan ja sadon markkinointikanavia. Hänen on osattava toimia viljelyä ohjaavien säädösten edellyttämällä tavalla. Opiskelijan on osattava laskea ja arvioida tuotannon kannattavuutta laskelmin, jolloin opiskelijan on osattava tuotteiden hinnanmuodostus ja kasvinviljelyn tulonmuodostus. Hänen on osattava tehdä laatujärjestelmän vaatimat dokumentoinnit ja käyttää laatujärjestelmän tuottamia tietoja tilansa kehittämisessä. erikoiskasvien kustannustietoinen markkinointi. 74

75 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava arvioida erikoiskasvien paikallisia viljelymahdollisuuksia tehdä kyseisen kasvin viljelytyöt ohjeiden mukaan tehdä viljelysuunnitelma valitsemalleen kasville ohjeen mukaan noudattaa työturvallisuutta käyttää kasvinviljelykoneita turvallisesti ohjeiden mukaan arvioida koneiden käyttökuntoisuutta toimia kustannustietoisesti toimia ympäristövastuullisesti arvioida ohjattuna sadon arvoa seurata viljelyä ohjaavia määräyksiä toimia kasvinviljelyssä laatuvaatimusten mukaisesti ohjattuna laatia kyseisen kasvin tuotannon kannattavuuslaskelmia noudattaa kasvinviljelyn tukijärjestelmien edellyttämiä määräyksiä LUONNONMUKAISTEN TUOTTEIDEN TUOTTAMINEN, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava markkinoida luomutuotteita eri kanavia käyttäen ja on osattava hinnoitella niitä. Hänen on osattava arvioida luomutuotannon kannattavuutta ja laskea tuotantokustannuksia. Opiskelijan on osattava hankkia lisää tietoa luomutuotannosta ja alan tutkimuksesta. Hänen on osattava merkitä luomutuote. luomutuotteiden markkinointi. Opiskelijan on osattava tehdä kasvinviljelytöitä luonnonmukaisen tuotannon periaatteiden mukaisesti. Hänen on osattava tutkia ja seurata maan kasvukuntoa ja viljavuutta esimerkiksi lapiodiagnoosin avulla. Hänen on osattava huolehtia maan kasvukunnosta ja kasvien ravitsemuksesta viljelykierron, viherlannoituksen ja eloperäisten lannoitusaineiden avulla. Opiskelijan on osattava hankkia tietoa eri kasvilajien ja lajikkeiden sopivuudesta luonnonmukaiseen tuotantoon. Hänen on osattava tehdä luonnonmukaiset muokkaus-, kasvustonhoito-, sadonkorjuu- ja sadon käsittelytyöt ympäristöystävällisesti, turvallisesti ja kustannustietoisesti. Hänen on osattava käyttää teknologiaa ja tietotekniikkaa apuna viljelyssä. Hänen on osattava tehdä tarvittavat viljelymuistiinpanot ja luonnonmukaisen tuotannon valvontaan sekä laatujärjestelmään liittyvät doku- 75

76 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI mentoinnit. Opiskelijan on osattava suunnitella tilan luomutuotantoa markkinalähtöisesti ja huolehtia tuotannon ravinnetasapainosta. maan kasvukunnon tutkiminen ja seuranta ja luonnonmukainen viljely. Opiskelijan on osattava hoitaa kotieläimiä lajinmukaisesti. Hänen on osattava tyydyttää kotieläinten lajinmukaiset tarpeet, jolloin hänen on tunnettava kotieläinten luontaiset käyttäytymis- ja ravinnonsaantitavat. Opiskelijan on osattava huolehtia eläinaineksen sopivuudesta luonnonmukaiseen tuotantoon. Hänen on osattava ruokinnalla ja hoidolla ennaltaehkäistä kotieläinten sairauksia. Opiskelijan on osattava suunnitella kotieläinrakennusten toimintaa, jolloin on osattava ottaa huomioon kotieläinten ja tuotantoehtojen vaatimukset. Opiskelijan on osattava pitää rakennuksia kunnossa, valita sopivat rakennusmateriaalit ja käyttää niitä. kotieläinten lajinmukainen hoito ja luonnonmukaisen tuotantoympäristön suunnittelu ja sen toteuttaminen. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava merkitä luomutuote ohjattuna hinnoitella luomutuotteita ohjattuna laskea luomutuotannon kannattavuuslaskelmia toimia kustannustietoisesti arvioida ryhmässä mitä kuluttaja odottaa luomutuotteelta arvioida maan elinvoimaisuutta ohjeiden mukaan ylläpitää tuotannon ravinnetasapainoa ohjeiden mukaan tehdä luonnonmukaisia viljelytoimenpiteitä toimia luomutuotannon tuotantoehtojen mukaan hoitaa ja käsitellä kotieläimiä lajinmukaisesti ohjeiden mukaan ruokkia kotieläimiä lajinmukaisesti ohjeiden mukaan toimia kotieläinten luonnonmukaisessa ympäristössä käyttää luonnonmukaisia rakennusmateriaaleja ohjeiden mukaan. 76

77 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ERIKOISTUNUT KOTIELÄINTUOTANTO/TUOTANTOSUUNTA, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava määrittää kotieläintuotannon alueellinen merkitys ja valitun (esimerkiksi maidontuotanto, naudanlihantuotanto, sikatalous, lammastalous, siipikarjatalous, mehiläistenhoito ja tarhaeläintenhoito) tuotantosuunnan painoarvo alueella. Opiskelijan on osattava hoitaa ja ruokkia tuotantosuuntansa eläimiä kaikissa lisääntymiskierron vaiheissa. Opiskelijan on osattava hoitaa tuotantoympäristö, niin että se toteuttaa valitun kotieläinlajin anatomian, fysiologian ja käyttäytymisen asettamat tarpeet. Opiskelijan on osattava hoitaa eläimiä ja suunnitella tuotanto sairauksia ennaltaehkäisevästi, jolloin hänen on tunnettava eläinlajin yleisimmät, vaarallisimmat ja taloudellisesti merkittävimmät sairaudet. valitun kotieläinlajin hoito. Opiskelijan on osattava käyttää ja huoltaa tuotantosuuntansa koneita ja laitteita turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Hänen on osattava hyödyntää tietotekniikkaa työssään sekä hankkia lisää tietoa uuden kotieläinteknologian ja automaation mahdollisuuksista. Opiskelijan on osattava suunnitella kotieläintuotantonsa koneellistamista, jolloin hänen on tiedettävä alan tärkeimmät koneketjut sekä osattava määrittää niiden työsaavutukset ja käyttökustannukset. Hänen on osattava verrata oman koneen hankinnan kannattavuutta yhteiskäyttöön ja rahtityön käyttöön laskelmin. kotieläintuotannon koneiden ja laitteiden turvallinen ja ympäristövastuullinen ja kannattava käyttö. Opiskelijan on osattava hakea tietoa ja seurata kyseisen tuotannonalan kehitystä ja yhteistyömahdollisuuksia tuotantoketjun eri osapuolien välillä. Hänen on osattava laskea ja arvioida tuotantonsa kannattavuutta laskelmin ja seurata tukiehtojen täyttymistä. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Opiskelijan on osattava määrittää tuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Opiskelijan on osattava ruokkia kotieläimiä laatutavoitteiden mukaisesti, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon ruokinnan vaikutukset kotieläintuotteiden laatuun. Hänen on osattava ehkäistä kotieläintuotteiden laatuun vaikuttavia sairauksia. Hänen on osattava tehdä laatu- 77

78 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI järjestelmän vaatimat dokumentoinnit ja käyttää laatujärjestelmän tuottamia tietoja toiminnan kehittämiseen. Hänen on osattava toimia osana kotieläintuotteiden laatuketjua tuottajalta kuluttajalle. erikoistuneen kotieläintuotannon suunnittelu kannattavaksi. Arviointi, tyydyttävä taso(t1) Opiskelijan on osattava toimia eläinlajin ympäristövaatimusten mukaisesti hoitaa ja ruokkia eläintä kaikissa tuotantovaiheissa ohjeiden mukaan tunnistaa tavallisimpien sairauksien oireet ja antaa ensiapu käyttää eläimen hoidossa tarvittavia koneita turvallisesti alkuohjauksen saatuaan toimia kustannustietoisesti arvioida ryhmässä tuotannon ympäristövaikutuksia ohjattuna tehdä kannattavuuslaskelmia seurata tuotannonalan kehitystä tehdä kotieläintöitä tilan laatujärjestelmän edellyttämällä tavalla PIENELÄINTEN HOITO, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava hoitaa, käsitellä ja kasvattaa lemmikkieläimiä Suomen ja EU:n keskeisten eläinsuojelusäännösten mukaan. Hänen on osattava järjestää eläinten pito-olosuhteet ja ympäristö, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon tavallisimpien seura- ja harrastuseläinlajien ja -rotujen erityispiirteet, käyttäytyminen ja ympäristövaatimukset. Opiskelijan on osattava rakentaa eläinten hoidossa tarvittavia tiloja ja rakenteita. Hänen on osattava arvioida, miten olemassa olevia tiloja voidaan muuttaa lemmikkieläinten hoitoon sopiviksi. Hänen on osattava käyttää ja huoltaa eläinten hoidossa tarvittavia koneita ja laitteita. Opiskelijan on osattava käsitellä, ruokkia ja perushoitaa eläimiä turvallisesti ja ympäristövastuullisesti. Hänen on osattava hoitaa eläimiä lisääntymiseen liittyvissä asioissa. Hänen on osattava tunnistaa terve ja sairas eläin ja tarvittaessa osattava antaa ensiapua. Hänen on osattava tunnistaa tärkeimpien lajien yleisimpien sairauksien oireet. Hänen on osattava arvioida, milloin tarvitaan eläinlääkäriapua. Hänen on osattava suunnitella toimintansa eläinten terveydenhuoltoa ja hyvinvointia edistävästi. 78

79 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA eläinten lajinmukainen hoito. Opiskelijan on osattava arvioida toiminnan kannattavuutta katetuottoja tuotantokustannuslaskelmin sekä tehdä perusteltuja valintoja toiminnan suunnittelussa. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Opiskelijan on osattava arvioida tuotantoon tarvittavien koneiden, laitteiden ja rakennusten uudistamistarvetta ja tehdä tarvittavia investointi- ja rahoituslaskelmia. Opiskelijan on osattava arvioida toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Opiskelijan on osattava dokumentoida toimintaansa laadunseurannan edellyttämällä tavalla. toiminnan taloudellinen suunnittelu. Opiskelijan on osattava palvella asiakkaita ja ottaa huomioon rakentavasti eläinten omistajien vaatimukset ja toivomukset niiden hoidossa. Opiskelijan on osattava käyttää keskeistä ammattisanastoa. Hänen on osattava hyödyntää tietotekniikkaa alan töissä. asiakaspalvelu ja tietotekniikan hyödyntäminen. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava toimia ympäristövastuullisesti ja huolehtia työympäristönsä hygieniasta noudattaa työturvallisuusohjeita tunnistaa yleisimmät seura- ja lemmikkieläinlajit ja -rodut hoitaa terveitä seura- ja lemmikkieläimiä ohjeiden mukaan toimia eläinlajin ympäristövaatimusten mukaan arvioida eläimen terveydentila tunnistaa eläinten yleisimmät sairaudet, niiden syyt ja antaa ensiapua ohjattuna laskea tuotannon kannattavuutta laskelmin toimia asiakaspalvelun vaatimusten mukaan. 79

80 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI HEVOSTEN HOITO, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava käsitellä, hoitaa ja ruokkia erilaisia hevosia ja varsoja sekä sisä- että laidunruokinnassa, jolloin hänen on otettava huomioon hevosen anatomia ja fysiologia sekä lajinomainen käyttäytyminen. Hänen on osattava tunnistaa terve ja sairas hevonen ja tarvittaessa kutsua eläinlääkäri sekä antaa ensiapua tavallisimmissa sairaustapauksissa. Hänen on osattava tehdä tallityöt työturvallisuutta noudattaen ja ympäristövastuullisesti ja toimia osana työyhteisöä. hevosen käsittely ja hoito sekä tallihygieniasta huolehtiminen. Opiskelijan on osattava tehdä tallin kunnossapitotöitä. Hänen on osattava arvioida rehujen, kuivikkeiden ja talli-ilman laatu ja toimia niiden suhteen tilanteen vaatimalla tavalla. Hänen on osattava tarhata erilaiset hevoset ja pystyttävä liikuttamaan ajaen tai ratsain rauhallista, opetettua hevosta. hevosen talliympäristöstä ja liikunnasta huolehtiminen. Opiskelijan on osattava arvioida toiminnan kannattavuutta katetuottoja tuotantokustannuslaskelmin sekä tehdä perusteltuja valintoja toiminnan suunnittelussa. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Opiskelijan on osattava arvioida koneiden, laitteiden ja rakennusten uudistamistarvetta ja tehdä tarvittavia investointi- ja rahoituslaskelmia. Opiskelijan on osattava arvioida toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Opiskelijan on osattava dokumentoida toimintaansa laadunseurannan edellyttämällä tavalla. Hänen on osattava hyödyntää tietotekniikkaa alan töissä. toiminnan taloudellinen suunnittelu. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava hoitaa rauhallisia, ongelmattomia hevosia ohjeiden mukaan tehdä tallin päivittäisiä töitä noudattaa työturvallisuusohjeita toimia ympäristövastuullisesti 80

81 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA tarhata erilaisia hevosia toimia kustannustietoisesti ohjattuna laskea toiminnan kannattavuutta laskelmin MAATILAN METSIEN HYÖDYNTÄMINEN, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava suunnitella ja tehdä tilan metsien hoitoon ja hakkuuseen liittyviä töitä tilakohtaisen metsäsuunnitelman mukaan taloudellisesti ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Opiskelijan on osattava valita metsän uudistamisen kannalta kohteeseen sopiva ja taloudellinen metsän uudistamistapa. Hänen on osattava seurata metsien terveyttä ja torjua tärkeimpiä metsätuhoja. Hänen on osattava parantaa metsien kasvukuntoa. Hänen on osattava käyttää tärkeimpiä puutavaran ja metsikön mittaus- ja arviointimenetelmiä. Hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Hänen on osattava tehdä puunkorjuu- ja metsänhoitotöitä turvallisesti sopivia työmenetelmiä ja -välineitä käyttäen ja osattava muuttaa työmenetelmiään tarpeen mukaan. Hänen on osattava tehdä työvälineiden käyttökunnostus ja huolto. puunkorjuu- ja metsänhoitotöiden tekeminen metsäsuunnitelman mukaan turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristövastuullisesti. Opiskelijan on osattava toimia puukauppatilanteessa ja osattava verrata puukauppatapojen kannattavuutta laskelmin. Hänen on osattava käyttää metsätaloudessa toimivien organisaatioiden asiantuntemusta tarvittaessa. Hänen on osattava käyttää omia vaikutusmahdollisuuksiaan yhteistyössä muiden metsänomistajien kanssa, jolloin hänen on oltava selvillä metsäverotuksen, metsälainsäädännön ja -sertifioinnin vaikutuksista yksityismetsätalouden harjoittamiseen. Hänen on osattava hyödyntää tietotekniikkaa alan töissä. puukauppatilanteessa toimiminen sekä yksityismetsänomistajien ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutussuhteen hyödyntäminen. Opiskelijan on osattava järjestää rahoitusta metsänhoitotoimiin. Opiskelijan on osattava arvioida metsätalouden kannattavuutta ja merkitystä maatilayrityksen kokonaistalouteen laskelmin, jolloin hänen on tiedettävä puun alueellisesti merkittävimmät hyödyntämismahdollisuudet ja 81

82 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI osattava käyttää puuta ja hakkuutähteitä esimerkiksi tilan energianlähteenä. Hänen on osattava toimia sekä metsäluonnon monimuotoisuutta että taloudellista monikäyttöä edistäen. Hänen on osattava toimia metsästykseen liittyvien sopimuskäytäntöjen ja jokamiehen oikeuksien mukaisesti. Hänen on osattava toimia metsien maisema-arvoja kunnioittaen ja ymmärrettävä etenkin metsän reuna-alueiden hoidon merkitys viereisen pellon viljelyyn tai tien käyttöön ja kunnossapitoon. metsän mahdollisuuksien kannattava hyödyntäminen maatilayrityksen osana. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava tulkita metsäsuunnitelmaa ohjattuna käyttää tärkeimpiä puun ja metsän mittaus- ja arviointimenetelmiä ohjeiden mukaan tehdä metsänhoitotöitä ohjeiden mukaan käyttää moottori- ja raivaussahaa ohjattuna tunnistaa viallinen/turvamääräysten vastainen työväline ja olla käyttämättä sitä huolehtia työturvallisuudesta metsätöissä toimia kustannustietoisesti toimia ja hakea asiantuntija-apua puukauppatilanteessa hankkia tietoa yksityismetsätaloutta säätelevistä määräyksistä ohjattuna laskea metsänhoidon kannattavuuslaskelmia perustella metsien hoidon merkitystä osana maisemanhoitoa ja maaseutuympäristöä toimia ympäristövastuullisesti RAKENTAMINEN MAATILALLA, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava käyttää tärkeimpiä rakennustyössä tarvittavia käsityövälineitä ja koneita turvallisesti ja tuottavasti. Hänen on osattava huolehtia rakennustyömaan järjestelyistä ja työturvallisuudesta ja toimia tiimin jäsenenä. Opiskelijan on osattava lukea piirustuksia ja noudattaa muita rakennussuunnitelmia. Hänen on osattava tehdä tarjouspyyntöjä hankinnoissa ja laskea kustannusarvio pienelle rakennushankkeelle. Hänen on osattava hyödyntää tietotekniikkaa alan töissä. Hänen on osat- 82

83 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA tava ottaa huomioon rakennuksen toimintaympäristö ja maisema-arvot suunnittelussa. Hänen on osattava hankkia tietoa alaa koskevista määräyksistä ja rahoitusmahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Opiskelijan on osattava käyttää oikein tärkeimpiä runko- ja pintamateriaaleja, erityisesti puuta ja betonia niiden ominaisuudet huomioon ottaen. Opiskelijan on osattava rakentaa alueellisesti tärkeimpiä maatilan rakenteita ja valita kohteeseen sopivat materiaalit ja työtavat. Opiskelijan on osattava tehdä kosteiden tilojen rakenteita, jolloin hänen on osattava kosteuden- ja lämmöneristyksen toimintaperiaatteet. tavallisimpien rakennustöiden tekeminen suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan on osattava käyttää tavallisia työvälineitä ja koneita turvallisesti lukea piirustuksia pääpiirustustasolla tehdä yksinkertaisia puu- ja betonirakenteita ryhmän jäsenenä noudattaa työympäristö- ja työturvallisuusohjeita toimia kustannustietoisesti ohjattuna laskea rakentamiskustannuksia toimia ympäristövastuullisesti AUTOMAATION HYÖDYNTÄMINEN MAATALOUDESSA, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava hankkia tietoa maatalouden laiteautomaation mahdollisuuksista. Hänen on osattava suunnitella alan tuotantotoiminnan automatisointia ja neuvotella yhteistyömahdollisuuksista sen toteuttamiseksi. Hänen on osattava soveltaa tietotekniikkaa maatalouden eri osa-alueilla tuotantotoiminnan automatisointiin (esimerkiksi paikantamistekniikan käyttö täsmäviljelyssä tai ruokinta-automaateissa). Hänen on osattava hankkia lähtötietoja tuotantotoiminnasta ja ohjelmoida laitteita niiden mukaan. Opiskelijan on osattava testata laitteita sekä paikantaa toimintahäiriöitä ja arvioida niiden vaikeusaste. Hänen on osattava säätää ja huoltaa laitteita valmistajan asettamien takuuehtojen mukaisesti. Hänen on osattava korjata takuun sallimat korjaukset ja käyttää asiantuntijaapua korjauksessa tarvittaessa. 83

84 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava laskea automaation vaikutus tuotteiden tuotantokustannuksiin ja toiminnan kannattavuuteen. Hänen on osattava toimia turvallisesti, kustannustietoisesti ja ympäristövastuullisesti. Opiskelijan on osattava arvioida työmenetelmiään ja pystyttävä tarvittaessa muuttamaan työtapojaan. automaation käyttö ja hallinta maatalouden koneissa ja laitteissa. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava hyödyntää automaatiolaitteita itselleen tutun tuotantosuunnan tarpeisiin testata automaatiolaitteita ohjeiden mukaan tehdä käyttäjän huollot ohjeiden mukaan noudattaa työturvallisuusohjeita toimia kustannustietoisesti ohjattuna laskea tuotantokustannuslaskelmia toimia ympäristövastuullisesti TUOTANTOTEKNOLOGIAN HYÖDYNTÄMINEN, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava käyttää ja säätää valitsemansa suuntautumisen tuotantotoiminnassa tarvittavia koneita ja laitteita, jolloin hänen on otettava huomioon niiden rakenteet ja käyttöominaisuudet. Opiskelijan on osattava suunnitella ja helpottaa tuotannon toteuttamista suuntautumiseensa liittyvien työ- ja koneketjujen avulla. Opiskelija on osattava hankkia tietoa tuotannonalansa teknologisesta kehityksestä ja seurata sitä. Hänen on osattava arvioida työsaavutuksia ja kustannuksia. Hänen on osattava arvioida koneiden ja laitteiden uudistamistarvetta sekä tehdä tarvittavia investointi- ja rahoituslaskelmia. Hänen on osattava hyödyntää koneiden yhteiskäyttömuotoja ja mahdollisuuksia koneurakointiin. Opiskelijan on osattava huoltaa ja korjata suuntautumisensa koneita taloudellisesti, turvallisesti ja ympäristövastuullisesti. Opiskelijan on osattava arvioida työmenetelmiään ja pystyttävä tarvittaessa muuttamaan työtapojaan. tuotantosuunnan mukaisen tekniikan käyttö ja hyödyntäminen. 84

85 MAATILATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava käyttää tutun tuotantosuunnan tärkeimpiä koneita ja laitteita turvallisesti toimia kustannustietoisesti ohjattuna tehdä tuotantokustannuslaskelmia tehdä töitä maatalouskoneketjussa ohjeiden mukaan tehdä tuotantomuotonsa koneiden säätöjä ja huoltoja ohjekirjan mukaan tehdä tavallisimpia maatalouskoneiden korjauksia ohjattuna toimia ympäristövastuullisesti. HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA HEVOSTALOUS, 30 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava työskennellä erilaisten hevosten kanssa ja ylläpitää hevosille terveellistä tuotantoympäristöä, jolloin hänen on otettava huomioon hevosen anatomia ja fysiologia sekä lajinomaisen käyttäytymisen perusteet. Hänen on osattava käsitellä, hoitaa ja ruokkia erilaisia hevosia sisä- ja laidunruokinnassa. Hänen on osattava erottaa terve ja sairas hevonen, antaa ensiapua ja tarvittaessa kutsua eläinlääkäriä. Hänen on osattava arvioida hevosen kengitystarve kavionhoidon periaatteiden mukaan. Hänen on osattava tehdä tallityöt työturvallisuutta ja ympäristösäädöksiä noudattaen. Hän on osattava arvioida rehujen, kuivikkeiden ja talli-ilman laatu ja pystyttävä toimimaan niiden suhteen hevoskohtaisesti tilanteen vaatimalla tavalla. Hänen on osattava arvioida kriittisesti omaa osaamistaan niin, että hän tietää milloin tarvitsee ammattiapua ja mistä sitä saa. Opiskelijan on osattava käyttää ja huoltaa tallin yleisimpiä koneita ja laitteita. Hänen on osattava tehdä korjaustöitä tallissa ja ulkoalueilla. Hänen on osattava itsenäisesti ylläpitää tallin sisä- ja ulkotilojen siisteyttä ja viihtyisyyttä. hevosten käsittely, hoito ja ruokinta sekä talliympäristöstä huolehtiminen. 85

86 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava arvioida alan tulevia näkymiä, joten hänen on osattava seurata hevosalan tuotantomuotoja ja elinkeinoja sekä niiden merkitystä suomalaisessa ja kansainvälisessä hevostaloudessa. Tällöin hänen on osattava toimia kustannustietoisesti ja osattava tehdä hevostalousyrityksen kannattavuutta selvittäviä laskelmia sekä vuosibudjetteja. Hänen on osattava hyödyntää tietotekniikkaa talliyrityksen kirjanpidossa ja tallihallinnossa. Opiskelijan on osattava käyttää suomalaisen hevostalousorganisaation tarjoamia palveluja ja hänen on osattava pääpiirteittäin suomalaisen hevostalouden kehityshistoria. hevostalouden tuotantomuotojen arviointi ja kannattava toiminta. Opiskelijan on osattava valmistaa hevoset näyttelykuntoon ja esittää ne näyttelyssä tai myyntitilanteessa sekä arvioida hevosyksilön jalostuksellista arvoa. Siksi hänen on osattava tunnistaa maassamme esiintyvät hevosrodut ja tiedettävä niiden käyttömuodot. Hänen on osattava toimia suomalaisen hevosjalostuksen organisaation toimintaperiaatteiden mukaan sekä osattava tunnistaa hevosyksilö. Hänen on osattava käsitellä ja hoitaa siitostammoja, -oriita ja varsoja. Opiskelijan on osattava hoitaa erilaiset urheiluhevoset niin, että pystyy ylläpitämään niiden kuntoa ja suorituskykyä sekä kotona että matkoilla annettujen ohjeiden mukaan. Opiskelijan on tiedettävä hevosurheilun eri lajit Suomessa ja muualla. Opiskelijan on osattava toimia hevoskilpailuissa ja tapahtumissa Suomessa kulloinkin voimassa olevien kilpailusääntöjen sekä hevostapahtumien järjestämisrutiinien mukaan. Hänen on osattava toimia yhteistyössä muun tallihenkilökunnan ja asiakkaitten kanssa sekä kotitallissa että matkoilla. Opiskelijan on osattava huoltaa yleisimmät hevosvarusteet ja -ajovälineet, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon niissä käytettävien materiaalien ominaisuudet. Hänen on osattava käyttää varusteita kustannustietoisesti sekä osattava tehdä varusteisiin tavallisia korjauksia. Hänen on osattava valita varusteet hevosyksilön ja käyttötarkoituksen mukaan. Opiskelijan on osattava valjastaa ja ajaa opetettua ajohevosta sekä osattava toimia avustajana parivaljakkoa ajettaessa. Hänen on osattava valjastaa ravihevonen ja ohjastaa sitä. Hänen on osattava valjastaa hevonen yleisimpien suomalaisten ajovälineitten eteen. Hänen on osattava suitsia ja satuloida ratsuhevonen sekä ratsastaa koulutettua hevosta kentällä ja maastossa kaikissa askellajeissa. Opiskelijan on osattava juoksuttaa opetettua hevosta, joten hänen on osattava käyttää juoksuttamisessa tarvittavia varusteita. 86 hevoskasvatuksen ja -urheilun tehtävissä toimiminen.

87 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava toimia erilaisten hevosten kanssa työnjohtajan valvonnassa toimia suomalaisen hevosjalostuksen organisaation toimintaperiaatteiden mukaan sekä tunnistaa hevosyksilö tunnistaa terve ja sairas hevonen, antaa ensiapua ja tarvittaessa kutsua eläinlääkäri käyttää tallin tavallisimpia teknisiä laitteita toimia kustannustietoisesti ja ympäristövastuullisesti laatia pienimuotoisia kannattavuuslaskelmia hyödyntää alan järjestöjen palveluja esittää tuttu hevonen työnjohtajan valvonnassa käsitellä siitoshevosia ja varsoja ravi- ja ratsastuskilpailusäännöt pääpiirteissään käyttää, huoltaa ja korjata erilaisia hevosvarusteita ohjeiden mukaan ajaa, ratsastaa ja juoksuttaa opetettua hevosta ohjeiden mukaan RATSUHEVOSEN KOULUTTAMINEN, 30 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava oikea perusratsastus. Hänen on osattava toimia hevosenhoitajana eri lajien ratsastuskilpailussa ratsastuskilpailusääntöjen mukaan. Hänen on osattava ratsastaa koulutetulla hevosella kuolaintuella ja eri muodoissa sekä osattava tuntea hevosen vinous ja suoristaa se. Opiskelijan on osattava ratsastaa IIIA-kouluohjelma. Hänen on osattava ratsastaa kokoavia liikkeitä, muun muassa taivutusväistöjä. Opiskelijan on osattava arvioida omaa ratsastustaitoaan ja osattava tehdä koulutussuunnitelma itselleen ja hevoselle. Opiskelijan on osattava ratsastaa esterata tasaisessa rytmissä oikeita teitä noudattaen ja mukautua häiritsemättä hyppyihin. Hänen on osattava säädellä hevosen laukka-askelta ja osattava ratsastaa suhteutettuja välejä. Hänen on osattava verrytellä hevonen esteharjoitusta tai -kilpailua varten. Hänen on osattava arvioida suoritustaan kriittisesti. ratsastus. Opiskelijan on osattava sisäänratsastaa nuori hevonen. Hänen on osattava hyödyntää juoksuttamista hevosen koulutuksessa. Hänen on osattava nuoren hevosen estekoulutus irtohypytyksestä Laatukilpailutasolle. 87

88 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Hänen on osattava arvioida hevosen rakennetta, suorituskykyä, luonnetta ja lahjakkuutta ja näiden vaikutusta koulutuksen etenemiseen. Hänen on osattava arvioida kriittisesti omaa osaamistaan ja hakea apua sitä tarvitessaan. Opiskelijan on osattava osallistua jalostuksen suunnitteluun jalostusohjesääntöjen ja kantakirjauksen periaatteiden mukaan. Hänen on osattava käyttää Suomessa kasvatettavien ratsuhevosrotujen sukulinjoja sekä osattava arvioida hevosen rakennetta ja liikkeitä. nuoren ratsuhevosen kouluttaminen. Opiskelijan on osattava suunnitella ja toteuttaa tallin päivittäistä ja kausittaista toimintaa ja siksi hänen on osattava tehdä ratsutallin työt. Hänen on osattava tehdä hevosten ruokintaan, terveydenhoitoon, lääkintään ja kavionhoitoon kuuluvat tehtävät ja osattava suunnitella ja toteuttaa hevosten terveyden- ja kavionhoidon aikataulussa. Opiskelijan on osattava sovittaa hevosille perusvarusteet, suunnitella varustehankinnat sekä hoitaa varusteet ja huolehtia niiden korjauksesta. Hänen on osattava suunnitella ja budjetoida tallin tulevaa toimintaa, jolloin hänen on osattava toimia kustannustietoisesti. Opiskelijan on osattava ylläpitää ja kehittää tallin ja sen ympäristön viihtyvyyttä ja terveellisyyttä sekä hevosia että ihmisiä ajatellen. Hänen on osattava pitää tallija valmennuskirjaa sekä hoitaa yhteydenpito koulutettavien hevosten omistajiin. Hänen on osattava toimia asiakaslähtöisesti ja markkinoida tallinsa toimintaa. tallin toiminnan suunnittelu, asiakaspalvelu ja markkinointi. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava ratsastaa kaikissa askellajeissa tahdissa ja tasapainossa itsenäisesti, säilyttäen hevosen koulutustaso toimia hevosenhoitajana ratsastuskilpailuissa ratsastaa IIIA-kouluohjelma toteuttaa remonttihevosen koulutussuunnitelmaa ohjaajan valvonnassa ratsastaa este- ja kevyessä istunnassa sekä selviytyä helposta esteradasta verrytellä hevonen kilpailua tai harjoitusta varten annettujen ohjeiden mukaan. juoksuttaa koulutettua hevosta 88

89 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ratsuvarsojen koulutuksen periaatteet ja avustaa irtohypytyksessä tehdä hevosten terveyden- ja kavionhoidon suunnitelma hoitaa tallin varustehuolinta toimia kustannustietoisesti raportoida hevosenomistajille RAVIHEVOSEN VALMENTAMINEN JA KILPAILUTTAMINEN, 30 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava valmentaa ravihevosta niin, että sen suoritustaso säilyy ja edelleen kehittyy. Hänen on osattava opettaa varsat ajolle. Hänen on osattava toimia itsenäisesti kilpailevan ravihevosen hoitajana ravikilpailusääntöjen mukaan ja hänen on osattava C-ajolupaan vaadittavat tiedot ja taidot. Opiskelijan on osattava toimia yhteistyössä muun tallihenkilökunnan, hevosenomistajien ja muiden ravitallin sidosryhmien edustajien kanssa. Hänen on osattava kommunikoida ammattiasioissa myös vieraalla kielellä sekä suullisesti että kirjallisesti. kilpailevan ravihevosen hoitaminen ja varsojen opettaminen sekä asiakaslähtöinen toiminta. Opiskelijan on osattava suunnitella ravihevosen valmennusohjelma siten, että hän ottaa huomioon hevosen fysiologisten toimintojen ja suorituskyvyn yhteydet sekä meillä ja muissa raviurheilumaissa käytettävät valmennusmenetelmät, erikoisvarusteet ja apuvälineet sekä niiden käyttötarkoitukset ja -tavat. Hänen on osattava arvioida kriittisesti valmennusohjelman toteutumista sekä hevosen reaktioita ja osattava vaihtaa ja soveltaa valmennustekijöitä tarpeen mukaan. Hänen on osattava suunnitella tallin varustehankinnat sekä ylläpitää varusteitten ja ajovälineitten kuntoa. Hänen on osattava tehdä peruskengitys valmentamilleen hevosille. Hänen on osattava tunnistaa hevostensa jalka- ja kavioongelmat niin, että osaa ajoissa etsiä niihin erikoisapua. Hänen on osattava hyödyntää valmennuksen perinteistä tietoa sekä uutta tutkimustietoa. Opiskelijan on osattava kehittää hevosta, jolloin hänen on osattava seurata ravihevosen kuntoa ja käyttää erilaisia valmennusmenetelmiä ja osattava etsiä lisää tietoa. Hänen on osattava hyödyntää alan tutkimustietoa työssään. Opiskelijan on osattava arvioida hevosyksilön suorituskykyä sekä ravilahjakkuutta, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon 89

90 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI hevosen suorituskykyyn vaikuttavat tekijät, ravihevosten keskeiset sukulinjat sekä jalostus- ja kantakirjaohjesäännöt. Hänen on osattava neuvoa asiakkaita hevosen hankinnassa. ravihevosen valmentaminen. Opiskelijan on osattava suunnitella ja toteuttaa ravitallin päivittäinen ja kausittainen toiminta kustannustietoisesti. Hänen on osattava suunnitella yrityksen rahoitusta, hinnoitella palvelut sekä markkinoida toimintaa. Hänen on osattava ylläpitää ja kehittää tallin sisä- ja ulkotilojen siisteyttä ja viihtyisyyttä. Opiskelijan on osattava suunnitella hevosen valmennus ja kilpailutus yhteistyössä hevosen omistajan, eläinlääkärin ja kengityssepän kanssa. Hänen on osattava hoitaa raportointi ja muu asiakaspalvelu hevosomistajalle. Hänen on osattava hyödyntää alan järjestötoimintaa työssään sekä oman toimintansa kehittämisessä. yrityksen ja tallin kustannustietoinen toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen sekä asiakaspalvelu. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava ajaa valmennettavia hevosia opettaa varsoja yhdessä ohjaajan kanssa toimia hevosenhoitajana ravimatkoilla valmentaa ravihevosta valmennusohjelman mukaan käyttää keskeisimpiä valmennusmenetelmiä ja erikoisvarusteita seurata hevosen kuntoa suunnitella ja toteuttaa tallin työt raportoida hevosenomistajalle. 90

91 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA KENGITYKSEN PERUSTAIDOT, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava vuolla kavio, muotoilla kenkä ja kiinnittää se, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon hevosen jalan anatomia ja fysiologia, erilaiset jalka-asennot, liikkeen ja kaviomuodot, tavallisimpien kaviosairauksien vaikutukset sekä kengittämisen perusteet ja erilaiset kenkätyypit. Hänen on osattava arvioida hevosen jalka-asentoja, jotta hän pystyy ymmärtämään liikevirheiden korjaamisperiaatteet sekä eri kengitysvaihtoehtojen vaikutukset hevosen liikkeisiin ja koordinaatioon. hevosen kengitys. Opiskelijan on osattava toimia pajalla turvallisesti, jolloin hänen on osattava käyttää kengityspajan rakenteita, laitteita, työvälineitä ja materiaaleja. Hänen on osattava käyttää työskennellessään suojavarusteita sekä oikeita työasentoja. Hänen on osattava käsitellä kaikenlaisia hevosia erilaisissa kengitystilanteissa, jolloin hänen on osattava käyttää kengittäjän ja hevosen turvallisuudelle keskeisiä rauhoittamiskeinoja ja apuvälineitä. Hänen on osattava toimia ympäristövastuullisesti. turvallinen työskentely pajalla. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava tunnistaa hevosen jalan osat vuolla kavio ja kiinnittää kenkä tunnistaa yleisimmät kaviosairaudet toimia pajalla työ- ja paloturvallisuutta sekä ympäristösäädöksiä noudattaen. 91

92 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI KENGITTÄMINEN, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava toimia tulityöluvan edellyttämällä tavalla. Hänen on osattava metallin hitsaus ja taonta, kavion ja kengän muotoilu sekä peruskengitys. Opiskelijan on osattava varsan kavioitten vuolu ja kavioasentojen korjaaminen. Hänen on osattava työstää erikoiskenkien valmistukseen ja kavionpaikkaukseen käytettäviä materiaaleja. Hänen on osattava korjata kengityksellä virheellisiä kaviomuotoja ja osattava valmistaa korjaukseen tarvittava kenkä. Hänen on osattava antaa ensiapua tavallisimmissa kaviovammoissa ja tehdä jatkohoidot eläinlääkärin ohjeiden mukaan. kengitystyö ja erityyppisten kengitysten käyttö. Opiskelijan on osattava toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana sekä suunnitella ja markkinoida toimintansa. Hänen on osattava osallistua alan järjestötoimintaan ja hyödyntää sitä omassa toiminnassaan. Hänen on osattava toimia asiakaslähtöisesti ja ympäristövastuullisesti. toiminnan suunnittelu, markkinointi ja asiakaspalvelu. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava kengän ja kavion muotoilu ohjauksen alaisena tunnistaa hevosen ontuma välttää virheellisen kengityksen aiheuttamia riskejä käyttää ohjauksen alaisena erikoiskenkien valmistuksessa ja kavionpaikkauksessa käytettäviä materiaaleja suunnitella toimintaansa toimia asiakaslähtöisesti ja ympäristövastuullisesti. 92

93 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA VARUSTEIDEN VALMISTUKSEN JA KORJAUKSEN PERUSOSAAMINEN, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava huoltaa eri materiaaleista valmistetut varusteet oikeaoppisesti, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon yleisesti hevosvarusteissa käytettävien materiaalien ominaisuudet. Hänen on osattava käsitellä nahkaa oikein. Opiskelijan on osattava ommella käsin ja koneella varusteita. Hänen on osattava käyttää ja huoltaa varustekorjauksen ja -valmistuksen perustyökaluja. Hänen on osattava valmistaa ja korjata perusvarusteita perinteisiä työtapoja noudattaen. Hänen on osattava noudattaa oikeaa ergonomiaa ja turvamääräyksiä työssään. Opiskelijan on osattava toimia kustannustietoisesti ja asiakaspalveluhenkisesti. hevosvarusteiden materiaalien käsittely, perustyökalujen käyttö ja huolto sekä ompelutyö ja perusvarusteiden korjaus ja valmistus. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava huoltaa yleisimmät hevosvarusteet käyttää perustyökaluja huoltaa perustyökalut käsin- ja koneompelua ohjattuna valmistaa ja korjata tavallisimpia perusvarusteita VARUSTEIDEN VALMISTUS JA KORJAUS, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava sovittaa varusteet hevoskohtaisesti, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon hevosen anatomia sekä eri hevosryhmillä käytettävät varusteet, niiden rakenne ja käyttö. Hänen on osattava työstää yleisesti hevosvarusteissa käytettäviä materiaaleja, kuten nahkaa ja puuta. Hänen on osattava käsitellä metallia perustekniikoilla, kuten hitsaus, ja puuntyöstön perusteet, sorvaus sekä yleisimmät kiinnitys- ja pintakäsittelytekniikat. Opiskelijan on osattava käyttää nahkatyön erilaisia perinteisiä ja nykyaikaisia työmenetelmiä korjatessaan ja valmis- 93

94 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI taessaan hevosvarusteita. Hänen on osattava tehdä perushuolto nahkatöissä yleisimmin käytettäville koneille ja laitteille. varusteiden sovitus, ompelutyö, nahkatyökoneiden ja -laitteiden käyttö, varusteiden korjaus ja valmistus. Opiskelijan on osattava hinnoitella työnsä ja tuotteensa sekä budjetoida verstaan toiminta, jolloin hänen on osattava tehdä hevosvarusteiden korjauksen ja valmistamisen perustyöt ja kustannusrakenne. Hänen on osattava suunnitella ja toteuttaa perusvarusteita asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan. Hänen on osattava toimia ympäristösäädökset huomioiden. toiminnan hinnoittelu, budjetointi ja asiakaspalvelu. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava huoltaa ja korjata tavallisimmat varusteet työstää metallia ja puuta ohjeiden mukaan korjata ja valmistaa varusteita määrättyjä menetelmiä käyttäen käyttää nahantyöstökoneita ohjauksen alaisena valmistaa ja korjata perusvarusteita ohjeiden mukaan laskea materiaalimenekki hinnoitella tuote palvella asiakkaita toimia ympäristövastuullisesti METALLI- JA PUUTYÖT, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava tehdä pajatöitä turvallisesti ja ympäristösäädökset huomioiden, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon pajatilojen rakenteet, laitteet ja työvälineet sekä osattava käyttää työssään suojavarusteita ja oikeita työasentoja ja hänen on osattava toimia tulityöluvan edellyttämällä tavalla. Hänen on osattava käsitellä ja työstää ajovälineissä ja muissa hevostalouteen liittyvissä tarvikkeissa yleisesti käytettäviä materiaaleja. Hänen on osattava hitsata erilaisia materiaaleja 94

95 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA sekä sorvata tavallisimpia osia. Hänen on osattava teroittaa ja varsittaa työkalunsa. Hänen on osattava porata, kierteyttää, hioa ja katkaista sekä koneellisesti että käsin sekä tehdä pultti- ja niittiliitoksia. Opiskelijan on osattava käyttää tavallisia puutyökoneita ja -laitteita. Hänen on osattava käyttää yleisiä pintakäsittelyjä ja kiinnitysmenetelmiä. turvallinen pajatyöskentely metallin- ja puunkäsittelykoneiden ja -laitteiden sekä pintakäsittely- ja kiinnitysmenetelmien käyttö. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava käyttää pajatilojen keskeisimpiä laitteita ja työvälineitä käyttää tarpeellisia suojavarusteita toimia ympäristövastuullisesti hitsata helppoja kohteita ohjattuna tehdä metallinkäsittelyn perustöitä käyttää tavallisimpia puutyökoneita ohjauksen alaisena AJOVÄLINEHUOLTO JA -KORJAUS, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava tehdä teräksen lämpökäsittely työkalujen valmistuksessa. Hänen on osattava takoa ja soveltaa taitojaan kulloisenkin käyttötarpeen mukaan. Hänen on osattava käyttää ahjoa ja valmistaa työssään tarvittavat tavallisimmat työkalut, jolloin hänen on osattava tehdä teräksen kuumamuokkausta ja valita oikea teräslaatu. Opiskelijan on osattava lukea ja laatia yksinkertaisia sepäntyössä käytettäviä teknisiä piirroksia. Opiskelijan on osattava laatia tuotteiden esityskuvia ja luonnoksia asiakkaita varten, jolloin hänen on osattava käyttää tuotesuunnittelussa tarvittavia tekniikoita, työkappaleiden mitoitusta, luonnoksia ja teknisiä piirroksia. Hänen on osattava hinnoitella tuotteet ja budjetoida verstaansa toiminta sekä pystyttävä suunnittelemaan ja toteuttamaan yrityksensä markkinointi. Hänen on osattava toimia ympäristövastuullisesti. metallintyöstö, työkalujen valmistaminen, tuotesuunnittelu ja markkinointi. 95

96 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava huoltaa ja korjata yleisesti käytössä olevat ja perinteiset suomalaiset hevosajovälineet. Hänen on osattava tehdä huolto ja korjaus ottaen huomioon niiden historia ja käyttötavat, materiaalit, rakenteet, perinteiset valmistusmenetelmät ja perinteiset suomalaiset käsityömenetelmät pääpiirteissään. Hänen on osattava yhdistää perinnetietoa ja uutta tekniikkaa ajovälineiden huoltotyössä. suomalaisen hevosajovälineperinteen mukainen ajovälineiden huolto ja korjaus. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava teräksen lämpökäsittelyn perusteet käyttää taonnan perustekniikkaa valmistaa työkaluja ohjaajan valvonnassa laatia tuotteiden luonnoksia ja teknisiä piirroksia ammattisepän ohjauksessa toimia ympäristövastuullisesti avustaa ammattiseppää sekä nykyaikaisten että perinteisten ajovälineiden korjauksessa ja huollossa HEVOSEN TÄYSHOITOPALVELUT, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava suunnitella tallirutiinit ja rehustus sekä kengitysja varustehuolto, jolloin hänen on osattava tehdä tallin päivittäiset ja kausittaiset työt erilaisissa olosuhteissa. Hänen on osattava neuvoa asiakkaita hevosten hoidossa sekä ohjata heitä toimimaan turvallisesti hevosten ja työvälineiden kanssa. Hänen on osattava suunnitella valmennettavien hevosten hoito yhdessä valmentajan ja asiakkaan kanssa sekä toteuttaa ja arvioida suunnitelmia kriittisesti, jolloin hänen on osattava soveltaa valmennuksen pääperiaatteita ja -menetelmiä. Hänen on osattava tarvittaessa liikuttaa valmennettavia hevosia. Hänen on osattava järjestää siittolan työt, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon siitoshevosten hoitoon liittyvät erityisvaatimukset. Hänen on osattava suunnitella erilaisten hevosryhmien ja -yksilöitten ruokinta ja tallin rehuhallinto. Hänen on osattava arvioida rehujen laatu ja ottaa huomioon ensiluokkaisen rehun merkitys tallin menestykselle. Hänen on osattava antaa ensiapua vaativissakin tapauksissa, joten hänen 96

97 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA on osattava noudattaa hevosten lääkintää koskevia säädöksiä ja käyttää tärkeimpiä lääkeaineita. Hänen on osattava käsitellä kaikenlaisia hevosia. tallin ja hevosten hoidon suunnittelu ja toteutus. Hänen on osattava suunnitella ja hoitaa tallin sosiaalitilat sekä asiakkaille tarkoitetut oleskelutilat niin, että pystyy luomaan ja ylläpitämään asiakaspalvelun kannalta viihtyisän talliympäristön. Hänen on osattava käyttää tallin hoitoon kuuluvia teknisiä laitteita ja rakennelmia. Hänen on osattava arvioida kriittisesti talliyrityksen kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä niin, että osaa tehdä työssään yrityksen taloutta edistäviä ratkaisuja. Hänen on osattava budjetoida talliyrityksen toiminta, suunnitella investointeja ja vertailla rahoitusvaihtoehtoja. Hänen on osattava markkinoida yritystä ja hoitaa asiakassuhteita. talliympäristön hoito, talliyrityksen talouden suunnittelu, markkinointi ja asiakaspalvelu. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava tehdä tallin päivittäiset ja kausittaiset työt sekä edistää työturvallisuutta suunnitella ruokintaa ja arvioida rehujen hygieeninen laatu noudattaa hevosten lääkintää koskevia säädöksiä ja antaa ensiapua toimia yhteistyössä hevosten valmentajan ja asiakkaitten kanssa toimia kustannustietoisesti HEVOSKASVATUS JA TALLIYMPÄRISTÖN HOITO, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava arvioida hevosyksilöä, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon hevosen normaali rakenne ja liikkeet sekä rakenne- ja liikevirheet ja osattava käyttää niitä kuvaavaa termistöä. Hänen on osattava tehdä jalostusvalintoja Suomessa jalostettavien hevosrotujen jalostus- ja kantakirjaohjesääntöjen sekä hevosten arviointimenetelmien ja sukulinjojen perusteella. Hänen on osattava rekisteröidä hevonen. Hänen on osattava hyödyntää alan järjestöjen palveluja sekä uusinta tutkimustietoa tallinsa toiminnassa. 97

98 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava järjestää hevosnäyttelyn puitteet ja osattava avustaa näyttelyvirkailijoita. Hänen on osattava valmistaa hevoset esittämiskelpoiseen kuntoon sekä esittää erirotuiset ja -ikäiset hevoset näyttelyssä ja myyntitilanteessa. Hänen on osattava neuvoa hevosenomistajia näyttelyyn valmistautumisessa ja hevosten esittämisessä. suomalainen hevosjalostusvalinta sekä näyttelytoimintaan osallistuminen. Opiskelijan on osattava toimia asiantuntijana hevosten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä suunniteltaessa uusia ja korjattaessa vanhoja rakennelmia hevostalouden käyttöön, joten hänen on osattava hankkia tietoa tallien ja muiden hevostalouden tuotantorakennusten ja -rakennelmien eri tyypeistä ja niiden käyttömahdollisuuksista sekä eläinsuojelun vaatimuksista. Hänen on osattava hoitaa ravi- ja ratsastusurheiluun käytettävät tiet, kentät ja maneesit ympäristövaatimukset huomioiden. Opiskelijan on osattava viljellä ja hoitaa erityyppiset laitumet ja järjestellä erilaisten hevosryhmien laiduntaminen suunnittelemalla hevostilan laidunkierto kustannustietoisesti sekä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Hänen on osattava suunnitella ja valvoa hevosten laidunhoitoon kuuluvia tehtäviä sekä laitumien hoitotyöt. Hänen on osattava käyttää laitumien hoitoon tarvittavaa tekniikkaa. Hänen on osattava huomioida suunnitelmissaan laidunalueiden merkitys osana kansallista perinnemaisemaa. Opiskelijan on osattava tehdä pihaton hoitoon kuuluvat työt ja toteuttaa varsojen pihattokasvatuksen periaatteita. Hänen on osattava laatia valmennussuunnitelma varsoille sekä toteuttaa ja soveltaa sitä varsojen yksilöllisten tarpeiden mukaan, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon liikunnan merkitys kasvavan hevosen kehitykselle. tuotantorakennusten ja ympäristön, hevosurheilualueiden ja laidunalueiden hoito sekä pihattokasvatus ympäristö- ja eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava arvioida hevosyksilöä rekisteröidä hevonen avustaa hevosnäyttelyn virkailijoita esittää hevonen 98

99 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA hoitaa hevosurheilualueet annettujen ohjeiden mukaan valvoa ja hoitaa laidunruokinnassa olevia hevosia käyttää turvallisesti laitumien hoitoon vaadittavaa tekniikkaa työnjohtajan valvonnassa toimia ympäristösäädösten mukaan hoitaa pihattovarsoja ohjeiden mukaan AJOHEVOSEN VALMENNUS JA AJOTYÖT, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava arvioida ja valita ajotyöhön sopivat hevosyksilöt, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon hevosen normaali rakenne sekä rakenne- ja liikevirheet ja käyttää niitä kuvaavaa termistöä. Hänen on osattava tehdä jalostusvalintoja, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon Suomessa jalostettavien hevosrotujen jalostus- ja kantakirjaohjesäännöt, arviointimenetelmät ja sukulinjat. Hänen on osattava toimia suomalaisen hevostalouden organisaatioissa. Hänen on osattava rekisteröidä ajohevonen. Opiskelijan on osattava laatia valmennussuunnitelma varsoille sekä toteuttaa ja soveltaa sitä varsojen yksilöllisten tarpeiden mukaan, joten hänen on osattava hyödyntää liikuntaa kasvavan hevosen kehittämiseksi. hevosjalostuksen jalostusvalintojen tekeminen sekä varsojen valmennus. Opiskelijan on osattava käsitellä hevosta niin, että hän pystyy opettamaan varsat ajolle ja nuoret hevoset eri ajovälineitten eteen. Hänen on osattava luoda ja kehittää ajohevosen kuntoa ja koulutustasoa ja osattava esittää ajohevonen kantakirjaustilaisuudessa, joten hänen on osattava käyttää valmentamisen periaatteita ja eri valmennusmenetelmiä. Hänen on osattava ajaa koulutettua parivaljakkoa. Hänen on osattava sovittaa hevoskohtaisesti suomalaiset perinteiset ja nykyaikaiset hevosajovälineet ja -varusteet. Hänen on osattava huoltaa välineet ja varusteet sekä hoitaa tallin varuste- ja välinehuolinta. Hänen on osattava tehdä pelto- ja metsätöitä hevosvetoisilla työvälineillä. Hänen on osattava hoitaa tilausajoon kuuluvat tehtävät ja asiakaspalvelu sekä osattava turvallisesti ajaa asiakaskyytejä taajamaliikenteessä. ajohevosen opettaminen ja valmennus sekä ajotyöt. 99

100 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava arvioida hevosen rakennetta rekisteröidä ajohevonen opettaa ongelmattomat varsat ajolle ylläpitämään ajohevosen kuntoa ja koulutustasoa tehdä yleisimmät pelto- ja metsätyöt hevosvetoisilla työvälineillä ajaa turvallisesti taajamaliikenteessä toimia asiakaslähtöisesti HEVOSEN KÄYTTÖ MATKAILUSSA, 20 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava hyödyntää suomalainen hevostalous, sen perinteet ja omaleimaisuus osana matkailupalvelujen kehittämistä, jolloin hänen on osattava hyödyntää hevostalouden tunnuslukuja, hevosharrastuksen merkitystä vapaa-ajanviettomuotona sekä hevostalouden yhteiskunnallista tehtävää. Hänen on osattava selvittää asiakkaiden vapaaajan hevospalveluille asettamat keskeisimmät odotukset ja määrittää erilaiset asiakasryhmät. Hänen on osattava toimia matkailussa käytettävien laatukriteeristöjen, kuten MALO, omavalvonta sekä eri markkinointirenkaiden vaatimukset, mukaisesti. Hänen on osattava ideoida erilaisia palveluja matkailijoille ja hevosharrastajille. Hänen on osattava arvioida erilaisten alan kotimaisten ja ulkomaisten yritysten menestymismahdollisuuksia. Hänen on osattava tuotteistaa ideoista asiakaslähtöisiä, turvallisia ja ympäristöystävällisiä hevosmatkailupalveluja. Hänen on osattava toimia osana suomalaisen ratsastusurheilun ja -harrastuksen organisaatiota ja toimia niiden toimintaperiaatteiden mukaisesti. Opiskelijan on osattava soveltaa erilaisia ohjaus- ja opetusmenetelmiä ratsastuksen oppimisen ohjaamisessa. Hänen on osattava suunnitella ratsastuksen opetusta ottaen huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jolloin hänen on osattava hyödyntää nykyaikaisen oppimiskäsityksen taustalla vaikuttavia teoreettisia suuntauksia ja erilaisten asiakkaiden oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänen on osattava soveltaa ja eriyttää opetustaan eritasoisten ja erilaisiin tavoitteisiin pyrkivien asiakkaiden ja asiakasryhmien tarpeiden mukaan ja siksi hänen on osattava omaksua uusia opetusmenetelmiä. Hänen on osattava luoda hyvä vuorovaikutussuhde asiakkaisiinsa. 100

101 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA suomalaisen hevostalouden matkailupalvelujen tuotteistaminen. Hänen on osattava hyödyntää verkottumista palvelujen tuottamisessa ja markkinoinnissa, jolloin hänen on osattava hankkia tietoa hevosmatkailun kotimaisista ja kansainvälisistä organisaatioista, erilaisista hevosmatkailuyrityksistä ja -hankkeista sekä niiden rahoitusmahdollisuuksista. Hänen on osattava budjetoida yrityksen toimintaa sekä suunnitella ja toteuttaa markkinointi. Opiskelijan on osattava ratsastaa helppo B-tasolla, jotta hän pystyy ylläpitämään matkailuhevosten koulutustasoa. Hänen on osattava ajaa opetettua hevosta sekä kesä- että talviajovälineillä. Opiskelijan on osattava neuvoa ja ohjata erilaisia asiakkaita hevosten turvallisessa käsittelyssä ja ratsastuksessa. matkailuyritysten verkottumisen hyödyntäminen, ratsastaminen, ajaminen sekä asiakkaiden ohjaaminen. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava hyödyntää suomalaista hevostaloutta kuvaavia keskeisimpiä tunnuslukuja selvittää asiakkaiden hevosmatkailulle asettamia odotuksia hyödyntää matkailuyritysten verkottumista toimia suomalaisen ratsastusurheilun ja -harrastuksen organisaatiossa ratsastaa helppo B -tasolla neuvoa asiakkaita turvalliseen toimintaan RATSASTUKSEN OHJAAMINEN, 30 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava toimia hevosenhoitajana eri lajien ratsastuskilpailuissa ratsastuskilpailusääntöjen mukaisesti. Hänen on osattava ratsastaa koulutetulla hevosella kuolaintuella ja eri muodoissa sekä osattava tuntea ja suoristaa hevosen vinoutta. Opiskelijan on osattava ratsastaa IIIA-kouluohjelma. Hänen on osattava ratsastaa kokoavia liikkeitä, muun muassa taivutusväistöjä. Opiskelijan on osattava arvioida omaa ratsastustaitoaan ja osattava tehdä koulutussuunnitelma itselleen ja hevoselle. 101

102 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava ratsastaa esterata tasaisessa rytmissä oikeita teitä noudattaen ja mukautua häiritsemättä hyppyihin. Hänen on osattava säädellä hevosen laukka-askelta ja ratsastaa suhteutettuja välejä. Hänen on osattava verrytellä hevonen esteharjoitusta tai -kilpailua varten. Hänen on osattava arvioida suoritustaan kriittisesti. ratsastus. Opiskelijan on osattava soveltaa erilaisia ohjaus- ja opetusmenetelmiä ratsastuksen oppimisen ohjaamisessa. Hänen on osattava suunnitella ratsastuksen opetusta ottaen huomioon asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jolloin hänen on osattava hyödyntää nykyaikaisen oppimiskäsityksen taustalla vaikuttavia teoreettisia suuntauksia ja erilaisten asiakkaiden oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Hänen on osattava soveltaa ja eriyttää opetustaan eritasoisten ja erilaisiin tavoitteisiin pyrkivien asiakkaiden ja asiakasryhmien tarpeiden mukaan ja siksi hänen on osattava omaksua uusia opetusmenetelmiä. Hänen on osattava luoda hyvä vuorovaikutussuhde asiakkaisiinsa. ratsastuksen opettaminen. Opiskelijan on osattava tehdä ratsutallin päivittäiset ja kausittaiset työt ja pystyttävä suunnittelemaan ja toteuttamaan tallin toimintaa. Hänen on osattava ylläpitää ja kehittää tallin sekä ratsastus- ja ajanviettotilojen siisteyttä ja viihtyisyyttä. Hänen on osattava suunnitella hevosten terveyden- ja kavionhoito sekä ruokinta. Hänen on osattava toteuttaa sairaiden hevosten hoito-ohjelmat eläinlääkärin määräysten mukaan. Opiskelijan on osattava sovittaa hevosten varusteet, suunnitella varustehankinnat ja ylläpitää varusteitten kuntoa ja osattava seurata niiden käyttöturvallisuutta. Hänen on osattava valvoa sekä asiakkaiden että henkilökunnan toiminnan turvallisuutta. Opiskelijan on osattava suunnitella ratsastuskoulun opetus- ja kerhotoimintaa sekä toteuttaa sitä kustannustietoisesti ja ympäristövastuullisesti. Hänen on osattava suunnitella rahoitusta sekä investointi- ja maksuvalmiutta ja laatia budjetteja. Hänen on osattava markkinoida ratsastuskoulua. tallin ja ratsastuskoulun toiminnasta vastaaminen. 102

103 HEVOSTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava ratsastaa kaikissa askellajeissa tahdissa ja tasapainossa toimia hevosenhoitajana ratsastuskilpailuissa ratsastaa IIIA-kouluohjelma verrytellä hevonen kilpailua tai harjoitusta varten annettujen ohjeiden mukaan ratsastaa este- ja kevyessä istunnassa sekä selviytyä helposta esteradasta toteuttaa remonttihevosen koulutussuunnitelmaa ohjauksen alaisena juoksuttaa koulutettua hevosta käyttää ohjattuna nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaisia opettamisperiaatteita toimia asiakaslähtöisesti ja turvallisuutta noudattaen suunnitella ja toteuttaa ratsastuskoulun opetusta ja muuta toimintaa ratsastuksenopettajan valvonnassa. TURKISTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA TURKISTUOTANNON PERUSOSAAMINEN, 30 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava hoitaa turkiseläimiä eettisesti oikein, taloudellisesti ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Opiskelijan on osattava hoitaa ja käsitellä tavallisimpia turkiseläimiä, kuten minkkejä, kettuja, hillereitä ja supeja. Opiskelijan on osattava tarkkailla kaiken hoitotyön aikana eläinten hyvinvointia ja tarhaympäristön tilaa sekä tehdä siitä tarvittavat toimintapäätökset ja toteuttaa ne. Siksi opiskelijan on osattava tulkita turkiseläinten käyttäymistä ja käyttäytymisen lainalaisuuksia. eläinten hyvinvoinnin jatkuva tarkkailu ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Opiskelijan on osattava juottaa ja ruokkia turkiseläimiä niiden vuosikierron asettamien tarpeiden mukaisesti, jolloin hänen on osattava toimia turkiseläinten lajikohtaisten vaatimusten ja vuosikiertoon liittyvän perustarpeiden vaihtelun mukaisesti sekä huolehtia olosuhdevaatimuksista ja perushygieniasta. Hänen on osattava käsitellä eläimiä eläinsuojelulain ja eettisten periaatteiden mukaisesti. 103

104 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI turkistarhan vuosikierron toteuttaminen. Opiskelijan on osattava ruokkia eläimet optimaalisesti, jolloin hänen on osattava ottaa huomioon turkiseläinten ravintoaineiden, rehun ja veden tarve eri tuotantokausina ja osattava laskea tarhan kokonaisrehun tarve. Hänen on osattava käsitellä turkisrehua taloudellisesti ja hygieenisesti. Hänen on osattava toteuttaa ruokinta taloudellisesti, ympäristövastuullisesti sekä eläinryhmäkohtaiset erot huomioiden. Opiskelijan on osattava käyttää tavallisimpia ruokinta ja juottolaitteita ympäristöystävällisesti ja työturvallisesti. Hänen on osattava tehdä päivittäiset huoltotyöt ja kutsua tarvittaessa huolto. turkiseläinten perustarpeiden tyydyttämine, ruokinta- ja juottolaitteiden käyttö ja huolto. Opiskelijan on osattava hoitaa sairasta eläintä ja osattava arvioida, milloin on turvauduttava eläinlääkärin apuun, joten hänen on osattava tunnistaa sairas eläin sekä tavallisimmat turkiseläinten sairaudet ja niiden syyt ja leviämistavat. Hänen on osattava rokottaa eläimet ja ottaa tavallisimmat näytteet joutuisasti ja hygieenisesti. Opiskelijan on osattava dokumentoida eläinten terveyteen liittyvät tapahtumat ja hoitotoimenpiteet. sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Opiskelijan on osattava parittaa eläimet lisääntymisen fysiologian perusteella. Opiskelijan on osattava dokumentoida paritukset. Opiskelijan on osattava soveltaa perinnöllisyyden ja genetiikan perusteita turkisten tuottamisessa. Hänen on osattava arvioida eläimiä siitoseläinvalintaanvaikuttavien ominaisuuksien pohjalta. Opiskelijan on osattava hyödyntää tietotekniikkaa tarhan jalostustoiminnassa. eläinten jalostus ja lisääntyminen. Opiskelijan on osattava määrittää nahkonta-ajankohta nahan kypsymisprosessin perusteella. Opiskelijan on osattava lopettaa eläimet määräysten mukaisesti. Hänen on osattava suorittaa nahkontatyöt turvallisesti ja tarhaympäristö huomioiden. Opiskelijan on osattava tehdä nahkontatyöt turkisten jatkojalostuksen vaatimusten mukaan ja lopputuotteen 104

105 TURKISTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA suhteen laadukkaasti. Opiskelijan on osattava käsitellä nahat kuljetuksia varten ja osattava tehdä tarvittavat dokumentit. Opiskelijan on osattava lajitella ja toimittaa jätteet oikeisiin jälkikäsittelypaikkoihin, joten hänen on osattava käyttää nahkonnassa syntyvien jätteiden hyödyntämistapoja. Opiskelijan on osattava käyttää tavallisimpia nahkontakoneita ja -laitteita työturvallisesti. nahkonta ja nahkojen toimittaminen markkinointiin. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava tarkkailla eläinten hyvinvointia ja toimia sen edistämiseksi hoitaa turkiseläimiä ympäri vuoden tehdä ruokinta ja hoitotyöt taloudellisesti tehdä päivittäiset huoltotyöt kutsua huoltomies tarvittaessa tehdä eläinten terveyden huoltoon liittyvät työt tunnistaa sairas eläin ja tilata eläinlääkäri tarvittaessa tehdä paritustyöt tehdä jalostustyön vaatimat dokumentoinnit ja käyttää tietotekniikkaa työssään tehdä nahkontatöitä turvallisesti ohjausta saatuaan huolehtia tarhan jätteistä TURKISELÄINTUOTANNOSSA TOIMIMINEN, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava tuottaa laadukkaita nahkoja ja toimia alaa koskevien turkiseläinten pitoa säätelevien lakien ja määräysten mukaisesti sekä ottaa huomioon turkisten käyttöön liittyvät eettiset ja esteettiset laatutekijät. Opiskelijan on osattava toimia ympäristöriskejä vähentäen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja hänen on osattava arvioida turkistuotannon vaikutuksia ympäristöön. laadukkaiden nahkojen tuottaminen ympäristöystävällisesti. 105

106 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan on osattava hyödyntää alan yhteistyökanavia, neuvontapalveluja, ammattilehtiä ja muita tiedonlähteitä. Hänen on osattava toimia osana turkisten tuottamisen ja markkinoinnin kokonaisketjua tuottajalta kuluttajalle ja siinä toimivia organisaatioita. Hänen on osattava hyödyntää sekä korkeaa laatua että laatutuottamista markkinoinnissa. Opiskelijan osattava toimia asiakaslähtöisesti ja joustavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelijan on osattava seurata kansainvälisen markkinoinnin toimintaa, markkinanäkymiä sekä alalle tyypillisiä kausivaihteluja. Opiskelijan on osattava tehdä tuotantoon liittyviä kannattavuuslaskelmia ja arvioida tuotannon kannattavuutta. Hänen on osattava tehdä investointeihin ja hankintoihin liittyviä kustannuslaskelmia ja arvioida niiden vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Opiskelijan on osattava laatia yrityksen veroilmoitus. toiminen turkisten tuottamisen ja markkinoinnin kokonaisketjussa, asiakaslähtöisyys ja taloudellisten laskelmien ja yrityksen veroilmoituksen tekeminen. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava toimia työntekijänä vallitsevien lakien ja asetusten mukaisesti tehdä laatujärjestelmään liittyvät työt ja dokumentoinnit toimia ympäristöriskejä vähentäen käyttää tuotteiden markkinointikanavia käyttää neuvontapalveluja tehdä kannattavuuslaskelmia tehdä veroilmoitus ohjeiden mukaan TURKISELÄINTEN REHUN VALMISTUS, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava valmistaa hygieenisesti ja taloudellisesti rehua turkiseläinten eri tuotantokausia varten, joten hänen on osattava hyödyntää raaka-aineiden koostumuksen laatutekijät ja tärkeimpien ravintoaineiden eläinfysiologinen merkitys. Opiskelijan on osattava suunnitella rehuvalioita eri tuotantokausille. Hänen on osattava toimia rehunvalmistuksen valvontaan liittyvän lainsäädännön mukaan. Hänen on osattava 106

107 TURKISTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ottaa omavalvontaan liittyviä näytteitä, tulkita niiden tuloksia ja dokumentoida tulokset. Opiskelijan on osattava käyttää turvallisesti ja taloudellisesti rehujen säilytyksessä, valmistuksessa ja jakelussa käytettäviä koneita. Hänen on osattava käyttää yleisimpiä säilytys-, säilöntä- ja valmistusprosesseja. laadukkaan rehun valmistaminen. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava tunnistaa erilaiset rehuraaka-aineet toimia rehunvalmistuksessa ohjatusti valita tuotantokauteen sopivan rehuvalion toimia rehunvalmistuksen laatujärjestelmän mukaisesti käyttää rehunvalmistuksessa käytettäviä koneita ja laitteita TURKISTARHAN JÄTEHUOLTO, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava toimia tarhalla käyttökelpoisten menetelmien puitteissa niin, että ympäristöriskit ovat mahdollisimman pienet. Hänen on osattava toimia turkistarhalla, joka toimii sekä jätteiden hyödyntäjänä että ympäristön kuormittajana. Opiskelijan on osattava kompostoida lanta ympäristövastuullisesti tarhaolosuhteissa, jolloin hänen on osattava hyödyntää kompostoinnin biologinen perusta ja tavoitteet. Hänen on osattava hyödyntää lannan käyttömahdollisuudet. Opiskelijan on osattava työskennellä kompostointilaitoksella, mikä edellyttää kompostointilaitosten toimintaperiaatteiden tuntemista. lannan käsittely ja hyödyntäminen. Opiskelijan on osattava käsitellä nahkontajätteitä tarhaolosuhteissa välttäen niihin liittyviä ympäristö- ja tautiriskejä. Hänen on osattava työskennellä destruktiolaitoksella ja niiden pääprosesseissa. nahkontajätteen käsittely ja hyödyntäminen. 107

108 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava käsitellä lantaa ympäristöriskejä vähentäen tehdä komposti ja ylläpitää sitä työskennellä kompostointilaitoksella ohjatusti käsitellä nahkontajätettä asianmukaisesti työskennellä destruktiolaitoksella ohjatusti RAKENTAMINEN JA TEKNOLOGIA TURKISTUOTANNOSSA, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava suunnitella tarha alue toimivaksi, joten hänen on osattava hyödyntää tavanomaisia ja uusimpia tarharakennusratkaisuja. Hänen on osattava toimia rakentamisprosessia koskevien hakumenettelyn ja säädösten mukaan. Hänen on osattava pitää tarharakenteet ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädännön vaatimusten mukaisina. Hänen on osattava verrata rakentamiseen liittyviä vaihtoehtoja taloudellisesti ja arvioida niiden vaikutusta ympäristökuormitukseen, eläinten hyvinvointiin ja työolosuhteisiin. Opiskelijan on osattava tehdä tarharakentamiseen liittyviä töitä. Hänen on osattava korjata ja huoltaa olemassa olevia rakenteita ja rakennuksia. Opiskelijan on osattava rakentaa tiimityönä tavallinen varjotalo, joten hänen on osattava käyttää eri rakennusmateriaaleja ja työtapoja sekä osattava tulkita rakennuspiirustuksia. turkistarharakentaminen. Opiskelijan on osattava käyttää, säätää ja huoltaa turkistarhauksessa käytettäviä välineitä ja laitteita. Hänen on osattava korjata tavallisimmat koneiden ja laitteiden käyttöhäiriöt. Hänen on osattava opastaa tärkeimpien koneiden ja laitteiden käyttöä muille työntekijöille. Opiskelijan on osattava hyödyntää automaatiota ja uusimpia teknologisia sovelluksia päivittäisessä työssään. Hänen on osattava laskea tarhan koneiden ja laitteiden hankintakustannuksia ja niiden vaikutusta yrityksen talouteen. Hänen on osattava käyttää tuotannossa tarvittavia atk-laitteita ja -sovelluksia. Hänen on osattava valita tarvittavan turvatekniikan taso tarhalle, joten hänen on osattava hankkia tietoa hälytys- ja turvajärjestelmien toiminnasta ja tuotekehityksestä. Opiskelijan on osattava käyttää tavalli- 108

109 TURKISTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA simpia metallintyöstömenetelmiä tarhaympäristössä. Hänen on osattava tehdä metallityöt turvallisesti ja ympäristöä kuormittamatta. turkistarhauksessa käytettävien välineiden ja laitteiden taloudellinen ja turvallinen käyttö. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava tehdä tarharakentamiseen liittyviä töitä korjata rakennuksia ja rakenteita käyttää ja huoltaa ruokinta koneita ja laitteita käyttää nahkontaan liittyviä laitteita käyttää tarvittavia atk sovelluksia tuotannossa valita tarvittava valvonta-/turvatekniikan taso MUUT TARHATTAVAT ELÄIMET, 10 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelijan on osattava ruokkia ja hoitaa muita tarhattavia eläimiä, joten hänen on osattava toimia niiden lajityypillisen käyttäytymisen ja elinolosuhteiden ja ruokinnan vaatimusten mukaisesti. Hänen on osattava tunnistaa sairaat eläimet ja tavallisimmat eläintaudit ja osattava arvioida milloin tarvitaan eläinlääkäriä. Opiskelijan on osattava käyttää tarhauksessa käytettäviä koneita ja laitteita sekä huoltaa niitä. Hänen on osattava toimia tuotannossa ympäristöä kuormittamatta ja työturvallisuuden huomioiden. Hänen on osattava toimia tuotantoa ohjaavien laatujärjestelmien mukaan ja tehdä tarvittavat dokumentoinnit. Keskeinen sisältö tarhaeläinten ruokinta ja hoito. Arviointi, tyydyttävä taso (T1) Opiskelijan on osattava ruokkia ja hoitaa tarhattavia eläimiä tunnistaa eläintaudit käyttää tarvittavia koneita ja laitteita toimia laatujärjestelmän mukaan. 109

110 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI MUUT VALINNAISET OPINNOT, 10 OV Koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa voi ammatillisiin opintoihin sisältyä valinnaisina opintoina kohdissa , ja mainittujen opintokokonaisuuksien lisäksi työelämän alueellisten tai paikallisten tarpeiden mukaisia opintoja, muita ammatillisia opintoja syventäviä tai laajentavia opintoja, yhteisiä opintoja tai lukio-opintoja. Tässä tarkoitettujen opintojen laajuus voi tutkinnossa olla enintään 10 opintoviikkoa. 3.3 VAPAASTI VALITTAVIEN OPINTOJEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI Opiskelijan tulee sisällyttää opintoihinsa 10 opintoviikkoa vapaasti valittavia opintoja, joiden tavoitteista, keskeisistä sisällöistä ja arvioinnista tulee tehdä opiskelijalle henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla oman koulutusalan tai muiden alojen ammatillisia tai yhteisiä opintoja, jatko-opintoihin tai ylioppilastutkinnon suorittamiseen valmentavia opintoja, työkokemusta tai ohjattuja harrastuksia, jotka tukevat koulutuksen yleisiä ja ammatillisia tavoitteita sekä opiskelijan persoonallisuuden kasvua. 3.4 OPINTO-OHJAUKSEN TAVOITTEET Opinto-ohjausta tulee sisällyttää vähintään 1,5 opintoviikkoa opiskelijan opintoihin. Näiden opintojen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun, jolloin hänen on tiedettävä tutkintoon sisältyvät opinnot ja valinnaisuus. Opiskelijan on osattava seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnittelulle. Hänen tulee osata hakea tukea mahdollisissa opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa sekä työtä tai opiskelupaikkaa myös ulkomailta. 3.5 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET JA ARVIOINTI Opintoihin sisältyy opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Opiskelijan on osattava laatia opinnäytetyö, joka voi olla joko opintoja kokoava tai tutkinnon jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava 110

111 Arviointi, tyydyttävä (T1) tehtäväkokonaisuus, kuten kirjallinen työ, multimedia- tai hypermediatyö, selvitys, projektityö tai tuote, ja joka toteuttaa tutkinnon tavoitteita. Opiskelijan on osattava suunnitella opinnäytetyönsä oman kiinnostuksensa ja ammatillisen suuntautumisensa mukaisesti. Opinnäytetyötä tehdessään hänen on osattava työskennellä omatoimisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti. Hänen on osattava etsiä opinnäytetyössä tarvittavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautua tietoon kriittisesti. Hänen on osattava yhdistellä tutkinnon eri osa-alueiden osaamista ja käyttää tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Hänen on osattava itsenäisesti ratkaista opinnäytetyöhönsä liittyviä ongelmia ja arvioida opinnäytetyön etenemistä ja sen tuloksia. Hänen on osattava esitellä opinnäytetyönsä kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelijan on osattava laatia opinnäytetyönä alan perustehtäviä kokoava tai yksittäisen osaalueen tehtäväkokonaisuus suunnitella ohjattuna opinnäytetyönsä hankkia ohjatusti tietoa keskeisistä lähteistä valita ohjattuna tarkoituksenmukaiset työskentelymenetelmät opinnäytetyöhönsä pyytää tarvittaessa apua opinnäytetyön laadinnassa esiintyvien ongelmien ratkaisemiseen arvioida ohjatusti opinnäytetyönsä etenemistä ja sopia poikkeamista arvioida opinnäytetyönsä onnistumista esitellä opinnäytetyönsä ymmärrettävästi kirjallisesti tai suullisesti. 111

112 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 4.1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TOTEUTTAMINEN 1 ARVIOINNIN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 25 ) on säädetty, arvioinnin tulee tukea opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Arvioinnin on perustuttava opiskelijan omaan itsearviointiin sekä opiskelijan, opettajien ja työssäoppimisen ajalla työpaikkakouluttajien kanssa käytyyn arviointikeskusteluun. Arvioinnin tulee opiskelijan ohjauksen lisäksi tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opettajille, työnantajille ja jatko-opintoihin pyrkimistä varten. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 10, 11 ) on säädetty, opiskelijan arvioinnin tulee olla laadullista eli opiskelijan osaamista on verrattava opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kriteereihin. Opintojaksojen arvioinnilla tulee tukea opiskelijaa opintokokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintokokonaisuuden arvosanaa annettaessa on painotettava loppuvaiheen osaamista. Osaaminen tulee todentaa näytöillä. Opintojaksojen arviointituloksia ei voida mekaanisesti laskea yhteen eikä jakaa tai painottaa. Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Koska opiskelijat osaavat ilmaista osaamisensa eri tavoin, heillä on oltava mahdollisuus näyttää osaamisensa muutenkin kuin kirjallisesti. Erityisesti vamman, sairauden ja niihin rinnastettavien oppimisvaikeuksien, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriön, ollessa kyseessä on käytettävä kullekin opiskelijalle parhaiten soveltuvaa arviointimenetelmää. Kaikille opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden so- 112

113 veltamisesta, kuten arvioinnin tehtävistä, arvioinnin kohteista, arvosanan muodostumisesta, arvosana-asteikosta ja vaatimustasoista, arvosanan uusimisesta ja opintojen etenemisen edellyttävistä opinnoista, työssäoppimisen arvioinnista, arvioinnin oikaisemisesta, hyväksiluettujen opintojen arvioinnista, arvosanojen dokumentoinnista sekä opintokortin ja tutkintotodistuksen sisällöstä. 3 ARVOSANAN ANTAMINEN Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 10 ) on säädetty, arvosanat on annettava kaikista opetussuunnitelman perusteiden mukaisista opintokokonaisuuksista, myös ammatillisiin opintoihin kuuluvista muista valinnaisista opinnoista. Kun opiskelija on opiskellut lain 630/98 12 :n mukaisesti, kyseisten opintojen kohdalle merkitään tutkintotodistukseen viite ja alalaitaan merkintä: Toteutettu lain 630/98 12 :n mukaisesti. Mikäli yhteisiä opintoja on lisäksi opiskeltu vapaasti valittavien opintojen yhteydessä, ne voidaan yhdistää yhteisten opintojen arviointiin. Tällöin yhteisten opintojen laajuus ylittää 20 ov. Vapaasti valittavien opintojen yhteyteen tulee maininta opinnoista ja alaviite: Suoritettu yhteisten opintojen yhteydessä. Valtioneuvoston päättämistä yhteisistä opinnoista (20 ov) on annettava erilliset arvosanat. Ammatillisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvät yhteiset opinnot on arvioitava ammatillisten opintokokonaisuuksien osana. Opiskelijalle annettavassa opintokortissa nämä opinnot on eriteltävä hyväksilukemista ja jatko-opintoja varten. Opintokokonaisuuden osa on voitava hyväksyä suoritetuksi tai lukea hyväksi myös ilman arvosanaa. Tällöin on varmistuttava, että opiskelijalle pystytään antamaan opintokokonaisuudesta arvosana tutkintotodistukseen. Opinnäytetyö on arvioitava niiden opintokokonaisuuksien osana, joihin se sisältyy. Opinnäytetyöstä on annettava myös erillinen arvosana, ja se on merkittävä tutkintotodistukseen. Työssäoppimisen aikana osoitettu osaaminen on arvioitava niiden ammatillisten opintokokonaisuuksien osana, joihin työssäoppiminen sisältyy. Tutkintotodistukseen on merkittävä erikseen näkyviin työssäoppimisen laajuus, mutta erillistä arvosanaa ei merkitä. 4 HYVÄKSILUKEMINEN Sen lisäksi, mitä laissa ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 30, A 811/98, 13 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Siirryttäessä tutkinnosta toiseen tai lukiosta toisen asteen ammatilliseen 113

114 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI koulutukseen on luettava hyväksi vähintään suoritetut yhteiset opinnot ja vapaasti valittavat opinnot. Kesätyö ja ennalta hankittu työkokemus tulee hyväksilukea, mikäli näin hankittu osaaminen todetaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiseksi. Oppilaitoksessa on verrattava, että opinnot ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Tarvittaessa on todettava osaamisen vastaavuus erilaisilla näytöillä. Hyväksilukemista on edistettävä kehittämällä erilaisia sitä helpottavia arviointimuotoja. Kun opiskelijan hyväksiluettavat aikaisemmat opinnot tai toisessa oppilaitoksessa samanaikaisesti suoritetut opinnot korvaavat koko opintokokonaisuuden, arvosana on siirrettävä todistukseen. Jos arvosanaasteikko eroaa, on käytettävä luvussa 4.3 olevaa arvosanojen muuntokaavaa. Todistukseen on lisättävä viitteeksi arvioinnin antaneen oppilaitoksen nimi. Jos muualla suoritetuista opinnoista ei ole arvosanaa, tulee järjestää erillinen arviointi. 5 OPINTOJEN UUSIMINEN Opintojen uusimisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 12 ) on säädetty. 6 ARVIOINNIN OIKAISEMINEN Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 15 ) on säädetty. 4.2 ARVIOINNIN KOHTEET JA ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on johdettava opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteissa esitetyistä tavoitteista. Arvioinnin on kohdistuttava yhteisiin painotuksiin ja kaikille aloille yhteiseen ydinosaamiseen, työmenetelmien, välineiden, materiaalin ja työprosessin, työturvallisuuden sekä työn perustana olevan tiedon hallintaan. Oppilaitoksessa tulee määritellä opintokokonaisuuksien arviointikriteerit seuraavassa määriteltyjen tyydyttävän, hyvän ja kiitettävän osaamisen tasojen pohjalta. Tyydyttävä: Opiskelijan on pystyttävä työllistymään tutkintoa vastaavalle ammattialalle ja koulutusohjelman mukaisiin tehtäviin joistakin työtaitojen ja tiedollisen osaamisen puutteista huolimatta. Opiskelijan on osattava 114

115 käyttää tavallisimpia työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja sekä osattava maatalousalan perustehtävät. Opiskelijan on osattava toimia tutussa ympäristössä ja tutuissa vuorovaikutustilanteissa. Hänen on osattava käyttää omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. Hänen on osattava ohjattuna etsiä työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää se ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. Hänen tulee tehdä annetut tehtävät ja osata arvioida itseään ja työnsä onnistumista. Hänen tulee noudattaa työaikoja, työturvallisuusohjeita, muita sopimuksia ja ohjeita sekä neuvotella poikkeamista. Hyvä: Opiskelijan on osattava käyttää maatalousalan työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. Hänen on osattava alansa keskeiset työtehtävät. Opiskelijan on osattava toimia erilaisissa tilanteissa ja ryhmässä sekä käyttää omaksumiaan taitoja ja työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. Hänen on osattava luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. Opiskelijan on osattava hahmottaa työnsä kokonaisuutena. Hänen on osattava ottaa huomioon työpaikkansa erityistarpeita. Opiskelijan on osattava soveltaa sääntöjä ja ohjeita erilaisissa tilanteissa ja noudattaa työturvallisuusohjeita. Opiskelijan on tehtävä annetut tehtävät omatoimisesti ja arvioitava itseään ja työtään monipuolisesti. Hänen on osattava arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Kiitettävä: Opiskelijan on osattava tietoisesti valita työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää menetelmiä ja välineitä oikein. Hänen on osattava arvioida ja kehittää työskentelytapojaan. Hänen on osattava toimia aktiivisesti ja kannustavasti erilaisissa tilanteissa, ryhmissä ja eri sidosryhmien kanssa. Hänen on osattava löytää uusia ratkaisuja ja osata ratkaista ristiriitatilanteita. Opiskelijan on osattava tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä. Hänen on osattava kehittää omaa työtään, työympäristöään ja työturvallisuutta sekä kehittää ja arvioida itseään monipuolisesti voidakseen toimia muuttuvissa oloissa. Opiskelijan on osattava arvioida hankkimansa tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Hänen on osattava luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä. Hänen on osattava asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, tehdä suunnitelmia ja pohtia erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia, niin että hän osaa valita niistä kulloinkin sopivimman. Opiskelijan on osattava toiminnassaan ottaa huomioon työpaikan erityistarpeita. Hänen on osattava hahmottaa työnsä osaksi työpaikkansa ja sen koko toimintaympäristön toimintaa. 115

116 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 4.3 ARVOSANA-ASTEIKKO JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN 1 ARVOSANA-ASTEIKKO Arvosana-asteikosta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 10 ) on säädetty. 2 ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN Opiskelijaa tulee arvioida sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintokokonaisuuksia tai sen osia. Jos eri oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, hyväksilukevan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: Lukion arvosana-asteikko Ammatillisen oppilaitoksen Asteikko (5 10) arvosana-asteikko (1 5) (1 3) erinomainen 10 kiitettävä 53 kiitettävä 9 kiitettävä 53 hyvä 8 hyvä 4 2 tyydyttävä 7 hyvä 3 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 2 1 välttävä 5tyydyttävä NÄYTÖT Näyttöjä koskevat määräykset annetaan erikseen. 4.5 TODISTUKSET 1 TUTKINTOTODISTUS Tutkintotodistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteita. Tutkintotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 13 ) on säädetty. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestetyssä oppisopimuskoulutuksessa tutkintotodistus on annettava, kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot. 116

117 Opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti suoritetussa tutkintotodistuksessa tulee olla seuraavaa: todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetun perustutkinnon nimi ja laajuus 120 ov/3 vuotta suoritetun koulutusohjelman nimi tutkintonimike suoritetut opinnot, niiden laajuudet ja arvosanat opintoviikkoihin sisältynyt opinnäytetyö, sen laajuus, nimi ja arvosana opintoihin sisältynyt työssäoppiminen ja sen laajuus sekä työssäoppimisen toimialue tai laajat tehtävät (ilmaistuna enintään kahdella rivillä) päiväys ja allekirjoitukset leima. Kääntöpuolelle tai lisälehdelle todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon kansallinen taso tutkinnon EY:n luokituksen taso tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus tutkinnon laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä arvosana-asteikko ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset. 2 TODISTUS Sen lisäksi, mitä todistuksen antamisesta on asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 13 ) säädetty, opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Siihen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin opintokokonaisuuksiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa. Todistukseen kirjataan lisäksi, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. 117

118 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 3 EROTODISTUS Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 13 ) on säädetty. 4.6 ARVIOINTI ERITYISOPETUKSESSA Opiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muutoinkin. Kun opetussuunnitelman tavoitteita on mukautettu lain 630/98 20 :n perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen. Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mukautetuista tavoitteista on tehtävä alaviitemerkintä tutkintotodistukseen. Arviointi on suoritettava mukautettuihin tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin tavoitteille on laadittava arviointikriteerit. Arvosanaasteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Opiskelijan on tiedettävä, että mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa. 4.7 MAAHANMUUTTAJIEN ARVIOINTI Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden oppimistulokset tulee arvioida samalla tavalla kuin muidenkin opiskelijoiden. Tietoja ja taitoja tulee arvioida sellaisilla menetelmillä, että kielitaidon mahdollinen puutteellisuus ei vaikuta arvosanaa heikentävästi. Jos suomi tai ruotsi ei ole opiskelijan äidinkieli, on hänen opintojaan arvioitava suomi/ruotsi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti myös siinä tapauksessa, ettei hänelle ole erikseen järjestetty suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta. Mikäli opettaja ja opiskelija yhdessä arvioivat opiskelijan suomen/ruotsin kielen taidon äidinkielisen tasoiseksi, osaaminen tulee arvioida äidinkieli, suomen/ruotsin kieli -tavoitteiden mukaan. Tutkintotodistukseen on merkittävä, kumman tavoitteiden mukaisesti suorituksia on arvioitu, kuitenkin asteikolla 1 5. Jos opiskelija ei ole opiskellut ruotsia/suomea toisena kotimaisena kielenä, todistukseen on merkittävä, mitä kieltä hän on sen tilalla opiskellut. 118

119 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.1 OPINTO-OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa. Lisäksi jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella riittävästi. Oppilaitoksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia (esimerkiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opinto-ohjaus tulee toteuttaa siten, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa. Ammatilliseen koulutukseen valituille opiskelijoille tulee antaa tietoa suoritettavista tutkinnoista, niiden opintojen muodostumisesta ja sisällöistä sekä opinnoista, joita he tarpeidensa mukaan voivat valita muista oppilaitoksista. Opiskelijoita tulee tukea valintojen tekemisessä. Opiskelijoille on laadittava heidän valintojensa mukaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia tehtäessä on otettava erityisesti huomioon ne opiskelijat, joilla on perusopetuksen aikana tai ammatillisen koulutuksen alkaessa opiskeluun tai elämiseen liittyviä vaikeuksia. Koko henkilöstön tulee osallistua opiskelijoiden ohjaukseen, mutta päävastuu sen suunnittelusta on opinto-ohjaajalla. Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tulee tehdä oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Ammatillisten oppilaitosten tulee kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä työvoimatoimistojen ja elinkeinoelämän kanssa sekä edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä. 119

120 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.2 TYÖSSÄOPPIMINEN Sen lisäksi, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 5 ) on säädetty, tulee noudattaa työssäoppimisen seuraavaa: Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen tulee olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa, ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitoksessa tulee päättää, miten työssäoppiminen ja työssäoppimisen tavoitteet sijoitetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa tutkinnon kokonaisuuteen. Siinä on osoitettava, miten oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan tutkinnon tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelija voi suorittaa osan työssäoppimisesta myös ulkomailla, ja siitä on sovittava etukäteen. Vain poikkeustapauksessa ja erittäin painavista syistä opiskelija voi suorittaa työssäoppimisen oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Oppilaitoksen tulee valmentaa opiskelijaa työpaikkaa varten sekä antaa hänelle mahdollisuuksia hankkia työssäoppimisen jaksonkin aikana opintoihin liittyvää ammattitietoutta. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen ja valvontaan sekä palautteen antamiseen. JÄRJESTÄMINEN Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 16 ) on säädetty, koulutuksen järjestäjän vastuulla on järjestää työssäoppimisen paikka yhdessä opiskelijan kanssa. Koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välisessä sopimuksessa sovitaan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (811/98, 5 ) mukaisista asioista. Työpaikalla tapahtuva koulutus tulee järjestää yleensä siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Tällöin hän on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset etuudet, kuten ruokailun ja mahdollisia matkakustannuskorvauksia. Erikseen niin sovittaessa tulee työssäoppiminen voida toteuttaa myös työsopimussuhteessa. 120

121 TYÖTURVALLISUUS Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 19, 28 ) on säädetty, työturvallisuusasioissa on noudatettava seuraavaa: Kaikkien osapuolten on oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista. Tarvittaessa vastuista voidaan sopia erikseen. Ennen työn aloittamista työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Työssäoppimisen järjestämistä säätelevät lisäksi mm. laki nuorista työntekijöistä (998/93, muutettu 754/98), asetus nuorten työntekijöiden suojelusta (508/86, muutettu 679/90 ja 1428/93) ja mainittujen säädösten nojalla annetut työministeriön päätökset nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/93) ja vaarallisista töistä (1432/93) sekä vahingonkorvauslaki (412/74). Työssäoppimisen arvioinnista on määrätty luvussa AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi tulee jokaisella olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityistä tukea tarvitsevien ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisissa ammatillisissa oppilaitoksissa samoissa ryhmissä muiden kanssa tai erityisryhmissä tai kummissakin. Ammatillisten erityisoppilaitosten tulee huolehtia ensisijaisesti vaikeavammaisten koulutuksesta sekä valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Lisäksi niiden tulee antaa asiantuntija-apua muille oppilaitoksille. Ammatillista erityisopetusta tulee järjestää myös oppisopimuskoulutuksena. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi tulee erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden saada erityisopetusta, jolla on turvattava henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen tulee liittää tukitoimia ja tarvittaessa kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Opetussuunnitelmassa on määriteltävä erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutus, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata 121

122 5 MUUT MÄÄRÄYKSET erityisopetukseen riittävät voimavarat. Koko oppilaitosyhteisön tulee edistää erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimista. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle erikseen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 :n perusteella. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelmien perusteet, tutkinnon laajuus, opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma, opiskelijan saamat palvelu- ja tukitoimet vastuuhenkilöineen sekä erityisopetuksen perusteet. Se tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. HENKILÖKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan tulee sisältyä henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa tulee määritellä opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon opetussuunnitelman perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai useamman opintokokonaisuuden tavoitteet. Opetuksessa tulee tukea opiskelijan vahvoja osaamisalueita, jotta tämä sijoittuisi paremmin työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jakson aikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. Määräykset erityisopiskelijoiden arvioinnista ovat luvussa

123 5.4 MAAHANMUUTTAJIEN JA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUSJÄRJESTELYT OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Maahanmuuttajaopiskelijoiden ammatillisten tavoitteiden tulee olla samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Oppilaitoksen opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tulee tukea etenkin kielten opinnoissa ja erityisillä opetusjärjestelyillä. Opetussuunnitelmaan tulee sisältyä maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestämissuunnitelma. Kun maahanmuuttajien koulutuksen opetussuunnitelmaan liittyy erityisiä opetusjärjestelyjä lain 630/98 21 :n mukaan, tulee noudattaa seuraavaa: Suomen/ruotsin kielen opinnot on voitava tarvittaessa järjestää suomi/ ruotsi toisena kielenä -tavoitteiden mukaisesti (luku 3, kohta ). Suomi/ruotsi toisena kielenä tarkoittaa kieltä, joka on opittu äidinkielen jälkeen suomen-/ruotsinkielisessä ympäristössä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieraan kielen opinnot voivat olla myös hänen äidinkieltään. ÄIDINKIELEN OPINNOT Valtioneuvoston päätöksen (VNp 213/99) mukaan, jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi koulutuksen järjestäjä jakaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 2 momentissa säädetyt äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset opinnot säädetystä poikkeavalla tavalla. Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintoihin varatut voimavarat tulee voida joustavasti jakaa mahdollisiin opiskelijan oman äidinkielen opintoihin, suomi/ruotsi toisena kielenä -opintoihin ja toisen kotimaisen kielen opintoihin. Opiskelijoiden tulee opiskella suomen/ruotsin kieltä joko 1) suomi/ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteiden mukaisesti (luku 3, kohta ) tai 2) äidinkieli, suomi/ruotsi -opintojen tavoitteiden mukaisesti (luku 3, kohta / ), jos opiskelijan suomen/ruotsin kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Opiskelijan opiskelusuunnitelma voi koostua edellä mainituista opinnoista. Hän voi tarvittaessa siirtyä kesken opintojen opiskelemaan suomen/ruotsin kieltä äidinkieli, suomi/ruotsi -tavoitteiden mukaisesti. 123

124 5 MUUT MÄÄRÄYKSET Lain (L 630, 12 3 mom) mukaan äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä. Yleiset opetussuunnitelman perusteet opiskelijan oman äidinkielen opetukseen ovat luvussa 3, kohdassa Koulutuksen järjestäjän on niiden pohjalta laadittava sovellukset erikseen tarvittaviin kieliin. Opiskelija voi valita oman äidinkielen opintoihin käytettäväksi äidinkielen (suomi tai ruotsi) opetukseen varattuja opintoviikkoja (4 ov) tai opiskella sitä vieraana kielenä (2 ov) tai vapaasti valittavina opintoina. Jos opiskelijan oman äidinkielen opetukseen käytetään äidinkielen (suomi tai ruotsi) opintoviikkoja, on opiskelijan opintoihin joka tapauksessa kuuluttava suomen/ruotsin kielen opintoja. TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPINNOT Maahanmuuttajaopiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti opiskelijoiden taso ja tilanne huomioon ottaen. Toisen kotimaisen kielen opinnot tulee voida korvata äidinkielen ja suomen/ruotsin kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (5 ov), luku 3, kohta OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 17 ) ja laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 :n muuttamisesta on säädetty (L 1185/98, 17 ). Sekä nuorten että aikuisten ammatilliseen perustutkintoon johtava oppisopimuskoulutus voidaan järjestää ammatillisena peruskoulutuksena opetussuunnitelman perusteiden mukaan tai näyttötutkintoon valmistavana oppisopimuskoulutuksena näyttötutkinnon perusteiden mukaan. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan suoritetusta tutkinnosta antaa tutkintotodistuksen koulutuksen järjestäjä ja näyttötutkintona suoritetusta tutkinnosta tutkintotoimikunta. 124

125 6 OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA Lain 630/98 pykälän 14 mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma, jonka tulee perustua tässä asiakirjassa oleviin opetussuunnitelman perusteisiin. Se tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen opetukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan opetukseen. Opetussuunnitelma on laadittava siten, että se mahdollistaa opiskelijoiden yksilölliset valinnat. OIKEUS SAADA RIITTÄVÄÄ OPETUSTA JA OHJAUSTA Opetussuunnitelmassa on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on oikeus saada riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen jokaisena päivänä. Opiskelijan on saatava riittävästi ohjausta ja tukea myös työssäoppimisen aikana ja erityisesti sen alussa. Koulutuksen järjestäjän on vastattava myös opiskelijan itsenäisten opintojen etenemisestä siten, että opiskelutehtävät suunnitellaan, opiskelijoiden työskentelyä ohjataan ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Itsenäistä opiskelua tulee seurata ja tarvittaessa tulee antaa tukiopetusta. Lähiopetuksen ja opettajan ohjauksen tulee olla keskeistä opintojen alkuvaiheessa. Kun opiskelijan itseohjautuvuus kehittyy opintojen edetessä, itsenäisen opiskelun määrää ja opiskelijan vastuuta työ- ja opiskelutehtävistä tulee lisätä vähitellen, jolloin opettajan tehtävä painottuu suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. Opintojen laajuus ja tavoitteet on määritelty siten, että ne edellyttävät opiskelijalta 40 tunnin työpanosta viikossa. Oppilaitoksen on huolehdittava siitä, että tavoitteet saavutetaan. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Opetussuunnitelmaan tulee sisällyttää kaikkia koulutusaloja ja tutkintoja varten yhteinen osa ja tutkinnoittain eriytyvät osat. Yhteisessä osassa määritellään tarvittavin osin kaikille koulutusaloille yhteisten periaatteiden ja menettelytapojen ohella koulutusaloittain eriytyvät osat. 125

126 6 OPETUSSUUNNITELMA Yhteisen osan tulee sisältää keskeiset arvot ja toiminnan kehittämisstrategiat ja suunnitelma opetukseen liittyvästä yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen koulutukselle asetetut tehtävät sekä tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi koulutuksen järjestäminen peruskoulutuksena ja näyttötutkintona opetuksen järjestäminen (lähi-, etä-, monimuoto-opetus, oppisopimuskoulutus) henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinta aiempien opintojen hyväksilukemisen periaatteet opintojen tarjonta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa opinto-ohjaukseen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen työssäoppimisen järjestämissuunnitelma erityisopetuksen ja siihen liittyvien tukipalvelujen järjestäminen maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestämissuunnitelma opiskelijan arvioinnin toteuttamissuunnitelma näyttöjen toteuttamissuunnitelma henkilöstön ammattitaidon kehittämissuunnitelma; tavoitteet, toteutus ja menetelmät, joilla kehitystä arvioidaan yhteisten painotusten, kuten kestävän kehityksen edistäminen, kansainvälisyys, teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, toteuttamissuunnitelma itsearvioinnin toteuttamissuunnitelma. Tutkinnoittain tulee tehdä suunnitelma opintojen järjestämisestä ja jaksotuksesta yhteisten opintojen ja ammatillisten opintokokonaisuuksien tarkennetuista tavoitteista, sisällöistä ja arviointikriteereistä sekä opinnoissa etenemisestä opintokokonaisuuksien muodostumisesta: opintojaksoista, projekteista ja muista opiskeltavista kokonaisuuksista sekä työssäoppimisesta suorituksista, jotka vaaditaan opintokokonaisuuksien arvosanojen saamiseksi aiempien opintojen hyväksilukemisen suunnitelma. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jotta yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, opetussuunnitelman ja opiskelijan valintojen pohjalta laaditaan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. 126

127 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 127

128 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 128

129 1 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.1 NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Koulutuksessa, työelämässä ja harrastuksissa hankittua osaamista käsitellään yhtenä kokonaisuutena siten, että osaaminen voidaan hyödyntää tutkinnoissa vaaditun ammattitaidon näytöissä. Näyttötutkinnot ovat rakenteeltaan modulaarisia. Ne muodostuvat työelämästä ja sen kehittymistarpeista johdetuista tehtäväkokonaisuuksista, joille on ominaista toiminnallisen ja tiedollisen perustan yhteisyys, ammattitaidon monipuolisuus sekä työprosessin ja sen tulosten yhdentyminen. Tutkinnon osa muodostaa ammattipätevyyden osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi ja arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Näytöt järjestetään ja suoritetaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan. Koko tutkinnon sijasta tavoitteena voi olla myös tietyn tai tiettyjen tutkinnon osien suorittaminen. Ammattitaitovaatimusten kuvauksen perustana on pätevyystyypitys, jonka katsotaan parhaiten soveltuvan ammattialalle. Kuvauksessa keskitytään ammatin ydintoimintojen vaatimuksiin, toimintaprosessien hallintaan ja laaja-alaiseen ammattikäytäntöön. Vaatimukset kattavat myös työelämässä tarvittavan kielitaidon ja sosiaaliset valmiudet. 1.2 NÄYTTÖTUTKINTOIHIN VALMISTAVA KOULUTUS Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei muodollisesti voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin erilaisen valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee vahvistaa opetussuunnitelma tutkintojen perusteiden mukaisesti. Koulutus ja siihen sisältyvät näytöt on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää näytöt osana valmistavaa koulutusta. Opiskelijan velvollisuutena on osallistua näyttöihin osana opintojaan. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaan perustutkintoon sisältyvät yhteiset opinnot eivät ole pakollisia koulutuksessa, joka valmistaa näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon. Niiden tavoit- 129

130 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET teet tulee ottaa kuitenkin soveltuvin osin huomioon opetussuunnitelmassa ja opetuksen järjestämisessä. 1.3 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAPOJEN JA TUTKINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN YLEISET PERUSTEET Näyttöjen arviointi edellyttää järjestelmällistä aineiston keräämistä, päätöksentekoa ja dokumentointia tutkinnon suorittajan ammatillisista ja työtoimintavalmiuksista suhteessa tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin painopisteen tulee olla tekemisessä ja työssä toimimisessa. Taito tai osaaminen on arvioitava pääsääntöisesti suoraan vastaavasta työtoiminnasta. Näyttöympäristön tulee olla mahdollisimman realistinen ja autenttinen. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, aikaisempia dokumentoituja näyttöjä sekä itse- ja ryhmäarviointia. Näytöt tulee järjestää tutkinnon osittain siten, että niissä voidaan arvioida ammatinhallinnan kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota. Kohteet tulee kiinnittää ydintaitoihin, työn perustana olevan tiedon hallintaan, työmenetelmien, työvälineiden ja materiaalien hallintaan sekä työprosessin hallintaan. Sekä arvioinnin kohteet että kriteerit johdetaan vastaavan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteisiin perustuvat arviointikriteerit kuvaavat ja täsmentävät eritasoisia suorituksia. Kriteereillä ilmaistaan kynnykset, joiden avulla erotellaan eritasoiset suoritukset. 130

131 2 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 TUTKINNON OSAT Maatalousalan perustutkinnon voi suorittaa maatilatalouden, hevostalouden tai turkistalouden osaamisalalla. Maatalousalan perustutkinnon tutkintotodistuksen saaminen edellyttää tutkintoon kuuluvien osien suorittamista seuraavien kuvioiden mukaisesti. Tutkintonimike on maaseutuyrittäjä, hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja tai turkistarhaaja. MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO Osaamisala Tutkinnon osa Maatilatalouden osaamisala Pakolliset osat 1 ja 2 sekä 50 opintoviikkoa Maaseutuyrittäjä maatalousalan perustutkinnon osia Näihin tulee sisältyä 30 ov osista Hevostalouden osaamisala Hevostenhoitaja Ratsastuksenohjaaja Pakolliset osat 1 ja 20 sekä valinnaisia hevostalouden/maatilatalouden osaamisalan osia niin että ne vastaavat 40 opintoviikkoa. Näihin tulee sisältyä 30 ov osista Pakolliset osat 1, 20 ja 33 sekä valinnaisia hevostalouden/maatilatalouden osaamisalan osia 10 ov. Turkistalouden osaamisala Pakolliset osat 1 ja sekä valinnaisia Turkistarhaaja turkistalouden osaamisalan osia yhteensä 30 opintoviikkoa. Kuvio 1. Maatalousalan perustutkinnon muodostuminen (maaseutuyrittäjä, hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja, turkistarhaaja) 131

132 II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 3 MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 3.1 AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattitaitovaatimukset on ilmaistu tutkinnon osittain kiitettävällä tasolla osassa I, kohta 3.2 (Ammatillisten opintojen ja työssäoppimisen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi). Samassa yhteydessä on määritetty myös alin hyväksytty suoritus eli tyydyttävään (T1) arvosanaan oikeuttava osaaminen. 132

133 LIITEOSA AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmä muodostuu tutkintokohtaisista opetussuunnitelman perusteista, opetussuunnitelmasta sekä niiden pohjalta tehtävistä henkilökohtaisista opiskelusuunnitelmista. Uudistuvan koulutuksen ja oppimiskulttuurin taustalla vaikuttavat käsitykset arvoista, ihmisistä, tiedosta ja oppimisesta sekä näkemykset ammattialan, työn ja ammattitaidon kehityksestä. Tässä liiteosassa tarkastellaan opetussuunnitelman perusteiden laadinnan lähtökohtia: uudistettuja tutkintoja, opetussuunnitelman perusteiden tehtäviä, ammatillisen koulutuksen tehtäviä ja arvolähtökohtia, ihmiskäsitystä, tieto- ja oppimiskäsityksiä sekä käsityksiä työstä ja ammattitaidosta. Lisäksi tämä liiteosa sisältää kunkin alan arvoperustan ja alan kuvauksen, joka on ollut pohjana tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteiden määrittelylle, opintokokonaisuuksien muodostamiselle ja opintojen tavoitteiden asettamiselle. Lopuksi käsitellään henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaa ja jatko-opintomahdollisuuksia. 1 PERUSTEIDEN LAADINTAA OHJANNEET PERIAATTEET UUDET TUTKINNOT Ammatilliset perustutkinnot ovat yhteisiä nuorille ja aikuisille riippumatta siitä, suoritetaanko ne ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/98) mukaisesti ammatillisena peruskoulutuksena vai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) mukaisesti näyttötutkintona. Tutkinnon tuottama ammattitaito on suoritustavasta riippumatta yhtäläinen. Ammatillisten perustutkintojen tehtävänä on tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osaalueella. Opetusministeriön asetuksella (216/2001) on määritelty tutkinnot, koulutusohjelmat ja tutkintonimikkeet. Ne ovat sitovia, eikä koulutuksen järjestäjä voi poiketa niistä ilman opetusministeriön lupaa. Kaikkien perustutkintojen laajuus on kolme vuotta (120 opintoviikkoa). Yksi opintoviikko tarkoittaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta ja yksi opintovuosi on 40 opintoviikkoa. 133

134 LIITEOSA OPETUSSUUNNITELMAN KÄSITE JA TEHTÄVÄT Opetussuunnitelman perusteet ovat lakiin verrattava normi, jota koulutuksen järjestäjä ei voi millään perusteella jättää noudattamatta. Tällä normilla varmistetaan osaltaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasaarvon, opetuksellisen yhteneväisyyden ja laadun sekä oikeusturvan toteutuminen ja valtakunnallisesti yhtenevä ammattitaito. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden tehtävänä on välittää koulutuspoliittisia tavoitteita ja osoittaa valtakunnallisesti yhtenevän ammattitaidon, ydintaitojen, muun muassa oppimaan oppimisen, sekä kansalaisena toimimisen vaatimukset. Lisäksi perusteet ovat pohjana arvioinnille. Opetussuunnitelman perusteiden normiosassa on määritelty koulutuksen tehtävä ja tavoitteet sekä tutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä arviointi. Lisäksi perusteet sisältävät opiskelija-arviointia, työssäoppimista, opinto-ohjausta, erityisopetusta, maahanmuuttajien koulutusta sekä oppisopimuskoulutusta ja oppilaitoksen opetussuunnitelmaa koskevia määräyksiä. Valtioneuvoston antaman päätöksen (213/99) mukaan ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja, joista vähintään 20 opintoviikkoa on toteutettava työssäoppimisena. Ammatillisista opinnoista voidaan opetussuunnitelman perusteissa osoittaa enintään 10 opintoviikkoa vapaasti valittaviin opintoihin. Nämä ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset opinnot voivat olla ammatillisia opintoja syventäviä tai laajentavia opintoja, yhteisiä opintoja tai lukio-opintoja. Yhteisiä opintoja on 20 opintoviikkoa. Muita vapaasti valittavia opintoja on 10 opintoviikkoa. Ne voivat olla oman alan tai muiden alojen ammatillisia opintoja, yhteisiä opintoja, jatko-opintoihin tai ylioppilastutkintoon valmentavia opintoja tai harrastustavoitteisia opintoja. Opintoihin sisältyy 1,5 opintoviikkoa opinto-ohjausta. Tämä opintojen rakenne mahdollistaa opiskelijan valinnan mukaan jopa 100 opintoviikon laajuiset ammatilliset opinnot, joista osa voi olla myös opintoja muilta aloilta. Toisaalta opiskelija voi valita jatko-opintovalmiuksiaan parantavia yhteisiä opintoja jopa 40 opintoviikkoa. Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Yhdessä elinkeino- ja työelämän edustajien kanssa on ensin laadittu ammattialakuvaukset, joissa on kuvattu alan toimintaympäristöt, toimintakokonaisuudet, ydintoiminnot ja tehtävät, alan arvolähtökohdat. tulevaisuudennäkymät sekä alalla vaadittava ammattitaito. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten tehtävänä on jatkaa yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. 134

135 Ammatilliset opintokokonaisuudet on muodostettu ammattialan kuvauksessa esitettyjen työelämän toimintakokonaisuuksien pohjalta. Opintokokonaisuuksien nimet ovat työelämän toimintaa kuvaavia. Opintokokonaisuuksien tavoitteet on määritelty sellaisena kiitettävän tasoisena osaamisena, jota työelämässä toimiminen ja sen kehittäminen edellyttää. Keskeiset sisällöt on määritelty ydintoimintoina ja -tehtävinä, jotka kullakin toiminta-alueella on hallittava. Lisäksi on määritelty tyydyttävä taso eli sellainen osaaminen, joka kaikkien tutkinnon suorittaneiden on työllistyäkseen vähintään saavutettava. Edellä todetuista lähtökohdista oppilaitokset määrittelevät opetussisällöt ja täsmentävät arviointikriteerit. Yhteiset opinnot on ilmaistu oppiaineina. Niissäkin tavoitteet on määritelty ammattitaitoa tukevana kiitettävän tasoisena osaamisena, keskeiset sisällöt ydintoimintoina ja arviointikriteerit tyydyttävän tasoisena osaamisena. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOLÄHTÖKOHDAT Ammatillisen koulutuksen yhteiset tavoitteet korostavat ammatillisen ja persoonallisen kasvun kiinteää yhteyttä. Ammattitaitotavoitteiden rinnalla erityisesti nuorten koulutuksessa on keskeisenä tavoitteena nuoren persoonallisuuden monipuolinen kehitys ja kasvu yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Tavoitteena on, että opiskelijoista kasvaa tasapainoisia ja eheitä personallisuuksia, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisten välisessä ja ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huolehtivat kansallisen kulttuurin edistämisestä. Keskeisiä arvolähtökohtia ovat demokratia ja tasa-arvo, kodin ja perheen arvostus, vastuu lähimmäisistä, työn kunnioittaminen, suvaitsevaisuus sekä kansallinen kulttuuriperintö ja kansainvälisyys. Arvot ilmenevät ja toteutuvat koulun toiminnassa. Oppilaitoksen toimintaa ohjaavien arvojen selkiyttäminen ja niiden ulottaminen käytännön toimintaan on oppilaitosyhteisön yhteinen tehtävä. Koulutuksen yhteisten arvojen lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on keskeistä myös eri alojen ammatillisen toiminnan arvot sekä niiden pohdinta ja sisällyttäminen opetukseen. Yhteiset arvot ja sen päättäminen, miten niihin pyritään, ovat osa oppilaitoksen opetussuunnitelmaa. IHMISKÄSITYS Ihmiskäsitys on opetuksen ja kasvatuksen perusta. Opetussuunnitelmatyön lähtökohtana on se, että jokainen ihminen on arvokas ja ainutkertainen. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja ihmisarvoiseen 135

136 LIITEOSA työhön sekä tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin opiskella. Ihmisen perusolemukseen kuuluu pyrkimys hyvään ja itsensä kehittämiseen. Tällainen ihmiskäsitys korostaa opiskelijan roolia aktiivisena toimijana, joka on halukas oppimaan ja kehittymään. Jokainen opiskelija on yksilö, joka haluaa tehdä myös opiskelussaan yksilöllisiä valintoja ja vaikuttaa itse omaan oppimiseensa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yksin selviytymisen vaatimusta vaan täysimääräistä osallisuutta ja yhteistyötä. Yksilöllisyys on myös erilaisuuden hyväksymistä ja kunnioittamista sekä erilaisten oppijoiden kokemusten ja opiskelutyylien ottamista huomioon. Vastuullinen ihminen pitää huolta myös toisista ja erityisesti heistä, jotka eivät selviydy täysipainoisesti omin voimin. TIETO- JA OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen taustalla vaikuttavat käsitykset tiedosta ja oppimisesta. Ammatillinen osaaminen on ammattiteorian ja käytännön taitojen integroitunut kokonaisuus, joka näkyy sujuvana toimintana, käytännön taitoina ja kykynä ratkaista ongelmia työtilanteissa. Ammatillisessa toiminnassa ilmenevä tieto on monikerroksista. Siihen sisältyy tiedollinen perusta ja harjaantumisen kautta muodostunut käytännön taito. Se on myös äänetöntä tietoa, tunteita, kokemuksia ja oivallusta, joiden avulla selvitään joustavasti erilaisista työtilanteista. Osaamiseen liittyviä piirteitä ovat oman osaamisensa arviointitaito, itsenäinen ongelmanratkaisukyky sekä kyky suhtautua tietoon kriittisesti ja oppia jatkuvasti uutta kokemusta hyödyntäen. Ammatissa kehittyminen ja työkäytäntöjen uudistaminen sekä työelämän muuttuvat vaatimukset edellyttävät itsearviointi- ja oppimistaitoja ja halua oppia jatkuvasti lisää kuten elinikäisen oppimisen periaate vaatii. Pysyvän ajattoman tiedon rinnalla on yhä enemmän muuttuvaa tietoa. Uutta tietoa on kyettävä etsimään myös uutta tietotekniikkaa hyödyntäen. Tiedon määrän nopeasti lisääntyessä oppilaitos voi välittää vain osan tiedosta. Tällöin joudutaan tarkkaan harkitsemaan, millä perusteella opiskeltavat sisällöt valitaan ja erotetaan olennaisin. Nykyinen oppimiskäsitys korostaa opiskelijan aktiivista roolia oman tieto- ja taitorakenteensa jäsentäjänä, tiedonhankkijana, käsittelijänä ja arvioijana. Oppiminen merkitsee aikaisempien ajatus- ja toimintamallien uudelleenjärjestämistä ja täydentämistä. Opiskelijan tulee voida yhdistää uusi tieto omaan aiempaan tietoonsa. Ymmärrys syntyy, kun opiskelija aktiivisesti valikoi tietoa ja muodostaa oman käsityksensä asiasta. Opiskelija muovaa oppimisensa lopputulosta omalla toiminnallaan ja on itse vastuussa oppimisestaan. Syvällinen oppiminen vaatii mahdollisuutta käsitellä oppimiskokemuksia yhdessä kokeneiden työntekijöiden ja opettajien kanssa. Opiskelija, hänen yksilölliset kokemuksensa ja yksilölli- 136

137 nen opiskelutyylinsä tulee ottaa huomioon ohjauksessa. Yhdessä tekeminen ja yhdessä muiden avulla oppiminen on yhä tärkeämpää, kun työ tehdään entistä useammin erilaisissa tiimeissä. Ammatin oppiminen on kiinteästi sidoksissa työn sisältöön ja toimintaympäristöön. Siksi opiskelu aidossa työympäristössä edistää tehokkaasti oppimista. Taitojen oppiminen edellyttää, että opiskelijalla on mahdollisuus pureutua työn sisältöön ja ammatilliseen toimintaan, jotta hän voi sisäistää työsuorituksen vaiheet ja harjaantua sujuvaan toimintaan. KÄSITYKSET TYÖSTÄ JA AMMATTITAIDOSTA Käsitykset työstä ja ammattitaidosta ovat muuttuneet. Nykyisin ammattitaidolla ymmärretään laaja-alaisia työ- ja toimintakokonaisuuksia ja ammattitaito on yhä enemmän moniammatillista. Laaja-alaisen osaamisen rinnalla edellytetään vahvaa erikoisosaamista. Hyvä ammattitaito ja laaja ammattisivistys merkitsevät sellaisia valmiuksia, joiden avulla opiskelijat pystyvät selviytymään alansa vaihtelevista tehtävistä, kehittämään ammattitaitoaan sekä täydentämään sitä jatkuvasti. Ammattisivistyksessä yhdistyvät vahva ammatillinen osaaminen ja yleissivistys. Se sisältää myös arvo-osaamisen ja sisäistetyn ammattietiikan, jotka auttavat ratkaisemaan toiminnan oikeutusta ammatissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Hyvään ammattitaitoon kuuluvat kädentaidot sekä kyky soveltaa tietoa käytännön tilanteissa. Uudistuva työelämä vaatii vastuullisuuden ohella työhön sitoutumista sekä työ- ja toimintakykyisyyttä. Työ on yhä enemmän tiimityötä ja yhdessä tekemistä, joka vaatii sosiaalista kyvykkyyttä. Näissä opetussuunnitelman perusteissa ammatillinen osaaminen määritellään työ- ja toimintakokonaisuuksien hallinnaksi. Tämä edellyttää yhteisten painostusten, kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen hallintaa, työn perustana olevan tiedon hallintaa, työmenetelmien, työvälineiden ja -materiaalien hallintaa sekä työprosessien hallintaa. Edellä luetut edellytykset sisältävät työn tavoitteiden ja merkityksen ymmärtämisen sekä työn eettisen hallinnan. Opetussuunnitelman perusteissa nämä asiat kuvataan tutkinnon, koulutusohjelmien ja opintokokonaisuuksien tavoitteissa osaamisena. Vastaavasti arviointikriteereissä osoitetaan osaamisen tasovaatimukset. 137

138 LIITEOSA 2 MAATALOUSALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA ALAN KUVAUS Suuri osa Suomesta on maaseutua, joka tarjoaa monille työ-, asuin- ja vapaa-ajanviettopaikan. Maaseudun toimintaedellytyksiä säätelevät kansantaloudellisen kehityksen lisäksi kansainvälisen talouden muutokset. Suomalaisen maaseutupolitiikan tavoitteena on pitää maaseutu asuttuna ja elinvoimaisena. Maaseutupolitiikasta on tulossa yleisilmaus Euroopan unionin toiminnalle, joka sisältää maatalouspoliittista ohjausja tukitoimintaa. Maatalous on luonnosta, kasvi- ja eläinkunnasta, saatavien tuotteiden ja palvelujen tuottamista ja jalostamista. Maatalousalalla työskenteleminen edellyttää vastuuta omasta toiminnasta, ympäristöstä ja luonnosta. Menestyminen vaatii tuotannon biologisen perustan ja tuotantotekniikan tuntemusta ja taloudellista käyttöä ympäristöä kuormittamatta. Maaseutuammattien harjoittaminen edellyttää sopeutumista muutoksiin, jatkuvaa uuden oppimista ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Maatilatalouden perustehtävä on tuottaa elintarvikkeita, rehuja ja teollisuuden raaka-aineita. Tuotanto perustuu kasvien ja eläinten biologisiin kasvuprosesseihin ja liittyy kiinteästi luonnonoloihin. Maatilataloutemme on pääasiassa perheviljelmiä, joilla viljelijä yhdessä perheensä kanssa suunnittelee ja organisoi tuotantonsa. Työt tehdään enimmäkseen koneellisesti automaation ja tietotekniikan sovellusten yleistyessä. Toisaalta urakoinnin ja palkatun työvoiman käyttö maatilan töiden hoidossa lisääntyy. Alan ammattilainen käyttää ja huoltaa koneita, pitää rakennukset ja peltomaat kunnossa sekä hoitaa eläimiä. Yrittäjänä toimiminen edellyttää työn suunnittelun ja liikkeenjohdon taitoja. On osattava markkinoida oma tuotanto, hoitaa taloushallintoa ja kirjanpitoa ja käyttää tietotekniikkaa. Tuotantoteknologian kehityksen seuraaminen nopeasti kehittyvän alan eri osa-alueilla on onnistumisen edellytys. Maatila ei useissa tapauksissa ole enää maatilayrittäjäperheen ainoa tulonlähde, vaan sen ohella voidaan harjoittaa muuta elinkeinotoimintaa. Pienimuotoisen yritystoiminnan merkitys maaseutuelinkeinona on kasvanut erityisesti 1990-luvulla. Maaseutualueilla on perustettu lukuisia pieniä yrityksiä, jotka tuottavat, jalostavat ja markkinoivat tuotteita ja palveluita paikallisille markkinoille, joskus laajemmallekin. Kasvinviljelyn ja kotieläintenhoidon rinnalle on kehittynyt maatilamatkailua, koneurakointia, maatilarakentamista, metsänhoitoa, hevosten hoitoa, ratsastuksen opetusta, turkiseläinten hoitoa, maataloustuotteiden jatkojalostusta, huolto- ja palvelutoimintaa sekä monipuolista alihankintaa harjoittavia yrityksiä. 138

139 Elintarvikkeiden tiloilla tapahtuva jatkojalostus on eräs esimerkki maaseudun yritystoiminnasta. Elintarvikeala tarjoaa pienyrittäjälle runsaasti erilaistamisen mahdollisuuksia. Tämän päivän kuluttajat ovat kiinnostuneet ruoasta ja elintarvikkeista muutoinkin kuin ravinnontarpeen tyydyttäjänä. Tyypillisiä maaseutuyritysten erilaistamistapoja ovat mm. paikalliset tuotteet, perinteiset reseptit, tuotteet, joita ei voi tai kannata valmistaa teollisesti, perinteiset valmistusmenetelmät, uudet tavat yhdistellä raaka-aineita ja ainutlaatuiset tuotteet. Kuluttajien vaatimus ruuan puhtaudesta ja alkuperästä on kasvava, jolloin luonnonmukaisen tuotannon merkitys nousee. Aivan uusi tuotannonala ja ansiomahdollisuus on funktionaalisten elintarvikkeiden tuottaminen. Ympäristön hoitoon liittyvät tehtävät, tietotyö tai mekaaninen puunjalostus ja muut metsään liittyvät tuotanto- ja palvelumuodot sekä lomaasukkaille tarjottavat palvelut ja matkailuyrittäminen antavat maatiloille lisäansioita tai uuden elinkeinon. Vapaa-ajan palvelut, joihin luetaan maaseutumatkailu sekä hevostalous ja siihen liittyvä yritystoiminta tulevat kasvamaan. Monet maatilatalouden harjoittajat hankkivat osan toimeentulostaan tilan ulkopuolelta. Maaseutumatkailu on taajamien ja matkailukeskusten ulkopuolisella maaseudulla tapahtuvaa matkailua, joka on pienimuotoista, maatilatalouteen, luonnon tarjoamiin eri elementteihin ja ulkoiluun liittyvää, yksilöllistä palvelua käsittävää matkailua. Tällöin valmistuneen opiskelijan on osattava työskennellä itsenäisesti maatilamatkailuyrityksen työntekijänä. Maatilojen määrä on supistunut, samalla tilakoko on kasvanut. Tämä kehitys ohjaa tiloja keskittymään omaan osaamiseensa ja yhteistyöhön toisten tilojen kanssa, urakointia ja palkattua työvoimaa tilan muiden töiden tekemiseen. Alkutuotantona maatalous on osa elintarvike-, rehu-, lääke- ja tekstiiliteollisuutta ja se hankkii tuotantovälineensä maatalouskoneteollisuuden, kemianteollisuuden ja maatalouskaupan kautta. Maatilojen merkitys metsäteollisuuden raaka-aineen tuotannossa on merkittävä. Maatalouden valvontaa, tutkimusta, neuvontaa ja koulutusta hoitavat viranomaiset ja muut yhteistyöorganisaatiot. Elintarvike- ja rehutuotannon kautta maataloudella on suuri aluetaloudellinen merkitys ja maataloustuotanto on osa näiden tuotteiden laatuketjua. Hevosten kasvatus, hoito ja valmennus sekä ravi- ja ratsastusurheiluun liittyvä harrastus- ja kilpailutoiminta ovat nykyaikaisen hevostalouden mukana kehittyneitä maaseutuyrityksien tuotantomuotoja. Alan työvoiman näkymät ovat kansainväliset. Urheilupainotteisen hevostalouden ohella matkailuun ja vapaa-ajanviettoon liittyvät hevosalan palvelut ovat maaseudun kasvava yritystoiminnan osa-alue, joka lähentää maaseutua ja taajamia. Hevostalouden tarvitsemat kengitys-, varusteja rehuntuotantopalvelut työllistävät muitakin maaseudun yrittäjiä. 139

140 LIITEOSA Suomalainen hevosurheilu, erityisesti raviurheilu on viimeisinä vuosikymmeninä vakiinnuttanut asemansa Euroopan raviurheilun kärjessä. Johdonmukaisen jalostustyön tuloksena Suomessa syntyvät lämminverijuoksijat ovat kysyttyjä kansainvälisillä markkinoilla. Suomalainen hevosmiestaito on maailmalla korkealle arvostettua. Sekä hevostenhoitajien että ravihevosten valmentajien työmarkkinat ovat nyt Euroopan laajuiset. Ratsastusharrastus on kasvussa ja harrastajakunnan rakenne on muuttumassa. Yhä useampi ratsastuksen harrastaja on aikuinen, kun vielä vuosikymmen sitten suurin osa harrastajista oli teini-ikäisiä tyttöjä. Aikuisharrastajien erilaiset odotukset asettavat ratsastuspalvelujen tuottajille monia uusia vaatimuksia niin harrastuspaikkojen kuin ratsastuksen opetuksen suhteen. Sekä ratsastuksessa että raviurheilussa, kuten muissakin hevosalan tehtävissä, korostuu asiakaslähtöinen palvelu. Turkistalous ja sitä tukeva tuotanto, esim. rehunvalmistus, tarjoaa toimeentulomahdollisuuksia maaseudun perheyrityksille. Turkistuotanto on maassamme keskittynyt erityisesti Pohjanmaalle. Alalle on tyypillistä jyrkät suhdannevaihtelut. Turkistarhaajat ovat monin tavoin verkostoituneet. Valtaosa tarhaajista hankkii rehun tarhaajien yhdessä omistamista rehukeittiöistä. Tarhaajajärjestöt ja tarhaajien omistama huutokauppayhtiö myyvät suurimman osan meillä tuotetuista nahoista. Neuvonta on järjestetty osin alan omien järjestöjen kautta. Turkisalalla selviytyminen edellyttää alan kehityksen ja kansainvälisten näkymien herkkää seurantaa ja niiden vaikutuksen arviointia omaan toimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi on otettava huomioon tuotannon ympäristövaikutukset ja eläinten elinolosuhteet, jotka ovat yleisen mielenkiinnon kohteena ja kuluttajien ostopäätösten taustana. ARVOPERUSTA Maatalousalan tehtävä on tuottaa puhtaita, terveellisiä ja turvallisia tuotteita sekä palveluja, jotka tyydyttävät kuluttajien, koko suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälistyvien markkinoiden tarpeita. Luonnonvarojen hyväksikäytössä korostuvat ympäristönäkökohdat ja ihmisten suhde luontoon. Tuotantoa ohjaavat kestävän kehityksen periaatteet, eettiset ja ekologiset näkökohdat. Maaseudun ammattien arvoja ovat ihmisten, luonnon ja kotieläinten terveys ja hyvinvointi sekä maaseudun elinvoimaisuus ja maaseudun kulttuurin edistäminen. Suomen elintarviketoimiala on sitoutunut kansallisen elintarvikkeiden laatustrategiassa siihen, että yhteisten päämäärien määrittelyllä sekä sovittujen toimintatapojen noudattamisella saavutetaan kilpailuetua ja vahvistetaan suomalaisen ruoantuotannon asemaa markkinoilla. Asiakkaan luottamus saavutetaan avoimuudella sekä dokumentoidulla ja jäljitettävällä tuotantoketjulla. 140

141 Maatalousalan kannattava tuotanto mahdollistaa elämisen maaseudulla ja ylläpitää maaseutuympäristöä. Liiketaloudellisen osaamisen ohella innovatiivisuus ja verkostoituminen kuuluvat alan toimintaa. Ammattitaidon merkitys korostuu niin työnantajana, työntekijänä kuin työn vastaanottajanakin. Toiminnan selkärankana on oman ammatin ja koko maatalouselinkeinon arvostus. Maaseutu on koko yhteiskunnan henkinen voimavara. ALAN HAASTEET Kansallisten päätösten lisäksi Euroopan unionin toimet ja kansainvälinen hintataso ohjaavat tuotteiden hintoja. Yhteiskunta ohjaa tuotannon järjestämistä maatalouspolitiikan ja lainsäädännön avulla sekä kuluttajat ostopäätöksiä tehdessään. Kysyntä kohdistuu entistä terveellisempiin ja luonnonläheisempiin tuotteisiin. Geenitekniikka tuo kahdenlaisia haasteita viljelijälle, viljelytekniikkaan liittyviä ja toisaalta eettisiä, markkinointiin liittyviä. Yrityskoon kasvaessa maatilan tuotantoprosessien ympäristökysymyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuluttajien hankkimien tuotteiden ja palvelujen laatu syntyy maatilojen ympäristön huomioon ottavasta tuotantotavasta ja dokumentoidusta laadunkehitystyöstä. Näin syntynyttä laatuketjua tuottajalta kuluttajalle voi hyödyntää myös vientiin. Varsinkin turkistuotanto on kovassa ympäristömurroksessa. Kansainvälisesti Suomi on kuitenkin toiseksi suurin minkinnahkojen tuottaja. Hevostalouden osaamiselle on kysyntää kotimaan markkinoiden lisäksi kansainvälisilläkin areenoilla. Maatilamatkailun mahdollisuutena on kansainvälisesti eksoottinen metsäluonto ja palvelujen tarjoaminen väestön lisääntyvään vapaa-ajankäyttöön. Maatalousalalla työskentelevien toimenkuva on kehittymässä nopeasti. Teknologian kehitys on vähentänyt työvoimatarvetta ja työn fyysistä kuormitusta, mutta henkinen kuormitus on kasvanut. Säästöjä etsiessään maaseutuyrittäjät eriytyvät teollisuuden raaka-aineita tuottaviin tiloihin ja toisaalta erikoistuotantoon, jalostukseen ja markkinointiin keskittyviin tiloihin. Uudet palvelut ja tuotteiden jalostusasteen nostaminen luovat uutta työtä. Tuonti kasvattaa laatu- ja hintapaineita kotimaassa, mutta luo tarvetta tuontia korvaavalle tuotannolle. Uusien vientituotteiden kehittäminen voi tarjota uutta työtä. Kansainvälistyvässä ympäristössä yhteistyö yrittäjien välillä vaatii sosiaalisia taitoja sekä lisää kielitaitoa ja kulttuurituntemusta. Tietotekniikan osaamista tarvitaan tiedonhankintaan, muutosten seurantaan ja tuotantoprosessien ohjaukseen. Maaseudun ammattilaisten on osattava oman alansa tuotannon lisäksi usein myös sen markkinointi. 141

142 LIITEOSA 3 HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUSUUNNITELMAN LAADINTA Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops) tehdään opetussuunnitelman ja opiskelijan valintojen perusteella. Se on opiskelijan kehittymissuunnitelma, joka tukee urasuunnittelua ja itsearviointia. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma pohjautuu opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin; opiskelija osallistuu oman opiskelunsa suunnitteluun, omakohtaisiin valintoihin, yksilölliseen opinnoissa etenemiseen ja oman oppimisensa arviointiin. Opiskelija ja opettaja tai opettajat tekevät yhteistyössä opetussuunnitelman tavoitteista ja opiskelijan omista tavoitteista lähtevän suunnitelman, jossa otetaan huomioon opiskelijan tausta ja tavoitteet ja jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekeminen on siten verrattavissa opiskelijan ja opettajan monipuoliseen vuorovaikutukseen perustuvaan yhteiseen ongelmanratkaisuprosessiin. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Suunnitelmaa tehtäessä otetaan täysimääräisesti huomioon ja opinnoissa hyväksiluetaan opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukainen osaaminen, kuten aikaisemmat opinnot sekä työkokemus. Tarvittaessa osaamisen ajantasaisuus arvioidaan erilaisilla tarkoituksenmukaisilla menetelmillä. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kuuluu myös työssäoppimisen suunnitelma, jossa määritellään kunkin työssäoppimisen jakson tavoitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavat. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutusta ja seurantaa tuetaan jatkuvasti opinto-ohjauksella. Opiskelijan ja opettajan kahdenkeskisissä keskusteluissa opiskelijalla on mahdollisuus avoimesti ja luottamuksellisesti käsitellä kaikkia opintoihin liittyviä kysymyksiä ja ongelmia. Näitä tietoja ei kuitenkaan kirjata henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista seurataan koulutuksen aikana. Opiskelijat ja kaikki opettajat tuovat esiin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamiseen vaikuttavat seikat, ja opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä. Tarvittaessa suunnitelmaa muutetaan opintojen edetessä, sillä esimerkiksi työssäoppiminen saattaa mahdollistaa tutkinnon suorittamisen uudella tavalla. Jos opintojen tavoitteita on mukautettu lain 630 :n 20 tai 21 mukaan, opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehdään muutettujen tavoitteiden ja muutettujen arviointikriteerien mukaisena. 142

143 4 JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Kolmevuotisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus, jonka mukaan hän on kelpoinen pyrkimään ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ 98, asetus ammatillisesta koulutuksesta 811/98, yliopistoasetus 115/98, laki ammattikorkeakouluopinnoista 255/95, OPM:n määräys kelpoisuudesta ammattikorkeakouluopintoihin dnro 18/011/98). Perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneella on yleinen jatkoopintokelpoisuus ammattikorkeakouluun. Yliopistoasetuksen nojalla yliopisto voi halutessaan todeta, että myös näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto tuottaa opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet ja kelpoisuuden yliopisto-opintoihin (OPM:n kirje , dnro 21/500/99). Ammattikorkeakouluissa opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon luonnonvara-alalla, tekniikan ja liikenteen alalla, hallinnon ja kaupan alalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, sosiaali- ja terveysalalla, kulttuurialalla sekä humanistisella ja opetusalalla. Koulutuksen pituus vaihtelee 140 opintoviikosta 180 opintoviikkoon. Tavallisin koulutuspituus on kuitenkin 160 ov. Koulutusnimikkeet vaihtelevat koulutusaloittain. Yliopistossa opiskelija voi suorittaa alemman (kandidaatti) 120 ov:n korkeakoulututkinnon tai ylemmän (maisteri) korkeakoulututkinnon 160 ov. Luontevia jatkokoulutusväyliä maatalousalan perustutkinnon suorittaneelle ovat mm. ammattikorkeakouluissa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, 160 ov (agrologi, AMK) sekä yliopistoissa maatalous- ja metsätieteiden maisteri. 143

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN KOULUTUSOHJELMA, LASTENOHJAAJA OPETUSHALLITUS 2001 Opetushallitus Graafinen

Lisätiedot

Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät

Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 34/011/2002 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 19.6.2002 Voimassaoloaika: 1.8.2002 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Säännökset,

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO

METSÄALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET METSÄALAN PERUSTUTKINTO METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, METSURI METSÄKONEALAN KOULUTUSOHJELMA, METSÄKONEENKULJETTAJA METSIEN

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO

MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MATKAILUALAN PERUSTUTKINTO MATKAILUN MYYNTI- JA NEUVONTA- PALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA, MATKAILUVIRKAILIJA MATKAILUN OHJELMAPALVELUJEN

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPH 501 2018 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2018 S I S Ä L T Ö OSAAMISEN TUNNISTAMISEN

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected]

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected] Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET RAKENNUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET OPETUSHALLITUS 1999 Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-0429-4

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYN PERUSTUTKINTO

TIETOJENKÄSITTELYN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET TIETOJENKÄSITTELYN PERUSTUTKINTO DATANOMI INFORMAATIOTEKNOLOGIAPALVELUJEN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA TIETOJÄRJESTELMIEN

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO LIIKUNNANOHJAUKSEN KOULUTUSOHJELMA LIIKUNTANEUVOJA OPETUSHALLITUS 2001 Opetushallitus Graafinen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO MERKONOMI ASIAKASPALVELUN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA INFORMAATIO- JA KIRJASTOPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA

Lisätiedot

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

METSÄALAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja METSÄALAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Metsätalouden osaamisala Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hyväksytty 9.05.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. METSÄALAN PERUSTUTKINTO... 3

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET KOULUTUSOHJELMA

NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET KOULUTUSOHJELMA AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN KOULUTUSOHJELMA NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET HIUSALAN PERUSTUTKINTO PARTURI-KAMPAAJAN KOULUTUSOHJELMA, PARTURI-KAMPAAJA OPETUSHALLITUS 2000 Opetushallitus Graafinen suunnittelu:

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUUSIKON KOULUTUSOHJELMA YHTYE-/ORKESTERIMUUSIKKO, SÄESTÄJÄ, LAULAJA KIRKKOMUUSIKKO SOITINHUOLLON

Lisätiedot

KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO

KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET KALATALOUDEN PERUSTUTKINTO KALATALOUDEN KOULUTUSOHJELMA, KALASTAJA KALANJALOSTAJA KALANVILJELIJÄ KALASTUKSENOHJAAJA OPETUSHALLITUS

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO

LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET LOGISTIIKAN PERUSTUTKINTO KULJETUSPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA, AUTONKULJETTAJA VARASTOPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA, VARASTONHOITAJA

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala OPETUSSUUNNITELMA LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO MERKONOMI

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala OPETUSSUUNNITELMA LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO MERKONOMI Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala OPETUSSUUNNITELMA 2006 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO MERKONOMI ASIAKASPALVELUN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA TALOUSHALLINNON KOULUTUSOHJELMA 120 ov

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA ENSIHOIDON KOULUTUSOHJELMA KUNTOUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA LASTEN JA NUORTEN

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO MERKONOMI ASIAKASPALVELUN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA INFORMAATIO- JA KIRJASTOPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen

Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Kuljetusalan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki pe 31.10.2014 opetusneuvos Seija Rasku [email protected] Tutkintojen muodostuminen PkL 12 b ja uusi

Lisätiedot

TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO TURVALLISUUSALAN KOULUTUSOHJELMA TURVALLISUUSVALVOJA OPETUSHALLITUS 2001 Opetushallitus Graafinen

Lisätiedot

tutkinnon perusteiden uudistus

tutkinnon perusteiden uudistus Luonnonvara- ja ympäristöalan tutkinnon perusteiden uudistus Susanna Tauriainen OPH Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Tavoitteet kuvataan tutkintokohtaistettuna

Lisätiedot

ISBN (pdf)

ISBN (pdf) ISBN 978 952 13 3771 0(pdf) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET SIRKUSALAN PERUSTUTKINTO SIRKUSARTISTI SIRKUSALAN KOULUTUSOHJELMA OPETUSHALLITUS 2008 ISBN 978

Lisätiedot

PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO SIIVOUSALAN KOULUTUSOHJELMA, TOIMITILAHUOLTAJA TEKSTIILIHUOLLON KOULUTUSOHJELMA, TEKSTIILIHUOLTAJA

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

KELLO- JA MIKROMEKANIIKAN PERUSTUTKINTO

KELLO- JA MIKROMEKANIIKAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET KELLO- JA MIKROMEKANIIKAN PERUSTUTKINTO KELLOSEPÄN KOULUTUSOHJELMA, KELLOSEPPÄ MIKROMEKANIIKAN KOULUTUSOHJELMA, MIKROMEKAANIKKO

Lisätiedot

TEKSTIILIALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILIALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET TEKSTIILIALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, TEKSTIILINVALMISTAJA OPETUSHALLITUS 2000 Opetushallitus Graafinen

Lisätiedot

KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO

KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET KUVALLISEN ILMAISUN PERUSTUTKINTO KUVALLISEN ILMAISUN KOULUTUSOHJELMA OPETUSHALLITUS 2001 Opetushallitus Graafinen suunnittelu:

Lisätiedot

PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO

PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET PAPERITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO MASSAN VALMISTUKSEN KOULUTUSOHJELMA, PAPERIPROSESSINHOITAJA PAPERIN JA KARTONGIN VALMISTUKSEN

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat

Yhteiset tutkinnon osat Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12

MÄÄRÄYS. Voimassaoloaika: Säännökset, joihin. L 631/98, 13 2 mom A 811/98, 10, 12 MÄÄRÄYS 9.10.2008 Dnro /011/2008 Voimassaoloaika: 1.8.2008 alkaen toistaiseksi Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjätt Alan tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON Säännökset, joihin toimivalta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

HAMMASTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

HAMMASTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET HAMMASTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO HAMMASTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA HAMMASLABORANTTI OPETUSHALLITUS 2001 Opetushallitus Graafinen

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

PUUALAN PERUSTUTKINTO

PUUALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET PUUALAN PERUSTUTKINTO LEVYTEOLLISUUDEN KOULUTUSOHJELMA, LEVYPROSESSINHOITAJA PUUSEPÄN KOULUTUSOHJELMA, PUUSEPPÄ SAHATEOLLISUUDEN

Lisätiedot

SUUNNITTELUASSISTENTIN PERUSTUTKINTO

SUUNNITTELUASSISTENTIN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET SUUNNITTELUASSISTENTIN PERUSTUTKINTO TEKNISEN SUUNNITTELUN KOULUTUSOHJELMA OPETUSHALLITUS 2000 Opetushallitus Graafinen suunnittelu:

Lisätiedot

TANSSIALAN PERUSTUTKINTO

TANSSIALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET TANSSIALAN PERUSTUTKINTO TANSSIJAN KOULUTUSOHJELMA OPETUSHALLITUS 2001 Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Layout Studio

Lisätiedot

CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO RUOKA- JA ASIAKASPALVELUN KOULUTUSOHJELMA, PALVELUVASTAAVA SUURTALOUDEN RUOKATUOTANNON KOULUTUSOHJELMA,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tuoteneuvonta, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o suunnittelee

Lisätiedot

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Työpaja Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Työpaja Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen Työpaja 15.4.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen merkittävyys Kulttuuriosaaminen, kuten monikulttuurisuuden sekä paikalliskulttuurin

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Muutokset merkitty lihavoidulla tekstillä. 1.3 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET

Muutokset merkitty lihavoidulla tekstillä. 1.3 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET LIITE 1 (63) Muutokset merkitty lihavoidulla tekstillä. 1.3 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET Lääkealan perustutkinnon suorittaneella tulee olla sekä laaja-alaiset toimistotyön ja

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku [email protected]

Lisätiedot

SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTO AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJELMA, ASENTAJA ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN

Lisätiedot

LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO

LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET LÄÄKEALAN PERUSTUTKINTO LÄÄKEALAN KOULUTUSOHJELMA FARMANOMI OPETUSHALLITUS 2001 Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Layout

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO. Laboratorioalan koulutusohjelma Laborantti

TUTKINTOKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO. Laboratorioalan koulutusohjelma Laborantti TUTKINTOKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Laboratorioalan koulutusohjelma Laborantti Ammattiopiston johtokunta hyväksynyt 9.5.2006 Voimaantulo 1.8.2006 Muutokset hyväksytty 22.5.2007

Lisätiedot

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO

KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET SOSIAALI- JA TERVEYSALA KAUNEUDENHOITOALAN PERUSTUTKINTO KOSMETOLOGIN KOULUTUSOHJELMA OPETUSHALLITUS 2000 Opetushallitus Graafinen

Lisätiedot

KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUJEN PERUSTUTKINTO KOTITALOUSPALVELUJEN KOULUTUSOHJELMA, KOTITALOUSYRITTÄJÄ KULUTTAJAPALVELUJEN

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected] Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO ARTESAANI ESINESUUNNITTELUN JA -VALMISTUKSEN KOULUTUSOHJELMA TEKSTIILIN JA VAATETUKSEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hevostalouden perustutkinto

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hevostalouden perustutkinto Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Hevostalouden perustutkinto Rehtorin hyväksymä hevostalouden perustutkinnon opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa, joka sisältää arviointitoimikunnan hyväksymän

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: 1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden

Lisätiedot

LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO

LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO LABORANTTI LABORATORIOALAN KOULUTUSOHJELMA OPETUSHALLITUS 2000 Opetushallitus Graafinen suunnittelu:

Lisätiedot

PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO

PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET PUUTARHATALOUDEN PERUSTUTKINTO PUUTARHURI PUUTARHATUOTANNON KOULUTUSOHJELMA VIHERALAN KOULUTUSOHJELMA KUKKA- JA PUUTARHAKAUPAN

Lisätiedot

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Eija Kauppinen Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 Vuosien 1999-2001 perustutkinnon perusteiden mukaan

Lisätiedot

AUTOALAN PERUSTUTKINTO

AUTOALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET AUTOALAN PERUSTUTKINTO AUTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, AJONEUVOASENTAJA AUTOKORINKORJAUKSEN KOULUTUSOHJELMA, AUTOKORINKORJAAJA

Lisätiedot

VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO

VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO VENEENRAKENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA, VENEENRAKENTAJA OPETUSHALLITUS 2000 Opetushallitus Graafinen

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN PERUSTUTKINTO HOTELLIPALVELUN KOULUTUSOHJELMA, HOTELLIVIRKAILIJA RAVINTOLAN RUOKATUOTANNON KOULUTUSOHJELMA,

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos [email protected] Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO

LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO LENTOKONEASENNUKSEN KOULUTUSOHJELMA, LENTOKONEASENTAJA OPETUSHALLITUS 2000 Opetushallitus

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Ammatillisten perustutkintojen uudistuminen Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Infotilaisuus 7.12.2009 Perustutkinnon muodostuminen Ammatillinen perustutkinto muodostuu seuraavasti: 1. Ammatilliset

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto

Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa. Tavoitteet. Urheiluvalmennus ja ammatillinen perustutkinto Urheiluvalmentautumisen tutkinnon osat ammatillisessa tutkinnossa Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen erityisen tehtävän saaneissa oppilaitoksissa urheiluvalmentautuminen on integroitu yhtenäiseksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 2012-2013. 1. vuosi 2. vuosi - 6 3 1 - - - - - - - - - - - - - - - 6 1 1 1,5 0,5 - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 2012-2013. 1. vuosi 2. vuosi - 6 3 1 - - - - - - - - - - - - - - - 6 1 1 1,5 0,5 - - - - - - - - - - - - - - - - - - Harjun oppimiskeskus lukuvuosi 00 (hevoskasvatus), yopohjainen Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov (sisältyy työssäoppimista vähintään 0 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäytteen, jonka laajuus on

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Uudistettujen osaamisperusteisten perustutkintojen toimeenpano ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja määräysten mukaisesti 12.2.2015 Sirkka-Liisa Kärki

Lisätiedot

Liikuntatapahtuman järjestäminen

Liikuntatapahtuman järjestäminen 1/7 järjestäminen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunta- tai kilpailutapahtuman suunnittelu-, järjestely- ja ohjaustehtävissä. Hän

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Sote:n perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.

Sote:n perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8. Sote:n perustutkinto, perustason ensihoidon osaamisala, perustason ensihoitaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Ohjausryhmän kokous 12.3.2015 OKM Opetusneuvos Aira

Lisätiedot

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala ICT-asentaja Hyväksytty 9.05. 205 2 Sisällys. JOHDANTO...3 2. TIETO-

Lisätiedot