1 Opetusministeriö 22.8.2007 Dnro 185/44/2007 Viitteet: Maakuntahallitus 22.8.2007 Lausuntopyyntönne 24.5.2007/5/500/2007 Koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet 2012 1. Lähtökohdat Keski-Suomen esitys koulutustarpeen alueellisista tavoitteista 2012 perustuu maakunnalliseen ennakointiin sekä maakuntien ja opetushallituksen Mitenna ennakoinnin yhteistyöhön. Keväällä 2007 Länsi-Suomen lääninhallitus kokosi yhteenvedon koulutuksen kysynnästä ja tarjonnasta sekä ennakointikatsauksen. Näihin liittyvät tiedot ja kannanotot ovat olleet yhteisesti laaditun esityksen perustana. Maakunnan työpaikkakehitys perustuu maakuntaohjelmassa hyväksyttyyn ennakointiin toimiala- ja työpaikkarakenteiden muutoksista. Esityksessä on huomioitu maakuntaohjelman työllisyyttä, koulutustasoa sekä koulutuksen kehittämistä koskevat tavoitteet. Keski- Suomi on suunnitellut tulevaisuuttaan vahvasti klusteripohjaiseen ajatteluun perustuen. Keskeisimmät klusterit on kevään 2007 aikana kuvattu. Niihin liittyvät erityiset työvoiman ja koulutuksen tarpeet ovat klustereissa selvitysten kohteena. Tässä esityksessä on kuitenkin pyritty huomioimaan merkittävimmät haasteet koulutustarpeissa. Toisen asteen koulutuksen osalta maakunnassa on seudullisesti tarkasteltu eri koulutuksen ja oppilaitosten yhteistyötä. Kullakin seudulla on laadittu asiaa koskevia selvityksiä. Samalla on tarkasteltu lukioiden ja ammatillisen koulutuksen organisaatioiden yhteistyötä ja sen kehittämistä. Kehittämisessä huomioidaan erityisesti väestöennusteen mukainen ikäluokkakehitys sekä alueen työvoiman muutostarpeet sekä koulutustason noston tarpeet. Aikuiskoulutuksen osalta on laadittu tausta-aineistossa mainittu erillinen asiantuntijaselvitys. Aikuiskoulutuksen suuntaamisessa sekä määrällisen kehityksen tarpeissa on ammatillisen koulutuksen osalta huomioitu selvityksessä mainitut kannanotot. Korkeakoulutukseen liittyvän aikuiskoulutuksen tarpeet on huomioitu vastaavalla tavoin kuin OPM:n KE- SU- esityksessä koulutusalojen painoarvoja määrittäen. Vapaan sivistystyön osalta Keski- Suomi haluaa korostaa maakuntaohjelman mukaisesti sen keskeistä roolia väestön eri ikäryhmien sivistyksellisen pohjan rakentajana.
2 Opetusministeriön edellyttämällä tavalla esityksessä on huomioitu Tilastokeskuksen väestö-ennusteen (2007) muutokset sekä Mitenna- ennakoinnin uuden väestöennusteen mukaiset täsmennykset. Keskimääräinen 16 21 ikäluokan koko on Keski-Suomessa 3315. Keski-Suomen ennakoinnin perustana on jatkuva ennakointiyhteistyö, johon ovat osallistuneett koulutusorganisaatiot, Länsi-Suomen lääninhallitus, TE-keskus sekä Keski- Suomen liitto. Keski-Suomessa on toiminut osaamisjaosto ja osaamisfoorumi. Edellä mainittujen tahojen edustajat ovat muodostaneet myös ennakoinnin asiantuntijaryhmän, joka on osaltaan informoinut organi-saatioiden johtoa. Koulutustarpeen ennakoinnin perustaksi ovat muotoutuneet maakuntavaltuuston ja - hallituksen hyväksymät maakuntaohjelman kehittämislinjaukset, klusterien analysointi sekä valtakunnalliseen Työvoima 2025 selvitykseen liittyvät toimialojen työpaikkaennusteet. Maakunnan määrittämä tavoitteellinen työpaikka-kehitys on ollut perustana laadittaessa OPH:n Mitennan koulutustarpeen ennakointia. Ennakointi on tapahtunut tiiviinä maakunnan ja OPH:n yhteistyönä. Länsi-Suomen lääninhallitus on samaan aikaan laatinut ennakointikatsauksen sekä koulutuksen kysyntää ja tarjontaa kuvaavat selvitykset. Nämä on käsitelty ennakointiryhmässä ja koulutuksen muutoksia koskevat linjaukset on huomioitu Mitenna laskelmia viimeisteltäessä sekä tätä esitystä laadit-taessa. Keski-Suomen liitto on huomioinut myös ylimaakunnallisen yhteistyön tarpeet. Keski-Suomen liiton esitys on hyväksytty maakuntahallituksessa. Esitys perustuu tehtyihin Mitenna- mitoitukseen. Esityksessä on huomioitu maakunnan näkemykset luonnoksesta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi 2007-2012 (KESU). Keski-Suomen liitto korostaa, että maakunnista koottavat aluetavoitteet tulee sisällyttää soveltuvin osin KESU- suunnitelmaan.
3 2. Osaavan työvoiman tarve ja koulutustarjonta Osaavan työvoiman mitoituksen perustan on ollut seuraavan taulukon mukainen tavoitteellinen toi-mialarakenne (Mitenna-toimialarakenne). 1 Toimialaennusteet TAULU 1.1 Työllisten määrät Toimialat 1995 2000 2004 2010 2015 2020 1 Maa-, riista- ja kalatalous 6 547 5 142 4 158 3 800 3 650 3 400 2 Metsätalous ja -teollisuus 7 242 7 485 7 096 6 942 6 757 6 519 3 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1 570 1 284 1 432 1 300 1 250 1 100 4 Metallien ja metallituotteiden valmistus 1 647 2 899 3 373 3 050 3 050 2 950 5 Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus 886 1 339 1 145 1 100 1 100 1 000 6 Koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistus 5 479 5 631 5 686 6 200 6 200 6 100 7 Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus 1 408 2 384 1 478 1 650 1 600 1 550 8 Muu teollisuus 1 778 1 978 1 648 1 600 1 680 1 550 9 Sähkö, kaasu- ja vesihuolto 902 767 639 600 600 550 10 Rakentaminen 4 644 6 590 6 352 6 300 6 200 6 100 11 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 1 356 1 727 1 720 1 874 1 841 1 775 12 Vähittäiskauppa 6 027 6 856 7 616 8 299 8 152 7 858 13 Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta 2 764 3 633 3 784 4 444 4 841 5 037 14 Kuljetus 3 250 3 538 3 740 3 856 3 759 3 663 15 Posti- ja teleliikenne 1 873 2 107 2 174 2 000 1 950 1 900 16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 320 1 120 1 145 900 900 850 17 Isännöinti ja kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto 2 259 2 962 3 133 3 279 3 329 3 371 18 Liike-elämän tekniset palvelut 2 731 4 098 4 692 4 748 5 033 5 120 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut 1 524 2 922 3 619 3 671 3 916 3 995 20 Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutustoiminta 3 085 2 898 2 883 3 088 3 136 3 136 21 Maanpuolustus ja järjestystoimi 2 896 2 867 3 092 3 312 3 364 3 364 22 Koulutus ja tutkimus 8 150 8 900 9 431 9 839 10 164 10 323 23 Terveydenhuoltopalvelut 6 609 7 464 8 371 9 780 10 038 10 578 24 Sosiaalipalvelut 5 965 7 336 7 891 9 220 9 462 9 972 25 Järjestötoiminta 1 090 1 683 1 698 2 501 2 755 3 063 26 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta sekä kustannustoiminta 2 719 3 248 3 156 3 845 4 077 4 315 27 Muut palvelut 1 655 1 693 2 001 2 551 2 676 2 811 28 Toimiala tuntematon 2 548 2 512 2 477 2 800 3 000 3 200 Yhteensä 89 924 103 063 105 630 112 549 114 480 115 150 Uuden osaavan työvoiman tarve on ennakoinnin mukaan vuosittain 3274 ja arvioitu ikäluokan koko 3315. Uutta työvoimaa tarvitaan vuosittain ammatillisen koulutuksen omaavia noin 1700 (1714), ammattikorkeakoulutuksen omaavia noin 860 (861), yliopistokoulutuksen omaavia noin 610 (614) ja työnantajien erikseen erityiskoulutettuja noin 80 (84). Haasteen asettaa koulutuksen osuvuus, läpäisy sekä opiskelijarekrytointi kaikilla koulutustasoilla ja -aloilla. Keski-Suomessa on toimialoja ja ammatteja, joihin ei maakunta selkeästi tarjoa koulutusta. Näiltä osin kriittiseksi muodostuu klusterien ja toimialojen yritysten sekä Keski-Suomen ja työyhteisöjen vetovoimaisuus. Näitä koulutusaloja ovat mm. tekniset alat yliopistokoulutuksen osalta sekä lääketieteellinen ja oikeustieteellinen koulutus. Muilta osin Keski-Suomi on vahvasti omavarainen ja omaa valmiudet koulutuksen osuvaan toteutukseen. Tarvitaan kuitenkin laajempaa alueyhteistyötä sekä erityisesti työelämää tukevan aikuiskoulutuksen vahvistamista. Kaikkien koulutusasteiden osalta huomioidaan koulutuksen toteutuksessa, oppilashankinnassa sekä maakuntien yhteistyössä koulutusorganisaatioiden jäljempänä kuvattu profiloituminen. Yliopistokoulutuksen osalta Jyväskylän yliopisto luo valtakunnallisen vetovoimansa profiloitumalla kansallisesti ja kansainvälisesti. Koulutustarjonnassa korostuu erityisesti humanistisiin aloihin, kasvatukseen ja luonnontieteisiin liittyvä koulutus. Tähän perustuen kaksi kolmannesta opiskelijoista on selkeästi kansalliseen koulutustarpeeseen ja toimialojen ke-
4 hitykseen sidostuneita. Yksi kolmannes tarjonnasta vastaa vahvasti alueen korkeakoulutuksen tarpeeseen ja luo perustaa koulutustason nostolle. Ammattikorkeakoulutuksen osalta koulutustarjonta vastaa monimuotoisesti alueen työvoiman tarpeita. Koulutuksen vetovoimaisuus on hyvä / maan neljänneksi paras. Koska koulutustarjonta on attraktiivista laatunsa takia alueen ulkopuolisille hakijoille, maakunnasta hakeutuu ammattikorkeakoulutukseen maakunnan ulkopuolelle enemmän nuoria kuin maakuntaan hakeutuu. Ammattikorkeakoulutuksessa on koulutusohjelmia, jotka vastaavat Väli-Suomea laajempaan valtakunnalliseen tarjontaan, kuten esim. hyvinvointiteknologian koulutusohjelma, kuntoutuksen ohjauksen ja suunnittelun koulutusohjelma, toimintaterapian koulutusohjelma, Music and Media Management. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut tekevät monilta keskeisiltä osin tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö näkyy myös Keski-Suomelle valittujen klusterien osaamisen vahvistamisena. Ammatillisen koulutuksen organisaatiot tekevät tiivistyvää maakunnallista yhteistyötä. Osaavan työvoiman kannalta kriittisiä kehittämiskohteita ovat oikein mitoitetun maakunnallisen tarjonnan turvaaminen sekä koulutuksen alueellisesti kattava ja seudullista kehitystä tukeva toteutus. Ammattityövoiman tarve ja merkitys korostuu kriittisillä teollisilla aloilla sekä toimialarakenteen isoilla rakennemuutosaloilla. Ammatillisen koulutuksen kapasiteetti on lisääntynyt, mutta se vaatii erityisesti klusterien kasvua ajatellen selvää lisäpanostusta ja ajantasaista koulutuksen kohdistamista. Tässä kohdentamisessa tulee huomioida eri koulutuksen muodot, resurssit sekä aikuiskoulutuksen mahdollisuudet. Ammatillinen koulutus omaa myös Keski-Suomessa valtakunnallisesti merkittäviä erikoistumisen aloja. Klusterivalinnat vaikuttavat osaavan työvoiman ja koulutuksen tarpeisiin käytännön kehittämisen yhteydessä. Keski-Suomi on osallisena SHOK alojen kansallisessa yhteistyössä. Näistä voimakkaimpana Metsäklusteri asettaa koulutuksellisia tavoitteita. Keski-Suomi on erityisesti painottanut klustereita kehitettäessä teemoja; Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa, Kehittyvä asuminen, CIBS (Creative intensive business services), Hyvinvointi (liikunta, toimintakyky ja terveys), Matkailu sekä Koulutusklusteri (Edu- Cluster Finland). Osaavan työvoiman kysynnän näkökulmasta klusterikehittäminen vaatii eriasteisen koulutuksen tiivistä yhteistyötä, ammatillisesti kriittisen osaamisen turvaamista, jatkuvaa nopeasti reagoivaa aikuiskoulutusta sekä innovaatiotoimintaa tukevaa korkeaa osaamista. Nämä haasteet on pyritty ottamaan huomioon myös koulutuksen tavoitteita asetettaessa. Maakunnan tavoitteena on koulutuksellisesti huolehtia kulloisestakin nuorten koko ikäluokasta. Koulutuksessa kiinnitetään erityinen huomio nivelvaiheisiin sekä eriasteilla tapahtuvaan ohjaukseen. Koulutuksen mitoituksen esityksillä on turvattu ikäluokille aloituspaikka sekä toisen asteen että korkean asteen koulutukseen. Koulutuksen toteutuksessa kiinnitetään erityisen huomio koulutuksen läpäisyyn, työllistymiseen, yrittäjyyteen kasvattamiseen sekä dynaamiseen alueellisen ohjaukseen. Tarvitaan vahvaa ja vetovoimaista alueellista koulutusta ja oppilaiden rekrytointia. Maakuntaohjelman tavoitteita (2010) noudattaen tavoitteena on nostaa maakunnan väestön koulutustasoa. Tavoitteeksi asetetaan, että tutkinnon suorittaneita on 70,0 % ja korkean aste tutkinnon suorittaneita 28,0 %. Työelämän kehittäminen edellyttää kasvavaa ja oikein kohdistettua aikuiskoulutus koulutuksen eri tasoilla. Näiltä osin kehitetään alueellista yhteisyötä ja elinikäiseen oppimisen liittyviä palveluita.
5 Korkeakoulutus vahvistaa sekä alueellista että kansallista yhteistyötä huippuosaamiseensa ja profiloituneeseen koulutustarjontaansa perustuen Keski-Suomen korkeakoulujen aluekehitys-strategian sekä valmisteilla olevan alianssi-yhteistyön mukaisesti. Ammatillista koulutusta kehitetään järjestäjäverkoltaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja samalla vahvistetaan maakunnallista oppimispaikkaverkostoa. Monimuotoisella aikuiskoulutuksella tuetaan työelämän uudistumista ja erityisesti työvoimarakenteen muutoksia. Työvoiman rekrytoinnissa ja koulutuksessa huomioidaan erityisesti myös työvoimareservin tehostuva käyttö. Tämä edellyttää uudenlaisia koulutuksellisia ratkaisuja sekä vahvaa yhteyttä sekä työelämään että koulutusorganisaatioihin. Nämä toimet voivat olla osa aikuiskoulutuksen kehittämistä ja alueellisen vaikuttavuuden tehostamista. 3. Maakunnalliset tavoitteet, koulutuksen rakenne ja painopisteet Keski-Suomi profiloituu vahvasti koulutuksen ja tutkimuksen maakunnaksi. Toimialan työvoima muodostaa noin 10 % osuuden maakunnan koko työvoimasta. Koulutuksen merkitys painottuu klustereita kehitettäessä sekä uuden osaavan työvoiman turvaajana että aikuiskoulutuksen kautta rakennemuutosten tukijana. Koulutus muodostaa Keski-Suomessa mahdollisuuden oman klusterin muodostamiseen. Koulutus nähdään eriasteisen koulutuksen muodostamana alueellisena kokonaisuutena. Se rakentaa eri muodossaan kansainvälistä kilpailukykyä sekä kansallista erityisaloihin ja profiloitumiseen perustuvaa yhteistyötä. Koulutus tarjoaa näin erilaisia väyliä koulutustasojen välillä työyhteisöjen ja yksilön osaamisen vahvistamiseksi. 3.1 Keski-Suomen eriasteisen koulutuksen ja koulutusorganisaatioiden profiloituminen ja alueellisesti kriittiset muutostarpeet Ammatillinen toisen asteen koulutus Ammatillinen koulutus luo perustan osaavan työvoiman tyydyttämiselle. Keski-Suomessa on ensisijaisten hakijoiden määrä merkittävästi suurempi kuin aloittajatarve. Se osoittaa jo nyt lisätarvetta. Samaa viestii myös hakeutuminen alueelta ulos hakemaan tarvittavaa koulutusta. opiskelijoiden nettovirran tavoitteeksi tulee asettaa positiivinen kehitys. Ammatillinen koulutus sekä nuorisoasteella että aikuiskoulutuksen osalta tarjoaa alueellisesti monipuolisen ja tulosmittarein laadukkaan tarjonnan. Alueellista yhteistyötä sekä organisoitumista on kuitenkin edelleen vahvistaa tavoitteena tehokas, alueellisesti kattava ja muutoksiin reagoiva ammatillinen koulutus. Valtakunnallinen koulutustehtävä ja erikoistuminen - metsäkoneen kuljettajakoulutus - bioenergiaan liittyvä koulutus - prosessi, kemian- ja materiaalitekniikkaan kuuluva muovi-kumituotealan koulutus (erityisesti komposiitti), - uudet avaukset lentokenttätyöskentely, turvallisuusala - urheilijoiden ammatillinen koulutus
6 Kriittisiä alueen tarvealueita ovat - teollisuuden kriittisten alojen ja ammattiryhmien koulutus teknologiateollisuus - logistiikan alan koulutus - rakentamisen toimialan (klusterina asuminen) uudet koulutustarpeet - hyvinvoinnin kasvavan palvelutarpeen edellyttämä sosiaali- ja terveysalan sekä henkilökohtaisten palvelujen ammatillisen osaamisen tarve - uudistuva kaupan ja matkailun alojen palveluosaamisen kehittäminen Korkeakoulutus-ammattikorkeakoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulu on ainoa KKA:n auditoima korkeakoulu Keski-Suomessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa kuudella koulutusalalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa työelämäläheistä opetusta. Ammattikorkeakoulun opinnot koostuvat yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä edistävistä yhteisistä opinnoista sekä laajoista harjoitteluun ja työelämän kehittämishankkeisiin kytkeytyvistä ammattialaan liittyvistä opinnoista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun painoaloja ovat liiketalous ja yrittäjyys, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne sekä ammatillinen opettajankoulutus. Koko ammattikorkeakoulun T&K-toiminnan volyymi tunnetaan ja tunnustetaan tasaisesta koko ammattikorkeakoulun tehtävän kattavuudesta. Keski-Suomen ammattikorkeakoulusta kattavuutta täydentävät Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun tarjonnat. Valtakunnallinen koulutustehtävä ja erikoistuminen Ammattikorkeakoulun pitkäjänteinen ja ammattimaisesti johdettu kehitys pohjaavat vahvasti Keski-Suomen teollisuuden ja palvelualojen yritysten sekä julkisen sektorin kehittämisen tarpeisiin. Tekniikan alan keskeisiä vahvuuksia ovat logistiikka alan, paperikoneteknologian, hyvinvointiteknologian, automaation sekä ohjelmoinnin alueet. Ammattikorkeakoululla on erittäin korkeatasoiset uudet teollisuuden kanssa yhteishankkeissa kehitetyt tekniikan laboratorioympäristöt niin pääkampuksen kuin Informaatioteknologian instituutin tiloissa. Näiden tilojen yhteiskäytöstä on sovittu Jyväskylän yliopiston kanssa. Bioenergia alan tutkimus- ja kehittämistoiminta on tässä vaiheessa jo kaksi kertaa laajempaa euromääräisesti ja henkilöstömäärältään kuin koulutustoiminta. Tällä alueella koulutustarpeet tulevat vain kasvamaan tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on erikoituminen koulutustehtävässä tapahtunut erityisesti terveyden edistämisen ja kuntouttavan hoidon alueille, jossa väestön omavastuisen terveyskäyttäytymisen edistämisen sekä kuntouttavan työotteen kautta voidaan saada suurimpia hyötyjä. Kuntien terveydenhuollon johtamisen osaamiseen niin strategisen suunnittelun kuin lähityönjohdon koulutukeen osalta on otettu valtakunnallista vastuuta esimerkiksi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin menetelmän käytössä. Yrittäjyyden kehittämisessä erityisesti tiimiakatemian vuosia jatkunut kehittämistyö on vahvuus, jota nykyään laajennetaan kaikille aloille yrittäjyysopintojen ja esihautomotoiminnan avulla. Luovan alan yrittäjyyden edistämiseksi on räätälöity profiililtaan ainutlaatuinen Music and Media Management koulutusohjelma. Valtakunnallista erityisosaamista liiketaloudenkoulutusohjelmassa osoittavat oikeustradenomien kouluttaminen sekä myynti ja markkinointipainotteiset suuntautumiset. Opetusalan merkittäväksi kokonaisuudeksi on osaamiseensa perustuen muotoutunut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ammatillinen opettajakoulutus. Tämä koulutus on jatkossakin luonteva osa Keski- Suomen koulutusklusterin vahvuuksia ja kansainvälisestikin korkeatasoista tarjontaa.
7 Laatiessaan T&K strategian vuonna 2004 Jyväskylän ammattikorkeakoulu on nimennyt joukon osaamiskeskittymiä, jotka ovat sekä volyymiltaan ammattikorkeakoulukentässä huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin alueellisiin haasteisiin. Osaamiskeskittymät ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun yksikkörajat ylittäviä monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka ovat kytkeytyneet aktiivisesti sekä alueellisiin, kansallisiin että kansainvälisiin toimialakohtaisiin innovaatio- ja kehittäjäverkostoihin. Osaamiskeskittymiä ovat Bioenergian-, Hyvinvointi-teknologian-, Hyvinvointia tukeva palvelujärjestelmäosaamisen-, Maantieliikenteen-, Paperiteollisuuden-, Elintarvikealan-, Hyvinvointimatkailun-, Luovan toimialan- ja Tietoverkkotekniikan osaamiskeskittymä. Kriittisiä alueen tarvealueita ovat - teollisuuden kriittisten alojen ja ammattiryhmien koulutus teknologiateollisuus - teknologisen ja liiketoiminnallisen osaamisen ja yhteyden vahvistuminen - rakentamisen toimialan (klusterina asuminen) uudet koulutustarpeet: korjausrakentaminen ja rakennusmestari - hyvinvoinnin kasvavan palvelutarpeen edellyttämä sosiaali- ja terveysalan sekä kuntoutuksen ja liikunnan osaamisen tarve - bioyhteiskunnan kehitys ja siihen liittyvät maakunnalliset mahdollisuudet ja osaaminen - nuorisotyöhön liittyvän osaamisen yhteisön kehittäminen ja kehittyminen - ammatillisten opettajien opettajakoulutus Korkeakoulutus yliopistokoulutus Jyväskylän yliopisto tarjoaa kahdeksalla koulutusalalla ja usealla poikkitieteellisellä alalla korkeatasoista, tutkimukseen perustuvaa opetusta, josta merkittävä osa on tarjolla ainoastaan Jyväskylässä. Yliopiston monialaisuus muodostaa harkitusti rakennetun kokonaisuuden, jossa opiskelijan valitsemat eri alojen opinnot täydentävät hyvin toisiaan. Yliopiston painoaloja ovat luonnontieteet, ihmistieteet, liikunta ja terveys sekä opettajankoulutus. Näiden alojen tutkimus- ja koulutusosaamisesta yliopisto tunnetaan ja tunnustetaan. Valtakunnallinen koulutustehtävä ja erikoistuminen Yliopiston kehitys ja vahvuudet rakentuvat tutkimuksellisesti moniin kansainvälisesti johtaviin ja merkittäviin aloihin. Tällaisia on mm. ydinfysiikka, nanotieteet, ihmisen kehitys, oppiminen ja motivaatio, terveystieteet, koulutuksen tutkimus ja erityispedagogiikka. Yliopisto rakentaa uudenlaisia tutkimus-, opetus- ja teknologiaympäristöjä, joissa tuotetaan sekä teknologisia että sosiaalisia innovaatioita tieteenalarajat ylittäen ja perustutkimuksesta tuotteistamiseen ulottuvan innovaatioketjun kattaen. Erityisenä kehittämiskohteena on uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan luominen vahvistamalla teknologialiiketoimintaosaamista ja kasvuyrittäjyyttä. Yliopiston teknologia-alueita ovat mm. ihmiskeskeinen tieto- ja viestintäteknologia, paperinvalmistusteknologia, nanoteknologia, kiihdytinpohjainen teknologia, ympäristöteknologia, hyvinvointiteknologia, koulutusteknologia sekä musiikkiteknologia.
8 Monitieteisten teknologia-alueiden lisäksi yliopisto on nimennyt joukon monitieteisiä osaamiskeskittymiä, jotka ovat sekä volyymiltaan että sovelluksiltaan huomattavia ja vastaavat keskeisimpiin yhteiskunnallisiin haasteisiin uudentyyppisenä yliopistotoiminnan organisoitumisena. Keskittymät kytkeytyvät eri tiedekunnissa oleviin tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueisiin. Näitä ovat mm. ihmistieteiden tutkimusmetodologia, lasten ja nuorten kasvamisen ympäristöt, monikulttuurisuus ja vuorovaikutus, ikääntyminen ja hyvinvointi sekä ympäristö ja energia. Kriittisiä alueen tarvealueita ovat - klusterien korkean osaamisen turvaaminen ja innovaatiotoiminta - opetuksen ja kasvatuksen kansallinen ja kansainvälinen painoarvo - teknologisen ja liiketoiminnallisen osaamisen ja yhteyden vahvistuminen - hyvinvointiin ja ikääntymisen liittyvä osaaminen - tutkimustoimintaan liittyvien asiantuntijoiden tarve Kulttuuriin liittyen (esim. musiikki) eri koulutusasteet tekevät merkittävää yhteyttä, joka osaltaan näkyy eriasteiden koulutuksen tarjonnassa. Näiltä osin kasvavat myös yritysmäisesti ja teollisesti rakentuvan toimintaympäristön vaatimukset. 3.2 Määrällinen koulutuksen aloittajatarve Keski-Suomessa 2012 Koulutuksen tavoitteiden perustana on edellä oleva osaavan työvoiman tarve 3274/vuosi. Kun huomioidaan koulutuksen läpäisy, keskeyttäminen ja suuntautuminen edelleen koulutukseen tarvitaan Keski-Suomessa koulutukseen aloittajia 4866. Maakunnan ennakoidun tarpeen mukaan ammatilliseen koulutukseen tarvitaan 2804 opiskelijaa (vuonna 2006 paikkoja 2769/ensisijaisia hakijoita 3479) ammattikorkeakoulutukseen 1172 (JAMK 2007 nuorten aloituspaikkoja 1092/ ensisijaisia hakijoita 4908) ja yliopistokoulutukseen 804. Vahvasti koulutukseen profiloituneessa Keski-Suomessa on tarjoutunut koulutuspaikka 6120 aloittajalle (viimeisen vuoden aikana). Opiskelijavirrat eri koulutusasteilla ovat maakunnan osalta seuraavat: Opiskelijavirrat (2006) nettovirta aloittajat K-S:sta (maakuntaan/ muihin maakuntiin) Ammatillinen peruskoulutus - 39 2290 477/516 Ammattikorkeakoulu - 90 660 697/787 Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto + 861 670 1377/516 Koulutus ja tutkimus ovat selkeästi maakunnan vahvuusalue. Koulutusorganisaatiot rakentavat yhteistyössä koulutusklusteria ja turvaavat eri klusterien ja toimialojen osaavan työvoiman saantia. Keski-Suomen eriasteisen koulutuksen koulutustarjontaa kuvaavat jäljempänä olevan taulukon koulutusalakohtaiset jakaumat. Peruskoulutustarjonnassa korostuu valtakunnallisestikin humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala sekä luonnontieteiden ala. Työvoiman rekrytointi ja alueelliset muutokset huomioiden haasteeksi muodostuu tekniikan ja liikenteen ala sekä sosiaali- ja terveysala. Keski-Suomi asettaa vuoden 2012 nuorten ikäluokkaan ja koulutustarjonnan kehittämiseen sovitettuna tavoitteeksi perusopetuksen osalta yhteensä 6362 aloittajapaikkaa. Näistä kohdistuu ammatilliseen koulutukseen 3000, ammattikorkeakoulutukseen 1329 ja yliopistokoulutukseen 2033. Ammatillisen koulutuksen osuutta kasvatetaan työvoiman tarpeen ja jo tehtyjen muutosten mukaisesti. Korkeakoulutuksen mitoituksen osalta korostuu oppilai-
9 tosten profiloituminen ja kansalliset erityistehtävät. Aloittajatarve on seuraavassa kohdistettu koulutusaloille. Mitoituksessa tulee huomioida myös opiskelijavirrat ja siitä johtuva maakunnan opiskelijoiden mahdollisuudet. Ammatillisen koulutuksen kasvua perustelee myös tämä ikäluokkaan kohdistuva alimitoitus. Taulukon kohtaan muu koulutus sisältyy ammatillisen koulutuksen maahanmuuttajakoulutus ja valmentava koulutus. Alueellinen aloittajatarve koulutusasteittain ja aloittain (peruskoulutus) (Tavoiteura oph:n tarkistettu laskelma) Koulutusala / Koulutusaste Uuden työvoiman kokonaistarve Alottaneet viimeinen vuosi Koulutettavat K-S Laskennallinen aloittaja-tarve Aloittajatavoite 2012 K-S 1 Humanistinen ja kasvatusala 220 768 197 289 760 Ammatillinen koulutus 30 96 32 47 90 Ammattikorkeakoulututkinto 13 33 12 18 30 Yliopistotutkinto 177 639 153 224 640 2 Kulttuuriala 130 498 130 191 465 Ammatillinen koulutus 44 149 51 75 120 Ammattikorkeakoulututkinto 39 122 35 51 120 Yliopistotutkinto 47 227 44 65 225 3 Yht.tieteiden, liiketal&hallinnon ala 506 838 501 736 915 Ammatillinen koulutus 178 236 202 296 260 Ammattikorkeakoulututkinto 201 228 188 276 280 Yliopistotutkinto 126 374 112 164 375 4 Luonnontieteiden ala 99 767 102 150 650 Ammatillinen koulutus 13 167 16 23 80 Ammattikorkeakoulututkinto 27 66 27 40 40 Yliopistotutkinto 58 534 59 87 530 5 Tekniikan ja liikenteen ala 998 1520 1067 1566 1620 Ammatillinen koulutus 697 1084 769 1128 1230 Ammattikorkeakoulututkinto 211 436 213 312 390 Yliopistotutkinto 90 0 86 126 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 147 207 168 247 248 Ammatillinen koulutus 99 140 122 179 175 Ammattikorkeakoulututkinto 37 34 36 54 40 Yliopistotutkinto 11 33 10 15 33 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 754 959 729 1070 1080 Ammatillinen koulutus 376 440 409 600 550 Ammattikorkeakoulututkinto 283 287 243 357 300 Yliopistotutkinto 95 232 77 113 230 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 292 563 330 485 530 Ammatillinen koulutus 257 417 296 435 400 Ammattikorkeakoulututkinto 31 146 31 46 130 Yliopistotutkinto 3 0 3 4 9 Muu koulutus 129 0 89 131 95 Ammatillinen koulutus 19 0 14 20 15 Ammattikorkeakoulututkinto 18 0 13 18 Yliopistotutkinto 7 0 5 7 Muu koulutus tai ei tutkintoa 84 0 59 86 80 Yhteensä 3 274 6120 3315 4866 6362 Ammatillinen koulutus 2729 2803 3000
10 Ammattikorkeakoulututkinto 1352 1172 1329 Yliopistotutkinto 2039 805 2033 Lukio 3.3 Alueellisen aikuiskoulutustarpeen painopistealueita Aikuiskoulutuksen osalta opetusministeriön KESU:ssa on määritelty aikuiskoulutuksen tarpeen suuntautuminen eri koulutusaloille vuonna 2012 (%). Keski-Suomen osalta on koulutuksen suuntautumisen tavoite eri koulutusaloille määritelty vastaavalla tavalla. Tällöin on huomioitu erityisesti työvoiman tarpeet, työelämän muutostarpeet, peruskoulutuksen tarjonnan rakenne eri koulutustasoilla sekä maakunnan koulutusorganisaatioiden profiloituminen koulutuksen tarjoajina. Ammatillisen koulutuksen osalta maakunnallista tarvetta on selvitetty erillisessä työryhmässä. Työryhmän selvitysten mukaan aikuiskoulutustarve kasvaa vuoteen 2015 mennessä 1,7 kertaiseksi. Aikuiskoulutukseen opiskeluhalukkuus on myös kasvanut vahvasti. Ammatillisen aikuiskoulutuksen aloituspaikkoja tulee lisätä vastaamaan syntynyttä tarvetta. Korkean asteen aikuiskoulutuksen osalta ei vastaavaa maakunnallista selvitystä ole tehty. Aikuiskoulutuksen ennakoitu koulutusalakohtainen rakenne 2012. Koulutusalojen painottuminen ja koulutustarjonnan profiloituminen (sisältää yliopistokoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen) Peruskoulutus tarjonta K-S % ** OPM Peruskoulutus tarjonta % * Aikuiskoulutus tarjonta K-S % *** OPM Aikuiskoulutus % * Uuden työvoiman tarve 1 Humanistinen ja kasvatusala 12,4 5,8 6 5,3 6,7 2 Kulttuuriala 7,4 5,6 4 4,3 4,0 3 Yht.tieteiden, liiketal.&hallinnon 13,2 15,7 13 16,1 15,5 ala 4 Luonnontieteiden ala 12,1 6,0 5 4,3 3,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala 25,4 35,1 32 35,5 30,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 4,3 4,2 5 3,9 4,5 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 16,4 19,5 23 17,7 23,0 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 8,8 8,1 8 9,2 8,9 9 Muu koulutus 4 3,8 3,9 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 *Esitys Valtakunta OPM KESU ** Maakunnan keskimääräisten aloittajamäärien mukainen jakauma *** Tavoitteellinen esitys Opetusministeriö pyytää maakunnan liittoja arvioimaan, mikä osa uuden koulutetun työvoiman tarpeesta on nuorison koulutuskysynnän riittämättömyyden takia tyydytettävä aikuiskoulutuksella. Edellä mainitun aikuiskoulutuksen tarpeen osalta Keski-Suomen liitto määrittää tällaiseksi koulutukseksi seuraavat alat
11 - puhtauspalvelualan ammatillinen koulutus - sukupolven vaihdoksiin liittyvä yrittäjyys- ja ammatillinen koulutus - klusterien kehittämiseen liittyvien kasvuyritysten kriittisten ammattien koulutus - työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien erityisryhmien ammatillinen koulutus - hoitotyö ja sen johto; vanhustyö, lähihoitajat, kotipalvelutyö - talonrakennusala, maanrakennusala; työnjohtotyö, rakennusmestarikoulutus - kuljettajakoulutus Maakunnan aikuiskoulutuksessa vapaalla sivistystyöllä on sekä ammatillista osaamista että kansalaisen sivistyksellistä aktiviteettia kohottava merkitys. Oppilaitokset kehittävät vahvuuksiaan ja omaleimaisuuttaan. 3.4 Lukiokoulutus Lukiokoulutus luo perustan korkeaan asteen koulutukseen suuntautumiselle. Keski-Suomi on kehittänyt yhteyttä ja yhteistyötä sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. Seudullisten toisen asteen selvitysten perusteella on myös syntynyt strategioita seudullisen yhteistyön kehittämiseksi ja koulutuksen tarjonnan uudistamiseksi. Lukioverkosto on kehittynyt ja tiivistynyt. Lukiot ovat tarjonneet koulutuspaikan (2006) 2242 opiskelijalle. Ensisijaisia hakijoita oli tällöin koulutukseen 1652. Lukiokoulutuksen tarjonnan tulee kattaa koko maakunnan. Kehitettäessä oppilaitosverkostoa hyödynnetään tietotekniikan, erilaisen koulutusyhteistyön sekä työelämän yhteyksien mahdollisuudet. Verkostoon sisältyy myös aikuislukiotoiminta. Aloituspaikkoja mitoitettaessa huomioidaan yleissivistävän koulutuksen tavoitteet, toisen asteen koulutuskysynnän muutokset sekä eritavoin tapahtuva resurssiyhteistyö. Mahdolliset mitoitukset johtuvat resurssisäästöt tulisi ohjata ensisijaisesti koulutuksen laadun kehittämiseen, työelämäyhteyksien vahvistamiseen ja koulutuksellisen yhteistyön monipuolistamiseen. 4. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007 2012 linjaukset Koulutuksen tavoitteiden 2012 asettelussa on huomioitu myös maakunnalliset kannanotot koskien Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 2012. Maakuntahallituksen hyväksymä lausuntokannanotto toimitetaan opetusministeriölle erillisellä kirjeellä. KESU:ssa todetaan, että alueelliset tavoitteet on maakuntien liittojen valmisteltavana. Perusteltua on, että nämä tavoitteet maakunnallisesti näkyvät lopullisessa KE- SU:ssa alueellisina tarkasteluina. 5. Maakunnallinen ja kansallinen yhteistyö Valmistelussa on huomioitu maakunnallisen yhteistyön lisäksi opetusministeriön edellyttämä maakuntien välinen yhteistyö sekä laajempi työvoiman ja opiskelijoiden rekrytointialue.
12 Väli-Suomea koskevat tarkastelut Keski-Suomen liitto on tehnyt yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden ja Pirkanmaan liiton kanssa. Alueellinen jako Väli-Suomeen soveltuu huonosti varsinaisen korkeakoulujen opiskelijamäärien mitoituksen perustaksi. Alueellisesti yhteistyötarkasteluissa on tunnistettu sekä työvoiman- ja koulutustarpeen että korkeakoulujen profiloitumisen osalta selkeitä alueiden strategista kehittämistä tukevia elementtejä. Korkeakoulutuksen osalta mitoituksen ja kehittämisen lähtökohtana ovat korkeakoulujen kansallinen ja kansainvälinen rooli ja tehtävä. Oppilaitosten yhteistyö määrittyy ensisijaisesti tieteellisen yhteistyön, korkeakoulujen vahvuusalojen ja kehittyvän työnjaon perustalta. Alueellinen yhteistyö puolestaan rakentuu alueilla tunnistettujen erityisten osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan täydentävyyden perustalta. Tällaisiksi Keski-Suomi ja Pirkanmaa ovat tunnistaneet yliopistotasoisen teknisen koulutuksen, yhteiskuntatieteiden, kasvatuksen, matemaattis-luonnontieteellisten sekä liikunnan ja terveystieteiden alan koulutuksen. Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut tekevät näiltä osin ylimaakunnallista koulutuksen kilpailukykyä ja tehokkuutta kasvattavaa yhteistyötä. Maakunnat ovat tehneet perusteellisen ennakointityön yhteistyössä opetushallinnon kanssa. Tämä on myös näyttäytynyt vuoropuheluna opetusministeriön kanssa. Maakuntien liitot ovat vastuullisia alueen strategisesta suunnittelusta ja tavoitteiden asettelusta. Osaamisella ja koulutuksella on tässä merkittävä asema. On luontevaa, että jatkossakin koulutustarpeen ennakointi näiltä osin kytkeytyy vahvasti strategiseen suunnitteluun maakuntien liittojen kautta. Ammatillisen koulutuksen osalta selkeä alueellinen tavoite on järjestäjäverkon alueellinen vahvistaminen. Koulutuksen osalta tehdään myös ylimaakunnallista yhteistyötä, joka näyttäytyy erityisesti Keuruun seudulla sekä aikuiskoulutusta kehitettäessä. Elinkeinolähtöinen kehittäminen korostaa erityisesti klusterien merkitystä. Tähän liittyy klusterien osaavan työvoiman tarve, työnkuvien muutokset sekä koulutusorganisaatioiden tarjonnan kehittäminen. Opetusministeriölle esitetään, että käynnistetään valtakunnallisen klusteriperustaisen ennakoinnin kehittämishankkeen valmistelu. Tavoitteena on tuottaa elinkeinopolitiikan lähtökohdista aluekehitystyön työvälineitä klusterilähtöisesti koulutuksen nykyistä mitoitusta kehittäen. ESITYKSEN PERUSTANA OLEVA TAUSTA-AINEISTO 1. Luonnos koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi 2007 2012 (KESU), Opetusministeriö sekä Keski-Suomen liiton lausunto tekstiin 2. Työvoima 2025, Työvoimaministeriö 3. Keski-Suomen Mitenna ennakoinnin aineisto ja laskelmat, Opetushallitus 4. Keski-Suomen maakunnan työpaikkaennakointi, muistio, Keski-Suomen liitto 5. Keski-Suomen ammattirakenteen ennakointi ja koulutustarve (OPH Mitenna), muistio Keski-Suomen liitto 6. Keski-Suomen klusterikehitys, rakennemuutos ja koulutustarpeet 2020, Keski- Suomen liitto 7. Nuorten ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä Länsi-Suomen läänissä 8. Ennakointikatsaus, Länsi-Suomen lääninhallitus
9. Tilastokeskus, väestöennuste 2007 10. Ammatillinen aikuiskoulutus maakunnan kehityksen aktivaattori, selvitys, Keski- Suomen liitto 11. Koulutuksen järjestäjien esitykset ja lausunnot 13
14 Liite Maakuntahallitus 22.8.2007:ERÄITÄ ESITTELYN PERUSTANA OLE- VIA TAULUKOITA Väestö seutukunnittain ikäluokissa 15 19 ja 20 24 vuosina 2007 2030 Lähde: Tilastokeskus 2007 2010 2015 2020 2025 Keski-Suomi 15-19 17218 16915 15290 15058 16017 20-24 18127 17917 18043 16296 16031 Joutsan seutukunta 15-19 328 318 242 226 239 20-24 217 199 194 159 156 Jyväskylän seutukunta 15-19 10751 10788 9955 10125 11048 20-24 13629 13529 13747 12472 12394 Jämsän seutukunta 15-19 1628 1578 1420 1298 1296 20-24 1204 1203 1207 1091 1029 Keuruun seutukunta 15-19 764 736 597 559 572 20-24 493 464 463 398 386 Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 15-19 2240 2073 1729 1591 1583 20-24 1488 1428 1375 1197 1127 Äänekosken seutukunta 15-19 1507 1422 1347 1259 1279 20-24 1096 1094 1057 979 939 Uuden työvoiman vuosittainen tarve koulutusaloittain ja asteittain Koulutusala Avautuvat työpaikat Työttömien työvoimatarjonta Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve Työttömät vuonna 2020 Uuden työvoiman kokonaistarve 1 Humanistinen ja kasvatusala 208 9 198 15 213 2 Kulttuuriala 131 13 118 9 127 3 Yht.tieteiden, liiketal.&hallinnon 518 36 482 41 524 ala 4 Luonnontieteiden ala 91 9 82 8 90 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1 015 102 912 85 998 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 149 13 136 12 148 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 753 37 716 48 764 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 300 33 267 23 291 9 Muu koulutus 120 11 110 10 119 Yhteensä 3 285 264 3 022 252 3 274 Ammatillinen koulutus 1 744 178 1 566 139 1 705 Ammattikorkeakoulututkinto 851 47 804 63 867 Yliopistotutkinto 600 29 571 42 613 Muu koulutus tai ei tutkintoa 90 10 80 8 88 Yhteensä 3 285 264 3 022 252 3 274
15 Työllisten poistuman määrät ammattiryhmittäin Yhteensä 2005-2020 Vuotta kohden 2005-2020 Ammattiryhmät Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 154 886 1 463 2 503 10 55 91 156 1.2 Puutarhatalouden avustavat työntekijät 10 7 5 22 1 0 0 1 1.3 Metsätyöntekijät 38 213 148 399 2 13 9 25 1.4 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 13 62 82 157 1 4 5 10 2.1 Elintarviketyöntekijät 27 172 130 329 2 11 8 21 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 14 120 153 288 1 8 10 18 2.3 Metallityöntekijät 191 972 547 1 710 12 61 34 107 2.4 Koneasentajat 140 676 398 1 214 9 42 25 76 2.5 Konetekniikan asiantuntijat 92 277 430 799 6 17 27 50 2.6 Työkoneiden käyttäjät 46 289 188 523 3 18 12 33 2.7 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 78 477 357 912 5 30 22 57 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 96 718 357 1 172 6 45 22 73 2.9 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 13 112 108 233 1 7 7 15 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät 77 496 273 847 5 31 17 53 2.11 Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat 41 119 167 327 3 7 10 20 2.12 Graafisen alan työntekijät 28 148 119 295 2 9 7 18 2.13 Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät 26 192 80 298 2 12 5 19 2.14 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 39 173 266 478 2 11 17 30 3.1 Rakennustyöntekijät 185 1 023 491 1 698 12 64 31 106 3.2 LVI-asentajat 33 160 79 272 2 10 5 17 3.3 Rakennusmaalarit 10 42 37 89 1 3 2 6 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat 56 220 414 690 3 14 26 43 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 163 713 639 1 515 10 45 40 95 4.2 Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö 1 7 4 13 0 0 0 1 4.3 Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat 1 4 4 9 0 0 0 1 4.4 Varastotyöntekijät ja huolitsijat 49 270 177 496 3 17 11 31 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 64 335 355 754 4 21 22 47 5.2 Siivoustyöntekijät 127 1 105 854 2 086 8 69 53 130 5.3 Kauppiaat ja myyjät 218 1 157 1 364 2 738 14 72 85 171 5.4 Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat 57 226 356 639 4 14 22 40 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 70 604 330 1 004 4 38 21 63 5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat 35 286 190 511 2 18 12 32 5.7 Matkapalvelutyöntekijät 3 18 14 36 0 1 1 2 5.8 Kauneudenhoitotyöntekijät 11 85 114 210 1 5 7 13 5.9 Muut palvelutyöntekijät 38 320 173 531 2 20 11 33 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 136 926 1 260 2 323 9 58 79 145 6.2 Muut toimistotyöntekijät 106 527 610 1 243 7 33 38 78 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 36 191 320 547 2 12 20 34 7.1 Perus- ja lähihoitajat 80 566 453 1 098 5 35 28 69 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 106 658 684 1 448 7 41 43 90 7.3 Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat 32 98 281 411 2 6 18 26 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 149 1 706 1 099 2 954 9 107 69 185 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 7 69 82 159 0 4 5 10 7.6 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat 10 49 76 134 1 3 5 8 8.1 Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat 185 644 1 809 2 638 12 40 113 165 9.1 Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät 4 10 17 31 0 1 1 2 9.2 Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat 10 35 78 123 1 2 5 8 9.3 Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat 12 42 88 143 1 3 6 9 9.4 Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat 3 18 48 69 0 1 3 4 9.5 Tiedottajat ja toimittajat 16 66 97 179 1 4 6 11 10.1 Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat 2 14 26 42 0 1 2 3 10.2 Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat 36 165 436 637 2 10 27 40 10.3 Lakiasiantuntijat 11 53 117 181 1 3 7 11 10.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 65 201 417 684 4 13 26 43 10.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 36 158 149 343 2 10 9 21 10.6 Tutkimus- ja kehitysjohtajat 4 19 34 56 0 1 2 4 11.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 24 88 199 311 1 5 12 19 11.2 Sotilaat 22 17 470 509 1 1 29 32 11.3 Muut turvallisuustyöntekijät 7 30 22 59 0 2 1 4 12 Tuntematon 46 389 494 929 3 24 31 58 Yhteensä 3 388 19 427 20 232 43 047 212 1 214 1 264 2 690
16 Avautuvat työpaikat koulutusaloittain ja -asteittain 2005-2020 Koulutusala / Koulutusaste Muutos Poistuma Yhteensä Muutos Poistuma Yhteensä 1 Humanistinen ja kasvatusala 1 156 2 272 3 428 19,86 % 39,04 % 58,90 % Ammatillinen koulutus 155 313 468 22,05 % 44,57 % 66,63 % Ammattikorkeakoulututkinto 78 133 211 26,21 % 45,05 % 71,27 % Yliopistotutkinto 923 1 826 2 749 19,15 % 37,86 % 57,01 % 2 Kulttuuriala 728 1 413 2 141 20,16 % 39,15 % 59,31 % Ammatillinen koulutus 168 579 748 11,89 % 40,96 % 52,84 % Ammattikorkeakoulututkinto 242 398 640 23,11 % 37,97 % 61,08 % Yliopistotutkinto 318 436 754 27,67 % 37,99 % 65,65 % 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1 215 6 773 7 988 7,26 % 40,48 % 47,74 % Ammatillinen koulutus -64 2 913 2 848-0,86 % 38,83 % 37,97 % Ammattikorkeakoulututkinto 492 2 672 3 164 7,62 % 41,38 % 49,00 % Yliopistotutkinto 787 1 188 1 975 28,37 % 42,85 % 71,22 % 4 Luonnontieteiden ala 310 1 308 1 618 7,72 % 32,60 % 40,32 % Ammatillinen koulutus -106 355 249-10,61 % 35,46 % 24,85 % Ammattikorkeakoulututkinto 103 335 438 8,54 % 27,90 % 36,44 % Yliopistotutkinto 314 618 931 17,34 % 34,14 % 51,48 % 5 Tekniikan ja liikenteen ala 699 15 550 16 250 1,82 % 40,53 % 42,35 % Ammatillinen koulutus -331 11 871 11 540-1,16 % 41,65 % 40,49 % Ammattikorkeakoulututkinto 615 2 691 3 306 8,62 % 37,72 % 46,34 % Yliopistotutkinto 416 988 1 404 15,21 % 36,15 % 51,36 % 6 Luonnonvara- ja ympäristöala -798 3 170 2 372-12,72 % 50,53 % 37,81 % Ammatillinen koulutus -648 2 246 1 598-14,74 % 51,07 % 36,33 % Ammattikorkeakoulututkinto -155 758 603-10,23 % 49,87 % 39,64 % Yliopistotutkinto 6 166 172 1,66 % 46,64 % 48,29 % 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 5 269 6 617 11 886 32,31 % 40,58 % 72,89 % Ammatillinen koulutus 2 583 3 443 6 026 31,84 % 42,44 % 74,28 % Ammattikorkeakoulututkinto 1 997 2 399 4 396 32,17 % 38,64 % 70,81 % Yliopistotutkinto 689 775 1 464 34,70 % 39,02 % 73,72 % 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 776 4 045 4 821 7,82 % 40,77 % 48,59 % Ammatillinen koulutus 597 3 667 4 264 6,67 % 40,96 % 47,63 % Ammattikorkeakoulututkinto 161 341 502 18,56 % 39,21 % 57,77 % Yliopistotutkinto 17 38 55 16,92 % 37,41 % 54,33 % 9 Muu koulutus 166 1 897 2 063 3,62 % 41,39 % 45,01 % Ammatillinen koulutus 17 280 297 2,37 % 40,29 % 42,67 % Ammattikorkeakoulututkinto 22 254 276 4,19 % 48,03 % 52,22 % Yliopistotutkinto 10 90 100 5,67 % 50,90 % 56,56 % Muu koulutus tai ei tutkintoa 117 1 273 1 390 3,68 % 39,99 % 43,68 % Yhteensä 9 520 43 047 52 567 9,01 % 40,75 % 49,76 %
17 Ammatillisen aikuiskoulutuksen kilpailukyky ja aluevaikuttavuus Vahvuudet Keski-Suomen osuus ja painoarvo kansallisessa aikuiskoulutustarjonnassa on merkittävä Hakeutuminen koulutukseen (oppilaslähtöinen kysyntä) on laajaa, ja ylittää tarjonnan Näyttötukintojen antamisen ja tutkintojen suorittamisen mahdollisuudet ovat laajat Kehittämishankkeilla on rakennettu tuloksellisesti ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä aikuiskoulutusta Koulutustarjontaa on aktiivisesti monipuolistettu Koulutusta toteutetaan eri tavoin ja erilaisissa oppimisympäristöissä Aikuisten oppimishalukkuus on lisääntynyt Oppivan alueen ajattelu on luonut pohjaa yhteiselle oppimiselle ja koulutuksen merkityksen ymmärtämiselle aluekehityksessä Keski-Suomen korkea osaaminen ja tutkimus opettamisen ja oppimisen alueella sekä vahva koulutussektori luovat kehittämisperustaa aikuiskoulutukseenkin Heikkoudet Aikuiskoulutuksessa on opettajaresurssien niukkuutta, kasvavaa vaihtuvuutta sekä kilpailua opettajaresursseista Oppilaitossidonnainen työyhteisökulttuuri ja vielä kehittymässä oleva verkostoituminen hidastavat yhteistyötä Ammatillisen koulutuksen sisäinen nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen välinen kilpailu rahoituksesta ja resursseita ohjaa toteutusta Erilaisten rahoitusinstrumenttien käyttö ei suuntaa koulutusta riittävästi kysyntälähtöisesti Eri koulutusmuotojen eritasoiset opiskelijaetuisuudet johtavat epätarkoituksenmukaiseen kilpailuun koulutukseen hakeutumisessa Työelämän palvelutehtävä ei tule esille riittävästi palvelutarjonnassa Aikuiskoulutus reagoi liian hitaasti yritysten ja rakennemuutosten haasteisiin ja yrittäjyysajattelun kehitys on vielä kesken Nykyinen koulutuksen toteutustapa sitoo resurssit opetukseen ja hankerahoituksesta huolimatta resurssit monimuotoisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen ovat vähäiset Aktiiviset ja monipuoliset kehittämistä tukevat työelämäyhteydet ovat niukat. Koulutuksen ja osaamisen vahvistamisen HR- prosessiajattelu on liian vähäistä PK- yrityksissä Mahdollisuudet Ammatillisen koulutuksen kasvanut vetovoima ja painoarvo luovat pohjan strategisille ratkaisuille ja kehittämispanostuksille Elinkeino- ja työelämän selkeä kasvava kysyntä ja tarve muodostavat kestävän perustan työelämälähtöiselle tarjonnan kehittämiselle Kasvava aikuiskoulutustarve ja kysyntä antavat mahdollisuuden uudistua sekä kehittää uusia tuotteita ja palveluita Aikuiskoulutukseen liittyvä elinikäisen oppimisen ajattelu luo potentiaalin yksilön ja organisaatioiden osaamisen vahvistamiselle Aluekehittämisen resurssien kohdentamisen reunaehdot ovat myönteiset aikuiskoulutuksen kehittämiselle ja työelämälähtöiselle innovatiiviselle kehittämiselle Keski-Suomessa toteutettava yhteistyö koulutusorganisaatioiden kesken luo hyvän pohjan myös yhtenäiselle aikuiskoulutuspalvelulle (koulutusklusteri ja Optiimi - toimintamalli) Innovatiivisuuden vahvistaminen (luovuus), ammatillinen huippuosaaminen ja eri toimijoiden erikoistuminen luovat kehittämiselle hyvät puitteet Alueellisen yhteisen tahdon hyödyntäminen ja johtajuus generoivat kilpailukykyä aikuiskoulutuksen muutoksissa ja kehityksessä Alueelle rakentuu tasapainoinen ajattelu aikuiskoulutuksen yksilölähtöisen ja yrityslähtöisen kehittämisen ja tarjonnan kesken Uhkat Kansalliseen ikäluokkakehitykseen ja alueiden väliseen kilpailuun perustuva ammatillisen koulutuksen kokonaisresurssien mitoitus johtaa resurssien virheelliseen vähentämiseen Nuorisoasteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen suhde ja väärä kytkentä rajoittavat sisäisen kilpailun kautta aikuiskoulutuksen kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia Hajanaisen ja sektoroituneen rahoitusjärjestelmän liiallinen ohjausvaikutus koulutukseen johtaa koulutuksen tarjonnan ja kysynnän väliseen epätasapainoon Alueellisesti yhtenäinen ja yhteiseen tulevaisuuden kuvaan perustuva ennakointi on puutteellinen Alueen kehittämiseen pyrkivän ja muutoksia hallitsevan yhteisen päätöksentekoon perustuvan järjestelmän rakentaminen epäonnistuu (alueajattelu) Tilaaja-tuottajajärjestelmä ei toimi sekä tilaajan ja tuottajan roolit ovat hämärtyneet Kilpailu ja kilpailuttaminen eivät toimi eivätkä edistä uusien tuotteiden ja palveluiden generoitumista Tarjontaan vaikuttaa negatiivisesti aikuiskouluttajien resurssien vähäisyys sekä puutteellinen maakunnan vetovoima opetusosaamista hankittaessa. Maakunnan aikuiskoulutuksen vetovoima ja kyky vastata kasvavaan kysyntään ehtyy ja kehittämistyö jää vähäiseksi PK- sektori ei investoi koulutukseen eikä koe aikuiskoulutuksen organisaatioita työelämää uudistaviksi kumppaneiksi. Näin ei myöskään synny mahdollisuutta lisäresursseihin ja uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin
18 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus Anita Mikkonen maakuntajohtaja Jukka Patrikainen apulaisjohtaja TIEDOKSI: Hannele Salminen, Suomen kuntaliitto Lausuntoluonnoksen on valmistellut koulutuspäällikkö Rauli Sorvari