TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT
Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään, saadaan isä mukaan ja enemmän tietoa perheen tilanteesta
Toimivia työtapoja isien kohtaamiseen Ensiksi on saatava kontakti isään (kutsukirje, soitto, tekstiviesti, sähköposti ym.) Ensimmäinen tapaaminen on tärkein Kuuntele ja kunnioita isän mielipiteitä Kannusta isiä avoimeen keskusteluun parisuhteesta ja lapsista Pohdituta roolijakoja mies/isä/puoliso Kuule ensin isää hänen omalta kannaltaan ja laajenna sitten muihin perheenjäseniin
Pohdi Pohdi työroolistasi käsin millaisten lasien läpi isyyttä/ mieheyttä katsot? Kohtaatko isän yksilönä?( käännä kysymykset avoimiksi) Näetkö lapsen, äidin ja isän auttamisen tasavertaisena, koko perhettä tukevana prosessina? Huomioitko isyyden ja äitiyden eritahtisuuden?
Toimivan yhteistyösuhteen edellytykset/tutkiva työtapa: kunnioitetaan isän näkemyksiä ja huolenaiheita Huomioidaan asiakkaan aiemmat kokemukset auttamistyöstä rohkaistaan ja tuetaan isää aktiiviseen osallistumiseen ja päätöksentekoon luodaan ilmapiiri, jossa isän on mahdollista keskustella huolenaiheistaan ja erilaisista tunteista ( validointi) ja rohkaistaan niistä puhumiseen tutkivan työtavan keskeiset elementit: kuuntelu, oikeat kysymykset ja selvennysten pyytäminen
Yhteistyösuhteen luominen Yhteistyösuhteella tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan liittoutumista asiakkaan auttamiseksi. Sillä, missä määrin yhteistyösuhdetta on saatu rakennetuksi, on ratkaiseva merkitys tapaamisen tuloksellisuudelle. Vastuu suhteen rakentamisesta on työntekijällä. Yksinkertaisinta yhteistyön mittausta on se, että työntekijä hankkii asiakkaalta säännöllisesti palautetta tapaamisten laadusta. Yhteistyösuhteen luominen on tärkeintä tapaamisten alussa Ensimmäiset minuutit hoidossa antavat asiakkaalle kuvan työntekijästä ja se on yhteistyön kannalta ratkaisevaa. Oleellista on, että asiakkaat saavat hyvän tuntuman työntekijään jo ennen kuin ongelmille on voitu tehdä mitään Huomattavaa on se, että asiakkaan usko auttamissuhteeseen auttaa myös työntekijää keskittymään paremmin ja auttaa etenemään tavoitteiden suunnassa. (Ackerman & Hilsenroth 2003)
Yhteistyön perusta Toimivan yhteistyösuhteen rakentaminen perustuu asiakaslähtöisyyteen, ihmisarvoon ja yhdenvertaisuuteen. Hyvä työntekijä pyrkii aitoon dialogisuuteen, jossa molemmilla osapuolilla on samanlainen mahdollisuus vaikuttaa. Aktiivinen työntekijä pyrkii myös tiedostamaan vuorovaikutukseen liittyviä ilmiöitä. Empatia rakentaa yhteistyösuhdetta Asiakkaan kokemuksen todesta ottamista ja kuullun empaattista reflektoimista Työntekijän kokemus omasta empaattisuudesta ei ole riittävä, vaan hänen tulee ilmaista empaattisuuttaan siten, että asiakas myös kokee sen Asiakkaan voi olla vaikea havaita empaattisuuden ilmaisuja terapeutin taholta, koska masennus, kriisit ja ahdistus vaikeuttavat asiakkaan havaintokykyä
Yhteistyösuhde heikentyy Jos työntekijä on hyväksikäyttävä, kriittinen, moralistinen tai puolustautuva. Työntekijän lämmön, kunnioituksen ja luottamuksen puute, samoin kuin epävarmuus, jännittyneisyys ja väsymys vaikeuttavat yhteistyösuhteen muodostumista. Jos työntekijä noudattaa liian orjallisesti valitsemiaan tekniikoita tai työtapoja On hyvin inhimillistä, että ajoittain käy yllämainituilla tavoilla! Silloin ei kannata luovuttaa, vaan korjata kurssia, ottaa asia puheeksi tai pyytää mahdollisesti anteeksi. Käytä hyväksesi esim. Työnohjaustasi!
Vinkki Hyvä muistaa työskenneltäessä. Mitä enemmän henkisiä voimavaroja joudutaan käyttämään tilanteen emotionaaliseen hallintaan, kasvojen pelastamiseen, sitä vähemmän resursseja on käytössä ongelmanratkaisuun ja korjaaviin kokemuksiin.
Älä ohita vaan kannusta! Isien tapaa nähdä lapsen tilannetta ei ole haluttu kuulla. Kun isät ovat tuoneet esiin lapsen normaalimpia puolia, heidän on annettu ymmärtää, että he eivät näe ongelmia. Hyvät asiat, joita isät kokevat lastensa kanssa, on voitu kokea konkreettisuudessaan liian vähäpätöisiltä isät eivät useinkaan saa hyvää palautetta enempää osuudestaan lapsen arjessa kuin näkemyksestään hänen kehityksellisten vaikeuksien luonteesta tai auttamisen tavoista (Jukka Mäkelän luento)
Vinkki Isille olisi hyvä kertoa tutkimuksista, jotka tuovat esille isien erityistä merkitystä lapselle. Isät tarvitsevat suoraa palautetta siitä, että heidän näkemyksensä ovat arvokkaita ja heidän olemisensa lapsen kanssa on äärimmäisen tärkeää.
Ajattelun pohjaksi omassa työssä Näetkö isän vain päihteiden ja väkivallan silmälasien läpi Onko keskustelussa riittävästi väljyyttä => avoin lopputulos Haastetaan miehiä kohtaamaan tunteitaan Isyys miehen/lasten suojaavana tekijänä Kriisit mieheyden kapeuden ilmentymänä. Lisätietoa sukupuolen merkitys osiosta. Pois mieheyden vahvuuden ihannoinnista
Tutkittua Isä voi kokea isän roolinsa rajoittavan omaa vapauttaan ja ettei vanhempana toimiminen ei ole osa omaa identiteettiä. Jos lapsen kanssa eläminen tuntuu aiheuttavan menetyksiä tärkeillä elämänalueilla, hän kokee tilanteen stressaavalta. Lapsiperheen elämä yhdistettynä työelämän vaatimuksiin on kuluttavaa ja yhteydessä väsymykseen ja fyysisen kunnon heikkenemiseen. Isä kokee itseensä kohdistuvan useita vaatimuksia => riittämättömyyden tunteet vanhemmuuden taidoissa. Stressillä on vaikutuksia isän ja lapsen väliseen yhdessäoloon. Se lisää päivittäisiä konfliktitilanteita lapsen kanssa ja vähentää isän osallistumista lapsen hoitoon. (Halme 2009)
Pohdi Miten ja missä isä voi arvioida omien kykyjensä riittävyyden ja vastaavuuden lapsen kasvatuksessa? Miten/missä isä purkaa stressiä? Mistä isä saa tukea jaksamiseensa ja isyyteensä?
Vinkki Isien antamia vinkkejä hyvään työskentelyyn (isähaastatteluista koottuja) Enemmän yksilöllisemmän tiedon antamista, meidän perhe eikä Virtasen perhe Neuvojen sijaan ajatusten vaihtamista ja suoraa ja selkokielistä palautetta Enemmän tietoa eri ilmiöistä ja tarjolla olevista mahdollisuuksista saada apua ja tukea Mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti lapsensa asioista puhumiseen, esim. henkilökohtaista kutsumista tapaamisiin Selkeyttä työskentelyyn ja hoidon suunnitteluun, kerrotaan, mitä tehdään ja miksi
Vinkki Isien antamia vinkkejä hyvään työskentelyyn (isähaastatteluista koottuja) Huomio lasten ja äitien sijaan koko perheen tilanteeseen Isän erilaiset tavat ja roolit miehenä, perheessä ja parisuhteessa tulisi ottaa paremmin huomioon työskentelyssä Isän tietoa ja kokemusta lapsesta ja puolison tilanteesta kuultava ja hyödynnettävä enemmän Isään tulee luottaa enemmän isänä Isän omien tuen tarpeiden kartoittamista, mahdollisuutta niiden jakamiseen ja tuen saamiseen
Vinkki Isien antamia vinkkejä hyvään työskentelyyn (isähaastatteluista koottuja) Miehiin tutustuminen ja työskentelyn aloittaminen voi viedä pitempään aikaa, tarvitaan pitkäjänteisyyttä, isät pitää kannustaa tutka päällä avautumaan. Ajoitus on tärkeä, jos kysellään liian varhain tunteista ja omasta jaksamisesta, miehelle voi seurata helposti hämmennystä ja epävarmuutta. Käytettävä kieli on tärkeä, ei liian tunnepitoista tunnekieltä vaan mieluummin neutraalimpaa kieltä (ainakin työskentelyn alussa).
Jos isä on mukana työskentelyssä silloin tällöin Varmista suhteen syntyminen myös isään Pohdi ja käsittele asioita myös isän näkökulmasta Pyydä muita perheenjäseniä pohtimaan asiaa isän näkökulmasta ( mielen tasolla) Työskentelyn ja käytäntöjen jäsentäminen isälle: mitä tehdään, miksi, kuka tekee, kuinka usein jne. Pyydetään isää mukaan aika ajoin Tarkistetaan, miten isä pysyy tietoisena työskentelystä ja miten työntekijä pysyy tietoisena isän havainnoista kotona Kysymyksiä isälle: miten tämä (äidin kuvaama asia) näyttäytyy sinulle kotona; onko jotain, joka sinua ihmetyttää/yllättää/hämmästyttää jne?
Työntekijän hyvä muistaa isätyössä Miesten kirjo on laaja. Henkilökohtainen kutsu/ lähestyminen ratkaisevaa monen isän kohdalla (kun äidille sanotaan te vanhemmat, vain äiti katsoo, että se koskee juuri häntä) Äidin rooli portinvartijana ja aktivoijana tärkeä: miten tätä voi hyödyntää isätyössä? Isän henkilökohtainen kuuleminen ilman äidin läsnäoloa.
Mitä voi ainakin tehdä? Huomioida sukupuolen merkityksen työn rakenteissa, perustehtävässä, työkäytännöissä ja toimintaympäristöissä. Lisäksi on hyvä: Tutkia omia sukupuoleen liittyviä stereotypioita, asenteita, ajatuksia isien ja äitien malleista ja rooleista ( sukupuolen merkitys ) Tutkia omia kohtaamis- ja toimintatapoja isien kanssa työskennellessä => mikä työtapaani ohjaa? Isä ei ole pelkästään isä, huomioi myös muut roolit ( mies, puoliso, työntekijä yms.) Hankkia tietoa isyyden merkityksestä lapsen elämälle ja kertoa siitä kohtaamilleen isille ( lisää isyyden merkityksestä ) Olla kiinnostunut isän suhteesta lapseensa Hankkia koulutusta sukupuolisensitiivisestä työotteesta
TEHTÄVÄ Miten ja missä isät ja lapset saataisiin paremmin kohdatuiksi omassa työssänne? Pohdi 1-3 näkökulmaa/kysymystä ensin itseksesi (5 min) Sitten työparisi kanssa 5-10 min (Kirjatkaa ylös) Pohtikaa asiaa työtiimissä, kirjatkaa 1-4 työtapa muutosta testattavaksi Miettikää miten kirjaatte havaintojanne. Sopikaa milloin käytte läpi miten muutos on toiminut.